^ Toinen hyvä paikka on ENTSO-E, eli Euroopan kantaverkko-operaattorien kattojärjestö. Sieltä löytyy lähes koko Euroopan datat, käyrinä tai taulukoina.
Euroopan energiakriisi
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Liettua ja Latvia tuovat nyt yli puolet kulutuksestaan. Viro on nettoviejä lähes pelkällä poltolla. Ei kai sentään palavaa kiveä enää?
Tuossa esimerkkinä Viron eilisen päivän tuntituotannot energialähteittäin. Huipputunnin noin 1400 MW tuotannosta 610 MW oli palavaa kiveä.
Liitteet
Hyvä bisness varmasti näillä hinnoilla, mutta ympäristö kiittää.
Ukrainan sähköverkko on synkattu eurooppaan. Saksalaiset laittavat ydinvoimalat kiinni ja nyt ukrainalaiset ovat sanoneet että voivat toimittaa 2.5GW teholla ydinvoimaa, mihinkäs muuallekaan kuin - Saksaan...
www.spiegel.de
Energiekrise: Ukraine exportiert ihren Atomstrom in die EU
Während Deutschland händeringend neue Energiequellen sucht, könnte ausgerechnet Atomstrom aus der Ukraine die Lage hierzulande etwas mildern. Das Land hat nun mit der Ausfuhr der Energie in die EU begonnen.
www.spiegel.de
Juu... tämä koko systeemi huokuttelee rakentamaan mahdollisimman huojuvaa tuotantoa, että markkina on ja pysyy vaikeasti hallittavana ja hinnat sitä myötä taivaissa.
Tästä voi ruveta jo vähän laskeskelemaan että vaikka olisi mikä MLP uudiskohde <10MW kulutuksella, niin kohta menee tuhansia euroja silti sähköön vuodessa. Kiva kiva jepa jee....
Tietenkin asentamalla isot aurinkopaneelit voi sekä hyötyä korkeista hinnoista, että olla itse mukana sotkemassa sitä markkinaa huojuvalla tuotannolla. Eli "Liity heihin, jos et voi voittaa"
Tästä voi ruveta jo vähän laskeskelemaan että vaikka olisi mikä MLP uudiskohde <10MW kulutuksella, niin kohta menee tuhansia euroja silti sähköön vuodessa. Kiva kiva jepa jee....
Tietenkin asentamalla isot aurinkopaneelit voi sekä hyötyä korkeista hinnoista, että olla itse mukana sotkemassa sitä markkinaa huojuvalla tuotannolla. Eli "Liity heihin, jos et voi voittaa"
Tästä asiasta oli jokunen vuosi taaksepäin yksi tuttava jonka työ oli silloin valvoa sähkömarkkinatilannetta, totesi lakonisesti että joku päivä alkaa tuo hintojen ja tuotannon välinen huojunta ja siitä ei hyvä seuraa...
Mitä enemmän epätasaista sähköverkkoon päin syöttöä tulee sitä helpommin alkaa "huojua", ensin tuotteen rahallinen arvo ja sitten itse tuotantoketju. Ja pienemmät sähköntuotanto-alueet kärsii nopeammin
Jokunen kerta olen reagoinut taajuusheittoon mutta enemmän on ollut viime aikoina variaatiota jännitteessä, lähes 10V täällä. Ei kuitenkaan yli 238V vielä
Mitään voimaa ei kannata rakentaa, ellei tuota voittoa. Tuulivoima tuottaa ihan oman aikataulunsa mukaan painottuen myöhäissyksyyn ja talveen, aurinkovoima kevät- ja kesäpäivisin (ellei ole pilvistä), ydinvoima täysin tasaisesti riippumatta siitä, olisiko tietyllä hetkellä tarvetta lisäsähkölle vai jo muutoinkin liikaa tuotantoa. Ilman varastoaltaita jokeen rakennettu vesivoima on samaa ontuvaa kategoriaa. Ainoa noita ontuvia voimantuotantotapoja mainiosti täydentävä ja niiden puutteita paikkaava "puhdas" (ja vielä uusiutuvakin) voimantuotantomenetelmä on varastoaltaitaisiin perustuva vesivoima ja sitähän ei käytännössä pysty rakentamaan Suomeen lisää.
Tämähän ei riitä tulevaisuudessa ja tilanne vain pahenee. Toistaiseksi ratkaisu on Euroopan tasolla (ja todellisuudessa ja käytännössä myös Suomessa) vain fossiilisiin polttoaineisiin perustuva säätövoima. Nyt pitäisi panostaa ennen muuta kulutusjoustavaan ajoittaisen "puhtaan" sähkön ylitarjonnan hyödyntämiseen (esimerkkinä sähkölämmön puskurointi- ja varastointi sekä joustavasti säädettävä vetyelektrolyysi tuuli-, aurinko- ja ydinvoiman ajoittaisen liikatuotannon hyödyntämiseen). Tuohon liittyy olennaisesti tarve investoida yhä enemmän sähkönsiirtoverkkojen parempaan suorituskykyyn (ja vetyputkistoihin elektrolyysituotteen siirtoon ja varastopuskurointiin). Tutkimuspuolella yhtä olennaista on kehittää kustannustehokkaita ja skaalautuvia sähkövarastoteknologioita, jotta tuotantomahdoliisuuksien ja sähkön kysynnän kasvava ajallinen epätasapaino saadaan taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävään tasapainoon pitemmällä tavoitejaksolla. Valitettavasti kaiken tämän toteutumisen edellytyksenä on sähkön hintojen nykyisen kaltainen tai vieläkin voimakkaampi nopea ajallinen heittelehtiminen, jotta tarpeelliset teknologiset infrastruktuuriinvestoinnit voidaan todeta riittävällä todennäköisyydellä taloudellisesti kestäviksi.
Tämähän ei riitä tulevaisuudessa ja tilanne vain pahenee. Toistaiseksi ratkaisu on Euroopan tasolla (ja todellisuudessa ja käytännössä myös Suomessa) vain fossiilisiin polttoaineisiin perustuva säätövoima. Nyt pitäisi panostaa ennen muuta kulutusjoustavaan ajoittaisen "puhtaan" sähkön ylitarjonnan hyödyntämiseen (esimerkkinä sähkölämmön puskurointi- ja varastointi sekä joustavasti säädettävä vetyelektrolyysi tuuli-, aurinko- ja ydinvoiman ajoittaisen liikatuotannon hyödyntämiseen). Tuohon liittyy olennaisesti tarve investoida yhä enemmän sähkönsiirtoverkkojen parempaan suorituskykyyn (ja vetyputkistoihin elektrolyysituotteen siirtoon ja varastopuskurointiin). Tutkimuspuolella yhtä olennaista on kehittää kustannustehokkaita ja skaalautuvia sähkövarastoteknologioita, jotta tuotantomahdoliisuuksien ja sähkön kysynnän kasvava ajallinen epätasapaino saadaan taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävään tasapainoon pitemmällä tavoitejaksolla. Valitettavasti kaiken tämän toteutumisen edellytyksenä on sähkön hintojen nykyisen kaltainen tai vieläkin voimakkaampi nopea ajallinen heittelehtiminen, jotta tarpeelliset teknologiset infrastruktuuriinvestoinnit voidaan todeta riittävällä todennäköisyydellä taloudellisesti kestäviksi.
Eihän nuo taivaissa koko aikaa ole, välillä ihan nollissa tai jopa pakkasella. Keskihinta on korkea toki, jos vertaa siihen lähes törkeän halpaan sähköön josta olemme saaneet viime vuodet nauttia. Tilanteeseen on syynsä, joista uusiutuvien tuotantomuotojen esiinmarssi on vain yksi. Muistetaan nyt kuitenkin, että tällä hetkellä meillä Euroopassa on sota, ja siksi myös sotahinnat.
- Keskustelun aloittaja
- #972
Moskovan pörssi romahti: Gazprom jättää osingot maksamatta ensi kertaa sitten vuoden 1998 – kaasujätti veti mukanaan muutkin alas
www.ksml.fi
Moskovan pörssi romahti: Gazprom jättää osingot maksamatta ensi kertaa sitten vuoden 1998 – kaasujätti veti mukanaan muutkin alas
Moskovan pörssissä oli torstaina kovin lasku sitten helmikuun 25.
www.ksml.fi
Harrastelija
Hyperaktiivi
Miten sattuikin että ehdotetun osingon ruplamäärä on lähes sama kuin uuden pari päivää aikaisemmin määrätyn louhintaveron määrä.
Eli venäjän valtio kerää turhat ruplat pois kuljeksimasta jotta saa tehtyä lisää aseita/ammuksia?
Eli venäjän valtio kerää turhat ruplat pois kuljeksimasta jotta saa tehtyä lisää aseita/ammuksia?
Mielenkiintoinen ketju Sakhalin 2sta jota venäläiset ovat kansallistamassa.
threadreaderapp.com
Thread by @SStapczynski on Thread Reader App
@SStapczynski: Japan's stake in a Russian energy project is in limbo after Putin signed a decree to transfer it to a new entity But it isn't just any old asset. Japan spent a century and a...
threadreaderapp.com
Ihan mielenkiintoinen artikkeli Bloombergillä. Aukeaa ainakin selaimen incognitotilassa ilman maksumuuri estettä
Three decades ago, Europe decided to open up its energy markets to foster competition, a move meant to bring lower prices for consumers across the continent.
Fast forward to 2022, and bills have ballooned while once rock-solid utilities are struggling to stay afloat. As a result, governments are realizing they can’t leave energy security solely in the hands of markets.
www.bloomberg.com
Three decades ago, Europe decided to open up its energy markets to foster competition, a move meant to bring lower prices for consumers across the continent.
Fast forward to 2022, and bills have ballooned while once rock-solid utilities are struggling to stay afloat. As a result, governments are realizing they can’t leave energy security solely in the hands of markets.
The Great European Energy Market Bailout Is Only Getting Started
Three decades ago, Europe decided to open up its energy markets to foster competition, a move meant to bring lower prices for consumers across the continent.
www.bloomberg.com
Wanha mutta ajanmukainen kirjoitus marginaalihinnoittelusta. Jutussa mainitaan että nykyisessä marginaali hinnoittelumallissa oletetaan että kaasu on aina halpaa ja tuo on myös johtanut siihen että siihen on muokattu entistä enemmän.
Liberal markets create an addiction to gas
www.ft.com
Liberal markets create an addiction to gas
Subscribe to read | Financial Times
News, analysis and comment from the Financial Times, the worldʼs leading global business publication
www.ft.com
puuteknikko
Vakionaama
Niin se vaan on, että tietyt perustarpeet on pakko olla ainakin jollain tasolla julkisessa hallinnassa. Ei se aina toimi paremmin, mutta vähänkin kauempaa tarkasteltuna on kuitenkin vakaampaa kuin 100% markkinaehtoisuus. Julkinen raha on kuitenkin sitten väistämättä pelastamassa tilanteen kun homma karkaa käsistä.Ihan mielenkiintoinen artikkeli Bloombergillä. Aukeaa ainakin selaimen incognitotilassa ilman maksumuuri estettä
Three decades ago, Europe decided to open up its energy markets to foster competition, a move meant to bring lower prices for consumers across the continent.
Fast forward to 2022, and bills have ballooned while once rock-solid utilities are struggling to stay afloat. As a result, governments are realizing they can’t leave energy security solely in the hands of markets.
The Great European Energy Market Bailout Is Only Getting Started
Three decades ago, Europe decided to open up its energy markets to foster competition, a move meant to bring lower prices for consumers across the continent.
Tapa, miten koko sähköhuoltoon on suhtauduttu on peräisin fossiilipolttoaineiden ajalta. Nykyehdoin tilanne on kuitenkin aivan kaoottisen tärähtänyt, kun huomio kiinnitetään energiaan, vaikka pitäisi kiinnittää huomio tehoon.
Markkinamalli on nykytilanteessa entistä tärkeämpi järkevänä toiminnan ohjaajana, mutta eihän homma voi toimia, kun yhtälöstä energia = tehon integraali puuttuu integrointimahdollisuus, eli puskurit ja varastot ja näperrellään kaikenlaisten hintakikkailujen kanssa sen sijaan, että yritettäsiin tosissaan ratkaista tuota puskuroinnin ja varastoinnin puutetta. Fossiilikaudella eikä ydinenergian kanssa tuolla asialla ei ollut merkitystä, kun primäärienergian muoto oli jo pitkäaikainen varasto itsessään. Kaasukin on fossiilista energiamuodoista vaikein varastointimielessä, muttei onneksi sentään aivan toivoton, toisin kuin uusiutuvat melkein poikkeuksetta tiettyjä vesivoimamuotoja lukuun ottamatta, jollei ryhdytä järeisiin toimiin.
Markkinamalli on nykytilanteessa entistä tärkeämpi järkevänä toiminnan ohjaajana, mutta eihän homma voi toimia, kun yhtälöstä energia = tehon integraali puuttuu integrointimahdollisuus, eli puskurit ja varastot ja näperrellään kaikenlaisten hintakikkailujen kanssa sen sijaan, että yritettäsiin tosissaan ratkaista tuota puskuroinnin ja varastoinnin puutetta. Fossiilikaudella eikä ydinenergian kanssa tuolla asialla ei ollut merkitystä, kun primäärienergian muoto oli jo pitkäaikainen varasto itsessään. Kaasukin on fossiilista energiamuodoista vaikein varastointimielessä, muttei onneksi sentään aivan toivoton, toisin kuin uusiutuvat melkein poikkeuksetta tiettyjä vesivoimamuotoja lukuun ottamatta, jollei ryhdytä järeisiin toimiin.
Mitäköhän maksaisi louhia pumppulaitos jossa pystysuora kuilu kahden "tekojärven" välille ja suuruusluokka "riittävä".
Jos sellainen maksaisi vaikkapa miljardin niin olisiko se hinta kummoinenkaan hyötyihin nähden. Muutenkin hinta maansiirrossa ja louhinnassa on kuitenkin maltillista kun ei ole kyse mistään tarkkuuslouhinnasta ja laitos olisi jossain korvessa missä ampua isoja latauksia.
Yhteiskunnan homma voisi olla tuollaisen teko ja pyöritys verkon tasapainottamiseksi. Markkinamiehet voisi sitten rakentaa sattumavoimaa sen minkä mielivät.
Joku tuollainen roolijako voisi toimia. Ja rahoitus pumppulaitoksille verotuksen kautta sekä kuluttajilta että sattumaenergian tuottajilta
Jos sellainen maksaisi vaikkapa miljardin niin olisiko se hinta kummoinenkaan hyötyihin nähden. Muutenkin hinta maansiirrossa ja louhinnassa on kuitenkin maltillista kun ei ole kyse mistään tarkkuuslouhinnasta ja laitos olisi jossain korvessa missä ampua isoja latauksia.
Yhteiskunnan homma voisi olla tuollaisen teko ja pyöritys verkon tasapainottamiseksi. Markkinamiehet voisi sitten rakentaa sattumavoimaa sen minkä mielivät.
Joku tuollainen roolijako voisi toimia. Ja rahoitus pumppulaitoksille verotuksen kautta sekä kuluttajilta että sattumaenergian tuottajilta
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Onhan vesivoimalaitoksia jonkin verran kahden järven välissä. Esim. Kajaanissa tehoa on nostettu louhimalla kahden Kajaanijoessa sijaitsevan voimalan ohi kalliokanava. Kalliokanavan alapää on Oulujärven pinnassa ja yläpää Nuasjärven pinnassa. Teoriassa voisi pumpata edestakaisin. Vain tulva-aikaan nuo vääntävät kaikki täysillä.
Vertailukohtana voisi sanoa, että enemmän kuin kymmenen kertaa sen, mitä vastaavan lämmitysenergiavaraston rakentaminen maksaisi. Jos putouskorkeus on esimerkiksi 1,5km, saadaan kuutiosta vettä laskettuna maan pinnalta pohjalle luokkaa 4kWh. Tuo sama kuutiometri pystyy toisaalta varastoimaan lämpöä 40kWh nostamalla veden lämpötilaa n. 35 astetta. Tuo ei ole mitenkään paljon esimerkiksi suuren lämpöpumpun tuottamana lähtevän kaukolämpöveden lämpötilana 85 astetta, jolloin paluu olisi 50 astetta (verkko toimii suunnilleen tuollaisilla lämpötilaeroilla luonnostaan). Jos toisaalta kulutusjoustoa käytetään teollisuuden tarvitseman vedyn valmistamiseen elektrolyysillä, tuosta syntyy sivutuotteena lämpöä sopivassa lämpötilassa, jolloin lämpövarastoa voidaan ehkä varata suoraan hukkalämmöllä. Lisää hukkalämpöä saataisiin, jos tuotetusta vedystä osa käytetään suuressa mäntämoottoriaggregaatissa, jolloin jäähdytysveden ja pakokaasukattilan lämpötilataso on aivan ideaalinen varaston lataamiseen.
Erona noiden ratkaisujen välillä kuitenkin on, että pumppuvoimala on louhittava 1,5km syvyyteen ja kiviaines on kuljetettava tuolta ylös. Kalliolämpövarasto taas voidaan louhia 50m ... 100m syvyyteen. Kustannuksissa on kymmenkertaisen tilavuuseron lisäksi vissi kustannuskerroinero lämmön varastoinnin hyväksi. Maanpinnan tekojärvi syntyisi melko edullisesti (jollei ole jo valmiina), mutta vastaavasti lämpövarastoon palaava jäähtynyt vesivirta voidaan suoraan kerrostaa varastoluolan pohjalle varsin stabiilisti.
Eli satunnaisesti syntyvän sähköenergian ajoittaisen runsauden hyödyntämiseen kulutusjoustona olisi Suomen oloissa toistaiseksi paljon kustannustehokkaampia vaihtoehtoja kuin sähkön varastoiminen. Akut tuskin halpenevat nopeasti niin, että niistä olisi jopa vuosikymmeniin apua vastaavaan. Jokin ns. carnotakku (sähköä käytetään lämpövaraston lataamiseen esim. lämpöpumpulla ja muunnetaan takaisin sähköksi lämpövoimakoneella) saattaisi olla investointikustannuksiltaan siedettävämpi, vaikkakin hyötysuhteessa hävitään selvästi.
Sähköverkon vakaudesta ollaan kuitenkin oikeasti huolissaan kun tuulivoimassa ja aurinkovoimassa ei ole juuri vakauttavaa elementtiä.
Tuollainen pumppuvoimala olisi luultavasti tehokas nimenomaan vakauttamaan sähköverkkoa, kun voimaa saisi hyvin nopeasti tarvittaessa verkkoon.
Siitä en ole eri mieltä etteikö lömpövarastoja tarvittaisi myös ja ne tosiaan olisi kustannustehokkaita.
Pumppuvoimala taas pitäisi olla kansallinen hanke ja eii niinkään kaupallista kannattavuutta tavoitteleva. Investointina lähes ikuinen.
Suomen kallioperä joka on maailman parasta laadultaan mahdollistaa kyllä monenlaista juttua kun vain pistetään toimeksi.
Tuollainen pumppuvoimala olisi luultavasti tehokas nimenomaan vakauttamaan sähköverkkoa, kun voimaa saisi hyvin nopeasti tarvittaessa verkkoon.
Siitä en ole eri mieltä etteikö lömpövarastoja tarvittaisi myös ja ne tosiaan olisi kustannustehokkaita.
Pumppuvoimala taas pitäisi olla kansallinen hanke ja eii niinkään kaupallista kannattavuutta tavoitteleva. Investointina lähes ikuinen.
Suomen kallioperä joka on maailman parasta laadultaan mahdollistaa kyllä monenlaista juttua kun vain pistetään toimeksi.
Katselin tossa öljyn kulutus/tuotanto ennusteita 2050 saakka. Tässä jotain lukuja:
Tuotanto on jatkuvassa kasvussa Amerikassa ja voi olettaa, että Aasiassa, Afrikassa, jne. kulutus on vieläkin kovemmassa kasvussa.
Suomalaiset viherpeipot meinaa pelastaa maailman, vaikka väkiluku on alle promillen luokkaa planeetan väestä.
Järkevintä olisi ottaa kaikki mahdolliset voimalat täyteen käyttöön. Turve, hiili, öljy ja muut voimalat. Ei paljoa planeetan ilmastoon vaikuta.
Tuotanto on jatkuvassa kasvussa Amerikassa ja voi olettaa, että Aasiassa, Afrikassa, jne. kulutus on vieläkin kovemmassa kasvussa.
Suomalaiset viherpeipot meinaa pelastaa maailman, vaikka väkiluku on alle promillen luokkaa planeetan väestä.
Järkevintä olisi ottaa kaikki mahdolliset voimalat täyteen käyttöön. Turve, hiili, öljy ja muut voimalat. Ei paljoa planeetan ilmastoon vaikuta.
Katselin tossa öljyn kulutus/tuotanto ennusteita 2050 saakka. Tässä jotain lukuja:
Tuotanto on jatkuvassa kasvussa Amerikassa ja voi olettaa, että Aasiassa, Afrikassa, jne. kulutus on vieläkin kovemmassa kasvussa.
Suomalaiset viherpeipot meinaa pelastaa maailman, vaikka väkiluku on alle promillen luokkaa planeetan väestä.
Järkevintä olisi ottaa kaikki mahdolliset voimalat täyteen käyttöön. Turve, hiili, öljy ja muut voimalat. Ei paljoa planeetan ilmastoon vaikuta.
Esson-baarin persupöydän juttuja.
Fossiilisten aika on takana. Suomi elää viennistä ja isosti investointihyödykkeiden viennistä. Investoinnit ovat uusiutuvissa ja vähäpäästöisissä teknologioissa. Eli siellä se raha ja markkinat ovat nyt ja tulevaisuudessa. Jos meinataan tulevaisuudessakin elää viennistä niin kehityksessä pitää olla mukana.
Kilpailtu kotimarkkina on paras oppimiskenttä. Niin se Nokiakin tehtiin. Ei lankapuhelimiin takaisin menemällä.
hätätilanteessa hätäkeinot.
Toivotaan että OL3 hoitaa ison osan tehon riittävyydestä. Tosin sekään ei taida riittää koko ongelmaan.
Hyvä varautua pahemmankin varalle. OL3 ei tule. Joku vikatilanne muuallakin....
Tehoaan selvästi pienemmän osuuden valitettavasti. Ruotsin siirtolinjan kapasiteetista saa ottaa vähemmän käyttöön, jos OL3 käy täydellä teholla. Olikohan 400 MW tuosta varattu OL3:n pikasulun kompensointiin.
Vai oliko myös Venäjän siirtolinjassa tuollaista varaa, joka pitää nyt ottaa muualta?
Taisi olla molemmissa samantyyppistä. Taustalla muistaakseni että verkko kestää 800MW nopean pudotuksen.
- Venäjän tuontia haluttiin laskea 1200MW => 800MW, ajatuksella että nopea loppuminen ei kaada verkkoa. Mutta Venäjä katkaisi tuonnin kokonaan ennen kun tuo astui voimaan.
- Ruotsista taisi olla niin että OL3:n toimiessa 1200 MW => 800MW että on varaa jos OL3 putoaa pois tuoda enemmän. (tosin tässähän tulee 1200MW pudotus maksimissa. 1600MW pois josta 400 MW tulisi Ruotsista. 1200 MW > 800MW. Lieneekö jossakin jotakin OL3-spesifiä joustoa)
Tuulivoima lisääntyy paljon nopeammin kuin varastointikapasiteetti, sähkön hintaheilahtelut siis jatkuu. Kylmässä pohjolassa kannattaa kyllä satsata lämpövarastointiin koska lämpö on suoraan käytettävissä lämmitykseen, se on suht edullista ja toimii aika hyvällä hyötysuhteella.
Hintaheilahteluista johtuen Pyhäsalmen pumppuvoimala taitaa olla taas myötätuulessa. Pumppuvoimalassa on hyvä hyötysuhde sähköstä sähköksi-varastoinnissa. Lisäksi nopea reagointi ja se lisää myös verkon inertiaa, joka on tarpeellista lisääntyvän tuulivoiman takia. Onhan se myös pitkäikäinen ja turvallinen.
Pyhäsalmen max kapasiteetti 7 h x 75 MW, niin, jos ala-altaan laskee täyteen niin pitää varrota ehkä pitkäänkin ennen kuin pääsee pumppaamaan? Kustannusarvio 125 M€, joka perinteisesti mennee kolmanneksella yli. Paljonkohan vastaava akku maksaisi?
Kynällä laskien siellä vesikuutiosta saa n. 3,6 kWh, joka on yli 10-kertainen jokivoimalaan nähden.
Hintaheilahteluista johtuen Pyhäsalmen pumppuvoimala taitaa olla taas myötätuulessa. Pumppuvoimalassa on hyvä hyötysuhde sähköstä sähköksi-varastoinnissa. Lisäksi nopea reagointi ja se lisää myös verkon inertiaa, joka on tarpeellista lisääntyvän tuulivoiman takia. Onhan se myös pitkäikäinen ja turvallinen.
Pyhäsalmen max kapasiteetti 7 h x 75 MW, niin, jos ala-altaan laskee täyteen niin pitää varrota ehkä pitkäänkin ennen kuin pääsee pumppaamaan? Kustannusarvio 125 M€, joka perinteisesti mennee kolmanneksella yli. Paljonkohan vastaava akku maksaisi?
Kynällä laskien siellä vesikuutiosta saa n. 3,6 kWh, joka on yli 10-kertainen jokivoimalaan nähden.
7h x 75 000 kw = 525 000 kwh
Liion hinta n 130 eur / kwh
==> akkujen hinta 68 Meur.
==> 1.3 kerroin päälle (ihan tyhjästä täyteen ei voi syklittää) 90 Meur
Eli samoissa kokoluokissa liikutaan. Akut tietty kuluvat, mutta onhan pumpuissakin operointikulu jne.
Pikainen laskelma - toivottavasti ei kokoluokkavirhettä :-D
Aurinkovoimassa ei tosiaankaan ole vakauttavaa elementtiä itsessään, mutta tuulivoimassa olisi jopa muita voimantuotantomuotoja parempi suhteessa tuotettuun tehoon, jos vain valjastetaan käyttöön sopivalla ohjelmistolla. Tuuliturbiinia voidaan käyttää dynaamisena massana, joka ei ole sidottu verkon taajuuteen, eli siitä saa irti enemmän säätöinertiaa, kuin generaattorin massa ja suhteessa raskas turbiini tarjoaisivat verkkoon tahdistettuna, joilla ehdoin perinteinen voimalaitos joutuu toimimaan.
Inertiaa on mahdollista saada myös suurista synkronimoottoreista, joita pyöritetään verkkosähköllä (Pohjanmaallahan ovat rakentamassa tuollaista). Nuo siis muuttuvat generaattoreiksi itsestään, jos taajuus alkaa laskea ja tarjoavat myös mahdollisuuden loistehon säädettävään kompensointiin (portaattomasti säädettävä kondensaattori-induktoriparisto). Vastaavaa toki voi saavuttaa myös tehoelektroniikkaa hyödyntävillä kondensaattori- ja kuristinpankeilla ilman pyörivää massaakin ja tasavirtavoimasiirtojärjestelmät (merikaapelit Ruotsiin ja Viroon) tarjoavat samoin moista palvelua. Pyhäsalmen laitoksen kaltainen erillisestä peltonturbiinista ja keskipakopumpusta koostuva laitteisto ei ole ollenkaan joustava tapa tarjota verkkoon pyörivää massaa.
Kantaverkko kestää noin 1300 MW pudotuksen, Pohjois-Ruotsin linjojen tuontikapasiteettia rajoitetaan 300 MW OL3:n käydessä täysillä. Lisäksi meillä on Suomessa oma järjestelmäsuoja, jossa on yli 250 MW nopeasti käyttöön otettavaa ylössäätöä (ensi vuoden alusta alkaen sitä on yli 400 MW). Nopea tarkoittaa tässä tapauksessa 200 millisekuntia. Ruotsin tuonnin kapasiteettivaraus on sitten alkurykäyksen jälkeen käyttöön otettavaa kapaa, jolla saadaan verkkoon tarvittava määrä tehoa jotta järjestelmäsuojan irtikytkettyjä teollisuuskuormia voidaan taas alkaa ajamaan ylös.
Nopeasti laskien 200 ms valmius tarkoittaa sitä että tahtikone tahdistuisi 50 Hz verkkoon 10 jakson aikana. Jos oletetaan että tahtigeneraattoria pyörittävä voimakone on pysähdyksissä, käynnistyminen nollasta tahtinopeuteen, tahdistukseen ja verkkoon kytkeytymiseen näin nopeasti ei ole mahdollista monestakin syystä.
Olettaa sopii että tarvittava saatövoima otetaan käyttöön vajaalla teholla käyvistä voimayksiköistä. Jospa tet valistaisi millaisista yksiköistä ja millä verkon taajuuden alenemalla tuo 250 MW ja myöhemmin 400 MW tempaistaan.
Viimeksi muokattu:
Pääosa tuosta kapasiteetista tulee teollisuuden kulutustehon pudotuksesta (esim. omalla työpaikallani lentää kymmenen tahtikoneen katkaisijat auki heti, jos OL3 tulee alas). Tällä hetkellä järjestelmäsuojassa ei taida muuta ollakaan, kuin teollisuuskuormia. Ensi vuodenvaihteessa alkavaan uuteen sopimusjaksoon tulee mukaan ainakin Olkiluotoon parhaillaan rakentuva 85 MW akusto.Olettaa sopii että tarvittava saatövoima otetaan käyttöön vajaalla teholla käyvistä voimayksiköistä. Jospa tet valistaisi millaisista yksiköistä ja millä verkon taajuuden alenemalla tuo 250 MW ja myöhemmin 400 MW tempaistaan.
Datakeskukset ovat aika hyvä lähde nopealle ylösvetosäätövoimalle. Niiden oman elektroniikan jatkuva tehonsaanti on kriittistä, mistä syystä elektroniikan tarvitsema teho otetaan varmistettujen online-upsien lävitse (ennen käytettiin vauhtipyöräsynkronigeneraattoreita). Upsien akuilla systeemit pysyvät useamman minuutin pystyssä, minä aikana tarpeellinen määrä varadieselaggregaatteja ehtii käynnistyä riittävälle tehotasolle. Laitos voi siten käytännössä irrota verkosta yhden jakson aikana koko tehollaan ilman, että tapahtuu mitään dramaattista ja dieseleitä pystyy käyttämään säiliöihin varastoidulla polttoaineella jopa vuorokauden tai pitempäänkin ennen kuin tarvitaan täydennystä tankkiautoilla.
Vattenfall rakentaa Berliiniin vesivaraajaa joka pystyy syöttämään lämpöä 200 MW teholla 13h. Tuon koko on 56000 m3 ja kustannus 50 milj €. Tuossa hintaa maanpäälliselle tankille. On toikin sinällään suuri, 45m korkea ja 43m halkaisija.
Pieniähän nuo ovat näihin verrattuna.
Maailman suurin lämpövarasto tulee säilömään 140 asteista vettä vantaalla
Miten saadaan mahtumaan 320 000 kuutiota vettä 260 000 kuution luolastoon :hmm: HELSINGIN energiayhtiö Helen on alkanut täyttää Suomen suurinta lämpövarastoa eli Mustikkamaan luolastoa vedellä. Yhteensä 260 000 kuution luolaston täyttäminen kestää kolme kuukautta. Hankkeen mittakaavasta...
Onko joku V:llä alkavalla sormensa pelissä
/cloudfront-us-east-2.images.arcpublishing.com/reuters/TYRBLIQHSNJKLL5HBGYLRF5I4Y.jpg)
www.reuters.com
Equinor starts shutting Norwegian oilfields due to strike
Norway's Equinor has initiated a shutdown of the Gudrun, Oseberg South and Oseberg East fields in the North Sea as a result of a strike among Norwegian offshore workers, the company said on Tuesday.
Eli n. 20€/kWh. "Vapaa-ajan" lyijyakkukin maksaa ainakin 10-kertaisesti (verottomanakin) käytettynä kestävällä purkutasolla, mutta sähköautojen akut ainakin joskus ehkä hiukan alle kymmenkertaisesti ainakin verottomana.