Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

T

Ton1A

Vakionaama
Eka steppi huijausalgoritmista näyttäisi toimivan. Pumppu siirtyy kohti minimitehoa jos lähtevän veden lämpötila (keltainen) ylittää tavoitelämpötilan (vaaleansininen) ja pysähtyy kokonaan jos ylitys on 2 astetta vähintään 3 minuutin ajan.

Tuossa siis säädän aktiivisesti tavoitelämpötilaa niin että nostetaan sitä yhdellä (HeishaMon topic SetZ1HeatRequestTemperature) jos ollaan vähintään kaksi minuuttia kahdella asteella yli tavoitteen. Vastaavasti lasketaan yhdellä jos lähtevä vesi ja tavoite on sama, minimi on kuitenkin 32 astetta tai 3 astetta yli lattialämmityksen tavoitteen.

1641396017289.png


Tavoitteena on siis mieluummin käydä vähän liian lämpimänä minimiteholla kuin pysähtyä kokonaan. Pysähdyksiäkin toki tulee, mutta vasta kun ammutaan viidellä asteella yli.

1641396469528.png


Seuraavaksi pitäisi sitten päästä sen huonon pakkasstartin kimppuun jos tämä ei yksinään ratkaise sitä. Tarvitaan vain sopivaa testikeliä, esim. auringonpaistetta pikkupakkasella.
 
lmfmis

lmfmis

Vakionaama
Ton1A sanoi:
Eka steppi huijausalgoritmista näyttäisi toimivan. Pumppu siirtyy kohti minimitehoa jos lähtevän veden lämpötila (keltainen) ylittää tavoitelämpötilan (vaaleansininen) ja pysähtyy kokonaan jos ylitys on 2 astetta vähintään 3 minuutin ajan.

Tuossa siis säädän aktiivisesti tavoitelämpötilaa niin että nostetaan sitä yhdellä (HeishaMon topic SetZ1HeatRequestTemperature) jos ollaan vähintään kaksi minuuttia kahdella asteella yli tavoitteen. Vastaavasti lasketaan yhdellä jos lähtevä vesi ja tavoite on sama, minimi on kuitenkin 32 astetta tai 3 astetta yli lattialämmityksen tavoitteen.


Tavoitteena on siis mieluummin käydä vähän liian lämpimänä minimiteholla kuin pysähtyä kokonaan. Pysähdyksiäkin toki tulee, mutta vasta kun ammutaan viidellä asteella yli.


Seuraavaksi pitäisi sitten päästä sen huonon pakkasstartin kimppuun jos tämä ei yksinään ratkaise sitä. Tarvitaan vain sopivaa testikeliä, esim. auringonpaistetta pikkupakkasella.
Klikkaa laajentaaksesi..


Tämä on supermielenkiintoista, mutta pitäsikö leikata omaan aloitukseen?

esim panahuijaus ;)

Jos jaat listaa työkaluista, niin voin osallistua koodaamistyöhön kunhan saan koneen ja tulille.
 
T

Ton1A

Vakionaama
No tää on siis tehty työkaluketjulla Telegraf - InfluxDB - Grafana - Node-RED, nämä Raspberry Pi:llä. Lisäksi tietty HeishaMon ja mulla on myös toinen Raspberry Pi joka on USB <-> RS-232 -adapterin kanssa kiinni Ouman EH-203-säätimessä.

Kaikki automaatio on tehty Node-REDillä ja MQTT-viesteillä.

Oumania luetaan tällä: https://medium.com/@ville.alatalo/d...sen-mittaaminen-ja-visualisointi-cacfcd974a44, lisäsin muutaman mittauksen EH-203 -säätimelle (oleellinen on L1 tavoitelämpötila): https://lampopumput.info/foorumi/threads/talologger-perheen-julkaisut.18225/page-8#post-502286
 
I

iqo

Vakionaama
Ton1A sanoi:
Tuossa siis säädän aktiivisesti tavoitelämpötilaa niin että nostetaan sitä yhdellä (HeishaMon topic SetZ1HeatRequestTemperature) jos ollaan vähintään kaksi minuuttia kahdella asteella yli tavoitteen. Vastaavasti lasketaan yhdellä jos lähtevä vesi ja tavoite on sama
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämähän kuulostaa ihan vastaavalta, mitä @SJT on harrastanut oman Mitsubishinsa kanssa (jos nyt muistan oikein). Harvassa ovat pumput, joissa hystereesi toimisi loogisesti. Mikähän ihme siihen oikein voi olla syynä?
 
S

SJT

Aktiivinen jäsen
Kyllä juu, vastaavaa on tullut kehiteltyä Mitsulle ja toimii Raspberry Pi kytkettynä sisäyksikköön RS485 - USB muuntimella ja Python scriptillä MySQL kannan avulla.
Juttua löytyy tuolta https://lampopumput.info/foorumi/threads/mitsubishi-ecodan-pätkäkäynnin-välttelyä.31014/
Githubin koodia pitäsi päivitellä kyllä, on melkoisesti tässä ajansaatossa muuttunut vielä kun tullut vastaan uusi tarpeita. Mutta näinhän näistä laitteista tuntuisi tosiaan saavan suht hyvin toimivia. :)
 
P

Pretor

Aktiivinen jäsen
Pitkästä aikaa vähän testailuja. Tällä hetkellä VILPiltä tuleva lämmin on mennyt varaajaan ylös. Kokeilen nyt pitkästä aikaa ajaa taas alas välilevyn alapuolelle. Aikaisemmin lämmityksen dT oli 4-5 ja silloin virtauskin oli kovempi, joten tuo varaajan alaosakin alkoi sekoittumaan. Nyt kun on ollut jo pidempään käytössä tuo dT 7, niin ajattelin kokeilla testin vuoksi taas alas ajamista. Ei tuo enää näytä mylläävän tuota alakertaa samalla tavalla, koska virtauskin on tippunut.
Se onko tästä mitään hyötyä/eroa, niin aika näyttää. Eniten kiinnostaa nyt tuon käyttäytyminen kovemmilla pakkasilla.

Tuossa ylös ajamisessa on omat hyvät ja huonot puolet:
+ vaikka varaaja ei olisikaan tavotelämpötilassa, niin lämmityskiertoon lähtee se mitä vilp tarjoaa ja "ylijäämä" lämmittää samalla varaajaa
- sulatuksissa tulee kylmäpulssi suoraan varaajan yläosaan, joka aiheuttaa meillä patterien napsumista, koska lämmityskierto hörppii tuota viilennyttä vettä suoraan kiertoon. Mitä kovempi pakkanen, niin sitä enemmän napsuu sulatuksissa.

Alas ajamisessa ainakin pahimmat patterien napsumiset jää pois, koska ylös ei mene kylmäpulssia. Miinuksena voisi ehkä olla se, että pakkastenkiristyessä varaajan alkaessa laahata tavoitelämpötilasta ei suoraan lämmityskiertoon mene enää VILPin tarjoamaa lämmintä, koska lämpö nousee alhaalta hiljalleen ylös ja suurin osa enregiasta menee yläosan vesitilavuuden lämmittämiseen. Toisaalta aika näyttää alkaako tällä kytkennällä varaajan lämpötila laahaamaan samalla tavalla, kuin ylös ajaessa, vai pysyykö se tasalämpöisempänä.
Toisaalta myös kovemmalla pakkasella sulatusten jälkeen alaosa saattaa viilentyä vähän turhankin paljon, jolloin menee kauemmin, kunnes VILP pääsee takaisin tavoitelämpöönsä, koska joutuu aloittamaan lämmön teon normaalia viileämmällä vedellä sulatuksen jälkeen.

Tässä esimerkki sulatuksen jälkeisestä notkahduksesta. Ylhäällä ylös ajaessa ja alhaalla alas ajaessa.
Ylös ajaessa se on ainoastaan sulatuksen ajan ~15min, kun lämmityskiertoon lähtee käyrää viileämpää.
Alas ajaessa menee noin 40-45min, kunnes lämpö on noussut varaajan läpi ylös asti ja ollaan taas käyrällä.
Toisaalta myös tuo lämpötilan notkahdus "tasoittuu" alas ajaessa, eli lämpötilanvaihtelu tapahtuu hitaammin (ja esimerkissä myös 1'c pienempi notkahdus), joten sekin jo itsessään ehkäisee myös patterien napsumista, koska lämpötila ei vahdu niin nopeasti.

VILP_yla_ala_ero.jpg


Nää on onneksi helppoja kokeiluja, kun ei tarvitse kun suluilla säätää ajaako ylös, vai alas. Katsotaan nyt jonkin aikaa pakkaskelejä näillä säädöillä.
Toisaalta myös buffer dT nostamalla pääsisi noista napsumisista ja lämpötilan notkahduksista, mutta en myöskään halua turhaan tehdä ylikuumaa varaajaan vain sen takia, että siellä olisi vähän enemmän reserviä. Samalla myös katkokäynti lisääntyisi ja katkoisi myös kovemmilla pakkasilla.
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Pretor sanoi:
Pitkästä aikaa vähän testailuja. Tällä hetkellä VILPiltä tuleva lämmin on mennyt varaajaan ylös. Kokeilen nyt pitkästä aikaa ajaa taas alas välilevyn alapuolelle. Aikaisemmin lämmityksen dT oli 4-5 ja silloin virtauskin oli kovempi, joten tuo varaajan alaosakin alkoi sekoittumaan. Nyt kun on ollut jo pidempään käytössä tuo dT 7, niin ajattelin kokeilla testin vuoksi taas alas ajamista. Ei tuo enää näytä mylläävän tuota alakertaa samalla tavalla, koska virtauskin on tippunut.
Se onko tästä mitään hyötyä/eroa, niin aika näyttää. Eniten kiinnostaa nyt tuon käyttäytyminen kovemmilla pakkasilla.

Tuossa ylös ajamisessa on omat hyvät ja huonot puolet:
+ vaikka varaaja ei olisikaan tavotelämpötilassa, niin lämmityskiertoon lähtee se mitä vilp tarjoaa ja "ylijäämä" lämmittää samalla varaajaa
- sulatuksissa tulee kylmäpulssi suoraan varaajan yläosaan, joka aiheuttaa meillä patterien napsumista, koska lämmityskierto hörppii tuota viilennyttä vettä suoraan kiertoon. Mitä kovempi pakkanen, niin sitä enemmän napsuu sulatuksissa.

Alas ajamisessa ainakin pahimmat patterien napsumiset jää pois, koska ylös ei mene kylmäpulssia. Miinuksena voisi ehkä olla se, että pakkastenkiristyessä varaajan alkaessa laahata tavoitelämpötilasta ei suoraan lämmityskiertoon mene enää VILPin tarjoamaa lämmintä, koska lämpö nousee alhaalta hiljalleen ylös ja suurin osa enregiasta menee yläosan vesitilavuuden lämmittämiseen. Toisaalta aika näyttää alkaako tällä kytkennällä varaajan lämpötila laahaamaan samalla tavalla, kuin ylös ajaessa, vai pysyykö se tasalämpöisempänä.
Toisaalta myös kovemmalla pakkasella sulatusten jälkeen alaosa saattaa viilentyä vähän turhankin paljon, jolloin menee kauemmin, kunnes VILP pääsee takaisin tavoitelämpöönsä, koska joutuu aloittamaan lämmön teon normaalia viileämmällä vedellä sulatuksen jälkeen.

Tässä esimerkki sulatuksen jälkeisestä notkahduksesta. Ylhäällä ylös ajaessa ja alhaalla alas ajaessa.
Ylös ajaessa se on ainoastaan sulatuksen ajan ~15min, kun lämmityskiertoon lähtee käyrää viileämpää.
Alas ajaessa menee noin 40-45min, kunnes lämpö on noussut varaajan läpi ylös asti ja ollaan taas käyrällä.
Toisaalta myös tuo lämpötilan notkahdus "tasoittuu" alas ajaessa, eli lämpötilanvaihtelu tapahtuu hitaammin (ja esimerkissä myös 1'c pienempi notkahdus), joten sekin jo itsessään ehkäisee myös patterien napsumista, koska lämpötila ei vahdu niin nopeasti.

katso liitettä 76074

Nää on onneksi helppoja kokeiluja, kun ei tarvitse kun suluilla säätää ajaako ylös, vai alas. Katsotaan nyt jonkin aikaa pakkaskelejä näillä säädöillä.
Toisaalta myös buffer dT nostamalla pääsisi noista napsumisista ja lämpötilan notkahduksista, mutta en myöskään halua turhaan tehdä ylikuumaa varaajaan vain sen takia, että siellä olisi vähän enemmän reserviä. Samalla myös katkokäynti lisääntyisi ja katkoisi myös kovemmilla pakkasilla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ajattelen että pattereille aivan ylhäältä ja pumpun tulo vähän alemmas, alhaalla vaikka t-haaraan tulo pattereilta ja lähtö pumpulle. Patterit saa tasaisempaa lämpöä sulatuksessa kun kylmä pulssi menee lujaa alaspäin (n. 2,5 m3/h) alaosa kyllä jäähtyy mutta ylin vesi ainakin vaimentaa lämmön vaihtelua. Tuo pumpun tulon paras korkeus pitäisi päästä kokeilemaan
juuri noilla venttiilikytkennöillä. Tuolla pumpun tuloveden sopivalla sisäisellä ohjauksella voi olla merkitystä sekoittumiseen juuri selatusveden kovassa virtauksessa.
Tulevana kesänä muutoksia putkikytkennöissä eli lisää lähtöjä pönttöön.
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Onko jollain muulla käytössä tuo demand controll. Minkälaista vaihteluväliä sillä on saatu.
Nyt on 18C pakkasta, minimi 1,25V tekee n. 1,85kW ottotehon ja 10V niin ottoteho oli n. 4,9kW.
Kun meillä energian kulutus on kohtupakkasilla n. 80-100kWh/vrk niin n. 4kW teho riittäisi eli ottoteho pitäisi saada
n.1,5 kilowattiin. Lämpimämmillä keleillä se taipuu siihen kilowatin tuntumaan.
Kokeilin pienentää vielä säätöjännitettä mutta ottoteho alkoi nousta siitä minimistä.
Odotellaan että nuo viisaammat saavat nuo huijaukset toimivaan.
 
T

Ton1A

Vakionaama
Quite Mode asetuksilla 1-3 saa kaiketi aikaiseksi aika lailla saman. Huoltomanuaalin mukaan noin alle 1 V signaali ei aktivoi demand controllia ollenkaan.
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Quite Mode 3 rajoitti n. 2,65kW ottotehon, d. controll min. n. 1,85kW ja max. n.4.9kW , pakkasta -18C.
Eli niillä on jonkin verran eroa.
 
P

Pretor

Aktiivinen jäsen
Sakarikk sanoi:
Ajattelen että pattereille aivan ylhäältä ja pumpun tulo vähän alemmas, alhaalla vaikka t-haaraan tulo pattereilta ja lähtö pumpulle. Patterit saa tasaisempaa lämpöä sulatuksessa kun kylmä pulssi menee lujaa alaspäin (n. 2,5 m3/h) alaosa kyllä jäähtyy mutta ylin vesi ainakin vaimentaa lämmön vaihtelua. Tuo pumpun tulon paras korkeus pitäisi päästä kokeilemaan
juuri noilla venttiilikytkennöillä. Tuolla pumpun tuloveden sopivalla sisäisellä ohjauksella voi olla merkitystä sekoittumiseen juuri selatusveden kovassa virtauksessa.
Tulevana kesänä muutoksia putkikytkennöissä eli lisää lähtöjä pönttöön.
Klikkaa laajentaaksesi..
Joo mulla ei ole tällä hetkellä mahdollista ohjata kuin juuri välilaipion alle, eli varaajan alaosan yläosaan, tai vaihtoehtoisesti ihan varaajan yläosaan. Tuolla laipion alle ajamisella oli alunperin se idea, että JOS joutuu käyttää varaajan 6kW vastusta apuna, niin yläosa ei sekottuisi samaan aikaan vastuksen ympärillä. Taisi olla hätävarjelun liioittelua.
Varaajassa olisi 1" liitäntä vapaana välilaipion yläpuolella, mutta se on tulpattu... olisi pitänyt siihenkin laittaa sulku heti alkuun, mutta ajattelin pärjääväni ilmankin. Pitäisi siis varaajasta tyjentää yli puolet, jotta saa käyttöön. Samalla voisi lisätä yhden anturitaskun, jos/kun tuon joskus kesällä jaksaisi tehdä.

Varaaja lämpeää hieman tasaisemmin tuolla alas ajamisella, mutta samalla lämpeää myös alaosa hiljalleen. Tarkoittaa siis sitä, että myös dT alkaa tippumaan, kun tarpeeksi pitkään jauhaa lämpöä varaajaan. dT tippuu -> virtaus hieman nousee -> sekoittuu enemmän
Tuolla ylös ajamisella pitää kyllä tasaisesti tuon dT:n, kunnes menee levolle.

Kiristyisi nyt kunnolla tuonne -15-20'c välille, niin näkisi senkin alueen käytöksen.

Sakarikk sanoi:
Quite Mode 3 rajoitti n. 2,65kW ottotehon, d. controll min. n. 1,85kW ja max. n.4.9kW , pakkasta -18C.
Eli niillä on jonkin verran eroa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Joo kyllä tuo QM nostaa kompuratehoja pakkasten kiristyessä.
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Sulatustesti -19C pakkasessa d. controll minimissä eli 1,85 kW ottoteho. Sähkösulatus toimii silloin vain tuolla samalla
teholla ja kestää kauan mutta kyllä se onnistuu tälläkin teholla. Jos ei rajoiteta niin sulatus tapahtuu n. 5kW:n teholla.
Nyt kenno oli puhdas n.25 min aloituksesta mutta vesi alkoi kiertämään vasta 30 min. jälkeen vaikka pumppu otti koko
ajan sen 1,85kW. Voi kai laskea että lähes kilowatti kului sulatukseen.
Puhtaan ja tukkosen kennon COP 2,27/1,78 kun pakkasta 19C.
 
Hhartikainen

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Sakarikk sanoi:
Nyt on 18C pakkasta, minimi 1,25V tekee n. 1,85kW ottotehon ja 10V niin ottoteho oli n. 4,9kW.
Kun meillä energian kulutus on kohtupakkasilla n. 80-100kWh/vrk niin n. 4kW teho riittäisi eli ottoteho pitäisi saada
n.1,5 kilowattiin. Lämpimämmillä keleillä se taipuu siihen kilowatin tuntumaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
On vissiinki pumpussa ”aika paljon” reserviä, jos -18 asteessa pitää tehoa rajoittaa.
Itselläni tuo demand control on käytössä, mutta -15 alapuolella antaa täyden tehon (10 V), joten en tiedä miten minimi ottoteho muuttuu lämpötilan funktiona.
Eihän tuolla ainakaan itselläni ole vaikutusta yleensä kuin alkukiukkuun sulatuksen jälkeen. Aika äkkiä kone pääsee ”säädölle” ja ajaa likimain sopivalla teholla kuormaan nähden.
 
P

Pretor

Aktiivinen jäsen
No vähän jäi tuhnuksi täällä etelässä nämä kokeilut, kun ei se elohopea sitten laskenutkaan alle -20'c

Tässä muutama tunti pakkaskäyntiä tältä päivältä, mutta ei valitettavasti käyty kuin -20'c alimmillaan, mutta sekin sopivasti sulatuksen jälkeen ja aika hyvin Pana vetää hieman yli COP2 puhtaalla kennolla.
Panasonic vähät välittää tämmöisistä pikkupakkasista.

VILP-18-20.jpg

Sulatus ja aamusuihku samaan aikaan, niin meneehän tuossa lämmityksen lähdössä 90min käyrälle pääsemiseksi.
Ei näy näissä käyrissä, mutta päivällä meni 3h samaan, kun sattui pari sulatusta ja suihku samaan väliin. Varaajan yläosaan ajamalla päästään kyllä melkein samantien takaisin käyrälle.
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Italian ihme sanoi:
Nyt on hienosti esillä kaikki. Mikäs kwh mittari ja vesipuolen mittari?
Klikkaa laajentaaksesi..
KWH mittari on 30€:n kiinan ihme josta saa v-sähköstä kaikki arvot mitä normaalisti voi haluta. Mittari on sarjassa tavallisen
kwh mittarin kanssa, eroa vain 0,7% lukemissa, ainakin tässä tapauksessa kiinalainen on hintansa arvoinen.
Tuottopuolen mittaria käytetään kaukolämmön mittauksissa, siitä saa pumpun virtauksen, meno- ja tulolämmöt, tehon ja
energian. Ei liikkuvia osia kun toimii ultraäänellä, paritetut anturit, tarkkuus varmaan riittävä.IMG_20220112_092913.jpg
 
T

Ton1A

Vakionaama
Kompurasulatuksen aikana kaukolämpömittarin ei pitäisi näyttää mitään kun vesipumppu on silloin seis. Omista datoista löytyi 8. joulukuuta neljän tunnin jakso jolloin tuo on ajanut keskimäärin 3.8 kW ottoteholla ja 7.5 kW antoteholla, -19°C ulkolämpötilassa.
 
I

iqo

Vakionaama
Ettei olisi vastuksia mukana tuossa 5.29/10.0 kW -tilanteessa? Vai olikos tuossa ulkoyksikössä sisäänrakennettuna ja saman syötön perässä lisävastuksia?

Yleisesti ottaen, jos mittaamalla saa paremman COPin tai suuremman tuoton kuin valmistaja on ilmoittanut, on syytä hyvin vahvasti epäillä mittausten oikeellisuutta.
 
T

Ton1A

Vakionaama
Huoltomanuaalista:
  • Maximum Input Power for Heatpump System: 6.96 kW
  • Power Supply 1 : Phase (Ø) / Max. Current (A) / Max. Input Power (W): 3Ø / 14.7 / 9.96k
Nähdäkseni tuo 3 kW ero selittyy sillä että ensimmäisessä luvussa ei ole 3 kW varavastusta mukana.
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Kompurasulatus ottaa sen 5 kW mutta jos d. controll rajoittaa käyntiä, niin sama ottoteho on myös sulatuksessa.
Sulatus onnistuu hyvin kaikilla tehoilla ja kulutus on suunnilleen sama.
 
P

Pretor

Aktiivinen jäsen
janti sanoi:
Ei tainnut olla tuossa sulatuksella https://lampopumput.info/foorumi/threads/aquarea-h-sukupolvi-9kw-t-cap-kokemuksia.29219/post-508214
SM lupailee -15 C vain 30C lähdöillä vain 3,2 kW ottotehoja tuolle laitteelle.
Klikkaa laajentaaksesi..
Niin tuossa on vain kolme valokuvaa, mutta ei tietoa onko ne samalta hetkeltä kaikki. Siihen osaa vastata @Sakarikk
EDIT: ehtikin vastata tuohon yläpuolelle
Jos peilailee noita omia kulutuksia tuossa -18/-20'c kelissä, niin tasaisesti ollaan alle 5kW ottotehon ja tehdään kuitenkin 45-47'c vettä tuossa vaiheessa... tosin tuohon 3-5 pakkasastetta lisää voi muuttaa tilannetta, että mennään yli 5kW tasaisesti.
Ainoastaan sulatuksissa piikkaa +5kW ja yleensä aika tasan max5.4kW. Sattumoisin kovin piikkikin 5.8kW osunut tuohon ajanjaksoon.
Joten tässä valossa vaikea uskoa tuon pitävän paikkaansa, että tehdään 5kW ottotehoilla 31'c vettä. Jos kenno on tukossa, niin ehkä silloin, mutta silloin taas antoteho ei ole oletettavasti 10kW.

Ja mielenkiintoisena tietona katsoin itsekin kulutusmittaria ja se näyttää Maximum demand 5.122kW

ottotehopakkas.jpg
 
Viimeksi muokattu:
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitä tästä pitäisi päätellä vs. tuo @Sakarikk mittaus? Kyllähän tuolla Input Power on korkea kovemmilla pakkasilla jos vaan pyynti on korkealla.
Tehot WH-MXC09H3E8.png
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
iqo sanoi:
Ettei olisi vastuksia mukana tuossa 5.29/10.0 kW -tilanteessa? Vai olikos tuossa ulkoyksikössä sisäänrakennettuna ja saman syötön perässä lisävastuksia?

Yleisesti ottaen, jos mittaamalla saa paremman COPin tai suuremman tuoton kuin valmistaja on ilmoittanut, on syytä hyvin vahvasti epäillä mittausten oikeellisuutta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Minulla on vastus kiellety, lämmittimen lukema ei ole kiellon jälkeen muuttunut. 9kW panassa on 3×1kW varavastus pääsyötön
perässä, se ei ole mukana noissa tehoissa.
Valmistajan ilmoittama COP -15/30C on 2,78 ja -15/35 2,56. Minulla -23C COP välillä 1,9-2,0 eli mikä tässä on ongelma,
minusta tämä on aika linjassa.
Ottoteho mitataan kahdella mittarilla ja tuottopuolella on mittari jollaisella kaukolämmöt mitataa, mistä saa parempia
mittareita?
 
P

Pretor

Aktiivinen jäsen
janti sanoi:
Sitten se ensimmäinen kuva on pitänyt ottaa eri aikaan. Eikös siinä pitäisi näkyä sulatusmerkki? ;)
Klikkaa laajentaaksesi..
Totta. Eihän me tosin sitten olisi saatu edes keskustelua aikaiseksi. Mutta tosiaan olisihan se ollut pieni selvennys ollut paikoillaan, sillä nyt tuosta tosiaan saa kuvan, että tehdään 31'c vettä 5kW tehoilla ja pusketaan ulos 10kW (COP2). Mutta mehän (panasonicistit) myös tiedettiin, että Sakarikk ajelee demand control päällä, joten tuo "virheellisyys" oli helppo selittää.

"Heristävä sormi kohti @Sakarikk" :grandpa:
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Olen kohtalaisen paljon noita mittareita tuijotellut joten luulen tietäväni mitä ne lukemat milloinkin tarkoittavat.
Sulatuksen aikana kaukosäädössä näkyy sulatusmerkki, lämpötiloissa miinusmerki ja veden virtaus on 0 kompurasulatuksessa.
Otin nämä kuvat aivan peräkkäin mutta erikseen jotta lukemat erottavat paremmin.
D.controllila yritän saada sitä jatkuva käyntiä koska se tauon jälkeen kestä se parhaalle alueelle pääsy.
Nyt kun tuli kunnon kylmä piti pana päästää valloilleen.
Liekö tuo panan toimintakyky joillekin hiukan ongelmalinen, minulle tuottaa tuskaa vain säätöjen saaminen kohdalleen
kun kelit kovasti vaihtelee.
 
Viimeksi muokattu:
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Pretor sanoi:
Totta. Eihän me tosin sitten olisi saatu edes keskustelua aikaiseksi. Mutta tosiaan olisihan se ollut pieni selvennys ollut paikoillaan, sillä nyt tuosta tosiaan saa kuvan, että tehdään 31'c vettä 5kW tehoilla ja pusketaan ulos 10kW (COP2). Mutta mehän (panasonicistit) myös tiedettiin, että Sakarikk ajelee demand control päällä, joten tuo "virheellisyys" oli helppo selittää.

"Heristävä sormi kohti @Sakarikk" :grandpa:
Klikkaa laajentaaksesi..
Oletin että kuvat kertoo, 31 on pattereille menevä vesi, 23 on pakkasta ulkona, 5,29kW otetaan verkosta ja kone
tuuttaa 10kW lämitykseen eikä vastuksia ole käytössä.
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
janti sanoi:
Pystyisikö tuolla huijaamaan konetta luulemaan olevansa 16-sarjalainen kone? :cool:
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos raudassa on varaa niin softallahan se käynti määritellään. Oletan että tuo 10V on = ei d. controllia ollenkaan.
Jos minimiä 1,25V vielä pienensi tai otti piuhan irti niin kontrolli menetettiin ja teho alkoi kasvaa.
Tuo kylmyys pani hertsit kunnolla hyrräämään, en ole ennen nähnyt yli 90 Hz lukemia.
Suurimmat on olleet 70-80Hz.
 
T

Ton1A

Vakionaama
Tuli tehtyä pieniä puhdetöitä eilen, kun tuo öljykattila ei ole ihan paras mahdollinen puskurisäiliö vesien sekoittumisen kannalta. Lisäksi en ole muutenkaan saanut tätä käymään järkevästi buffer tank moodissa.

Vanhasta VILP-projektista oli jäänyt yli 3/4" Thermomix-shuntti, joten korvasin öljykattilan shuntin sillä. Nyt lattialämmityksen menovesi shuntataan suoraan pumpulta tulevasta vedestä ja lattialämmityksen paluuvedestä. Öljykattilan oma shuntti pitää nyt olla koko ajan täysillä ja siihen menee vain lattialämmityksen paluuputki, shuntin lähtöpuoli on tulpattu. Belimo-shunttimoottorin sai suoraan siirrettyä uuteen shunttiin, olivat keskenään yhteensopivia.

Pesutilojen lattialämmitys olikin jo heti alkuun kytketty noin.
 
Viimeksi muokattu:
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Ton1A sanoi:
Tuli tehtyä pieniä puhdetöitä eilen, kun tuo öljykattila ei ole ihan paras mahdollinen puskurisäiliö vesien sekoittumisen kannalta. Lisäksi en ole muutenkaan saanut tätä käymään järkevästi buffer tank moodissa.

Vanhasta VILP-projektista oli jäänyt yli 3/4" Thermomix-shuntti, joten korvasin öljykattilan shuntin sillä. Nyt lattialämmityksen menovesi shuntataan suoraan pumpulta tulevasta vedestä ja lattialämmityksen paluuvedestä. Öljykattilan oma shuntti pitää nyt olla koko ajan täysillä ja siihen menee vain lattialämmityksen paluuputki, shuntin lähtöpuoli on tulpattu. Belimo-shunttimoottorin sai suoraan siirrettyä uuteen shunttiin, olivat keskenään yhteensopivia.

Pesutilojen lattialämmitys olikin jo heti alkuun kytketty noin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mikä on kattilan virka nyt, miten toimii kun pumppu on tauolla?
 
T

Ton1A

Vakionaama
Kattilassa on vesitilavuutta ja se takaa että pumpulla on virtaamaa. Lisäksi siinä on käyttöveden esilämmityskierukka sekä 6 kW vastustehoa varalla.

Jos Panasonicin vesipumppu pysähtyy, homma toimii silti kun kiertopumput pitävät veden kierrossa. Tuossa tilanteessa lämmitysvesi lähtee kattilan paisuntayhteestä lämmityskiertoon ja palautuu kattilan oman shuntin kautta.

Panasonicin käydessä lämmitysvesi tulee pumpulta ja se osuus joka ei mene lämmityskiertoon palautetaan paisuntayhteen kautta kattilaan.
 
S

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Kesällä pitäis miettiä tuo puhallinpatterien kytkentä uusiksi, ovat nyt suoraan pumpun kierrossa, vesi kiertää latauspumpulla
ja säätönä on vain puhalluksen säätö. Jos sieltä ottaa reilusti lämpöä niin ouman pudottaa pattereita kylmemmäksi.
Ilmeisesti siirto patterilinjaan lämmityksessä ja kesällä jähdytyksessä venttiileillä vaihto pumpun putkiin.
Varaaja lämpiää kesällä auringosta, lattilämmitys märkätiloissa ja käytöveden esilämmitys tule varaajasta.
Sähkövaraaja varmistaa käyttöveden.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom