Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Turbossa kiertää nesteitä jotka eivät ihan pakosarjan lämmöissä pärjää, kyllä siinä jäähdyttelyssä järkensaä on. Toki auto voisi kierättää niitä ilman kuskiakin.Minulla on 2018 vuosimallin VAG Dieselillä. Ohjekirjassakin mainitaan pitkän ja kovan kuormituksen jälkeen moottorin jälkikäyttö juurikin turbon vuoksi. Tätä olen kaikissa turboautoissa noudattanut ja ei ole tarvinnut turboremontteja tehdä. Onko sitten placeboa vai hyvää tuuria vai onko asialla kuitenkin jotain perääkin. Tästä saa varmasti hyvää vääntöä aikaiseksi![]()
Toki auto voisi kierättää niitä ilman kuskiakin.
Kai se kuitenkin parempaa on kun vaihtovälit on moninkertaiset "sae 30" aikaan verrattuna eikä moottoreita enää porauteta kulumisen vuoksi. Remontteihin on nyt muut syyt.Sinänsä "nykyöljy" ei välttämättä tarkoita voiteluominaisuuksiltaan parempaa öljyä.
Vai olisiko kyse siitä että sylinteriin päässyt öljy palaa ”tuhkattomasti”?Öljyistä on jouduttu poistamaan monia voitelua parantavia ominaisuuksia päästönormien takia, esimerkiksi hiukkaspönttö menee vikkelästi tukkoon jos voiteluöljyyn on lisätty tuhkaa, siksi niissä tulee käyttää vain tuhkattomia öljyjä.
Tämä juurikin.Vai olisiko kyse siitä että sylinteriin päässyt öljy palaa ”tuhkattomasti”?
Eikö turbo ole paljon kuumenpi kuin lohko eli samalla käyttölämpötilalla öljyn pitää toimia varsin eri olosuhteissa? Samoin tietysti myös moottorin kuormitus vaikuttaa paikallusiin lämpötiloihin, vaikka jäähdytysnesteen lämpötila olisikin kohtuu vakio.Yksiaste öljy käy edelleen kun käyttölämpötila on vakio.
Arvelisin, että tämä liittyy lähinnä palamiseen ja sen puhtauteen. Myös polttoaineiden rikkitömyydellä on osansa. Sitten esim. pakokaasujen takaisinkierrätyksen tukkiminen hidastaa dieselissä öljyn mustumista todella merkittävästi. Todellakin, ennenhän se oli ihan normi, että nokivelli piti dieselistä laskea pois 3-5000 km välein.Kai se kuitenkin parempaa on kun vaihtovälit on moninkertaiset
Kai se kuitenkin parempaa on kun vaihtovälit on moninkertaiset "sae 30" aikaan verrattuna eikä moottoreita enää porauteta kulumisen vuoksi. Remontteihin on nyt muut syyt.
Ei se turbo niin paljon lämpimämpi ole, mutta se moniasteisuus markkeeraa lähinnä niitä niitä niin matalia lämpötiloja joissa öljy alkaa muuttua pikemminkin vaseliiniksi, eikä ole enää öljypumpulla pumpattavissa.Eikö turbo ole paljon kuumenpi kuin lohko eli samalla käyttölämpötilalla öljyn pitää toimia varsin eri olosuhteissa? Samoin tietysti myös moottorin kuormitus vaikuttaa paikallusiin lämpötiloihin, vaikka jäähdytysnesteen lämpötila olisikin kohtuu vakio.
Onhan se selkeesti lohkoa lämpimämpiEi se turbo niin paljon lämpimämpi ole
Mullon 2012 TDI Tiguan. Siinä oli EGR-venttiilin yhteydessä oleva pakokaasujäähdytin ruvennu vuotamaan, ja jumiuttanut turbon johdinsiipien säätömekanismin.Onko vag-kulkupelissä vesijäähdytteinen turbo, eikai sentään.
En osaa sanoa, mutta turbiinin ja ahtimen väliselle laakerille menee neljä metalliputkea ja öljy luultavasti tarvitsee vain kaksi(?). Noita putkia on vaikea seurata, mihin yhdistyvät, pitäisi olla huolto-ohje. Turbiinissa(?) on säätyvä johtosiivistö (käsittääkseni sähköllä ohjattu), joten siihen liittyy kaikenlaisia vipusimia iso hässäkkä muutenkin.Onko vag-kulkupelissä vesijäähdytteinen turbo, eikai sentään.
Oli oli jossain muttei kaikissa autoissa ole vieläkään. Ei minullakaan.80-luvun lopun Saabissakin oli jo vesijäähdytetty, mikähän pököä tässä ihmetyttää?
Veden (& öljyn) kierto monessa autossa lakkaa sillä sekunnilla kun moottorista katkaisee sähköt. Mullakin tuossa tuplaturbossa on toisen ahtimen kompressorikotelossa vesijäähdytys mutta sen tarkoitus on laskea kompressorikotelon -> imuilman lämpötilaa eikä muuta. Jos jotain kannattaa tehdä niin hommautua start stopista eroon esim koodaamalla se pois tms...Oli oli jossain muttei kaikissa autoissa ole vieläkään. Ei minullakaan.
Eikö tuo vesijäähdytys nyt sitten tee turhaksi jälkikäytöt lämmön tasaamiseksi.
Oli oli jossain muttei kaikissa autoissa ole vieläkään. Ei minullakaan.
Eikö tuo vesijäähdytys nyt sitten tee turhaksi jälkikäytöt lämmön tasaamiseksi.
Tässä tekniikasta turbovalmistajan brosyyreistä ja itseasiassa tuossa puhutaan että öljy koksiintuu turbiinin seinämiin ja siksi turbiininkoppa on vesijäähdytetty. Ja edellä ollut kuva oli autovalmistajan erään moottorin teknisestä esitteestä ja siinä oli maininta ilman lämpötilan laskusta. Joissain turboissa vesi menee toki myös siihen keskiosaan.Välijäähdytin on turbon yhteydessä oma juttunsa, mutta jäähdytysvesi on auttamatta liian kuumaa, jotta siitä olisi turbon kanssa hyötyä muussa kuin laakereiden jäähdyttämisessä. Autossa välijäähdytin tarvitsee jäähdytysilmaa tai oman matalalämpöisen liuospiirinsä. Veneissä taas välijäähdytin on yleensä jäähdytyksen merivesipiirissä ennen kuin vesi menee sieltä varsinaisen jäähdyttimen lämmönvaihtimeen. Kaasuturbiinivoimalaitoksissa taas voi olla todella monimutkaisia ahtoilman jäähdytysjärjestelyjä, jolla ennen puristusta ja joka vaiheen välissä ilmaa jäähdytetään niin kylmäksi kuin järkevästi mahdollista.
Ja kuten tämän osaketjun aluksi ounastelin, ajatus vain vahvistui, että VAG:in (kaasu-) ottomoottorissa tosiaankin pyöritetään webaston kiertopumppua moottorin sammutuksen jälkeen ilmeisenä tarkoituksena estää turbon turbiininsiipien kuumuuden johtuminen turbon öljylaakeriin.
Ahdinpuolestahan tuossa kerrotaan, samoin kaaviossa. Samoin tuossa sanotaan, että erillinen jäähdytyspiiri olisi tehokkaampi, mutta moottorin jäähdytysnestekin auttaa jonkin verran.itseasiassa tuossa puhutaan että öljy koksiintuu turbiinin seinämiin
Joo, kompressorikotelosta kyse tietenkin turbiinikotelon sijaan. Senat manee sakasin.Ahdinpuolestahan tuossa kerrotaan, samoin kaaviossa. Samoin tuossa sanotaan, että erillinen jäähdytyspiiri olisi tehokkaampi, mutta moottorin jäähdytysnestekin auttaa jonkin verran.
Itse epäilen, että turbiinipuolen kuoren jäähdyttäminen vain lisäisi koksaantumista (kuten se poikkeuksetta tekee kaikenlaisten palokaasujen käsittelyssä). Sitä paitsi se heikentäisi turbosta saatua hyötyä aivan radikaalisesti.
Nää oli niitä stockmann turboja.Turboautoja tehtiin aika villeillä tavoilla - olikohan joku perhekoon foordi jossa oli 1,3l kone ja turbo joka puhalsi ilmaputsarin koppaan. Näin koska Suomessa työsuhdeauton vero meni tilavuuden mukaan.
Olen sen aikakauden autokäyttäjä, 240 liikkui ihan sairaasti kun "joku" sörkki rajoitinruuvia;-)Nää oli niitä stockmann turboja.
Sinänsä se toteutus oli kyllä ihan sama tehdastekoisissakin turbomoottoreissa jos se oli kaasarilla, eikä se ollut varsinaisesti ilmanputsarikotelo, ilmanputsari oli ennen turboa, siinä kaasarin päällä oli vaan sellainen painekotelo jonka tarkoitus oli työntää ilma tasaisesti kaasuttimen kurkusta sisään.
Esim Volvo myi ihan tehtaan puolesta vastaavaa pakettia jonka pystyi jälkiasentamaan kaasarimalleihin, ja esim suomessa maahantuoja asensi noita myös ihan uusiin autoihin, autovero maksettiin vain sen maahantuotavan perusmallin mukaan, siitä jälkiasennettavasta turbosta ei erillistä veroa kannettu, ja sillä tuli kuitenkin n. puolet lisää tehoa.
Mulla oli myös b19at koneinen volvo aikanaan.Olen sen aikakauden autokäyttäjä, 240 liikkui ihan sairaasti kun "joku" sörkki rajoitinruuvia;-)
Poika osti vanhan 244 missä oli se iso turbokone ja sekin teki samaa tulosta, ikävä kyllä sen bensakulutus oli hurja...
Juu ennen autoveromuutoksia oli yleistä että lisävarusteet asennettiin vasta Suomessa. Myös tehdaslisävarusteet. Autoveromuutoksen jälkeen selvisi että Volvo oli kunnostautunut tässä. Taisivat tuoda maahan melko riisuttuja runkoja. Veromuutoksen jälkeen käytettyjen Volvojen veroprosentit oli suhteettoman pieniä.autovero maksettiin vain sen maahantuotavan perusmallin mukaan, siitä jälkiasennettavasta turbosta ei erillistä veroa kannettu