Aurinkovoimalan asennus - mitä sanoo säädökset
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Enemmän tuo taitaa olla sähkömiehestä kiinni, paljon antaa vetää kaapeleita valmiiksi. Jos ei ole tuttua sähkömiestä ei kyllä mitään kannata vetää valmiiksi, ennenkuin kysyy mielipidettä kohteen "paperit kirjoittavalta" sähkömieheltä. Vaikka joitain asennuksia saisikin tehdä itse on sähkömiehestä kiinni ottaako se niistä vastuuta.
Lain puolesta useat akku Off-Grid tai Mikroinvertteri asennukset DC-puolen voi lain mukaan vetää kyllä itse. Lupia ei tarvitse SELV-, PELV (vaihtojännite 50 V ja tasajännite 120V) asennuksissa. Lisäksi oli jotain helpotuksia kun pysytään alle 50V DC-kytkennöissä, johon varmaan kaikki yksittäiset (tai rinnankytketyt) paneelit menee.
Mikroinvertteriasennuksessa mietin missä raja kulkee:
esim. maateline asennuksessa maakaapeli täytyy kaivaa itse ja sähkömies sitä ei kaiva kuitenkaan koskaan, mutta saako kaapelin päähän laittaa sitten "pistotulpan" johon tulee invertteri kiinni? (Tämä siis AC-kaapeli, kun invertteri on telineessä aurinkopaneelien luona). Toisessa päässä kaapelia ei varmasti saa erotus/turvakytkimeen kyllä liittää tai siitä eteenpäin keskukselle, näissä ei ole tulkinnanvaraa. Tuo invertterinpää on vähän kyseenalainen.
Itse kaivoin maakaapelin invertterin viereen rullalle ja sähkömies kytki sen jakorasiassa kumikaapeliin, jossa sopiva pistoke päässä mikroinvertterille. No sitten tulee kysymys saako tuon pistokkeen laittaa kiinni invertteriin, itse näin tein, kun invertterit tuli myöhemmin ja sähköasennukset oli tehty siltä osin.
Mutta jos kytkentä olisi ollutkin, niin että maakaapelin päähän suoraan pistoke joka käy invertteriin, olisiko sen pistokkeen saanut asentaa itse, en tiedä., silloin olisi voinut koko järjestelmän kytkeä erotuskytkimelle asti itse (lähelle sähkökeskusta) ja sähkömies tehnyt siellä keskuksella vain kytkennät.
Tästä kaapelin pistokkeesta kyllä mitattiin sitten oikosulkuvirta ja jotain muutakin, jota ei voi itse tehdä ja dokumentoida.
Lain puolesta useat akku Off-Grid tai Mikroinvertteri asennukset DC-puolen voi lain mukaan vetää kyllä itse. Lupia ei tarvitse SELV-, PELV (vaihtojännite 50 V ja tasajännite 120V) asennuksissa. Lisäksi oli jotain helpotuksia kun pysytään alle 50V DC-kytkennöissä, johon varmaan kaikki yksittäiset (tai rinnankytketyt) paneelit menee.
Mikroinvertteriasennuksessa mietin missä raja kulkee:
esim. maateline asennuksessa maakaapeli täytyy kaivaa itse ja sähkömies sitä ei kaiva kuitenkaan koskaan, mutta saako kaapelin päähän laittaa sitten "pistotulpan" johon tulee invertteri kiinni? (Tämä siis AC-kaapeli, kun invertteri on telineessä aurinkopaneelien luona). Toisessa päässä kaapelia ei varmasti saa erotus/turvakytkimeen kyllä liittää tai siitä eteenpäin keskukselle, näissä ei ole tulkinnanvaraa. Tuo invertterinpää on vähän kyseenalainen.
Itse kaivoin maakaapelin invertterin viereen rullalle ja sähkömies kytki sen jakorasiassa kumikaapeliin, jossa sopiva pistoke päässä mikroinvertterille. No sitten tulee kysymys saako tuon pistokkeen laittaa kiinni invertteriin, itse näin tein, kun invertterit tuli myöhemmin ja sähköasennukset oli tehty siltä osin.
Mutta jos kytkentä olisi ollutkin, niin että maakaapelin päähän suoraan pistoke joka käy invertteriin, olisiko sen pistokkeen saanut asentaa itse, en tiedä., silloin olisi voinut koko järjestelmän kytkeä erotuskytkimelle asti itse (lähelle sähkökeskusta) ja sähkömies tehnyt siellä keskuksella vain kytkennät.
Tästä kaapelin pistokkeesta kyllä mitattiin sitten oikosulkuvirta ja jotain muutakin, jota ei voi itse tehdä ja dokumentoida.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #3
Jos on erikoistunut paneeleihin niin varmaan nikotelee mutta normi sähköasentaja tuksin korvaa lotkauttaa kun tunti töissä on ja toitä riittää.
Ainaki Enphasen tapauksessa pistotulppa on paikkallaan... eli kaapelit on tehdasvalmisteisia ja on käytänössä klick klick kunnes tulee j-boxi mistä kaapeli jatkaa matkaansa gatewaylle. Eli kaksi liitätää joutuu tekmään... toisegheen päähän tulppa ja jbox:in kytkentä.
Eikös se idea ole kuitenkin se, että kun ei voi koko järjestelmää asentaa itse, niin sähkömies vastaa kokoasennuksesta, eli myös niistä maallikon vetämistä osista. Siksi on sähkömiehestä kiinni enemmänkin asia kuin laista.
Tuollasen 24V asennuksen, kuten itsellä oli ennen voi alusta asti kytkeä itse, kun invertterissä oli pistorasia, josta lähti eteenpäin AC-sähkö ja invertteri toisaalta laitettiin kiinni pistotulpalla verkkoon. (Otti verkosta virtaa, kun aurinkovirta loppui, ettei perässä olevat laitteet sammuneet).
Tämä järjestelmä sitten kun muokattiin nyt mikroinverttereillä verkkoon syöttäväksi, voi olla ettei kaikki sähkömiehet olisi hommaan lähteneet ihan riemulla.
Tuollasen 24V asennuksen, kuten itsellä oli ennen voi alusta asti kytkeä itse, kun invertterissä oli pistorasia, josta lähti eteenpäin AC-sähkö ja invertteri toisaalta laitettiin kiinni pistotulpalla verkkoon. (Otti verkosta virtaa, kun aurinkovirta loppui, ettei perässä olevat laitteet sammuneet).
Tämä järjestelmä sitten kun muokattiin nyt mikroinverttereillä verkkoon syöttäväksi, voi olla ettei kaikki sähkömiehet olisi hommaan lähteneet ihan riemulla.
Mikä tämä on?
7. Voiko asuinrakennuksen omistaja saada avustuksen, jos hän asentaa itse omaan kiinteistöönsä aurinkosähköjärjestelmän avustusehtojen täyttyessä?
Avustus laskettaisiin aurinkosähköjärjestelmän ostolaskuista. Omistajalla on tietenkin sähköalan pätevyys ja urakointioikeudet.Vastaus:
Kyllä. Jos hakija tekee toimenpiteen työsuoritteesta osan tai kokonaan on toimitettava ulkopuolisen asiantuntijan selvitys siitä, että toimenpiteet on suoritettu asianmukaisesti. Selvityksestä on ilmettävä, että avustettavaksi haettavat materiaalimäärät vastaavat tehtyjä toimenpiteitä.
Asiantuntijaksi kelpaa esimerkiksi vastaavan työnjohtajan tai kyseisen alan suunnittelijan pätevyyden omaava henkilö. Hakijalla on oltava suoritettavaan toimenpiteeseen tarvittava koulutus, ammatillinen osaaminen sekä mahdolliset luvat ja pätevyydet. Koulutus, osaaminen ja pätevyydet osoitetaan hakemuksen liitteenä toimitettavilla todistuksilla.
Eikös se päin vastoin ole ihan ovelasti kirjoitettu: Jos asennat itse, tarvitaan kuitenkin ulkopuolisen allekirjoitus. Hänhän kaiketi joutuu todistajaksi, jos asia eteen sille tasolle. Jos taas allekirjoitat itse, vaikka olisit pätevä ==> todistus roskiin. Jälkimmäinenhän on viranomaiselle tärkeä siksi, että omassa asiassaan saa edukseen valehdella, kun rikosta epäillään. Mutta ulkopuolinen ei saa valehdella, joten viranomaisen kannalta asia on "hoidettu huolellisesti" vaihtoehtoisissa tilanteissa.
pökö
Kaivo jäässä
Ei kai sitä tarvi todistella kuka kiinnittää paneelit kattoon?
pökö
Kaivo jäässä
Meinasin että kai ne levyt saa katolle, tai minne vaan, laittaa ihan ilman mitään paperia ja nimeä
Tottakai saa laittaa, kannattaa vaan miettiä pystyykö paneelien väliset liittimet sähkäri jälkeenpäin kytkemään.
pökö
Kaivo jäässä
Liittimiä saa kyllä itsekin kiinnitellä.
Ainankin kaapeleiden asianmukainen kiinnitys on katolla vaikeaa tai mahdotonta, jos ei paneelikerrallaan tehdä asennusta sähköjenkin osalta.
Yli 120Vdc kun mennään, niin on sähkötyötä. Eli 2-3 paneelia saa keskenään kytkeä riippuen paneelien nimellisjännitteestä.
Tämä on aika tekemätön paikka jos paneelit on jo paikallaan.
pökö
Kaivo jäässä
Noinhan se onkin tehtävä, se on peruste laskulle ( ja mahdolliselle kotitalousvähennykselle)
Virallisesti ei saa tehdä itse juuri mitään. Nämä jutut kannattaa sopia sähkärin kanssa etukäteen. Virallisesti edes johtoa ei taitaisi saada vetää suojaputkeen vaikkei mitään kytkisikään.
Tukes muistuttaa: Aurinkosähköjärjestelmän saa asentaa vain ammattilainen - Rakennusmaailma
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottaa tarkkaavaisuuteen aurinkosähköjärjestelmien hankinnassa. Tukesin tietoon on tullut virheellisiä asennuksia.
rakennusmaailma.fi
Tukes: Aurinkovoimaloiden asennuksessa paljastunut vakavia virheitä, osassa jopa palovaara
Aurinkosähköjärjestelmiä eli aurinkovoimaloita on asennettu virheellisesti ja ammattitaidottomasti, kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
www.kaleva.fi
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #25
Kokonaisuus voidaan pilkkoa ja usein pilkotaan pienempiin paloihin ja pääurakoitsija vastaa kokonaisuudesta. Ei se tarkistuksen suoritaja tiedä kuka putket on tehnyt vaan tarkistaa eli tekee mistä sille maksetaan. Esim talojen elementeissä on putkissa valmiina johdot ja silti sähköasentajan nimi papereissa.
Tukes muistuttaa: Aurinkosähköjärjestelmän saa asentaa vain ammattilainen - Rakennusmaailma
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottaa tarkkaavaisuuteen aurinkosähköjärjestelmien hankinnassa. Tukesin tietoon on tullut virheellisiä asennuksia.Tukes: Aurinkovoimaloiden asennuksessa paljastunut vakavia virheitä, osassa jopa palovaara
Aurinkosähköjärjestelmiä eli aurinkovoimaloita on asennettu virheellisesti ja ammattitaidottomasti, kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
Kaksi eri uutista esittää saman asian kahdella eri tavalla: joko toimittaja ei ymmärrä ja asiantutija ei osaa. Ehkäpä ylitarkastajan pitäisi jättää tiedottaminen ammattilaisille
”Järjestelmien asennuksia on tehty ilman sähkötöihin vaadittavaa oikeutta niin, että sähköurakoitsija on tehnyt ainoastaan kaapeleiden kytkennät. Tällainen toiminta ei ole säädösten mukaista”, sanoo Tukesin ylitarkastaja Esko Iivonen.
Tukesin ylitarkastaja Esko Iivonen kertoo, että järjestelmiä on asennettu ilman sähkötöihin vaadittavaa oikeutta. Näissä asennuksissa sähköurakoitsija on tarkastanut vain kaapeleiden kytkennät.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #26
Netin syövereistä löytyy oheinen tekstin pätkä
Suojajännitteisten laitteistojen (esim. aurinkopaneeli-, lämmitys- tai valaisinjärjestelmät) asentaminen valmistajan tai tavarantoimittajan antamien ohjeiden mukaisesti
Tarkoittaa oletetvasti seuraavaa: Pienoisjännitteellä (vanhempi nimitys suojajännite) tarkoitetaan tasajännitettä (DC) 120 volttiin asti ja vaihtojännitettä (AC) 50 volttiin asti.
Suojajännitteisten laitteistojen (esim. aurinkopaneeli-, lämmitys- tai valaisinjärjestelmät) asentaminen valmistajan tai tavarantoimittajan antamien ohjeiden mukaisesti
Tarkoittaa oletetvasti seuraavaa: Pienoisjännitteellä (vanhempi nimitys suojajännite) tarkoitetaan tasajännitettä (DC) 120 volttiin asti ja vaihtojännitettä (AC) 50 volttiin asti.
Microissa kaapeli asenetaan ensi ja lopuksi kytketään liittimellä paneeliin. Microhan voi olla paneelissa kiinni jo tehdasasenettuna. Ja kaaplit on tehtaalla kasattuja.
Viimeksi muokattu:
Noinhan on kaikkialla. Onhan kylmäasentajilla ja sähköasentajilla usein oppipoikia mukana, jotka tekevät oleellisia hommia, mutta mestari vastaa ja hänen puumerkkinsä tarvitaan papereihin. Monilla aloilla oppi saadaan tuollaisen kokemusperäisen opin kautta. Jos asennuskohteen omistaja kokeilee tuollaista, ei kai se poikkea periaatteesta? Jokin lentokoneasennus tai osallistuminen leikkaukseen kirurgin apulaisena on toinen juttu, kun osallistujalta vaaditaan muodollinen pätevyys tuohonkin apupojan rooliin.
Tuon säännöksen olemushan lähinnä fiskaalinen. Periaate on sama kuin että viraston kansliapäällikkö tai ministeri ei saa hyväksyä omaa matkalaskuaan, vaan toisen henkilön (esim. kumpikin ristiin toistensa osalta) on hyväksyttävä laskelma.
Jos kytketään kiinteästi sähköverkkoon niin taitaa aina mennä lupien varaiseksi.
MUTTA sitten tuo DC-puoli jos laitetta ei kytketä kiinteästi verkkoon on hiukan harmaata aluetta. Nimittäin on kuitenkin luvallista rakennella laitteita itse ja niitä saa jopa käyttää eikä siinä ole jänniterajoja. Putkivahvistimissa voi olla 600V anodijännite ja radioamatöörilaitteissa vielä isompia, ainakin oli silloin kun putkilähettimitä vielä rakenneltiin itse.
Erona on että nuo itserakennellut ei ole kiinteitä asennuksia. Itserakentelusta taidetaan sanoa pykälissä niin pitää olla riittävät tiedot ja taidot.
Aina parempi pyytää joku luvat omaava hoitamaan homma TAI tenttiä itse omatarveluvat. niitähän ilmeisesti edelleen saa omaan taloon ja omaan kesämökkiin.
MUTTA sitten tuo DC-puoli jos laitetta ei kytketä kiinteästi verkkoon on hiukan harmaata aluetta. Nimittäin on kuitenkin luvallista rakennella laitteita itse ja niitä saa jopa käyttää eikä siinä ole jänniterajoja. Putkivahvistimissa voi olla 600V anodijännite ja radioamatöörilaitteissa vielä isompia, ainakin oli silloin kun putkilähettimitä vielä rakenneltiin itse.
Erona on että nuo itserakennellut ei ole kiinteitä asennuksia. Itserakentelusta taidetaan sanoa pykälissä niin pitää olla riittävät tiedot ja taidot.
Aina parempi pyytää joku luvat omaava hoitamaan homma TAI tenttiä itse omatarveluvat. niitähän ilmeisesti edelleen saa omaan taloon ja omaan kesämökkiin.
Kokonaisuus voidaan pilkkoa ja usein pilkotaan pienempiin paloihin ja pääurakoitsija vastaa kokonaisuudesta. Ei se tarkistuksen suoritaja tiedä kuka putket on tehnyt vaan tarkistaa eli tekee mistä sille maksetaan. Esim talojen elementeissä on putkissa valmiina johdot ja silti sähköasentajan nimi papereissa.
Kaksi eri uutista esittää saman asian kahdella eri tavalla: joko toimittaja ei ymmärrä ja asiantutija ei osaa. Ehkäpä ylitarkastajan pitäisi jättää tiedottaminen ammattilaisille
”Järjestelmien asennuksia on tehty ilman sähkötöihin vaadittavaa oikeutta niin, että sähköurakoitsija on tehnyt ainoastaan kaapeleiden kytkennät. Tällainen toiminta ei ole säädösten mukaista”, sanoo Tukesin ylitarkastaja Esko Iivonen.
Tukesin ylitarkastaja Esko Iivonen kertoo, että järjestelmiä on asennettu ilman sähkötöihin vaadittavaa oikeutta. Näissä asennuksissa sähköurakoitsija on tarkastanut vain kaapeleiden kytkennät.
Miten sähköasennuslupa pätevöittää aurikopaneelin fyysiseen asentamiseen talon katolle? Ei ymmärrä..
Mutta kyllähän se kaapelien vetäminen vaatii jotain tieto asiasta. Kaapelit on aika herkkiä loppuviimeksi, niiden kun pitäisi säilyä turvallisina yli 50 vuotta. Kyse ei ole pelkästään sähköiskusta vaan myös paloturvallisuudesta. Pitäisi tietää kaapelien minimitaivutussäde (huom. jos minimitaivutus sädettä tiukempi mutka kaapelin tulee ennen asennusta, sitä kohtaa ei saa edes asentaa) ja pitäisi tietää jotain myös siitä kuinka monta kertaa kaapelin saa jostain kohtaa taivuttaa ja oikaista ennen kuin se pitää vaihtaa. Kaapelien läpivienti eri materiaalien läpi on myös säädeltyä. Esimerkiksi kaapeli vienti eristeen läpi.
Eliskä ei se kaapelin vetäminen ihan niin simppeliä ole ja siinäkin on paljon asioita huomioitavana.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #30
Mitäs luulet, jos kysyn sähköasentajalta hänen asentaman kaapelin taivutussädettä tietääkö hän
Se mihin halusin kiinnittää huomiota että urakka voidaan pilkkoa osiin ja se on ihan normaalia. Esim urakkaraja voi olla JB katolla. Jokainen urakoitsija vastaa omasta työstään ja loppujen lopuksi vastuu on työn tilaajalla. Urakan pilkominen ei tarkoita että sääntöjä ei noudateta. Työn tilaajan vinkelistä katsottuna voisi olla viisasta että joku muu kuin asentaja tarkostaa kokonaisuuden että kaikkia säädöksiä noudatettu. Allekirjoitus tarkistuspöytäkirjassa ei velvoita muuhun kuin että tarkistus on oikeasti tehty. Dokumentointi on sitten toinen juttu.
Kun verkkoyhtiölle ilmoitetaan asennus siinä pitää kertoa asentajan tukes numero, joten kyllä se on se jonka nimi siihen laitetaan se joka vastaa asennuksesta ja mittauksista. Voihan sen asennuksen pilkkoa usealle, mutta kuka sinne nimensä laittaa sitten?
Asentaja saa tiedon kanssa, kun järjestelmä voidaan kytkeä verkkoon.
Asentaja saa tiedon kanssa, kun järjestelmä voidaan kytkeä verkkoon.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #33
Jos pöytäkirjaan liitty visuaalisia tarkistuksia niin edelisetkin työvaiheet sisältyvät allekirjoitukseen. Esimerkiksi palokatkoista, ei riitä että tekijä tekee palokatkon vaan hänen on tarkistettava että asentajat ovat lisänneet kannakkeet suunitelmien määräämille etäisyyksille. Jos on puutteita niin asennusta ei tehdä. Tai jos seinä on märkä niin et maalaa, tai betoni kostea niin et asenna parkettia.
Tuotantolaitteiston sähköverkkoon kytkevä urakoitsija täyttää. Lomakkeen voi allekirjoittaa tuotantolaitoksen omistaja tai hänen valtuuttama henkilö. Eli allekirjoitaja vastaa siitä että tiedot pitää paikansa.
Viimeksi muokattu:
Millainen maakaapeli tarvitaan 7 panelin ja invertterin väliin, jännite on lähes 300 V DC. Olen saanut kaksikin tarjousta missä tarjotaan maakaapelia rakennusten välille, mutta ainut maakaapeli, jonka olen löytänyt on MCMK 2 x 6 + 6, mutta tässä on yksisäikeinen johdin ja siihen tuskin saa paneeliin sopivaa liitintä kiinni. Jos liittimen takia tarvitaan molempiin päihin jakorasiat, niin tulee turhan paljon liitoksia.
Mulla menee ihan normaali aurinkopaneeli kaapeli rakennusten välissä. Töitä vaati mutta ei ainuttakaan ylimääräistä liitosta välissä. Rahalla tuskin olisin saanut samanlaista asennusta mutta tein itse.
Kannattaako noita liitoksia niin valtavasti sinällään pelätä? Häviöiden kannalta merkitys on olematon 300V jännitteellä. Paloriskien kannalta "+"- ja "-" kannattaisi vetää erikseen riittävän etäällä toisistaan lähellä paikkoja, joissa on paloherkkiä materiaaleja lähellä. Kaapelin tuhoutuminen valokaaren seurauksena ei välttämättä ole suuri paloriski, jos maa ja liitosalueen ja sen ympäristö ovat palamattomia. Valokaari sammuu, kun "+"- ja "-"-johto ovat riittävän kaukana toisistaan estämään valokaaren jatkumisen ja yhden johdon virran aiheuttaman kaari sammuu, kun ao. johto pääsee vaaratta sulamaan ja tippumaan paloturvalliselta alueelta palamattomalle alustalle. Kaikki sähköpalot tietenkin tuhoavat osan johdinrakenteista, mutta asia on hyvin, jos rajoittuu moiseen. Onhan kaupungeissa raitiovaunujakin ja niille satojen ampeerien 700V tasavirtaa lähellä rakennusten seiniä.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #39
Vantaan Energia Sähköverkot sivulta napattuna. Eli jos on useampi voimala samalla tontilla niin kaikki täytyy niputtaa saman kytkimen taaksen? Eli huoletavuuden kannalat jokainen ensin oman hultokytkimen taakse ja sitten yksi pääkytkin?
"Kytkimessä on oltava myös lukitusmahdollisuus.
Erotuskytkin tarvitaan sähkötyöturvallisuuden varmistamiseksi. Koko
tuotantolaitoskokonaisuus tulee olla irrotettavissa verkosta yhden erotuskytkimen kautta, eli
esimerkiksi useamman vaihtosuuntaajan kokonaisuudessa ei riitä, että jokaisella
vaihtosuuntaajalla on oma erotuskytkimensä."
"Kytkimessä on oltava myös lukitusmahdollisuus.
Erotuskytkin tarvitaan sähkötyöturvallisuuden varmistamiseksi. Koko
tuotantolaitoskokonaisuus tulee olla irrotettavissa verkosta yhden erotuskytkimen kautta, eli
esimerkiksi useamman vaihtosuuntaajan kokonaisuudessa ei riitä, että jokaisella
vaihtosuuntaajalla on oma erotuskytkimensä."
Ac-kytkimestä varmaan puhutaan nyt. Jos sähköt tulee kahden sulakeryhmän kautta niin laitetaanko jakorasia ennen ac-turvakytkintä?