VILP pohdintoja ~ 200m2

[kiekki]

Moi,

On luettua asiantuntevaa keskustelua täältä viime viikkoina. Alkuperäinen ajatus oli lähteä rakentamaan maalämpöä, mutta markkinatilanteen mukaiset tarjoushinnat järjestelmistä ohjasivat takaisin VILP pohdiskeluiden pariin.

Kohde on Turun seudulla, lämmitettävää lattiapinta-alaa 200m2 ja sähkön vuosikulutus n. 22000-24000kWh per vuosi (sis. käyttösähkön). Tuntitason dataa ei kovilta pakkasilta ole käytössä.

Kohteessa on vesikiertoinen lattialämmitys kahdella piirillä (kokonaisteho 6,9kW), välilaipallinen Akvaterm Solar hybridivaraaja (1000l) etc jossa 9kW ylävastus ja 6kW alavastus.

Ajatukseksi on muodostunut se että VILPillä ladattaisiin varaajan välilaipion yläpuolista osaa käyttövedelle ja alapuolista osaa lattialämmitykselle. Kyseeseen tulisi split-mallinen VILP.

Listalla om tällä hetkellä seuraavat laitteet (3-vaihe):
- Panasonic 9kW T-CAP Split
- Panasonic 12kW T-CAP Split
- Samsung 9kW EHS Split

Mietityttää että onko 12kW hätävarjelun liioittelua tässä kohteessa ja tuottaa ohjausteknisesti haasteita vai painetaanko 9kW laitteilla vähänkään kovemmilla pakkasilla laikka punaisena?

 

[Mikki]

Pitäisin asennuksen yksinkertaisena ja lämmittäisi vain alakertaa VILP:llä ja ottaisi sieltä lämmityksen. Yläkertaa vastuksella yölämmityksellä sen verran kuumana että käyttövettä riittää.

Ota 12kW versio, ei ole ylimitoitettu noin ison varaajan kanssa.

 

[kiekki]

Päädyin lopulta 12kW versioon ja seuraavaksi pitäisi nuo varaajan kytkentämuutokset päättää. Pitäisikö näihin skisseihin tehdä vielä jotain perustavanlaatuisia muutoksia?

Ketjun voisi siirtää tuonne kytkennät- osioom kokonaisuudessaan.

 

[Paipa]

Mietin tänään juuri samaa. Mulla on ihan sama varaaja, mutta 9 kW Panan monobloc. Mielestäni yläosaa lämmitettäessä paluu vilpille pitäisi olla keskeltä varaajaa, muuten dT vilpillä tulee liian suureksi. Eli tarvittaisiin toinen vaihtoventtiili. Välilaipio voi ehkä sotkea tämänkin suunnitelman. Jos olisi yksi yhde lisää juuri laipio yläpuolella, niin varmaan toimisi.

 

[jalittam]

Tä?
Paluu vilpille?
Nii alhaalta vilpin otto varaajasta ku mahollista, eli kylmintä vettä vilpille, mikä mahollista.

 

[Sakarikk]

Paras järjestely olisi että lämmitystä tehtäessä vain alaosa käytössä jolloin paras cop, kun käyttövettä vain yläosa käytössä
eli vilpille paluu laipan yläpuolelle. Tällöin käyttövesi lämpiää mahdollisiman nopeasti (huonompi cop) eikä turhaa sekoitu
alakertaan.
Jos tulo ja lähtöjärjestelyt olisi varaajan sisällä sellaiset että virtaus leviäisi varaajan sisällä vaasuorassa vähenisi
sekoittuminen ja voisi tapahtua jopa kerrostumista. Esim. ulkoinen liitäntä jatkuisi varaajan sisällä reikäputkena koko halkaisijan mittaisena(reikärivit sivuilla). Tätähän ei valmiiseen varaajaan saa.

 

[roots]

Päädyin lopulta 12kW versioon ja seuraavaksi pitäisi nuo varaajan kytkentämuutokset päättää. Pitäisikö näihin skisseihin tehdä vielä jotain perustavanlaatuisia muutoksia?

Riippuu kans mihin kaikkeen mylly taipuu!

Tuo alakierukan vesikytkentä kaaviossa näyttää vähän kummalliselta, lämmitys ja LV menee sotkuun...

 

[kiekki]

Paras järjestely olisi että lämmitystä tehtäessä vain alaosa käytössä jolloin paras cop, kun käyttövettä vain yläosa käytössä
eli vilpille paluu laipan yläpuolelle. Tällöin käyttövesi lämpiää mahdollisiman nopeasti (huonompi cop) eikä turhaa sekoitu
alakertaan.
Jos tulo ja lähtöjärjestelyt olisi varaajan sisällä sellaiset että virtaus leviäisi varaajan sisällä vaasuorassa vähenisi
sekoittuminen ja voisi tapahtua jopa kerrostumista. Esim. ulkoinen liitäntä jatkuisi varaajan sisällä reikäputkena koko halkaisijan mittaisena(reikärivit sivuilla). Tätähän ei valmiiseen varaajaan saa.

Tämä on totta ja pitää funtsia saisiko tuon kytkettyä niin.

Käyttövettä varmasti tulee pääasiassa lämmitettyä halvoilla tunneilla tuolla vastuksella, mutta ajattelin valmiudet lämpöpumpullakin lämmittämiseen luoda.

Alaosan kierukat ovat pystyasennossa ei vaaka-asennossa.

 

[roots]

Alaosan kierukat ovat pystyasennossa ei vaaka-asennossa.

Miksi kierukan kautta nuo tulijitut, riittääkö kierukan teho?
Onko kuinka tehokas vesitakka?
Tuota kiuasta nykykiukailla pidän kyllä itse turhakkeena kun niiden hyöty% alkaa olemaan jo niin korkeita ettei sieltä mitään jää ellei ole jättisaunasta kysymys.

 

[Hempuli]

Veden kierto takassa ja kiukaassa on mielipide- ja harrastekysymys, enemmän sitä harrastetta luulisin. Samoin kuin se, että tuottaako lämmintä käyttöveteen vai torpan lämmitykseen. Kiukaassa käyttöveden lämmitys voi olla perusteltua kylpemisen vuoksi, mene ja tiedä. Kiukaan ja etenkin vesitakan teholuokat lienee sellaisia, että varaajan alaosan viilentäminen kierukassa kylmän veden tulolla ei välttämättä kannata.

 

[roots]

Veden kierto takassa ja kiukaassa on mielipide- ja harrastekysymys, enemmän sitä harrastetta luulisin.

Näin juuri harrastetta, ennenkuin joku näyttää laskelman että kannattais....

 

[kiekki]

En minä ole näitä tulisijoja kiertoineen sinne asentamassa. Toki ei ensimmäinen ajatukseni ollut niitä sieltä purkaakaan.

 

[Paipa]

Mitenkä olisi tämä?
Varaajan yläosan (käyttövesi) lämmitys: varaajan toiseen yläyhteeseen liitetään taipuisa teräsletku, jolla saadaan imettyä laipion yläpuolelta "haaleaa" vettä. Lämpöpumpun lämmittämä vesi johdetaan toiseen yläyhteeseen.
Varaajan alaosan lämmitys: pumpulle "kylmää" vettä varaajan alimmasta yhteestä ja paluu pumpulta laipion alapuolelle.

Varaajaan tulevan nipan sisähalkaisija on vähän alle 33 mm, joten tämä sopisi letkuksi.
https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/TL32
Jos ei omalla painollaan asetu hyvin, niin päähän voi laittaa painon.

 

[Paipa]

Veden kierto takassa ja kiukaassa on mielipide- ja harrastekysymys, enemmän sitä harrastetta luulisin. Samoin kuin se, että tuottaako lämmintä käyttöveteen vai torpan lämmitykseen. Kiukaassa käyttöveden lämmitys voi olla perusteltua kylpemisen vuoksi, mene ja tiedä. Kiukaan ja etenkin vesitakan teholuokat lienee sellaisia, että varaajan alaosan viilentäminen kierukassa kylmän veden tulolla ei välttämättä kannata.

Olen vahvasti eri mieltä. Omalla vesitakalla (Hoxter) tekee mukavasti 20 kWh lämpöä illassa. Eilen tuli 33 kWh, kun sytytin n. 16.30 ja laitoin pellin kiinni Kymmenen uutisten jälkeen. Nämä luvut ovat energiamittarin lukemia eli tuon verran on mennyt todistetusti varaajaan. N. 75 % lämmöstä menee varaajaan ja 25 % suoraan huoneeseen.

 

[Suosukeltaja]

Olen vahvasti eri mieltä. Omalla vesitakalla (Hoxter) tekee mukavasti 20 kWh lämpöä illassa. Eilen tuli 33 kWh, kun sytytin n. 16.30 ja laitoin pellin kiinni Kymmenen uutisten jälkeen. Nämä luvut ovat energiamittarin lukemia eli tuon verran on mennyt todistetusti varaajaan. N. 75 % lämmöstä menee varaajaan ja 25 % suoraan huoneeseen.

Millainen varaaja sulla on tuon takan kanssa? Onko takka myös muurattu ja varaava?

 

[Paipa]

Varaaja on sama kuin aloittajalla eli 1000 litran Akvaterm solar. Takka on Hoxter Haka 63/51. Takkasydämessä on 60 litraa vettä ja ympärillä feikkikuoret, päällä teräspiippu. Ei siis ole muurattu, eikä varaa käytännössä ollenkaan. Luukussa on tupla lasi.

 

[Paipa]

katso liitettä 81776Mitenkä olisi tämä?
Varaajan yläosan (käyttövesi) lämmitys: varaajan toiseen yläyhteeseen liitetään taipuisa teräsletku, jolla saadaan imettyä laipion yläpuolelta "haaleaa" vettä. Lämpöpumpun lämmittämä vesi johdetaan toiseen yläyhteeseen.
Varaajan alaosan lämmitys: pumpulle "kylmää" vettä varaajan alimmasta yhteestä ja paluu pumpulta laipion alapuolelle.

Varaajaan tulevan nipan sisähalkaisija on vähän alle 33 mm, joten tämä sopisi letkuksi.
https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/TL32
Jos ei omalla painollaan asetu hyvin, niin päähän voi laittaa painon.

Kyllä tätä ainakin kokeilen. Panssariletku tuli hommattua. Mitenkähän sen lukitsisi tohon nippaan? Letku on sinkitty, ei liene ongelma...?

 

[jalittam]

Onko panzar letku sähkö- vai vesi-puolelta?
Letkun myyjällä lie nippaa tarjolla. Tuonhan liitoksen ei tarvinne olla hermeettinen.
Jos sähköletkua, joutunee sorvaamaan/soveltamaan, sovittaes vesyhdyntään.
Kierteet siis.

 

[Paipa]

Onko panzar letku sähkö- vai vesi-puolelta?
Letkun myyjällä lie nippaa tarjolla. Tuonhan liitoksen ei tarvinne olla hermeettinen.
Jos sähköletkua, joutunee sorvaamaan/soveltamaan, sovittaes vesyhdyntään.
Kierteet siis.

Tämä on sähköpuolen kamaa. Päädyin kiinnittämään letkun yksinkertaisesti tapilla. Ulkokierteeseen rälläkällä pienet "syvennykset" molemmin puolin, ko. kohdasta 2,5 mm reikä läpi asti ja rst-tappi siihen. Tappi ei ole varsinaisesti millään kiinni, mutta pysyy paikoillaan, kun tsydeemin kiertää varaajaan.

 

[Paipa]

Oletko @kiekki päässyt eteenpäin? Mulla on ollut vesitakka kytkettynä ylimpään ja alimpaan yhteeseen (eli sama kuin sinun uusi kytkentä vilpillä KV:n lämmitysmoodissa). Kytkentä ei ole hyvä, koska yläosan kuuma vesi lähtee alaspäin varaajassa. Lopulta koko pönttö on ylhäältä alas asti samassa lämpötilassa. Tein tänään oman ehdotukseni mukaisen kytkennän eli letkun pätkä toisessa yläyhteessä ja kaksi vaihtoventtiiliä. Pumppu ei ole vielä toiminnassa, joten nähtäväksi jää miten toimii.

 

[kiekki]

Tuota mainitsemaasi kytkentää on tarkoitus kokeilla. Takka on siis varaajan ala- vai yläosan ylimmässä yhteessä?

 

[Italian ihme]

Olen vahvasti eri mieltä. Omalla vesitakalla (Hoxter) tekee mukavasti 20 kWh lämpöä illassa. Eilen tuli 33 kWh, kun sytytin n. 16.30 ja laitoin pellin kiinni Kymmenen uutisten jälkeen. Nämä luvut ovat energiamittarin lukemia eli tuon verran on mennyt todistetusti varaajaan. N. 75 % lämmöstä menee varaajaan ja 25 % suoraan huoneeseen.

Minkäs verran puuta tämä vaatii? Ja minkä lämpöiseksi/määrän vettä polttelet.

Itsellä myös vesitakka mutta hyötysuhteet mutulla murto-osa tästä. Lechman 22 kw vesitakka. Tuleeko sinulla nuohottua tulipintoja kuinka usein?

 

[Paipa]

Tuota mainitsemaasi kytkentää on tarkoitus kokeilla. Takka on siis varaajan ala- vai yläosan ylimmässä yhteessä?

Oli varaajan kaikkein ylimmässä, yläosassa siis. Pelkästään vastuksia ja takkaa käytettäessä sillä ei ollut niin väliä, vaikka kerrostumat sekoittuivatkin. Vilpillä tilanne on tietysti toinen. Nyt tulo takalta on keskellä eli alaosan ylemmässä.

 

[Paipa]

Minkäs verran puuta tämä vaatii? Ja minkä lämpöiseksi/määrän vettä polttelet.

Itsellä myös vesitakka mutta hyötysuhteet mutulla murto-osa tästä. Lechman 22 kw vesitakka. Tuleeko sinulla nuohottua tulipintoja kuinka usein?

Ei ole tullut testattua tarkemmin, mutta reilulla korillisella puita varaajaan päätyy vajaa 10 kWh. Putket (28 CU) ovat eristämättömiä, joten osa lämmöstä jää matkalle. Lämmönvaihtimen putkia, joista savukaasut kulkevat, rassaan vain 2-3 krt talvessa. Tulipesässä on keraamiset pinnat eli ei tarvitse tehdä niille mitään.
Takasta tulee n. 55 asteista vettä. Eipä juuri kolmea korillista enempää tule poltettua. Lähtötilanteesta riippuu paljonko 1000 litran pönttö ehtii lämmetä, 55 astetta kyllä voi saavuttaa.

 

[Paipa]

9 kW T-CAP Monobloc on nyt surrannut muutaman päivän. Toistaiseksi ajetaan buffer tank -moodissa ja tasalämmöllä (35 astetta). Kolmesta 10 k NTC-vastuksesta tehty sensori näyttää n. 3 astetta väärin (tätä parannetaan myöhemmin). Kuvaajassa olevat lämpötilat on mitattu dallasin 1-wire sensoreilla. Alatemp on varaajan alimmasta anturitaskusta, keskitemp shunteille menevästä putkesta heti varaajan ulkopuolella (tässä kohdassa on myös buffer tank anturi) ja ylätemp ylimmästä anturitaskusta. Sähkömittarilta ei vielä tallennu lukemat, mutta pumppu näyttää ottavan (aina?) yli 2 kW tehoa. Pörssisähköllä mennään, joten COPin desimaalien hinkkaaminen ei ole ykköstavoitteena, vaan varaajan ja HA:n avulla "luovia kalliiden tuntien välistä".

 

[smuulz]

katso liitettä 82564 9 kW T-CAP Monobloc on nyt surrannut muutaman päivän. Toistaiseksi ajetaan buffer tank -moodissa ja tasalämmöllä (35 astetta). Kolmesta 10 k NTC-vastuksesta tehty sensori näyttää n. 3 astetta väärin (tätä parannetaan myöhemmin). Kuvaajassa olevat lämpötilat on mitattu dallasin 1-wire sensoreilla. Alatemp on varaajan alimmasta anturitaskusta, keskitemp shunteille menevästä putkesta heti varaajan ulkopuolella (tässä kohdassa on myös buffer tank anturi) ja ylätemp ylimmästä anturitaskusta. Sähkömittarilta ei vielä tallennu lukemat, mutta pumppu näyttää ottavan (aina?) yli 2 kW tehoa. Pörssisähköllä mennään, joten COPin desimaalien hinkkaaminen ei ole ykköstavoitteena, vaan varaajan ja HA:n avulla "luovia kalliiden tuntien välistä".

Mainio järjestelmä kyllä, nyt ku tollasen taikos 2 neliön kokoiseen tekniseen tilaan

 

[kiekki]

katso liitettä 82564 9 kW T-CAP Monobloc on nyt surrannut muutaman päivän. Toistaiseksi ajetaan buffer tank -moodissa ja tasalämmöllä (35 astetta). Kolmesta 10 k NTC-vastuksesta tehty sensori näyttää n. 3 astetta väärin (tätä parannetaan myöhemmin). Kuvaajassa olevat lämpötilat on mitattu dallasin 1-wire sensoreilla. Alatemp on varaajan alimmasta anturitaskusta, keskitemp shunteille menevästä putkesta heti varaajan ulkopuolella (tässä kohdassa on myös buffer tank anturi) ja ylätemp ylimmästä anturitaskusta. Sähkömittarilta ei vielä tallennu lukemat, mutta pumppu näyttää ottavan (aina?) yli 2 kW tehoa. Pörssisähköllä mennään, joten COPin desimaalien hinkkaaminen ei ole ykköstavoitteena, vaan varaajan ja HA:n avulla "luovia kalliiden tuntien välistä".

Kytkitkö kaksi kolmitieventtiiliä ja vaikuttaako toimivan?

 

[Paipa]

Kaksi venttiiliä on kytketty ja se letkun pätkä viritetty varaajan sisälle. Lämpötila-anturit puuttuvat, joten ei voi ihan vielä ottaa käyttöön. Ajattelin muutenkin testata yksinkertaisemmalla setupilla ensin. Alustavasti näyttää siltä, että yläosaa ei välttämättä tarvitse lämmittää paljoakaan. Jos alaosa on myllätty tasalämpöiseksi n. 35 asteeseen ja yläosa on vähän yli 40, niin 2 kierukkaa peräkkäin saa suihkulämmintä käyttövettä tehtyä.

 

[Paipa]

Taitaa toimia tämä kahden kolmitieventtiilin viritys. Tässä käppyrää tältä päivältä, 9 kWh kulutettu toistaiseksi. Lämpötilasensorien paikat vasemmalta oikealle: ylin anturitasku, toiseksi ylin (juuri laipion yläpuolella), shunteille menevä putki, alin anturitasku ja ulkolämpötila. Pumpun DHW anturi on ylimmässä taskussa ja buffer sensori kolmas tasku alhaalta (juuri laipion alapuolella).
Varaajan alaosa käyttäytyy kuten aiemmassa postauksessa (tosin pyyntiä pudotettu aika paljon). Silmiinpistävää on käyttöveden käppyrä. Lämpötila ponkaisee nopeasti ylös (n. 7 minuuttia ja 7 astetta) ja pumppu sammuu ellei alaosan lämmitystarvetta ole. Järkeilin tämän johtuvan siitä, että ylinkin anturitasku on noin yläosan puolessa välissä. Vesi alkaa lämmetä katosta alkaen alaspäin ja kun tullaan anturin tasalle, niin muutos on todella nopea.
Todo-listalla on kWh-laskuri erikseen käyttövedelle ja lämmitykselle. Ei käyttöveden lämpö pahasti näytä alakertaan karkaavan, vaikka lämpötila laipion yläpuolella notkahtaakin, kun pumppu käynnistyy ja tasaa alaosan lämpötilaeron (esim. n. klo 6 ja 12).