Ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus Nibe F2040-12

Tifo

Vakionaama
Ei tuollainen 2800kwh ole "todella paljon" orkkikselle 70-luvun talolle.


Mä olen joskus joutunut muuttamaan lvv yöaikakytkennän kun talossa oli 2x300l varaajat maksimiin säädettynä, ja yösähköllä lämmitettynä säännöllisesti loppui lämmin vesi.

Kumpikin varaaja otti normaalisti virtaa, ja kädellä mittaamalla oli polttavan kuuma, eli mitään merkittävää vikaa varaajissa ei ollut.
Mulla on jäspin 300 litran varaaja, -90 luvun puolivälin jälkeen vuosimallia. Siinä oli ongelma että vesi loppui aika nopeasti mutta jos se oli jatkuvassa lämmityksessä niin sitten riitti jotenkuten. Vika löytyi kun kurkkasi varaajan sisälle, kuuma vesi otetaan varaajan yläosasta. Tässä oli ylösmenevä putki toteutettu siten että kuuman veden lähdössä on varaajan alapäässä rosteriputki noin 15 senttiä pitkä varaajan sisäpuolella. Sen päälle on työnnetty tehtaalla muoviputki, jonka alapäätä on lämmitetty, jotta se on saatu painettua rosteriputken päälle. Rosteriputkessa ei ole mitään kohoumaa, joka lukitsisi muoviputken paikalleen. Liitos on uutena tiukka mutta muovi menettää ajan kuluessa jännityksensä ja niinpä minulla muoviputki oli hypännyt pois paikaltaan ja oli sulanut osittain vastukseen kiinni. Tästä johtuen 300 litran varaaja oli muuttunut käytännössä noin 30 litran varaajaksi, joka lämpeni nopeasti mutta vesikin loppui nopeasti. Sain kyllä tehtaalta uuden muoviputken mutta en saanut venytettyä sitä rosterin päälle. Sain sen paikalleen klemmarilla/puserrusosilla. Ongelma oli se että rosteriputki ei ollut samaa kokoa messinkiosien kanssa. Olisiko ollut 25 mm. Varaaja on edelleen käytössä, no problem anymore.☺
 

Tifo

Vakionaama
Niin tarkoitus oli sanoa että kun 300 litran varaaja antaa noin 600 litraa lämmintä vettä niin tuleehan sun 2*300 varaajista se 1200 litraa lämmintä vettä yhdellä latauksella. Minulla siis 90% varaajasta oli koko ajan kuumana mutta alin 30 litraa vain vaihtui.
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Minun mielestäni taas, jos kerran pumppuna Nibe 2040-12 kW eikä selviä -10 asteen pakkasesta ilman vastuksia ei aivan kaikki ole kohdallaan.
Kysyjällä joulukuun kulutus ollut 2800kWh viestissä #110. Onhan se aikamoinen kulutus kun vertaa tuohon vaikka 1500 kWh:n kulutukseen?

Ylenpalttisesta hupisähköstäkään tuskin on kuitenkaan erotus tullut
12kw: pumpun pitäisi pystyä -10 asteen pakkasilla tuottamaan 7kw eli n 5000kwh/kuukausi jos todella koko ajan on tuo -10. Eli Pelus on oikeassa siinä ettei kaikki ole kohdallaan jos lisävastuksia tarvitaan. Kuukausi-cop sulatuksineen ja pohja- ym vastuksineen lienee hieman yli kahden joten tuo joulukuun 2800kwh kulutus saattaisi olla ihan oikein ilman sähkövastuksiakin jos talo on hatara.
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
7kw eli n 5000kwh/kuukausi jos todella koko ajan on tuo -10
Tuolla pumpulla pitäisi tulla vielä 8,3 kW -10°C ilman vastuksia vaikka menovesi olisi +55°C. Todistettavasti tuo on kuitenkin käyttänyt vastuksia jo tuossa -10 asteen pakkasessa. Espoossa joulukuun keskilämpö on ollut kait -2,5°C Cop tuolla keskilämmöllä taitaa olla lähempänä kolmea, jos nyt arvaisi käyttösähköksi 500 kWh/kk jäisi pumpun syötäväksi 2300kWh ja siitä pumppu teksisi kunnossa ollessaan vaikkapa copilla 2,8*2300kWh =6440kWh lämpöä. Meidän harva purulaatikko kanaaleineen päivineen on käyttänyt joulukuussa kuitenkin -4,9°C keskilämmöllä lämmitykseen ja käyttöveteen 3045kWh lämpöenergiaa, joten tuo 6440 kWh vaikuttaa kyllä kammottavan isolta. Kokoeroa ei kuitenkaan ole kuin 30m². Tästä voisi päätellä että pumppu ei ole päässyt lähellekään tuota 2,8 copia vaan kokonaiscop on varmaan jäänyt alle kahden. Kyllä Niben pitäisi kunnossa ollessaan pystyä parempaan.
 

Jule

Vakionaama
Mulla on jäspin 300 litran varaaja, -90 luvun puolivälin jälkeen vuosimallia. Siinä oli ongelma että vesi loppui aika nopeasti mutta jos se oli jatkuvassa lämmityksessä niin sitten riitti jotenkuten. Vika löytyi kun kurkkasi varaajan sisälle, kuuma vesi otetaan varaajan yläosasta. Tässä oli ylösmenevä putki toteutettu siten että kuuman veden lähdössä on varaajan alapäässä rosteriputki noin 15 senttiä pitkä varaajan sisäpuolella. Sen päälle on työnnetty tehtaalla muoviputki, jonka alapäätä on lämmitetty, jotta se on saatu painettua rosteriputken päälle. Rosteriputkessa ei ole mitään kohoumaa, joka lukitsisi muoviputken paikalleen. Liitos on uutena tiukka mutta muovi menettää ajan kuluessa jännityksensä ja niinpä minulla muoviputki oli hypännyt pois paikaltaan ja oli sulanut osittain vastukseen kiinni. Tästä johtuen 300 litran varaaja oli muuttunut käytännössä noin 30 litran varaajaksi, joka lämpeni nopeasti mutta vesikin loppui nopeasti. Sain kyllä tehtaalta uuden muoviputken mutta en saanut venytettyä sitä rosterin päälle. Sain sen paikalleen klemmarilla/puserrusosilla. Ongelma oli se että rosteriputki ei ollut samaa kokoa messinkiosien kanssa. Olisiko ollut 25 mm. Varaaja on edelleen käytössä, no problem anymore.☺
Joo, tuo varaajan imuputken katkeaminen ei ole mitenkään erityisen harvinaista, mutta tuo oli ihan uusi talo, ja valtava vedenkulutus oli tiedossa etukäteen, siksi sinne oli ne tuplavaraajat hankittukin.

Varmaan jatkuvalla olisi voinut riittää yksikin varaaja, mutta pointti oli se että ihmiset voivat käyttää ihan tautisia määriä lämmintä vettä.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Joo tässä jo menee kuukaudet sekaisin kun ei jaksa selata taaksepäin ketjua tarpeeksi. Eli joulukuu ollut 2800kwh joka on todella paljon kyllä.
Hei. Joulukuu oli 2800kwh.
Edelleen painitaan ongelmien kanssa..
Sain vihdoin asennusliikeen katsomaan ja sieltä tuli eri asentaja kuka meille oli asentanut tämän, oli kuulemma lämpimän käyttöveden kierto asennettu väärin.. mene jotenkin väärin. Korjasi tämän ja sanoi että siitä johtuu iso sähkönkulutus. No nyt tämän "korjauksen jälkeen" sähkönkulutus senkin kasvaa... Alkaa mennä järki tähän.
Lämpöä sisällä 20c.käyrä 8 käytössä. jäspissä 55c.
Vesi edelleen siinä säästö asetuksessa.
 

Tifo

Vakionaama
Laittoiko virtavahtiin myös oikeat arvot. Lämpöisen veden kierto piti ottaa pois päältä ja kokeilla pärjääkö ilman sitä.
 

arimika

Vakionaama
Hei. Joulukuu oli 2800kwh.
Edelleen painitaan ongelmien kanssa..
Sain vihdoin asennusliikeen katsomaan ja sieltä tuli eri asentaja kuka meille oli asentanut tämän, oli kuulemma lämpimän käyttöveden kierto asennettu väärin.. mene jotenkin väärin. Korjasi tämän ja sanoi että siitä johtuu iso sähkönkulutus. No nyt tämän "korjauksen jälkeen" sähkönkulutus senkin kasvaa... Alkaa mennä järki tähän.
Lämpöä sisällä 20c.käyrä 8 käytössä. jäspissä 55c.
Vesi edelleen siinä säästö asetuksessa.


Laitappa nyt ihan ensin valokuvia niistä teidän pattereista . Kaikista eri mallisista ja mukaan kirjaa mitat! Ja kappale määrät .

Joko olet ostanut infrapuna mittarin?
esim täältä https://www.puuilo.fi/catalogsearch/result/?q=infrapuna+lämpömittari

ja mitannut pattereiden lämmöt ylä ja ala reunasta

Joko selvisi edellisen omistajan Öljyn kulutus vuodessa?
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Hei. Joulukuu oli 2800kwh.
Edelleen painitaan ongelmien kanssa..
Sain vihdoin asennusliikeen katsomaan ja sieltä tuli eri asentaja kuka meille oli asentanut tämän, oli kuulemma lämpimän käyttöveden kierto asennettu väärin.. mene jotenkin väärin. Korjasi tämän ja sanoi että siitä johtuu iso sähkönkulutus. No nyt tämän "korjauksen jälkeen" sähkönkulutus senkin kasvaa... Alkaa mennä järki tähän.
Lämpöä sisällä 20c.käyrä 8 käytössä. jäspissä 55c.
Vesi edelleen siinä säästö asetuksessa.
Jokos joku kysyi: lattialämmityksen pinta-ala , sähköllä vai vedellä, ao tilan lämpötila/lattian lämpötila/säädetty lämpötilaan?
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Patterit ei nyt ole syyllisiä 2800 kWh kulutukseen. Vikaa pitää hakea lämmönlähteestä
Olen tuosta @pöko :n kanssa täysin samaa mieltä. @Nina34 pistäpä tämänpäiväiset kuvat valikoista 4.93 asteminuuttiasetukset ja valikosta 3.1 tiedot joissa näkyy ainakin menoveden lämpötila, ulkolämpötila ja vaihekohtaiset virrat sekä sen hetkiset asteminuutit. Jotenkin minua vaivaa tuo varokekoko 16A. Tämähän suoraan tarkoittaa sitä että pumppu rajoittaa tehoaan ja seuraa tuota liitteenä olevaa suorituskäyrää. Missään tapauksessa ei tuon pumpun kuitenkaan pitäisi joutua vastuksille kymmenen pakkasasteen kelissä, vaikka tuo virtaraja olisikin tuo 16A . Tuuppaahan se kuitenkin noin 7,5kW tehoa -10°C ulkolämmössä, vaikka menolämpötila olisi 55 °C. Kyllä tuolla teholla harvakin tuon kokoinen talo siinä ulkolämmössä pitäisi lämpimänä pysyä. Kovia pakkasia varten sähköt pitäisi kuitenkin saattaa oikealle tasolle, jotta pumpusta saataisiin teho irti.
 

Liitteet

  • 1674804518209.png
    1674804518209.png
    101,7 KB · Katsottu: 140

Nina34

Aktiivinen jäsen
Olen tuosta @pöko :n kanssa täysin samaa mieltä. @Nina34 pistäpä tämänpäiväiset kuvat valikoista 4.93 asteminuuttiasetukset ja valikosta 3.1 tiedot joissa näkyy ainakin menoveden lämpötila, ulkolämpötila ja vaihekohtaiset virrat sekä sen hetkiset asteminuutit. Jotenkin minua vaivaa tuo varokekoko 16A. Tämähän suoraan tarkoittaa sitä että pumppu rajoittaa tehoaan ja seuraa tuota liitteenä olevaa suorituskäyrää. Missään tapauksessa ei tuon pumpun kuitenkaan pitäisi joutua vastuksille kymmenen pakkasasteen kelissä, vaikka tuo virtaraja olisikin tuo 16A . Tuuppaahan se kuitenkin noin 7,5kW tehoa -10°C ulkolämmössä, vaikka menolämpötila olisi 55 °C. Kyllä tuolla teholla harvakin tuon kokoinen talo siinä ulkolämmössä pitäisi lämpimänä pysyä. Kovia pakkasia varten sähköt pitäisi kuitenkin saattaa oikealle tasolle, jotta pumpusta saataisiin teho irti.
Laitan kuvia noista iltapäivällä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tai sitten siitä mihin se lämpö menee. Ei siellä välttämättä mitään vikaa ole.
2800 kWh josta lämpöpumppu jos kuluttaa 2000-2300 kWh niin se käy kokoajan liki 3 kW teholla, onko edes mahdollista? COP 3 niin aika paljon hukataan? En usko tuohon
 

Nina34

Aktiivinen jäsen

Liitteet

  • IMG_20230127_153428.jpg
    IMG_20230127_153428.jpg
    141,6 KB · Katsottu: 349
  • IMG_20230127_153422.jpg
    IMG_20230127_153422.jpg
    152,8 KB · Katsottu: 343
  • IMG_20230127_153417.jpg
    IMG_20230127_153417.jpg
    144,6 KB · Katsottu: 331
  • IMG_20230127_153411.jpg
    IMG_20230127_153411.jpg
    119,4 KB · Katsottu: 325
  • IMG_20230127_153344.jpg
    IMG_20230127_153344.jpg
    107,9 KB · Katsottu: 343

Nina34

Aktiivinen jäsen
Olen tuosta @pöko :n kanssa täysin samaa mieltä. @Nina34 pistäpä tämänpäiväiset kuvat valikoista 4.93 asteminuuttiasetukset ja valikosta 3.1 tiedot joissa näkyy ainakin menoveden lämpötila, ulkolämpötila ja vaihekohtaiset virrat sekä sen hetkiset asteminuutit. Jotenkin minua vaivaa tuo varokekoko 16A. Tämähän suoraan tarkoittaa sitä että pumppu rajoittaa tehoaan ja seuraa tuota liitteenä olevaa suorituskäyrää. Missään tapauksessa ei tuon pumpun kuitenkaan pitäisi joutua vastuksille kymmenen pakkasasteen kelissä, vaikka tuo virtaraja olisikin tuo 16A . Tuuppaahan se kuitenkin noin 7,5kW tehoa -10°C ulkolämmössä, vaikka menolämpötila olisi 55 °C. Kyllä tuolla teholla harvakin tuon kokoinen talo siinä ulkolämmössä pitäisi lämpimänä pysyä. Kovia pakkasia varten sähköt pitäisi kuitenkin saattaa oikealle tasolle, jotta pumpusta saataisiin teho irti.
Kuvat laitettu
 

Tifo

Vakionaama
Nyt sulla on varokekoko oikea, 25A. L1 vaiheella kulutus 16,1A=3700W, L3, 8,4A=2000W. Lämpöpumppu on yksivaiheinen, kummassakohan vaiheessa se on kiinni. Sulla oli aikaisemmin kuva, jossa kulutusta oli vain L3 vaiheella 8,9A. Nyt oikeastaan tarvitsee varmistaa vaan ettei vastukset mene päälle ja käyttöveden tekoa tietysti pumpulla.
Nosta valikossa 1.1 käyrää ylöspäin pari astetta niin saat huonelämpötilaa ylemmäs. Se oli se missä asteikko on -10 - +10.
 

Tunturi

Aktiivinen jäsen
Nyt saattaa tulla tämän ketjun typerin kysymys: mistä valikosta näkee, onko lämpöpumppu edes päällä. Ja jos on, niin miten paljon?
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Nyt sulla on varokekoko oikea, 25A. L1 vaiheella kulutus 16,1A=3700W, L3, 8,4A=2000W. Lämpöpumppu on yksivaiheinen, kummassakohan vaiheessa se on kiinni. Sulla oli aikaisemmin kuva, jossa kulutusta oli vain L3 vaiheella 8,9A. Nyt oikeastaan tarvitsee varmistaa vaan ettei vastukset mene päälle ja käyttöveden tekoa tietysti pumpulla.
Nosta valikossa 1.1 käyrää ylöspäin pari astetta niin saat huonelämpötilaa ylemmäs. Se oli se missä asteikko on -10 - +10.
Lämpötila sisällä nyt hyvä 20,5-21c.
Estin sieltä ohjeiden mukaan ne vastukset. Teenkö vielä muuta?
 

KarHe

Aktiivinen jäsen
Ninan menoveden lämpöihin verraten. Itsellä vrk ulko keskilämpötila: -2,74c, menovesi 32c ja pumpun ottoteho keskimäärin: 1,24kw.

Muutenhan nuo kuvien arvot näyttää ainakin mun silmään aika oikeilta, vaikka onkin minulle tuntematon laite ja ohjain.
 

Tifo

Vakionaama
Nyt vaikuttaa jo hyvältä. Jos pakkasilla talo viilenee niin vaihda käyrälle 9.
Voisit vielä selvittää mihin vaiheeseen lämpöpumppu on kytketty. Sulla on ollut enemmän kulutusta 1 ja 3 vaiheella eli varmaan toinen niistä. Katso valikosta 3.1.3 vaiheiden kulutus ampeereina ja sammuta lämpöpumppu vaikka turvakytkimestä ja katso mistä vaiheesta tehot tipahti pois.
Tästä valikosta voit sitten seurata talon sähkönkulutusta ettei millään vaiheella ole haamukulutusta. Lämminvesivaraajalla ei ollut omia sulakkeita keskuksessa, onkohan se kytketty lämpöpumpun 20A sulakkeiden taakse? Sen teho on 3 kW, kytketään yleensä 3-vaiheeseen ja kuluttaa silloin 4,3A/vaihe. On mahdollista kytkeä 2- tai 1-vaiheeseenkin. Amppeerit muuttuu tehoksi kertomalla ne jännitteellä eli esim. P=16,1×230=3703W. Laitteista löytyy kilpi mistä näet tehon.

Nyt lähinnä seurantaa niin saat selville missä lämpötilassa tarvitaan lisävastusten apua.
 

Tifo

Vakionaama
Itselle vastaten kun tipun välillä kärryiltä: sisäyksikköön menee sähköt 3*20A, sisäyksikkö jakaa sähköä vesivaraajalle(3-v), vastuksille(3-v) ja ulkoyksikölle(1-v). Menikö oikein? Ulkoyksikön saa pois päältä ulkona olevasta turvakytkimestä.
Ulkoyksikkö on monoblock kone eli sisäyksikköön ei mene kylmäaineita vaan lämmitettävä vesi tulee ulkoyksikköön. Tätä ei saa jättää sähköttömäksi huoltoa pidemmäksi aikaa, jotta vesi ei jäädy ulkoyksikön lämmönvaihtimessa. Pitkää sähkökatkoa varten on tyhjennysproppu.
 

Tifo

Vakionaama
Nyt saattaa tulla tämän ketjun typerin kysymys: mistä valikosta näkee, onko lämpöpumppu edes päällä. Ja jos on, niin miten paljon?
Täältä löytyy.

Lisäsin vielä käyttäjän ohjeen. Siellä selostettu valikoita enemmän.
 

Liitteet

  • nibe_vvm_310_asennusohjeet.pdf
    2,3 MB · Katsottu: 179
  • 231172-7.pdf
    1,5 MB · Katsottu: 265
Viimeksi muokattu:

Tunturi

Aktiivinen jäsen
Kyllä minä manuaaleja osaan lukea, mutta tuo valikko ei ole kaikkein selkein.

Mutta eikö kukaan ihmettele tuota kokonaiskulutusta 5700W yhden asteen pakkasessa? Mun talossa olisi jo aika kuuma ja käyttövesi kiehuisi. VILP:inä sentään wanha kunnon Sanyo CO2.
 

Tifo

Vakionaama
Kyllä minä manuaaleja osaan lukea, mutta tuo valikko ei ole kaikkein selkein.

Mutta eikö kukaan ihmettele tuota kokonaiskulutusta 5700W yhden asteen pakkasessa? Mun talossa olisi jo aika kuuma ja käyttövesi kiehuisi. VILP:inä sentään wanha kunnon Sanyo CO2.
Olen samaa mieltä manuaalista, osittain selkeä osittain ei. Tuosta se on nyt helppo kopata kenen tahansa. Olisin ulkoyksikön manuaalinkin laittanut mutta oli liian iso tänne.
Olet tehonkulutuksen laskenut näköjään vaiheiden virroista mutta vain yksi vaihe menee lämmitykseen eli ulkoyksikölle. Vedenkeitin jos on päällä vie 2000 wattia esim. Tuosta valikosta on helppo seurata koko talon sähkönkulutusta. Joulukuun kulutus 2800 kWh tekee jatkuvaksi tehoksi laskettuna 3760 W.

Jk. Onnea sanyon kanssa niissähän on ollut ongelmia, liittyikö se siihen että käyttöpaine on niin korkea.
 

Tunturi

Aktiivinen jäsen
130m2, 4 henkeä joista 3 pitkähiuksisia, koko vuoden kulutus 11000kWh, ei tuo sanyo huono ole! Varsinkin kun älysi ottaa vastukset pois, menee yllättävän vähällä.
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Ilmavesilämpöpumpun asetukset lienevät jotakuinkin kunnossa.
Entisen asukkaan lämmitysöljyn kulutus ei ilmeisesti ole vielä selvinnyt? Lämmitysenergian kulutukseen vaikuttaa paljon asukkaiden asumistottumukset. (Esimerkiksi edellisessä kerrostaloyhtiössä n. 10% asukkaista jättivät kaikki tuuletusluukut auki töihin lähtiessä myös talvella. Talon patteriverkoston tasapainotuksen jälkeen valitettiin kovasti kylmistä asunnoista.)

Ohessa tarkastuslistaa millä lämmityenergian kulutusta voi hieman pienentää:

Kattilahuone: (tekninen tila oletus ilmeisesti IVLP sisäyksikkö sijoitettu entiseen kattilahuoneeseen)
- Jos kattila on poistettu ilmanvaihdon pienentäminen:​
Piipun ilmanvaihdon rajoittaminen, jos kattila on poistettu: piipun sulkeminen (villalla...), ja katolle piipulle sadekatos​
Tuloilma venttiilin sulkeminen​
- Kattilahuoneen ovi, jos on ulko-ovi vaihto tai kunnostus (tiivistys ja lisäeristys). 70-luvun kattilahuoneiden ulko-ovissa ei ole eristystä eikä juuri muutakaan lämpöä pidättävää rakennetta.​
- Kaikkien lämpimien/kuumien putkien eristäminen​
- Huoneen lämpötilan laskiessa huolehdittava, että yleensä lattianrajassa oleva vesimittari/putkisto lämpötila pysyy + puolella.​
Ilmanvaihto (painovoimainen):
- Ilmanvaihtoventtiilien pienentäminen talviasentoon, ilmojen lämmetessä venttiilien aukaisu. Ilmanvaihto venttilit kuitenkin niin, että ilmanlaatu pysyy hyvänä.​
- Tuloilmaventtiilien säätö myös.​
- Nopea ristivetotuuletus tarvittaessa.​
- Liesituulettimen käyttö ainoastaa silloin kun tarvitaan​
Ilmanvaihto (huippuimurilla):
- Kun tehokasta ilmanvaihtoa ei tarvita imuri pienimmälle nopeudelle.​
- Ilmanvaihtoventtiilien säätö ja tasapainotus​
- Tuloilmaventtiilien säätö myös.​

Lämpimänveden käyttö:
- Yksiotehanoissa säätövipu käännetään kylmälle puolelle kun lasketaan vain kylmää vettä, Lämmintä vettä kuumalta puolelta vain kun sitä tarvitaan. Hanan keskiasennossa kuumavesi tulee kuumaputkeen ja jäähtyy siellä turhaan aiheuttaen turhia energiakustannuksia, vaikka hanasta ei vielä lämmintävettä tulisikaan.​
Talon energiatalous tulisi tarkastaa pätevän ja urakoitsijariippumattoman toimesta. Ja kunnostustoimenpiteet käytettävissä oleven budjetin/takaisinmaksuajan mukaisessa järjestyksessä.
 

hessuttaja

Aktiivinen jäsen
Tarkistiko huolto ukko kylmäaineen määrän? Jos nesteet vuotanu niin kone kiljuu täysillä ja vastukset sitten paikkaa puuttuvan tehon. Onko jäätä ulkoyksikön kennossa?
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Ilmavesilämpöpumpun asetukset lienevät jotakuinkin kunnossa.
Entisen asukkaan lämmitysöljyn kulutus ei ilmeisesti ole vielä selvinnyt? Lämmitysenergian kulutukseen vaikuttaa paljon asukkaiden asumistottumukset. (Esimerkiksi edellisessä kerrostaloyhtiössä n. 10% asukkaista jättivät kaikki tuuletusluukut auki töihin lähtiessä myös talvella. Talon patteriverkoston tasapainotuksen jälkeen valitettiin kovasti kylmistä asunnoista.)

Ohessa tarkastuslistaa millä lämmityenergian kulutusta voi hieman pienentää:

Kattilahuone: (tekninen tila oletus ilmeisesti IVLP sisäyksikkö sijoitettu entiseen kattilahuoneeseen)
- Jos kattila on poistettu ilmanvaihdon pienentäminen:​
Piipun ilmanvaihdon rajoittaminen, jos kattila on poistettu: piipun sulkeminen (villalla...), ja katolle piipulle sadekatos​
Tuloilma venttiilin sulkeminen​
- Kattilahuoneen ovi, jos on ulko-ovi vaihto tai kunnostus (tiivistys ja lisäeristys). 70-luvun kattilahuoneiden ulko-ovissa ei ole eristystä eikä juuri muutakaan lämpöä pidättävää rakennetta.​
- Kaikkien lämpimien/kuumien putkien eristäminen​
- Huoneen lämpötilan laskiessa huolehdittava, että yleensä lattianrajassa oleva vesimittari/putkisto lämpötila pysyy + puolella.​
Ilmanvaihto (painovoimainen):
- Ilmanvaihtoventtiilien pienentäminen talviasentoon, ilmojen lämmetessä venttiilien aukaisu. Ilmanvaihto venttilit kuitenkin niin, että ilmanlaatu pysyy hyvänä.​
- Tuloilmaventtiilien säätö myös.​
- Nopea ristivetotuuletus tarvittaessa.​
- Liesituulettimen käyttö ainoastaa silloin kun tarvitaan​
Ilmanvaihto (huippuimurilla):
- Kun tehokasta ilmanvaihtoa ei tarvita imuri pienimmälle nopeudelle.​
- Ilmanvaihtoventtiilien säätö ja tasapainotus​
- Tuloilmaventtiilien säätö myös.​

Lämpimänveden käyttö:
- Yksiotehanoissa säätövipu käännetään kylmälle puolelle kun lasketaan vain kylmää vettä, Lämmintä vettä kuumalta puolelta vain kun sitä tarvitaan. Hanan keskiasennossa kuumavesi tulee kuumaputkeen ja jäähtyy siellä turhaan aiheuttaen turhia energiakustannuksia, vaikka hanasta ei vielä lämmintävettä tulisikaan.​
Talon energiatalous tulisi tarkastaa pätevän ja urakoitsijariippumattoman toimesta. Ja kunnostustoimenpiteet käytettävissä oleven budjetin/takaisinmaksuajan mukaisessa järjestyksessä.
Kiitos vinkeistä. Ilmanvaihto yms asetukset tarkistettu. Vanha asukas ei vastaa minun viesteihin öljynkulutuksesta.
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Tammikuu 2300kwh
Ja koko tammikuun oli vastusten käyttö pumpulta estetty, ja käyttöveden kierto pois päältä? Tuossa on kulutusta 970kWh enempi kuin meidän töllissä, joskin vain kahdella asukkaalla keskiulkolämmöllä -1,8 °C. Oma luottoasentaja kertoi törmänneensä tapaukseen, jossa oli yksiputkipatterijärjestelmä 12 kW Niben perässä ilman työvaraajaa. Putkisto luonnostaan ahdas ja vielä tiukemmaksi kuristettu säätämällä ja pienellä virtauksella. Pumppu kävi, sen minkä kävi, minimiteholla ja vastukset käytännössä piti mökin lämpimänä. Ei vain energia mahtunut tiukoista putkista eteenpäin sillä vauhdilla kuin pumppu sitä olisi tehnyt.
Osaatko kertoa millainen patteriverkoston kiertovesipumppu teillä on ja minkälaisella asetuksella? Tavoitteena saada selko millainen virtaus lähtee pattereille. Pisti silmääni pumpulla oleva kiertovesipumpun nopeus 31%, säätääkö tuo patteriverkoston nopeuden vai onko erillinen pumppu?
 

Esäätäjä

Vakionaama
Tuo olisi pitänyt selvittää jo taloa ostaessa mutta ihmeellistä ettei vaivaudu vastaamaan.
Tuollaisiin tilanteisiin että uusi omistaja kyselee voi liittyä hieman kiusallisia piirteitä, joten ed. omistaja voi kokea paremmaksi pitää etäisyyttä eikä avata kanssakäymisen linjaa. Verraten täälläkin olevaan keskusteluun "uskaltaako vanhoja taloja myydä enään ollenkaan"
 
Back
Ylös Bottom