^ Toinen hyvä paikka on ENTSO-E, eli Euroopan kantaverkko-operaattorien kattojärjestö. Sieltä löytyy lähes koko Euroopan datat, käyrinä tai taulukoina.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Liettua ja Latvia tuovat nyt yli puolet kulutuksestaan. Viro on nettoviejä lähes pelkällä poltolla. Ei kai sentään palavaa kiveä enää?Katsokaa Baltian maat erikseen ja heidän tuotanto/kulutus, ero on iso pohjoismaisiin tietoihin...
Tuossa esimerkkinä Viron eilisen päivän tuntituotannot energialähteittäin. Huipputunnin noin 1400 MW tuotannosta 610 MW oli palavaa kiveä.Liettua ja Latvia tuovat nyt yli puolet kulutuksestaan. Viro on nettoviejä lähes pelkällä poltolla. Ei kai sentään palavaa kiveä enää?
Hyvä bisness varmasti näillä hinnoilla, mutta ympäristö kiittää.610 MW oli palavaa kiveä
Tästä asiasta oli jokunen vuosi taaksepäin yksi tuttava jonka työ oli silloin valvoa sähkömarkkinatilannetta, totesi lakonisesti että joku päivä alkaa tuo hintojen ja tuotannon välinen huojunta ja siitä ei hyvä seuraa...Juu... tämä koko systeemi huokuttelee rakentamaan mahdollisimman huojuvaa tuotantoa, että markkina on ja pysyy vaikeasti hallittavana ja hinnat sitä myötä taivaissa.
Mitä enemmän epätasaista sähköverkkoon päin syöttöä tulee sitä helpommin alkaa "huojua", ensin tuotteen rahallinen arvo ja sitten itse tuotantoketju. Ja pienemmät sähköntuotanto-alueet kärsii nopeamminTietenkin asentamalla isot aurinkopaneelit voi sekä hyötyä korkeista hinnoista, että olla itse mukana sotkemassa sitä markkinaa huojuvalla tuotannolla. Eli "Liity heihin, jos et voi voittaa"
Eihän nuo taivaissa koko aikaa ole, välillä ihan nollissa tai jopa pakkasella. Keskihinta on korkea toki, jos vertaa siihen lähes törkeän halpaan sähköön josta olemme saaneet viime vuodet nauttia. Tilanteeseen on syynsä, joista uusiutuvien tuotantomuotojen esiinmarssi on vain yksi. Muistetaan nyt kuitenkin, että tällä hetkellä meillä Euroopassa on sota, ja siksi myös sotahinnat.Juu... tämä koko systeemi huokuttelee rakentamaan mahdollisimman huojuvaa tuotantoa, että markkina on ja pysyy vaikeasti hallittavana ja hinnat sitä myötä taivaissa.
Niin se vaan on, että tietyt perustarpeet on pakko olla ainakin jollain tasolla julkisessa hallinnassa. Ei se aina toimi paremmin, mutta vähänkin kauempaa tarkasteltuna on kuitenkin vakaampaa kuin 100% markkinaehtoisuus. Julkinen raha on kuitenkin sitten väistämättä pelastamassa tilanteen kun homma karkaa käsistä.Ihan mielenkiintoinen artikkeli Bloombergillä. Aukeaa ainakin selaimen incognitotilassa ilman maksumuuri estettä
Three decades ago, Europe decided to open up its energy markets to foster competition, a move meant to bring lower prices for consumers across the continent.
Fast forward to 2022, and bills have ballooned while once rock-solid utilities are struggling to stay afloat. As a result, governments are realizing they can’t leave energy security solely in the hands of markets.
![]()
The Great European Energy Market Bailout Is Only Getting Started
Three decades ago, Europe decided to open up its energy markets to foster competition, a move meant to bring lower prices for consumers across the continent.www.bloomberg.com
Vertailukohtana voisi sanoa, että enemmän kuin kymmenen kertaa sen, mitä vastaavan lämmitysenergiavaraston rakentaminen maksaisi. Jos putouskorkeus on esimerkiksi 1,5km, saadaan kuutiosta vettä laskettuna maan pinnalta pohjalle luokkaa 4kWh. Tuo sama kuutiometri pystyy toisaalta varastoimaan lämpöä 40kWh nostamalla veden lämpötilaa n. 35 astetta. Tuo ei ole mitenkään paljon esimerkiksi suuren lämpöpumpun tuottamana lähtevän kaukolämpöveden lämpötilana 85 astetta, jolloin paluu olisi 50 astetta (verkko toimii suunnilleen tuollaisilla lämpötilaeroilla luonnostaan). Jos toisaalta kulutusjoustoa käytetään teollisuuden tarvitseman vedyn valmistamiseen elektrolyysillä, tuosta syntyy sivutuotteena lämpöä sopivassa lämpötilassa, jolloin lämpövarastoa voidaan ehkä varata suoraan hukkalämmöllä. Lisää hukkalämpöä saataisiin, jos tuotetusta vedystä osa käytetään suuressa mäntämoottoriaggregaatissa, jolloin jäähdytysveden ja pakokaasukattilan lämpötilataso on aivan ideaalinen varaston lataamiseen.Mitäköhän maksaisi louhia pumppulaitos jossa pystysuora kuilu kahden "tekojärven" välille ja suuruusluokka "riittävä".
Katselin tossa öljyn kulutus/tuotanto ennusteita 2050 saakka. Tässä jotain lukuja:
Tuotanto on jatkuvassa kasvussa Amerikassa ja voi olettaa, että Aasiassa, Afrikassa, jne. kulutus on vieläkin kovemmassa kasvussa.
Suomalaiset viherpeipot meinaa pelastaa maailman, vaikka väkiluku on alle promillen luokkaa planeetan väestä.
Järkevintä olisi ottaa kaikki mahdolliset voimalat täyteen käyttöön. Turve, hiili, öljy ja muut voimalat. Ei paljoa planeetan ilmastoon vaikuta.
hätätilanteessa hätäkeinot.Jäi hieman vajaaksi perustelu meikäläiseltä. Eli tarkoitin, että kannattaisi justiinsa nyt ottaa fossiilivoimaa käyttöön, jotta riittää sähkö lähiaikoina.
Tehoaan selvästi pienemmän osuuden valitettavasti. Ruotsin siirtolinjan kapasiteetista saa ottaa vähemmän käyttöön, jos OL3 käy täydellä teholla. Olikohan 400 MW tuosta varattu OL3:n pikasulun kompensointiin.Toivotaan että OL3 hoitaa ison osan tehon riittävyydestä.
Tehoaan selvästi pienemmän osuuden valitettavasti. Ruotsin siirtolinjan kapasiteetista saa ottaa vähemmän käyttöön, jos OL3 käy täydellä teholla. Olikohan 400 MW tuosta varattu OL3:n pikasulun kompensointiin.
Vai oliko myös Venäjän siirtolinjassa tuollaista varaa, joka pitää nyt ottaa muualta?
Pyhäsalmen max kapasiteetti 7 h x 75 MW, niin, jos ala-altaan laskee täyteen niin pitää varrota ehkä pitkäänkin ennen kuin pääsee pumppaamaan? Kustannusarvio 125 M€, joka perinteisesti mennee kolmanneksella yli. Paljonkohan vastaava akku maksaisi?
Kynällä laskien siellä vesikuutiosta saa n. 3,6 kWh, joka on yli 10-kertainen jokivoimalaan nähden.
Aurinkovoimassa ei tosiaankaan ole vakauttavaa elementtiä itsessään, mutta tuulivoimassa olisi jopa muita voimantuotantomuotoja parempi suhteessa tuotettuun tehoon, jos vain valjastetaan käyttöön sopivalla ohjelmistolla. Tuuliturbiinia voidaan käyttää dynaamisena massana, joka ei ole sidottu verkon taajuuteen, eli siitä saa irti enemmän säätöinertiaa, kuin generaattorin massa ja suhteessa raskas turbiini tarjoaisivat verkkoon tahdistettuna, joilla ehdoin perinteinen voimalaitos joutuu toimimaan.Sähköverkon vakaudesta ollaan kuitenkin oikeasti huolissaan kun tuulivoimassa ja aurinkovoimassa ei ole juuri vakauttavaa elementtiä.
Kantaverkko kestää noin 1300 MW pudotuksen, Pohjois-Ruotsin linjojen tuontikapasiteettia rajoitetaan 300 MW OL3:n käydessä täysillä. Lisäksi meillä on Suomessa oma järjestelmäsuoja, jossa on yli 250 MW nopeasti käyttöön otettavaa ylössäätöä (ensi vuoden alusta alkaen sitä on yli 400 MW). Nopea tarkoittaa tässä tapauksessa 200 millisekuntia. Ruotsin tuonnin kapasiteettivaraus on sitten alkurykäyksen jälkeen käyttöön otettavaa kapaa, jolla saadaan verkkoon tarvittava määrä tehoa jotta järjestelmäsuojan irtikytkettyjä teollisuuskuormia voidaan taas alkaa ajamaan ylös.Taisi olla molemmissa samantyyppistä. Taustalla muistaakseni että verkko kestää 800MW nopean pudotuksen.
- Venäjän tuontia haluttiin laskea 1200MW => 800MW, ajatuksella että nopea loppuminen ei kaada verkkoa. Mutta Venäjä katkaisi tuonnin kokonaan ennen kun tuo astui voimaan.
- Ruotsista taisi olla niin että OL3:n toimiessa 1200 MW => 800MW että on varaa jos OL3 putoaa pois tuoda enemmän. (tosin tässähän tulee 1200MW pudotus maksimissa. 1600MW pois josta 400 MW tulisi Ruotsista. 1200 MW > 800MW. Lieneekö jossakin jotakin OL3-spesifiä joustoa)
Nopeasti laskien 200 ms valmius tarkoittaa sitä että tahtikone tahdistuisi 50 Hz verkkoon 10 jakson aikana. Jos oletetaan että tahtigeneraattoria pyörittävä voimakone on pysähdyksissä, käynnistyminen nollasta tahtinopeuteen, tahdistukseen ja verkkoon kytkeytymiseen näin nopeasti ei ole mahdollista monestakin syystä.Kantaverkko kestää noin 1300 MW pudotuksen, Pohjois-Ruotsin linjojen tuontikapasiteettia rajoitetaan 300 MW OL3:n käydessä täysillä. Lisäksi meillä on Suomessa oma järjestelmäsuoja, jossa on yli 250 MW nopeasti käyttöön otettavaa ylössäätöä (ensi vuoden alusta alkaen sitä on yli 400 MW). Nopea tarkoittaa tässä tapauksessa 200 millisekuntia. Ruotsin tuonnin kapasiteettivaraus on sitten alkurykäyksen jälkeen käyttöön otettavaa kapaa, jolla saadaan verkkoon tarvittava määrä tehoa jotta järjestelmäsuojan irtikytkettyjä teollisuuskuormia voidaan taas alkaa ajamaan ylös.

Pääosa tuosta kapasiteetista tulee teollisuuden kulutustehon pudotuksesta (esim. omalla työpaikallani lentää kymmenen tahtikoneen katkaisijat auki heti, jos OL3 tulee alas). Tällä hetkellä järjestelmäsuojassa ei taida muuta ollakaan, kuin teollisuuskuormia. Ensi vuodenvaihteessa alkavaan uuteen sopimusjaksoon tulee mukaan ainakin Olkiluotoon parhaillaan rakentuva 85 MW akusto.Olettaa sopii että tarvittava saatövoima otetaan käyttöön vajaalla teholla käyvistä voimayksiköistä. Jospa tet valistaisi millaisista yksiköistä ja millä verkon taajuuden alenemalla tuo 250 MW ja myöhemmin 400 MW tempaistaan.![]()
Vattenfall rakentaa Berliiniin vesivaraajaa joka pystyy syöttämään lämpöä 200 MW teholla 13h. Tuon koko on 56000 m3 ja kustannus 50 milj €. Tuossa hintaa maanpäälliselle tankille. On toikin sinällään suuri, 45m korkea ja 43m halkaisija.Vertailukohtana voisi sanoa, että enemmän kuin kymmenen kertaa sen, mitä vastaavan lämmitysenergiavaraston rakentaminen maksaisi. Jos putouskorkeus on esimerkiksi 1,5km, saadaan kuutiosta vettä laskettuna maan pinnalta pohjalle luokkaa 4kWh. Tuo sama kuutiometri pystyy toisaalta varastoimaan lämpöä 40kWh nostamalla veden lämpötilaa n. 35 astetta. Tuo ei ole mitenkään paljon esimerkiksi suuren lämpöpumpun tuottamana lähtevän kaukolämpöveden lämpötilana 85 astetta, jolloin paluu olisi 50 astetta (verkko toimii suunnilleen tuollaisilla lämpötilaeroilla luonnostaan). Jos toisaalta kulutusjoustoa käytetään teollisuuden tarvitseman vedyn valmistamiseen elektrolyysillä, tuosta syntyy sivutuotteena lämpöä sopivassa lämpötilassa, jolloin lämpövarastoa voidaan ehkä varata suoraan hukkalämmöllä. Lisää hukkalämpöä saataisiin, jos tuotetusta vedystä osa käytetään suuressa mäntämoottoriaggregaatissa, jolloin jäähdytysveden ja pakokaasukattilan lämpötilataso on aivan ideaalinen varaston lataamiseen.
Eli n. 20€/kWh. "Vapaa-ajan" lyijyakkukin maksaa ainakin 10-kertaisesti (verottomanakin) käytettynä kestävällä purkutasolla, mutta sähköautojen akut ainakin joskus ehkä hiukan alle kymmenkertaisesti ainakin verottomana.Vattenfall rakentaa Berliiniin vesivaraajaa joka pystyy syöttämään lämpöä 200 MW teholla 13h. Tuon koko on 56000 m3 ja kustannus 50 milj €. Tuossa hintaa maanpäälliselle tankille.