Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllä Panan monoissa on paisunta, kiertovesipumppu ja ohjausyksikkö. Käyttöveden tekemiseen tarvittavat vermeet tarvitsee hankkia erikseen jos aikoo pumppua käyttää kv tekoon.

Ohjausyksikkö tulee kaikkiin pumpuihin se on selvää ja se tulee monobloceissa erikseen seinään kiinni. Ja joo, monbocien sisälöissä on eroa ja panan monossa on näköjään lämmityksen sähkövastus, kiertovesipumppu ja paisunta on ulkoyksikössä. Eli tarvitaan vain lv varustus. Tässä mielessä Nibe F2120 monobloc on enemmän "saneerausmalli" koska sen sisällä ei ole paisuntaa tai kiertovesipumppua.

Edit: Kieltämättä, panan lähestymistapa on on hieman keskieurooppalaisempi näin Nibe lasien läpi katsottuna kun myös varoventtiili ja painemittari on ulkona.
 
Viimeksi muokattu:

Sarkari

Jäsen
AIO on nimitys lämpöpumpun sisäyksikölle missä on varaajat, paisunta, pumppu jne sekä ohjaus. Se tarvitsee sen lämpöpumpun ulos. Nimen on tainnut lanseerata Panasonic millä split saneerausmallit on bi-bloc nimellä. Panasonicilla ei ole myynissä monobloc VILP mikä sisältäisi AIO sisäyksikön eli kaikki esim. maalämpötukun valikoimissa olevat Panan monoblocit on ns. saneeraumalleja.



Eli valinta menee suunilleen näin... A. Split vai monobloc B. Sanerausmalli vai AIO malli. Valiinan voi toki tehdä B-A järjestyksessä.


Panan Monobloc mailleihin ei tosiaan saa sisäyksikköä missä olisi kaikki tarvittava eli kylkeen tavitset kaiken lv tekniikan (paisunta, kiertovesipumpuu jne jne) (Edit: panan monobloc ulkoyksikössä on paisunta, kiertovesipumppu ja sähkövastus). Panan monobloc on kait tarkoitettu liitetäväksi olevassa olevaan järjestelmään. Nibellä ja CTC:llä on Monobloc-malleja mitkä voi kytkeä kompaktii AIO sisäyksikköön (esim. VVM S320) mutta heiltä saa pelkän ulkoyksikön + ohjauksen ja tämä kombo vertauuu Panan monoblociin.

Aivan! Kiitos selvennyksestä nyt ymmärsin. AIO-mallilla olen hieman virheellisesti tarkoittanut juuri tuota linkkaamaasi pakettia.

Asiaa hieman sivuten, mitä olette mieltä tarvitseeko Panasonicin 9kw järjestelmä lisäksi vielä varaajaa? Kyseessä 120 neliöinen ja kolmen hengen talous.
 

lmfmis

Vakionaama
Pistin nyt koneen hyrräämään ja veden kierto oli senverran kovalla että Polluista lähti kolinaa….juu.

Pienensin pumpun virtaamaa liiaksi ja tuli virtaushälytys -> resetointi > virtausta kovemmalle..

Panan dokumentointi on runsasta mutta huonoa. Samat asiat saisi kompaktimminkin esitettyä. Jokin dokumnentinhallintasysteemi oksentaa tällaista..…:(

Mikä on minimi virtaama jolla vielä pyörii/Hälytysraja?
 

reisga

Jäsen
Pistin nyt koneen hyrräämään ja veden kierto oli senverran kovalla että Polluista lähti kolinaa….juu.

Pienensin pumpun virtaamaa liiaksi ja tuli virtaushälytys -> resetointi > virtausta kovemmalle..

Panan dokumentointi on runsasta mutta huonoa. Samat asiat saisi kompaktimminkin esitettyä. Jokin dokumnentinhallintasysteemi oksentaa tällaista..…:(

Mikä on minimi virtaama jolla vielä pyörii/Hälytysraja?
Screenshot 2022-07-19 073500.png
Screenshot 2022-07-19 073546.png
 

lmfmis

Vakionaama
Isoja virtaamia T-CAP vaatii...
Aikalailla. Onhan tuossa tietenkin ”asennusvaraa” ja en nyt kyllä usko että tuota virtaamaa oikeasti vaaditaan optimitoimintaan. Lämmönvaihdinkin on pienempi kuin edellisessä 12kw technibelissä joka hyvin pelasi 1m3/h.

Tuolla virtaamalla q2,5 pollut tosiaan lähti kolisemaan. Pumppuakaan ei pysty kyllä mitenkään vaihtamaan johonkin energiatehokkaaseen alpha:n - tämä oli sentään helppo remontti technibelissä. Pumpun teho kuitenkin mahtavat 75w täysillä, nyt jotain maltillisempaa.
 

lmfmis

Vakionaama
Varaosat: servicemanuaalissa ei ole osanumeroa vesipumpun yhdistäjälle. Kuvassa ympyröitynä...

Mistä saa laajemmat varaosanumerot?
 

Liitteet

  • 16618595053572904425800273182936.jpg
    16618595053572904425800273182936.jpg
    128,3 KB · Katsottu: 176

Nihan

Aktiivinen jäsen
Kertokaahan Pana-veteraanit hieman koneen logiikasta kierron ohjauksen suhteen. Satuin sulovileenismin puuskassa hommamaan pari varaajaa joita olisi tarkoitus hyödyntää jollain mielekkäällä tavalla 7kW Panan ja aurinkopaneelien kanssa.

Pohdiskelen miten hyödyntäisi OSOn 300l varaajaa kahdella kierukalla. Tuossa vesitila on tarkoitettu käyttövedelle ja kierukat lämmön lataamiseen ja purkamiseen. Ajattelin kuitenkin mieluummin käyttää yläkierukkaa kv esilämmitykseen.

Lisäksi tuossa on 3kW vastus jota ajattelin ohjata kotiautomaatiolla kun paneelit tuottavat extraa. Jos ohjaan lattialämmityksen paluun alakierukan läpi ja otan yläkierukasta esilämmityksen käyttövedelle, ei tuo Panaa varmaan hetkauttaisi. Mutta mitäs sitten jos paneelituotoilla on kuumennettu varaaja 90 asteeseen, ylikuuman veden paluu Panalle pitäisi estää. Ehdotuksia tähän? Toimisiko jos shunttaisi paluuvettä hieman loivemmalla käyrällä kuin Pana menovettä? Miten se mahtaa toimia kun paluuvesi ei juuri viilene, saako kierron pysymään kuitenkin päällä?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Missä lukemassa suunnilleen sun Pollut korkkasi? Tietää sitten itse varoa kun oma laitteisto joskus lähtee käymään.

Minulla on nyt noin 27 000 m3 lasissa. Tämä merkitsee että Polluni alkaa olla finaalissa. Lukema on kertynyt kahden vuoden ja 1 kk:n aikana. Pohjalla käytettynä hankitussa mahtoi olla joku ~4000 m3 eli ei juuri mitään. Talvella katsoin että kyllä se näytti virtaamaa, joka oli tiukasti suhteessa latauskiertopumpun ohjaukseen. Eli on tuota Pollun kuntoa myös mahdollista jollakin tapaa myös seurata.

Kun virtausta on mennyt läpi 30 000 m3 tai enemmän kyllä siihen lukemaan kannattaa suhtautua suurella varauksella. Mittari kuluu mekaanisesti, siipi alkaa hangata koppaan => mittaa liian pientä virtaamaa & tuottoa.
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Minulla on nyt noin 27 000 m3 lasissa. Tämä merkitsee että Polluni alkaa olla finaalissa. Lukema on kertynyt kahden vuoden ja 1 kk:n aikana. Pohjalla käytettynä hankitussa mahtoi olla joku ~4000 m3 eli ei juuri mitään. Talvella katsoin että kyllä se näytti virtaamaa, joka oli tiukasti suhteessa latauskiertopumpun ohjaukseen. Eli on tuota Pollun kuntoa myös mahdollista jollakin tapaa myös seurata.

Kun virtausta on mennyt läpi 30 000 m3 tai enemmän kyllä siihen lukemaan kannattaa suhtautua suurella varauksella. Mittari kuluu mekaanisesti, siipi alkaa hangata koppaan => mittaa liian pientä virtaamaa & tuottoa.
Kiitos. Vahvistuu ajatus että laitan Ultrasonic mallin lämpöpumpun ja varaajan väliin ja sitten propelimallin patteriverkkoon (kun oon asennuksia odotellessa jo hommannut kumpaakin yhden).
 
Viimeksi muokattu:

Adamooppeli

Vakionaama
Juuri tarkistin minun 1.5 pollussa nyt 11282 m3 mennyt vettä läpi. 1500 L/h virtauksella kuuluu "raksutus tai kolina" miten sen nyt tulkitsee. Energiaa mennyt läpi noin 65500 kWh. Onko tämä paljon vai vähän siitä ei tieto ?
Vanhempi pollu taisi olla jo loppusuoralla kun se sain, lähtö lukema 84100 kWh paikkeilla, virtausmäärää en muista. Jossain 90000 kWh paikkeilla patteri loppui ja mittari sekosi lopullisesti.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Juuri tarkistin minun 1.5 pollussa nyt 11282 m3 mennyt vettä läpi. 1500 L/h virtauksella kuuluu "raksutus tai kolina" miten sen nyt tulkitsee. Energiaa mennyt läpi noin 65500 kWh. Onko tämä paljon vai vähän siitä ei tieto ?
Vanhempi pollu taisi olla jo loppusuoralla kun se sain, lähtö lukema 84100 kWh paikkeilla, virtausmäärää en muista. Jossain 90000 kWh paikkeilla patteri loppui ja mittari sekosi lopullisesti.
Jotkut Pollucomeista "raksuttivat" äänekkäästi jo suhteellisen uusina ja "pienillä luvuilla", toiset taas eivät jostain syystä. Eli epäilen ettei tuosta raksutuksesta vielä pysty kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä tekemään. Mutta sitä mukaan kun noista mekaanisista patterit loppuvat niin kannattaa varmaan siirtyä ultraäänellä mittaaviin malleihin, noitakin löytyy markkinoilla käytettyinä edullieen hintaan jo ihan kiitettävästi.
 

Mikusban

Jäsen
Asennusohjeen sivulla 33 on maininta että jos tulee vikailmoitus H91 ja ulkoinen vastus on käytössä eikä vastuksessa ole high limit stat tulisi CN6 liittimeen "link" ja sivulla 38 on esitetty että "link" olisi jumpperi, näin ainakin sen katsoisin...
 

Jepsoni

Tulokas
Terve,
Lainaan vähän lankaa kun täällä ehkä sattuis olemaan asiaan vihkiytyneitä. Mulla on käytössä tcap 9kw aio(eli split varustettuna käyttövesi kamoilla) ja herännyt muutamia kysymyksiä tässä reilun kuukauden aikana jonka se on hurissut. Käyttövesi lämpeää hienosti, ja talokin(120m2+50m2talli) pysyy lämpimänä. Kaikissa tiloissa vesikiertoinen lattia.

100l puskurisäiliö neliputkikytkennällä, märkätiloihin vilpin käyrän mukaista ja tästä suntatataan oumanin avustuksella muut tilat. Eli kaksi piiriä, molemmilla oma kiertovesipumppu(jotka päällä 24/7 suoraan pistorasiasta). Lattiapiireistä otin, lähinnä säätöä helpottaakseni, kaikki toimilaitteet pois että kierto olisi mahdollisimman vapaa. Lisäkortti, puskuritankkianturi sekä 1.piirissä menovesipuolella anturi(joka nyt näyttää periaatteessa samaa kun puskurianturi?:D).

Tällä kytkennällä kaikki näyttää toimivan, mutta... Aika rajua katkokäyntiä tekee(lämmityspuolen takia, käyttövesi lämpeää 1-2krt/pvä). Kompressorin käyntimääristä ja ajoista laskien tekee 8-13min pätkiä, 30kpl päivässä.

Otin testiksi lisäkortin puskuritoiminnon+anturin pois käytöstä(vaikka puskuri on asennettu) niin käyntimäärät puolittui sekä aika kaksin-kolminkertaistui. Eli nyt sellaisia 25-30min pätkiä ~20kpl päivässä.

Vähän siedettävämpiä lukuja, mutta onko nämä vieläkään järkevän kuuloisia? Miksiköhän kone ei tota puskuria osaa hyödyntää? Onko tuo neliputkinen(vilp kuuma ylös, piirin kuuma ylhäältä ja kylmät alhaalla) huono kytkentä? Vai onko asetukseni jotenkin pielessä? Käyrän ja puskuritankin arvoilla ja deltalla saan kyllä käytöstä muuttumaan, mutta en mitenkään radikaalisti että siinä mielessä ihan loogisesti ne toimivat. Pitäiskö tuota 1.piirin kiertovesipumppua ohjata vilpin kortin kautta, rauhottaisiko se tuota käytöstä? Pitäisikö tuota vilpin omaa kiertovesipumppua rajoittaa? Vai jätänkö nyt tuon puskurikytkennän pois ja odotan että ilmat vielä kylmenevät jotta luotettavampaa dataa saa helpommin käyttöön?
 

Ton1A

Vakionaama
Puskuritankkitoiminto päällä se näyttäisi käyvän kutakuinkin täydellä teholla, jolloin käyntiajat jäävät lyhyiksi. Puskuritankkitoiminto pois päältä teho menee lämmöntarpeen mukaan, mutta näillä keleillä minimikin on liikaa ja silti se käy pätkissä. Meillä noin -5 asteen ulkolämpötila alkaa olla sellainen että varmasti käy koko ajan, juuri sopivalla teholla.
 

MetaX

Aktiivinen jäsen
Oliko sille buffer tankille erikseen määriteltävissä delta T eli miten suurta lämpötila-eroa sinne sallitaan? Jos tuon voisi laittaa mahdollisimman isoksi yhdessä korkeamman veden lämpötilapyynnin kanssa jolloin pumppu lämmittäisi puskurin ”liian kuumaksi” näillä keleillä ja siitä shuntattaisiin sitten lattiavesi? Tällä voisi saada pidemmät tauot käynnistysten välille.
 

Jepsoni

Tulokas
Oliko sille buffer tankille erikseen määriteltävissä delta T eli miten suurta lämpötila-eroa sinne sallitaan? Jos tuon voisi laittaa mahdollisimman isoksi yhdessä korkeamman veden lämpötilapyynnin kanssa jolloin pumppu lämmittäisi puskurin ”liian kuumaksi” näillä keleillä ja siitä shuntattaisiin sitten lattiavesi? Tällä voisi saada pidemmät tauot käynnistysten välille.
Joo, saa tankin ja lämmityksen omalla deltalla kikkailtua pidemmät tauot. Mietin tuota kanssa että lisäisi myös märkätilojen puolelle suntin, jota ohjaisi vaikka oumanin orjalla(kun kerran 2. piiriä ohjaan jo 800 sarjalaisella)... Rahallahan tästäkin taas selvittäisiin. Jotenkin kuvittelin että toi pumppu olisi kyennyt loogisesti ohjaamaan puskuritankkia+yhtä lämmityspiiriä ilman sunttia. Mutta paljastihan tuo puskuritankin anturin ja 1.piirin menovesianturin "päällekkäisyys" että tuskin tulee toimimaan kuten olisin halunnut. Suntin jälkeen oleva anturi saattaisikin vilpille kertoa jotain hyödyllistä...
Voisikohan sitä lämmitysaikaa jotenkin rajoittaa. Iltapäivisin vetelee meillä Setä 6 tuntia putkeen kun lattioita lämmittää.
Ei ymmärtääkseni panasonicin omalla ohjauksella pysty rajoittamaan lämmitysaikaa, en siis ainakaan itse keksi miten. Käyttöveden lämmitystä taitaa pystyä rajoittamaan aikaperusteisestikin, ei oo tosin tarvetta ollut vielä kajota ainakaan itse näihin.
Puskuritankkitoiminto päällä se näyttäisi käyvän kutakuinkin täydellä teholla, jolloin käyntiajat jäävät lyhyiksi. Puskuritankkitoiminto pois päältä teho menee lämmöntarpeen mukaan, mutta näillä keleillä minimikin on liikaa ja silti se käy pätkissä. Meillä noin -5 asteen ulkolämpötila alkaa olla sellainen että varmasti käy koko ajan, juuri sopivalla teholla.
Juu tältähän se vaikuttaa. Vähän hölmösti rakennettu ohjaus... Pitäisi varmaan varustaa kaikella lisähyödykkeellä tuo lisäkortti että se toimisi järkevämmin ja saisi siitä sitten isomman ilon. Molemmille piireille omat suntit ja kiertovesipumput, joita pana ohjaa. Ja vaan ronskisti vetää sinne puskuriin näillä keleillä +15c vettä ja antaa jäähtyä vielä 5c alle tavoitteen. Talvella sitten loiventaa tuon puskurin käyrää riittävästi ettei mukavuus kärsi eikä tarvii koneen yrittää tehdä koko päivää 50c vettä... Taitaa minun tapauksessa olla se huolettomin vaihtoehto laittaa tuo yksi suntti lisää.

Onko joku muuten kokeillut tuota kiertovesipumpun kytkemistä tuohon lisäkorttiin? Miten se sitä vettä liikuttaa? Energiankulutuksen kannalta varmaan se ja sama mutta onko sen toiminnassa mitään logiikkaa?
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Toi 100l puskuri on kyllä niin pieni, että en välttämättä näkisi ihan hirveästi iloa tuosta puskuritankin anturista, koska eihän noin pientä saa edes kerrostumaan juurikaan. Aikamoista säätöä ja asetusten hakua oli tuon 500l hybridivaraajankin kanssa.
 

Ton1A

Vakionaama
Jaahas, eka toimintahäiriö. Water Pump Abnormality (H20), ulkoyksikön vesipumpusta kuuluu vain pieni napsahdus kun se yrittää käynnistyä. Takuu on vielä voimassa, joten tarkistin vain ulkoyksikön vesilinjan suodattimen jossa ei ollut juurikaan mitään ylimääräistä.

Ainakin täysin sähkömekaaninen varajärjestelmä toimii, shuntti kääntyy täysille ja kontaktori antaa virtaa öljykattilan vastuksille. Heishamonin logien perusteella vesi näyttäisi virtaavan myös ulkoyksikön läpi lämmityspuolen kiertovesipumppujen avustuksella, eli talvellakaan ei olisi jäätymisvaaraa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Olettaen että vesipumpppu tulee kuntoon sujuvasti, niin aika hyvä käytännönelämän testi varajärjestelmän toimivuudelle. Ja mukavasti näin leudoille keleille osui testi.... eikä jouluaatolle, kuten yleensä käy.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Ja mukavasti näin leudoille keleille osui testi.... eikä jouluaatolle, kuten yleensä käy.
Elämme outoa aikaa, vaikka olisi korjaaja ei osaa välttämättä saakaan.
Tuli todeksi tuolla auton korjaus puolella. Uusi 6000km ajettu sähkis odottanut 1 kk ohjaustehostimen pumppua, sitä ennen jo 1 jonossa. Eli jos laitteella/autolla pitkä toimitusaika, varaosien saanti voi olla yhtä vaikeaa, kaikki osat menee ilmeisesti suoraan tuotantolinjalle.
 

Lates

Jäsen
Jaahas, eka toimintahäiriö. Water Pump Abnormality (H20), ulkoyksikön vesipumpusta kuuluu vain pieni napsahdus kun se yrittää käynnistyä. Takuu on vielä voimassa, joten tarkistin vain ulkoyksikön vesilinjan suodattimen jossa ei ollut juurikaan mitään ylimääräistä.
Mulla oli sama Split koneessa. Vesipumppu oli jumissa ilmeisesti lian vuoksi. Mulla oli suodattimessa myös tavaraa.
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Mulla oli sama Split koneessa. Vesipumppu oli jumissa ilmeisesti lian vuoksi. Mulla oli suodattimessa myös tavaraa.
Onko teillä suodattimessa magneettia sihdin lisäksi?
Mulle tulossa Split kanssa, tosin 12kW. .Sisäyksikköä enää uupuu ennenkuin Pro Partnerilla kaikki tarvittava kasassa asennusta varten.
 

Lates

Jäsen
Onko teillä suodattimessa magneettia sihdin lisäksi?
Mulle tulossa Split kanssa, tosin 12kW. .Sisäyksikköä enää uupuu ennenkuin Pro Partnerilla kaikki tarvittava kasassa asennusta varten.
En huomannut katsoa oliko magneettia. Täytyy jossain kohtaa tarkastaa suodatin. Lisävarusteena taisi saada magneettiversion ainakin. Mulla 12kW Split
 

Ton1A

Vakionaama
Tällainen pumppu sieltä löytyy, akseli oli jumissa. Eli nyt sitten odotellaan varaosaa. Täytyy itsekin laittaa magneetteja mutasihtiin, mulla olisi yksi iso rikkinäinen lennokin harjaton moottori, siinä olisi aivan julmetun tehokkaita neodyymimagneetteja
1664544884968.png
 

pökö

Kaivo jäässä
Tällainen pumppu sieltä löytyy, akseli oli jumissa. Eli nyt sitten odotellaan varaosaa. Täytyy itsekin laittaa magneetteja mutasihtiin, mulla olisi yksi iso rikkinäinen lennokin harjaton moottori, siinä olisi aivan julmetun tehokkaita neodyymimagneetteja
katso liitettä 80773
Eikö tuo kannata avata ja elvyttää varaosaksi?
Joidenkin pumppujen jumittajana on kai magnetiitti, ehkä tuo ei jäänyt ainoaksi kerraksi.
 

VesA

In Memoriam
Joidenkin pumppujen jumittajana on kai magnetiitti, ehkä tuo ei jäänyt ainoaksi kerraksi.
Tuo voi olla sellainen jossa märällä puolella pyörii sylinteri ahtaassa poterossaan - eli puoli moottoria. Eise varmaan paljon tarvitse töhnää siihen rakoon. Minulla vastaava töhnä jumi vaihtoventtiilin. Laitoin sitten Fernoxin syömään magnetiittia ja mohdollista ruostetta pois - se kerää myös ei-magneettista roskaa.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Tällainen pumppu sieltä löytyy, akseli oli jumissa. Eli nyt sitten odotellaan varaosaa. Täytyy itsekin laittaa magneetteja mutasihtiin, mulla olisi yksi iso rikkinäinen lennokin harjaton moottori, siinä olisi aivan julmetun tehokkaita neodyymimagneetteja


Saitko takuun puitteissa huoltomiehen vai tutkitko itse?

Laitoin magneettisuodattimen oman pumpun menoon teknisen tilan puolelle. Olin siinä uskossa että siinä pumpun suodattimessakin oli magneetti mutta olikos se kuitenkin ihan normi suodatin.
 
Back
Ylös Bottom