Ongelmien syntyjuuri voi olla kuitenkin myös tehottomuudessa. Kun käsittelystä tekee riittävän raskaan ja kankean, ei mitkään resurssit riitä. Oikeuslaitos on yksi hyvä esimerkki tästä. Korkeat kustannuset eivät millään muotoa edistä asiaa.
Eiköhän tuohon pääsyynä ole lainsäädännön lisääminen ja tarkentaminen. Eduskunta ja EU tuohon puoleen tietenkin ovat syyllisiä ja ainoat, jotka kykenisivät auttamaan (jollei antamalla rahaa, niin yksinkertaistamalla ja rationalisoimalla säännöstöä). Ei kuitenkaan ole käyvä ratkaisu, että koko ajan kehitellään monimutkaisempaa säännöstöä ja sitten nipistetään tuon kehikon vaatimien prosessien edellyttämistä resursseista. Siitä vasta hukka perii, että nuo prosessit halvautuvat entistä pahemmin.
Tuo on seuraus tilanteesta eikä noin pitäisi oikeusvaltiossa olla. Banaanivaltioiden meininkiä muistuttaa.
No sitten on ainakin hyvät osingot luvassa Fortumilta valtiolle ellei ne jatka sössimistä Pohjoismaiden ulkopuolella. Vuotaahan niistä puolet muillekin omistajille. Pian on taas miljardeja, joilla on pakko tehdä jotain harkitsematonta.
www.hs.fi
Fortumille ei riitä kohtuullinen tulos. Siirtoverkot piti myydä pois, koska varma ja vakaa 8% tuotto ei riittänyt. Sitten oli rahaa ostoksille ja sitähän me nyt sitten kaikki "tienataan" takaisin...
Lehdissä kirjoitetun mukaan valtio uhkasi kinuta ylimääräisiä osinkoja usean miljardin kassavaroista, joita omaisuutta realisoimalla oli saatu. Niillä olisi voinut kuitata valtion velkoja. Niinpä sitten näkivät tuon uhan edessä parhaimmaksi ruveta spekuloimaan enemmän tai vähemmän riskialttiilla sijoituksilla, joista lopputulos kuitenkin lopulta oli, että kaikki meni sen siliän tein.
Pohjoismaiden kesken jotain yhteisymmärrystä voisi syntyä, mutta kun mukaan tulee etelä, niin hommasta ei tule enää mitään. Tämä tilanne voi olla jopa otollinen joillekin etelän maille. Harvassa on ne maat, missä sähkön hinta olisi kymmenkertaistunut, kuten täällä Suomessa. Edes 2x kerrointa lienee kohtuullisen mahdotonta löytää. Ja puhun nyt kuluttajien maksamista hinnoista. Suomi leikkii aina tätä luokan priimusta ja odottelee kiltisti, että EU kertoo, mitä suomalaisten pitäisi tehdä.
Muualla on jo näitä kansallisia toimia tehty eikä niitä tekemättömäksi saa. Kannattaako tässä Suomen vetää erilaista linjaa ja jäädä viimeiseksi markkinoiden puolustajaksi vaikka oma kansa ajautuisi minkälaisiin ongelmiin sen seurauksena?
Muualla on päädytty siis siihen, että valtio maksaa. Suomessa se tarkoittaisi, että lisää velkaa vanhan päälle (vuodessa tulee joka tapauksessa pari tonnia lisää per nuppi imeväiset ja vegetatiivisessa tilassa olevat mukaan luettuna). Samalla tuo vähentää sähkön säästämistä, eli tilanne hyppää silmille entistä pahemmin.
www.soininvaara.fi
Taitaa olla Helenin hallituksen pj.
Tyrmää kokoomuksen idean - poistaa kysynnän hintajouston.
Miksi Heikki Vestmanin (kok) malli ei pelitä
Noita on sovellettu tilanteessa, jossa kysyntä sakkaa fyysisistä tai psyykkisistä syistä (ihmiset joutuvat eristyksiin, ovat peloissaan, sopimuksiin ei luoteta, pankkien taseissa on liikaa roskalainoja, jotka uhkaavat painaa oman pääoman pakkasella). Heitetään siis bensaa jäätymässä olevaan syöveriin, mikä voi auttaa sulanpidossa.
Mitäpä luulet taloudelle tapahtuvan kun ihmisillä ei ole rahaa enää mihinkään sähkölaskun jälkeen? Tuotanto-ongelmia ei ratkota kestävästi kysyntää jarruttamalla, sen luulisi olevan selvä yksinkertaisemmallekin kansanosalle.
Väitätkö, ettei tuolla ole osuutensa nykyiseen sähkön hintatasoon sitä entisestään korottaen?
Eiköhän tähän perinteinen suomalainen ratkaisu löydy. Ensin pyöritellään muutama kuukausi peukaloita ja ihmetellään jos EU jotain tekisi.
www.hs.fi
No nyt Jungnerin Mikael sen sanoi. Ei tässä mitään hätää ole, sähköyhtiöt vain keräävät rahaa vihreään siirtymään
Jotkut saattavat olla vieraantuneet tyystin tyypillisten suomalaisten arjesta?
www.is.fi
Täällä on asiat hoidettu toisin kuin monessa muussa paikassa (ei välttämättä fiksummin). Esimerkiksi Virossa sähköntuotanto on valtion omistuksessa ja siellä on perinteitä puuttua talouselämään tavalla, joka on tehty Suomessa vuosikymmenien aikana vaikeaksi. Lisäksi Suomesta on auliisti viety sinne edelleen Ruotsista, Norjasta ja ajoittain Tanskasta saatavilla olevaa sähköä. Ranskassa on omat kuvionsa ja samoin Espanjassa. Saksassa ja etenkin Ruotsissa on rahaa jäljellä, joten on ollut varaa jaella. Suomessa on ollut talouselämä huonolla tolalla Nokian matkapuhelinpuolen romahduksesta saakka toisin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, missä vastaavanlaista stagnaatiota ei ole vallinnut. Sitä paitsi nyt tapahtunut on ollut ennustettava tapahtumien kulku jo vuosien ajan (olen ainakin itse suorastaan saarnannut aiheesta yli kymmenen vuotta). Joihinkin sairauksiin ei pelkkä tekohengitys auta.
Siis maksatetaan kulut tulevilla sukupolvilla ja viedän lisää vapautta päättää omista asioistaan? Sotku on nykysukupolvien aiheuttama ja vastuu korjaamisestakin kuuluu tälle. Populistipoliitikot tietenkin esittävät asioita kaunistellussa muodossa (käytännössä valehtelevat) kannattajia kosiskellakseen, ja kun tuollainen on ollut tyyli viime vuosina eikä seuraukset ole vielä riittävän laajalti sisäistettyjä, kaikenlaiset päältä katsoen houkuttelevat hokkuspokkus-temput vaikuttavat houkuttelevilta.
Puolitetaan nykysukupolven eläkkeet, niin taakka vähenee. Tai voisiko ollakin niin, että saadaan tämä korjattua, saadaan talous kasvuun ja jossain vaiheessa nämä velat ovat kuin muisto vain? Todennäköistä lienee, ettei ole, mutta tässäkin ketjussa on hehkutettu, miten Suomi on tulevaisuudessa euroopan energia-aitta.
Sähkömarkkinan hinnanmuodostus.
Yllättävää kyllä, Kokoomuksen energia-asiantuntijan mukaan.
– Nykyinen sähköpörssin hinnoittelutapa, jossa kaikki sähköntuottajat saavat kalleimman tuotantomuodon hinnan, ei ole mikään luonnon tai markkinoiden laki. Hinnanmuodostusmalli on viime kädessä poliittinen päätös. Hinnoittelutapa pitääkin muuttaa sähkönkäyttäjille reilummaksi, Vestman sanoo.
”Leikataan kiskurihinnoista yli puolet pois” – näin kokoomus pudottaisi sähkön hintaa
Kokoomus vaatii alentamaan sähkön kohtuutonta hintaa muuttamalla sähköpörssin hinnanmuodostusta.www.is.fi
No ei aivan, vajaat 7 %
valtioneuvosto.fi
Mä olen aika paljon sun kanssa samaa mieltä, mut ei tätä yhdestä näkövinkkelistä voi katsoa ku sotketaan kaiken maailman politiikka tähä sekaamaan.
Niinpä. Tämä matematiikka on vaikeaa. Jos ihmisillä alkaa menemään 90% käytettävissä olevista tuloista sähköön, niin se on jostain pois. Todennäköisesti tappaa sisämarkkinat. Senkin hintaa voi sitten laskea, kun pienyrittäjät siirtyvät sossunluukulle (kuten moni jo tuntuu siirtyneen, ja joka on perimmäisin syy velkautumiskierteelle).
Tätä maksattamista on monenlaista. Jätetään tekemättä energiainvestoinnit, koska markkinat laskevat, että se on tuottoisampaa jättää tekemättä. Jatketaan hiilen tupruttelua, koska se on kuitenkin edullisinta. Laitetaan hiilen tupruttamiselle sellaisia maksuja, jotta se ei ole edullisinta. Kansa alkaa polttamaan puuta kaksin käsin. Kielletään puun poltto. Keskiluokan rahat ja varat kanavoidaan energiayhtiöille tulipalonsammutustalkoissa, jotta ne jotka eivät niitä investointeja ole tehneet voivat niitä nyt tehdä, jotta voivat tulevaisuudessa repiä tuottoa koko lystin maksaneen kansan selkänahasta. Osingot tuskin jäävät veroparatiiseihin myöskään maksamatta henkilökohtaisille tileille. Lopulta tuleville sukupolville annetaan ilmastonmuutos kaikkine haittavaikutuksineen.
Puolueessa on perinteisesti ollut seinät leveällä ja katto korkealla. Joka lähtöön löytyy sutaria. On erilaisia markkinoita ja jos haetaan vielä laajempaa palettia, niin yrittäjän vaikeudet ovat konkurssijuristin leipä.
Meinaatko, että montako sähkön säännöstelytilannetta tulee tuon seurauksena lisää?
Tuon takana voi olla useitakin ajatuksia. Kunnan omistama yhtiöhän voi tietenkin periaatteessa palauttaa voittojaan kuntalaisille, kun ovat tavallaan omistajia. Toisaalta valtionvarainministerin lausumana ollaan aika mielekiintoised juridisen asetelman edessä, sillä verottajahan on perinteisesti tulkinnut tuon tapaiset avustukset tuloksi, josta on maksettava normaali tulovero. Jos tuota ei raportoi veroilmoituksessa, laki oikeastaan edellyttää ainakin äärivaihtoehtona, että saatu hyöty ja vähän päälle säädetään mätkynä jälkikäteen karhuttavana veropetoksena,
