Harrastelija
Vakionaama
Laarin ulkopuolelta… Olisiko noita pumppuja eri tyyppisellä sähkömoottorilla jossa käynnistysvirta olisi pienempi? Vai tuo ejektoriko se aiheuttaa ison tehontarpeen startissa?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Millainen aggregaatti on kyseessä? Onko ehkä asynkroninen kondensaattoriherätetty? Jos on tuollainen, ei ihme, ettei käynnisty. Tuollainen generaattori ei pysty kompensoimaan moottorin aiheuttamaa loistehoa (täytyisi latoa lisää kondensaattoreita rinnalle magnetoimaan).Kokeilin pumpun toimintaa paperilla 3kW antavalla 3-vaihe aggregaatilla, mutta sillä pumppu ei jaksa lähteä pyörimään.
Tuossa edellä @kotte valottikin asiaa. Senverran täsmentäisin että pumpun moottori lienee tavanomainen 3- vaiheinen 230/ 400V 50 Hz oikosulkumoottori. Oikosulkomoottorin käynnistysominaisuus riippuu jokin verran roottorin eli ankkurin "häkkikäämityksen" so oikosulkusauvojen rakenteesta. Oikosukumoottorin käynnistysmomentti on sitä parempi mitä resistiivisempi em rakenne on. Samoin oikosulkumoottori ottaa heti käynnistyeessään pääaosin loisvirtaa tai tehoa mirten vaan ja kysytyssä tapauksessa generaattorin on kyettävä tuottamaan tuo tarvittava loisvirta pätövirran lisäksi. Käynnistymiseen vaikuttaa tässä tapauksessa olennaisesti myös pumppu tai tarkemmin sen vastamomentti. Jos pumpun vastamomentti on suuurempi mitä moottorin käyntiinlähtömomentti niin moottori ei käynnisty.Sain viimein tehtyä vaihtokytkimellä varasyöttö mahdollisuuden porakaivon ejektoripumpulle. Pumppu on 3-vaiheinen ja 1,1kW teholtaan. Kokeilin pumpun toimintaa paperilla 3kW antavalla 3-vaihe aggregaatilla, mutta sillä pumppu ei jaksa lähteä pyörimään. Moottori pyörähtää hieman ja samassa jännitteet notkahtavat aggregaatissa. Osaako kukaan sanoa minkä suuruusluokan aggregaatti jaksaisi tuollaisen moottorin käynnistää tai olisiko käynnistymistä mahdollista helpottaa jollain muulla tavalla?
Invertteri pumpulle voisi auttaa se kun kykenee antamaan maksimi vääntömomentin heti startissa mutta kondensaattorit syötössä jänniteen ylläpitoon kannatta testata ensin on halpa ratkaisu jos onnistuuMillainen aggregaatti on kyseessä? Onko ehkä asynkroninen kondensaattoriherätetty? Jos on tuollainen, ei ihme, ettei käynnisty. Tuollainen generaattori ei pysty kompensoimaan moottorin aiheuttamaa loistehoa (täytyisi latoa lisää kondensaattoreita rinnalle magnetoimaan).
1,1kW pumppu aivan taatusti lähtee pyörimään, jos 3kW synkronigeneraattori syöttää ja tuossa on automaattinen magnetoinnin säätö. Luultavasti lähtisi jo n. 1,5kW:n generaattorillakin. Itse saan 2kW:n vastaavalla yksivaiheaggregaatilla 2kW:n oksahakkurin ja 1,5kW:n ilmakompressorin käynnistymään (kumpikin siis yksivaiheinen, mikä on käynnistymisen kannalta kriittisempää).
Suosittelisin tuota vaihtoehtoa. Käynnistysvirran saa melkein miten pieneksi tahansa, kun käynnistää riittävän hitaasti nousevalla rampilla. Keskipakoispumppu, jollaisia porakaivopumput käytännössä ovat, ei vaadi suusta käynnistysmomenttia mekaniikan osalta. Suunilleen saman tehoinen aggregaatti kuin itse pumpu riittää silloin aivan hyvin. Luultavasti pumppaus onnistuisi jopa 1kW:n salkkuaggregaatilla (olettaen, että antaa edes siedettävää sinijännitettä), kunhan ei laske vettä kovin runsaasti (pumppu hörppäsee maksimitehonsa, kun otetaan paljon vettä hanasta maksimipaineella).Olisiko yksivaihe aggregaatti ja taajuusmuuttaja myös vaihtoehto?
Taidan alkaa katselemaan jos tällaiseen vaihtoehtoon löytyisi tarvikkeet kohtuulliseen hintaan. Onko nuo taajuusmuuttajat miten tarkkoja syötön siniaallon puhtaudesta? Saako taajuusmuuttajan rikottua huonolla aggregaatilla?Suosittelisin tuota vaihtoehtoa. Käynnistysvirran saa melkein miten pieneksi tahansa, kun käynnistää riittävän hitaasti nousevalla rampilla. Keskipakoispumppu, jollaisia porakaivopumput käytännössä ovat, ei vaadi suusta käynnistysmomenttia mekaniikan osalta. Suunilleen saman tehoinen aggregaatti kuin itse pumpu riittää silloin aivan hyvin. Luultavasti pumppaus onnistuisi jopa 1kW:n salkkuaggregaatilla (olettaen, että antaa edes siedettävää sinijännitettä), kunhan ei laske vettä kovin runsaasti (pumppu hörppäsee maksimitehonsa, kun otetaan paljon vettä hanasta maksimipaineella).
olisiko tuosta apua ?https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/TM1,5VTaidan alkaa katselemaan jos tällaiseen vaihtoehtoon löytyisi tarvikkeet kohtuulliseen hintaan. Onko nuo taajuusmuuttajat miten tarkkoja syötön siniaallon puhtaudesta? Saako taajuusmuuttajan rikottua huonolla aggregaatilla?
Tämän pumpun ottamaan tehoon ei käytöllä pysty vaikuttamaan, muuta kuin käynnissäolo jakson pituudella. Tuo siis työntää maksimiteholla painevaraajan täyteen ja pysähtyy sen jälkeen. Päällä olo jakso on noin 1-1,5 minuuttia sen mukaan paljonko vettä käyttää.
Oikeastaan ei ole ihan sama tilanne, vaan paljon pahempi, eikä asialle voi mitään puuttumatta itse jääkaapin rakenteeseen (ja varsin vähän silloinkin). Ainoa mahdollisuus saada tavanomaisen jääkaapin käynnistysvirta siedettäväksi on raksia nykyiset käynnistysohjaukset kokonaan pois ja hommata erikoinen 2-vaiheinvertteridraivi (jollaista ei varmaan kaupallisena tuotteena edes löydä mistään), joka antaa käynnistyskäämille luokkaa 90o (käsittääkseni ennakoivalla vaihesiirrolla) aluksi hiukan verkkojännitettä alemman jännitteen ja muutaman sekunnin kuluttua joko pudottaa jännitteen kokonaan pois tai ainakin pienentää sitä merkittävästi. Kompressori on kaiken huipuksi mahdollisimman hankala kuorma, eli käynnistysvääntämomenttia tarvitaan runsaasti alkaen 0-kierrosluvusta ja tuo niiden moottori on erikoisen huono juuri tuossa suhteessa (eli täytyy odottaa tovi, että yleensäkään starttaa pysähdyksen jälkeen; 3-vaiheinvertteridrivella ohjatut DC-kaapit lähtevät iloisesti käyntiin, vaikka olisi sammutettu muutamaa sekuntia aikaisemmin eivätkä ota virtaakaan juuri enempää kuin normaaliajossa).Jääkaapissa on sama tilanne.
Näin vanhalla papparaisella aihe sinänsä on mielenkiintoinen ja kaivoin 1960 luvulta olevia prujuja ja oppikirjankin. Omakohtaisena kokemuksena on tapaus joskin hieman asian sivusta. Minulla oli aika iso metallisorvi ja siinä 11 kW moottori. Siinä oli sellainen systeemi että moottori lähti suoraan käymään näennäisesti ilman kuormaa mutta suunnanvaihdon levypaketeissa oli senverran kitkaa että että 20 A johdonsuoja laukeili kun hallissa oli kylmä. Laitoin moottorin napoihin 3- vaihe konkan ja se auttoi asiaan. No se siitä.Kiitos kaikille hyvistä neuvoista jo tässä vaiheessa. Taajuusmuuttajien kanssa en paljoa ole puuhastellut muuta kuin käyttäjänä, niin tähän liittyen vielä muutama kysymys. Miten taajuusmuuttaja pitää mitoittaa suhteessa kuormaan? Jos moottorina on tuo 1,1kW moottori niin onko silloin sopiva taajuusmuuttaja 1,1kW laite vai pitääkö siihen ottaa joku varmuuskerroin? Voiko taajuusmuuttaja olla liian iso, eli jos löydän vaikka käytettynä 3kW taajuusmuuttajan niin toimiiko se myös? Entä tuo syöttöjännitteen laatu mistä aikaisemmin jo vähän kyselin? Onko vaarana rikkoa taajuusmuuttaja jos sen kytkee halvan aggregaatin perään?
Omassa kytkennässä pienenä haasteena tulisi se, että en saa taajuusmuuttajaa asennettua kiinteästi lämpöiseen tilaan. Laite pitäisi olla "kannettava" ja liittää pistotulpilla aggregaattiin ja varasyötön pistokkeeseen. Aggregaatin ja taajuusmuuttajan saa kyllä käytön ajaksi katokseen sateelta suojaan, mutta kova pakkanen ei varmaan tee hyvää taajuusmuuttajalle?
Tuossa aikaisemmin oli juttua myös jääkaapista ja pakastimesta. Olisi ihan hyvä, että samalla aggregaatilla voisi käyttää myös näitä. Jos hankkisi 2000W invertteri aggregaatin niin sillä varmaan saisi hoidettua molemmat käyttötarpeet?

Tamun voi olla moottorin tehon kokoinen tai suurempi syöttöjännitteen tasaisuus on tärkeä ali/ylijännitteestä häiriöön toimii pakkasessakin(vrt. ilp) mutta antaa häiriön jos ei estetty tamun parametrilla löytyy manuaalistaKiitos kaikille hyvistä neuvoista jo tässä vaiheessa. Taajuusmuuttajien kanssa en paljoa ole puuhastellut muuta kuin käyttäjänä, niin tähän liittyen vielä muutama kysymys. Miten taajuusmuuttaja pitää mitoittaa suhteessa kuormaan? Jos moottorina on tuo 1,1kW moottori niin onko silloin sopiva taajuusmuuttaja 1,1kW laite vai pitääkö siihen ottaa joku varmuuskerroin? Voiko taajuusmuuttaja olla liian iso, eli jos löydän vaikka käytettynä 3kW taajuusmuuttajan niin toimiiko se myös? Entä tuo syöttöjännitteen laatu mistä aikaisemmin jo vähän kyselin? Onko vaarana rikkoa taajuusmuuttaja jos sen kytkee halvan aggregaatin perään?
Omassa kytkennässä pienenä haasteena tulisi se, että en saa taajuusmuuttajaa asennettua kiinteästi lämpöiseen tilaan. Laite pitäisi olla "kannettava" ja liittää pistotulpilla aggregaattiin ja varasyötön pistokkeeseen. Aggregaatin ja taajuusmuuttajan saa kyllä käytön ajaksi katokseen sateelta suojaan, mutta kova pakkanen ei varmaan tee hyvää taajuusmuuttajalle?
Tuossa aikaisemmin oli juttua myös jääkaapista ja pakastimesta. Olisi ihan hyvä, että samalla aggregaatilla voisi käyttää myös näitä. Jos hankkisi 2000W invertteri aggregaatin niin sillä varmaan saisi hoidettua molemmat käyttötarpeet?
Invertteridriven tehomitoituksen osalta tuossa jo tulikin neuvoja. Neuvoisin olemaan valppaana nimenomaan invertteriaggregaattia hankittaessa jääkaappien käyttövoimaksi, kun noiden laatu on menneinä vuosina vaihdellut paljon. Sanoisin yleisesti ottaen kokemuksena, että todella hyvälaatuinen ja kallis invertteriaggregaatti (Honda) luultavasti peittoaa kaikki vaihtoehdot tehoonsa nähden, mutta on sellaisiakin, joiden kuorman käynnistyskyky on huono verrattuna tyypilliseen halpaan ns. automaattisella jännitteen säädöllä varustettuun synkronigeneraattoriin (so. rakenne on kuin yksivaiheiseksi käämityllä auton vaihtovirtalaturilla ilman tasasuuntausdiodeja).Tuossa aikaisemmin oli juttua myös jääkaapista ja pakastimesta. Olisi ihan hyvä, että samalla aggregaatilla voisi käyttää myös näitä. Jos hankkisi 2000W invertteri aggregaatin niin sillä varmaan saisi hoidettua molemmat käyttötarpeet?
Toisaalta hiukan suuremmalla tamulla saattaa saada moottorista irtoamaan nimellistä enemmänkin tehoa, ts. pyörittää moottoria suuremmalla kuin verkkotaajuuden sallimalla nopeudella. Moottori ja pumppu eivät välttämättä pidä moisesta (mekanismi rasittuu liikaa ja käämit kuumenevat). Jotkin drivet saavat ahdetuksi moottorille efektiivisesti suurempaa jännitettä, mikä verkosta irtoaa muokkaamalla moottorille syötetyn jännitteen aaltomuotoa.Tamun nimellisteho voi olla suurempi tai pienempi kuin moottorin. Edes suurempi tamun nimellisteho ei takaa, että moottoria voi ajaa täydellä teholla. Noissa on myös virtaraja eli riippuu moottorin ominaisuuksista saako täyttä tehoa. Mikään pakko ei ole edes saada täyttä tehoa käytöstä riippuen.
tamu lukee sen niin että moottorissa on vika mutta jos painekytkin katkoo tamun syöttöä se on vain uusi käynnistysOlen nyt vähän pyöritellyt päässäni tuota taajuusmuuttajan kytkentää ja vielä mietityttää miten tuon saa toimimaan järjestelmässä, missä painekytkin katkoo laitetta päälle ja pois tamu:n jälkeen? Mitä tamu tykkää tällaisesta käytöstä ja osaako se rajoittaa virtaa myös uudessa käynnistyksessä?
Käy tuokin, tamuissa on yleensä kontrolli-inputteja moiseen tarkoitukseen (tyypillisesti ohjelmoitavissa, mitä input tekee).Eikö sillä painekytkimellä voi vaan ohjata tamun käy/seis tuloa?
yksivaihesyöttöiset tamut tyypillisesti täytyy kytkeä 3-vaihemoottorille kolmiokytkennällä
Ei kai tuossa ole muuta ongelmaa kuin jännite. 1-v syötöllä ei saa 400 V. Mikä käytännössä tarkoittaa, ettei voida ajaa täydellä teholla eikä silloin myöskään yleensä täydellä kierrosluvulla. Porakaivon pumpun osalta tuolla ei välttämättä ole suurta merkitystä. Riippuu miten paljon painetta ja virtaamaa tarvitaan. Porakaivopumput ei tykkää alle 30 Hz, mutta sen ylitykseen riittää helposti 1-vaihesyöttö.Kaivon pumpun osalta tilanne on sikäli hankala,
Tuo on siis pelkästään käytännöllinen ongelma, eli pumppu on nostettava kaivosta ja kytkentärasian kilkkeet siirrettävä toiseen asentoon. On turha edes yrittää käyttää pumppua tekenmättä tuota muutosta, niin vajaatehoiseksi se jäisi.Ei kai tuossa ole muuta ongelmaa kuin jännite.
Jos se on mahdollista, ei se välttämättä kaikissa uppopumpuissa ole.Tuo on siis pelkästään käytännöllinen ongelma, eli pumppu on nostettava kaivosta ja kytkentärasian kilkkeet siirrettävä toiseen asentoon.
Tuota en allekirjoittaisi. Pitäisi pystyä ajamaan n. 40 Hz. Itse ajan tuota pohjavesilämmityksen porakaivopumppua 30 Hz. Ei siinä käsittääkseeni ole edes mahdollista kytkeä toimimaan 230 V vaihtamatta moottoria.On turha edes yrittää käyttää pumppua tekenmättä tuota muutosta, niin vajaatehoiseksi se jäisi.
Ei taida juuri vaikuttaa. Yleensä nuo ovat keskipakopumppuja, jotka eivät juuri painetta tuota ennen kuin kierroksia alkaa olla reilummin. Teho kasvaa n. kierroluvun kolmannessa potenssissa ja virta on pieni pienillä kierroksilla.Vesipumpun käynnistysvirtaa voisi saada madallettua myös ihan laskemalla painetta?
Uusissa TaMu:issa on potentiaalivaapaa ohjaus vaikkapa OnOff painekytkimeltä, eli TaMu korvaa painekytkimen moottorin käynnistäjänäTässä minun tapauksessa kyse on siis ejektoripumpusta ja se on autotallin nurkassa koteloidussa tilassa. Tämän puolesta kytkentä muutokset siis tarvittaessa onnistuu. Pumppu tosin on jo vakiona kytketty kolmioon, joten tuo ei aiheuta ongelmaa.
Ongelma tulee kuitenkin siitä, että vaatisi todella paljon työtä saada kytkettyä tamu painekytkimen jälkeen siten, että normaali käytössä säilyy edelleen kolmivaihe käyttö.
Jos tuosta asennuksesta tekisi kiinteän eli pumppu kävisi aina tamu:n säätämänä niin silloin tuon voisi tehdä noin. Pelkkää varakäyttöä ajatellen menee vähän hankalaksi.Uusissa TaMu:issa on potentiaalivaapaa ohjaus vaikkapa OnOff painekytkimeltä, eli TaMu korvaa painekytkimen moottorin käynnistäjänä
Samaten saat pehmeäkäynnistyksen hoidettua säätämällä ramppia
Toki se ottaa tilaa pumpun tilasta mutta onko se pakko olla siellä?
Ei ole käytännöllistä jos tällaista käyttöä joutuisi pitkään sietämään, mutta kun tarkoituksena oli vain löytää mahdollisimman edullinen toteutus sähkökatkojen ajaksi niin tuo voisi olla siedettävä ratkaisu. Parempi kuin ei vettä ollenkaan ja yhdellä pumpun käytöllä tulee tosiaan se 25 litraa varastoon ennen kuin painekytkin sammuttaa pumpun. Ehkä tamu:lla voisi hakea pumpulle sellaiset kierrokset, että painekytkimen katkaisupainetta ei saavuteta silloin kun vettä lasketaan hanasta.Tarkoittaako tuo että hälyn joutuu kuittaamaan joka kerta kun painekytkin sammuttaa pumpun? Ei kovin käytännöllistä.
Okei, kuvittelin ettei keskipakopumput pysty tekemään riittävästi painetta, mutta kyllähän ne näköjään ihan riittäviä paineita kehittää.Ei taida juuri vaikuttaa. Yleensä nuo ovat keskipakopumppuja, jotka eivät juuri painetta tuota ennen kuin kierroksia alkaa olla reilummin. Teho kasvaa n. kierroluvun kolmannessa potenssissa ja virta on pieni pienillä kierroksilla.
Pumpussa saa tippua. Impellerin vaatima vääntömomentti kasvaa kierrosluvun toisessa potenssissa.Periaatteessa 400 V moottoria voisi ajaa 230 V jännitteellä 230/400*50 = 28,75 Hz taajuuteen saakka nimellisvirralla. Sen jälkeen mennään kentän heikennykseen ja momentti tippuu.
Pumpun tuottama paine kasvaa suunnilleen suhteessa kierrosnopeuteen tai jopa vähemmän. Käyttövesipumpussa tuskin on varaa pudottaa tuotettua painetta puoleen, jos pitäisi vielä varautua veden pinnan laskuun kaivossa.Pumpussa saa tippua. Impellerin vaatima vääntömomentti kasvaa kierrosluvun toisessa potenssissa.
Nythän oli kyse hätäratkaisusta sähkökatkon ajaksi. Silloin tuskin on tarkoitus käyttää vettä niin paljon, että pinta laskee kovin alas. Riippuu myös paljon pumpun mitoituksesta suhteessa painekytkimen asetuksiin ja vedenpintaan.Pumpun tuottama paine kasvaa suunnilleen suhteessa kierrosnopeuteen tai jopa vähemmän. Käyttövesipumpussa tuskin on varaa pudottaa tuotettua painetta puoleen, jos pitäisi vielä varautua veden pinnan laskuun kaivossa.
Mitä suurempi perusnostokorkeus, sitä enemmän metrejä lähtee, kun pienentää kierrosnopeutta. 100 metrin puolittaminen saattaa jo ruveta aiheuttamaan vaikeuksia, jos pitää sekä nostaa vesi kaivosta että saada riittävä paine järjestelmään. Ejektoripumppu (josta tässä on kyse), luultavasti kärsii paineen laskusta vielä enemmän, eli ejektori mitoitetaan myös tietylle apuvirtauksen paineelle ja nostokorkeudelle virtaaman ohella eikä tuossa välttämättä ole kovin paljon varaa, jotta vesi nousee ensinkään pinnalle.100 m nostokorkeus on aika tyypillinen tavallisissa porakaivopumpuissa.
Varmasti, mutta tuskin pudotus 40 Hz läheskään puolittaa nostokorkeutta.100 metrin puolittaminen saattaa jo ruveta aiheuttamaan vaikeuksia,