VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

[mimique]

Helmikuussa käytössä oli edelleen pörssisähkö ja optimointi HA:lla ja @Mikki :n ja @Temez :n koodilla. Toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan loistavasti. Muutin tosin sittemmin lämminvesivaraajan (VLK100) lämpiämään vuorokauden kolmen halvimpien tuntien aikana kun se tammikuussa lämpeni kahden halvimman yhtenäisen jakson aikana. Sama rauta ja softa ohjaa myös SMO40:n pehmeitä tuloja jolla sit kalliimpina tunteina saa estettyä Niben käyntiä ja halpoina tunteina taas buustattua sitä käyntiä hiukan. Käytössä on ollut edelleen myös Niben oma, pörssisähkön hintaan perustuva SPA eli smart price adaption, tosin hyvin maltillisilla säädöillä. Yhdessä nuo kaikki toimivat ihan mainiosti niin että vaikka päivällä olisi hiukan pidempikin kallis jakso niin sisälämpötilassa sitä ei kyllä käytännössä huomaa ollenkaan. Meillä nuo lattialämmöt eivät kuitenkaan varaa kovinkaan paljon kun ei sitä massaa mihin ne on valettu taida olla kovinkaan paljon. Ja on tuohon HA:han toki tehty erillinen perälautakin siinä muodossa et mikäli tuo sisälämpötila sattuisi laskemaan liian alas niin tuo Niben esto sit kumotaan.

Työn alla on pieniä parannuksia järjestelmään vielä, @Apulanta :n kanssa hiotaan hiukan parannettua softaa tuohon Oumanin S203:een, tarkoitus on että lattialämmityksenkin kv pumppu saataisiin ohjattua dT:n perusteella. Ja tarkoitus ympätä tuohon myös pumpun pysäytys mikäli lattialämmityksen piirin lämpötila nousee liiaksi. Noista ehkä enemmän seuraavassa kuukausirapsassa..

Minkälaiseen ohjaukseen olet nyt päätynyt pörssisähkön suhteen? Kiinnostaisi tietää kokemuksiasi, minulla kun vuoden lopulla lienee paluu pörssisähkön armoille kiinteän sopparin päättyessä.

Itse olen luonnostellut seuraavaa:

1. Haetaan lämpötilaennusteet T(t) ja sähkön spot-hinnat C(t) seuraavalle päivälle vuorokauden vaihtuessa. Spot-hintoihin lisätään siirtomaksut ja verot.
2. Lasketaan kullekin tunnille tehollinen sähkönhinta C_eff(t)=C(t)/COP(T(t)), ts. jaetaan sähkön hinta ennustetulla COP:lla. Näin saadaan huomioitua myös ulkoilman lämpötilan vaikutus VILPin hyötysuhteeseen. Eli vaikka sähkö olisi halpaa yöllä, jos on kovin kylmää, lämpöenergian tuottaminen ei välttämättä ole halvempaa kuin päivällä. COPin arvioon tein nopeasti puoskaroiden funktion
   /* approximate Nibe F2120-16 VILP's COP */ float Vilp::cop(float tempOut, float tempWater) { const float absK = 273.15f; const float eff = 0.46f; //0.473f; float c = -0.0003f*tempOut*tempOut - 0.0092f*tempOut + 0.9542; float cop = (absK + tempWater) / (tempWater - tempOut); return (cop * eff * c); }
3. Sitten järjestetään teholliset sähkönhinnat tunneittain suuruusjärjestykseen
4. Estetään pumpun käynti N kalleimman tunnin aikana, jossa N on riippuvainen (N = A*T+B) seuraavan vuorokauden sääennusteen lämpötilojen keskiarvosta
5. Lisätään lämpöpumpun lämpötilan asetusarvoa 2^oC kolmen tehollisesti halvimman sähkönhintatunnin aikana

 

[kurre orava]

Hiukan viiveellä vastaus @mimique :n kysymyksiin kun joutui taas työkeikalle ulkomaille.

Minulla tuo ohjaus tällä hetkellä on mallia rautakanki eli tuolla Mikin ja Temez:n softalla ikään kun pätkin ja paimennan lämpöpumppua. Lisäksi olen käyttänyt tuossa myös Niben omaa SPA ohjausta. Mielessä oli kyllä jotain tuon suuntaista mitä itse suunnittelet mutta lusikalla kun on annettu niin ei voi kauhalla ammentaa eli omat avut eivät tuohon nyt riittäneet. Ei osaaminen eikä aika.

Mutta tällä hetkellä olen pehmeiden tulojen/lähtöjen kautta estänyt kompressorin käyntiä tuntihinnan noustua liian ylös, olen yleensä käyttänyt tuossa 11 tai 12 c/kWh rajana. Kompressorin esto lakkaa mikäli sisälämpötila putoaa alle 21,5C. Tuota ei ole juurikaan esiintynyt. Toisella tulolla olen suotuisten Rank tuntien aikana nostanut käyrää ja sitä myöden pyyntiä pykälän verran. SPA:ta olen pitänyt puoliväliasetukissa, muistaakseni 5:ssa. Yhdessä nuo ovat toimineet yllättävänkin hyvin vaikka ovatkin toteutuksiltaan mallia laastari ja jesari. Talon hitaus tasoittanee pitkälti vaihtelut niin että sisälämpötila on pysynyt yllättävänkin tasaisena.

Lämminvesivaraajan olen lämmittänyt vuorokauden kolmen halvimman tunnin aikana.

Mutta mielenkiinnolla odotan jos tuosta sinun hahmotelmastasi konkretisoituu toimivaa koodia, tuollainen ennustava ohjaushan on se mikä olisi nykypäivää. Tuo Niben oma SPA:han ei osaa tuota tehdä eikä se tiedä sitä onko kymppi paljon vai vähän.

 

[mimique]

Kiitos tiedoista. Kokemuksesi vahvistavat käsitystäni että tuollainen "brutale"-ohjaus on varsin riittävä; muutaman kalleimman tunnin ohitus ja muutaman halvimman tunnin tehostettu käyttö. Sain oman edellisessä viestissä olevan luonnostelman toteutuksen valmiiksi, ja tuntuu toimivan. Kiinteä sähkösoppari on voimassa vielä vuoden loppuun asti, joten testituloksia on luvassa vasta ensi vuonna . Kerron toki kun tuloksia tulee. Nyt optimoin pelkän ulkolämpötilan mukaan, ja kerään tilastotietoa.

Kehittelin hiukan F2120-16 VILPin mallia, tämä tuntuu nyt kohtuullisen toimivalta:

/* approximate Nibe F2120-16 VILP's COP */
float Vilp::cop(float tempOut, float tempWater) {
    return ((-0.06736f*tempWater+6.3878f)*exp(0.0201f*tempOut));
}

 

[kurre orava]

Syksy tekee vahvasti tuloaan ja jossain vaiheessa lämmitystarvekin kasvaa taas suuremmaksi mihin Multiheater järkevästi psytyy vastaamaan. Tuossa elokuussa kun sain Multiheaterin korjattua ja takaisin palvelukseen niin en jaksanut enää laiskana kaverina kääntää Niben pois päältä kun olisi pitänyt (taas kerran...) löytää se oikea valikko mikä rastittaa jottei SMO40 herjaa yhteysvikaa kun ulkoyksiköstä kääntää virran pois. Vaan annoin Niben olla päällä. Ei se ole kovinkaan montaa käyntisykliä kyllä tehnyt tässä kuussa mutta jokunen kuitenkin. Stby kuluttaa tietty jotain mutta sähkö kun on nyt tunnetusti halpaa niin olkoon . Vattenfallkin tarjosi juuri armeliaasti 12kk:n kiinteän sopparin (9,39c/kWh +4,50€/kk) pörssisähkön tilalle, en taida kyllä moiseen ryhtyä.

En ole kesän aikana ottanut kulutuslukemia ym muistiin, otan ne vaikka syyskuun alussa. Ehkä. Mutta sen verran sain tuossa aikaiseksi kuitenkin että sain asennettua keväällä hankkimaani 1000L Jäspin Ovaliin uudet yhteet ja uudet vastukset. Ja yhdistin käyttövesikierukat uusilla liitospaloilla. Purkumiehet olivat vetäneet kierukoiden kupariputket poikki puukkosalla (kiirettä on ilmeisesti pitänyt) mutta vielä sai ihan kohtuullisesti kytkettyä kun hiukan poistin turhat reunat putkenpäistä. Täytin sen jälkeen varaajan vedellä jotta näkee että kaikista liitoksista tuli tiiviitä. Eniten ehkä itseäni epäilytti nuo uusien vastusten osalta, yhdekaulukset oli sen verran syöpyneet ettei nuo olisi millään tiivisterenkaalla tiivistyneet vaan laitoin kierteisiin karvoja ja kittiä. Vanhat vastukset olivat aika tiukassa tuossa kiinni, hiukan epäilen että niitä oli liimattu jollain tiivistemassalla. Jatkovartta sai olla jonkin matkaa toista metriä jotta ne sai liikkeelle. Vastushylsykään ei sopinut noiden vanhojen päihin eli ilmeisesti ne on aikanaan vedetty jollain putkitongilla kiinni ja sen johdosta hiukan epäsymmetrisiä. Jossain vaiheessa meinasi toisen vastuksen osalta jo iskeä epätoivo kun ei hievahtanutkaan mutta onneksi muistui mieleen vanhan oppi-isän viisaus siitä et mikäli mustan raudan liitokset eivät aukea niin kyseessä yleensä joko liian pienet työkalut tai uskon puutetta. Moskan kanssa kun napautti muutamia kertoja jatkovarren päähän niin sain vastuksen loppujen lopuksi liikkeelle.

Vanha ja rumahan (tai sanoisiko likainen) tuo on mutta uskon että siitä tulee hyvä lisä tuohon omaan järjestelmään. Tarkoitus on muuttaa putkitusta niin että Nibe lataa AE:n hybriidivaraajan niin kun ennenkin ja tuo Ovali toimii ikään kun isona puskurina Hybridin jälkeen. Ajatus on laittaa Niben tankkianturi johonkin Ovalin puoliväliin, katsotaan miten se moisella setupilla toimii. Ovalin jälkeen jako pattereille ja lattioille. Tarkoitus on muuttaa putkitusta sen verran ettei kaikki lämmitysvesi enää kierrä puukattilan kautta vaan menisivät Ovalista suoraan jakoon. Ja puukattilalla voi tarvittaessa ladata tuota Ovalia. Teen nuo Ovalin ja pannuhuoneen/puukattilan väliset linjat nyt 35mm:n sinkatulla putkella ja puristusyhteillä, koitan laittaa muutamia junktuureja väliin jotta putket saa tarvittaessa auki myös ilman puukkosahaa.

 

[mimique]

Ohjausyksikön saa olemaan herjaamatta yhteysviasta kun laittaa taffieston päälle (AUX-tulon kautta), silloin ulkoyksikön virran voi näppärästi katkaista ilman sivuvaikutuksia. Käytän tuota tariffiestotuloa myös Niben kompuran sammuttamiseen korkeiden sähkönhintojen aikana.

 

[kurre orava]

Ohjausyksikön saa olemaan herjaamatta yhteysviasta kun laittaa taffieston päälle (AUX-tulon kautta), silloin ulkoyksikön virran voi näppärästi katkaista ilman sivuvaikutuksia. Käytän tuota tariffiestotuloa myös Niben kompuran sammuttamiseen korkeiden sähkönhintojen aikana.

Tuota en tiennytkään että tariffiesto blokkaa myös hälytyksen puuttuvasta kommunikaatiosta ulkoyksikön kanssa. Mutta on sinänsä loogista kyllä. Minulla on valikoissa lämmin käyttövesi otettu käyttöön ja anturi kytketty lämminvesivaraajaan jotta näen Niben valikoissa myös tuon lämpötilan. Lämminvesivaraaja (Jäspin VLK-100) itsessään ei kyllä sovellu lämpöpumppukäyttöön eli siinä ei ole kierukkaa eikä minulla ole tuohon käyttöön vaihtoventtiiliä jolla virtauksen saisi käännettyä. Mutta olen sopivasti yhtä aux tuloa siltaamalla kieltänyt lämpimän veden teon jolloin pumppu ei yritäkään tehdä kuumaa vettä eikä hälytyksiä siis tule. Täälläkin on käytössä kompressorin blokkausta kalliiden tuntien aikana Home Assistantin ja aux tulojen avulla.

 

[mimique]

Jep, SMO S40:n asennusohjeissa julistetaan sivulla 18:

Tariffiohjaus​

Jos ilma/vesilämpöpumpun kompressorin jännitteensyöttö katkeaa tietyksi ajaksi, se on samalla estettävä valittavien tulojen kautta, katso kohta "Valittavat tulot/lähdöt – AUX-tulojen vaihtoehdot". Kompressorin esto tehdään joko ohjausmoduulissa tai ilma/vesilämpöpumpussa, mutta ei molemmissa.

Eiköhän tuo ole myös SMO 40:ssäkin. Tein niin, että kun vuorokauden keskilämpötila ylittää asetusarvon, järjestelmäni asettaa tuon tarffiohjauksen jatkuvasti päälle ja lähettää minulle sähköpostia että pumpun voi asettaa virrattomaksi.

 

[kurre orava]

Syyskuu 2023 on siirtynyt historiaan ja sitä myöden ruutuvihkon tai oikeastaan exelin sarakkeet ovat taas yhtä kuukautta rikkaampia. Kuukausi oli huomattavasti normaalia lämpimämpi jonka johdosta lämmitystarvekin oli minimaalinen. Pumppujen stby syö täten huomattavan osan käyntijaksojen copeista mutta Nibe ylsi silti kuukausitasolla kautta linjan yli cop 5:en lukemiin. Kuukauden kokonaissähkönkulutus oli 911 kWh kun se edellisvuonna syyskuussa oli 1061kWh.

Syksyn aikana on tullut tehtyä pieniä muutoksia pannuhuoneen putkituksiin ja järjestelmän pääpiirteetkin on rukattu sillä tavalla että kun aiemmin kaikki lämmitysvedet kulkivat puukattilan kautta jakoon niin nyt jako tapahtuu varaajan jälkeen ja puukattila on pelkästään puilla lämmittämistä varten. Lämmin käyttövesi esilämpiää kyllä edelleen puukattilan kierukassa, Multiheater pumppaa nyt kattilaan lämpöä ikään kun dedikoituun lämminvesivaraajaan. Tuolla saataneen tuota käyttöveden loppukuumennukseen käytettyä energiaa vähennettyä, konstellaatio oli käytössä osan syyskuuta ja loppukuumennuksen vuorokautta kohden vaatima energia tippui jo kolmesta kahteen kWh:iin. Käyttöveteen siirtyi esilämmityksessä nyt melkein 100kWh kun normaali on ollut noin puolet tuosta. Pumpattua energiaa oli siis melkein 2/3 käyttöveteen menneestä energiasta. Vettä kului syyskuussa hiukan reilu 8m3 mikä on meille aika tavanomainen kuukausikulutus. Olin toki osan kuukautta itse poissa työkeikalla jolloin kulutus aina hiukan vähenee. Häviöt kyllä kasvavat kun kattila on osan päivää yli 55C eikä tuo MH:n copkaan enää niissä lämpötiloissa päätä huimaa vaan on hiukan reilu 3.

Keväällä hankittu Ovalikin on kytkemistä vailla valmis, tarkoitus on tehdä tuosta 1000 litran puskuria Hybridivaraajan perään ennen lämmönjakoa. Tuon Ovalin kytkeminen vaatii kuitenkin sen että saan tehtailtua hiukan taivutettuja putkia ainakin kokoluokassa 28mm, mahdollisesti myös 35mm koossa eikä minulla ole ollut tuohon soveltuvaa työpistettä, ei ole sellaista pöytää joka pysyisi paikoillaan kun lähdetään taivuttamaan 28mm:n kovaa kupariputkea. Mutta nyt tuokin, pitkään "to do" listallani ollut kohta on viittä vaille valmis jotta pääsee putkien taivuttamisessa alkuun. Pajalla löytyisi kyllä vehkeet millä taivutetaan laivoihin hydrauliikkaputkia mutta ei tunnu järkevältä tehdä tuo homma muuta kun paikan päällä, nuo tarvittavat taivutukset ovat kuitenkin kaikki yksittäiskappaleita. Kunhan saan nuo tehtyä niin lisään tuon Ovalin tuohon kokonaisuuteen. Muokkasin jo loggerin kuvaa hiukan jotta tuo lisävaraaja mahtuu tuonne sekaan.

 

[kurre orava]

Syksy etenee pikku hiljaa täällä lounaissaaristossakin, yöllä Nibe oli tehnyt tämän syksyn ensimmäinen sulatus. Lokakuussa sulatukset ovat tyypillisesti alkaneet esiintyä käppyröissä joten siltä osin ollaan aika lailla normaali aikataulussa. Kohtuu nättiä ja "laakeaa" käppyrää tuo Nibe piirtää. Jostain syystä se aina aika ajoin kuitenkin "kokeilee" josko virtausta voisi hiukan vähentää mutta toteaa sit hyvin äkkiä ettei ollut hyvä idea ja palaa takaisin lähtökohtaan. Olen tuota ajanut nyt 4K dT virtausasetuksella.

 

[kurre orava]

Lounaisrannikollakin mennään nyt nollakelissä ja lämmöntarve kasvaa kun ei aurinko enää päivisin lämmitä talon rakenteita. Nibe piti päivällä pienen tauon kalliiden tuntien aikana (HA:n ja spot-prices:n ohjaamana, kiitoksia @Mikki ja @Temez ) ja on sen jälkeen vetänyt tasaista käyntijaksoa pikku hiljaa nostaen lämmöt tavoitelukuihin. Sain viimein kytkettyä tuon käytettynä hankkimani Ovalin mukaan järjestelmään puskuriksi ja tuo 1000L lisätilavuutta vakauttaa järjestelmää ihan kivasti. Paluulinja lämmitysjärjestelmästä takaisin varaajalle on vielä uusimatta niin en laita asennuksista vielä kuvia. Tuo nykyinen paluulinja (28mm kupariputkea) tuntuu hiukan ahdistavan, kunhan sen saa uusittua (35mm ohutseinäistä sinkittyä teräsputkea) niin uskon että tuo toimii kaikin puolin hienosti. Hyvin tuo toimii tosin nytkin.

Niben "työvaraajana" on tuo AE:n PZR hybriidivaraaja, otto alhaalta ja palautus kerrostuslevyn yläpuolella. Lämmitysjärjestelmän syöttö samasta tasosta mihin Nibe palauttaa ja Ovalin läpi "kaksiputki puskuri" kytkennällä jakoon. Kv pumput ovat 0-10V kierroslukuohjattuja, pitävät kiertovesien dT:t halutulla tasolla (jälleen kerran kiitos @Apulanta ) ja kv pumppuja säätelevä Ouman säätelee myös shuntit. Nykyjärjestelmällä ei enää lämmitysjärjestelmän syöttövesi notkahda patteri- tai lattialämmityspiireissä sulatuksen aikana, ovalin tilavuus on niin iso et sulatusvesi "hukkuu" siihen.

Nibe sulattelee näin nollakeleissä noin 100 minuutin välein eli kohtuu tiheästi esimerkiksi Panaan verrattuna mutta pitää myös vastaavasti copin kohtuu hyvänä koko ajan.

Lopputuloksena tasainen sisälämpötila ja tarvittaessa kalliimpien tuntien aikana pumput voi laittaa huilimaan ja purkaa varaajien kertyneet lämmöt.

 

[Markush]

Varaus on pörssisähkön kanssa todella hyvä. Itse myös olen väistellyt nuo 20+ hinnat päivisin täysin. Tänään kun sähkö on taas pitkin vuorokautta halpaa niin antaa pumpun käydä miten sitä huvittaa.

Mutta tuo pörssisähköohjaus pitää itsellenikin rakentaa. Toistaiseksi vielä harrastuksen vuoksi olen noita säädellyt joka iltapäivä, mutta voisihan siitäkin työstä itsensä vapauttaa. Löydän varmaan tästä tai jostain muusta ketjusta sinun HA ratkaisusi vinkit...

 

[kurre orava]

Periaatteessa tuo oma pörssisähköohjaus on hyvin alkeellinen, mallia "miekka ja kivi" mutta tuntuu toimivan yksinkertaisuudesta huolimatta hyvin. Eli pohjana HA:lla pyörii @Temez :n spotoprices2ha joka taas saa hintatietonsa @Mikki :n kehittämästä palvelusta.

Edellisten perusteella rajaan (toistaiseksi vielä manuaalisesti) kalleimmat tunnit pois jolloin kompressorin käyttöä ei sallita ellei sisälämpötila putoa liian alas. Lisäksi buustaan Niben käyttöliittymän kautta tietyn määrän tunteja vuorokaudessa jolloin käyrä ikään kun sivusiirretään pari askelta sähkön ollessa edullisimmillaan. Mukana on myös (hyvin lievällä asetuksella) Niben oma SPA toiminto joka myös laskee tai nostaa käyrää hintatilanteen mukaan. SPA:n suurimpana puutteena ehkä se ettei se osaa yhtään arvioida mikä on kallista ja mikä ei. Tänään kun suurin osa tunneista oli alle sentin hinnalla niin kalleimmat tunnit kun olivat reilu 2 senttiä niin käyrä sivusiirrettiin siinäkin turhan rajusti. Eli tuon osalta olisi hyvä jos tuolle SPA:lle voisi vaikka kertoa et mikäli hinta on alle 5 senttiä/kWh niin älä siirrä käyrää.

Mutta joo, aika lailla rautakankitasolla mennään vielä oman ohjauksen osalta. Hyvin se kuitenkin tuntuu toimivan.

 

[kurre orava]

Lokakuu 2023 oli vaihteeksi edellisvuosien lokakuuta selvästi kylmempi kuukausi mikä näkyi myös energiankulutuksessa, pitkään jatkunut laskeva energiakulutuksen käyrä ”pompsahti” ikävästi ylöspäin. Kuukauden keskilämpötila Turun mittauspisteellä oli 4,2C (v 2022 8,2C) ja lämmitystarveluku 391 (v 2022 265). Kuukauden kokonaissähkönkultus oli 1530kWh kun se vuonna 2022 oli 1226kWh. Lämmitykseen ja käyttöveteen meni 794kWh ja hupisähköön 736kWh.

Lokakuussa ei tullut tehtyä sen suurempia muutoksia laitteiston runkoputkistoon vaikka lennokkaita suunnitelmia oli kyllä, ansiotyöt pitivät sen verran kiireisenä. Lokakuun alkupuolella tuli kytkettyä tuo 1000 litran ovali mukaan kiertoon, se on kytketty kahden putken puskurina eli sisääntulo hybriidivaraajalta alaosaan ja lähtö lämmitysjärjestelmän jakoon ylhäältä. Ovalin lämminvesikierukat ovat vielä kytkemättä, niitä hyödyntämällä uskoisin veden esilämmityksen tehostuvan vielä entisestään. Ovalin myötä järjestelmästä tuli sanalla sanoen kohtuullisen vakaa hyvässä ja pahassa, varaajissa riittää nyt yhteensä kapasiteetia 1800 litraa eli kalliiden tuntien varalle saa jotain laitettua sukanvarteenkin. Mutta kääntöpuolena taas se että jos ja kun nuo vetää kokonaan viileiksi niin lämpötilan uudelleen nostaminen kestää omaa aikaansa. Toisaalta käyntijaksot ovat olleet nollakeleilläkin jo vuorokauden mittaisia, lähinnä nuo kalliit tunnit ovat nuo katkoneet kun automatiikka on käskenyt lämpöpumput levolle. Järjestelmähän perustuu nykytilanteessa siihen että lämmityspiirien eli radiaattori- ja lattialämmitysten kv pumput (1 ja 2) kierrättävät vettä Hybriidivaraajasta (5) Ovalin (3) kautta jakoon. Ouman ohjaa nuo kv pumppujen nopeuksia 0-10V ohjauksella piirien meno- ja paluuvesien dT:den perusteella. Alkuun lämmitysjakson alku oli luvattoman hidas ja Hybriidivaraaja lämpeni turhan paljon. KV vedet kun olivat viileitä ja dT:t pieniä pumput kävivät minimikierroksilla jolloin kesti todella pitkään ennen kun kiertovesien lämmöt alkoivat nousta vaikka hybriidivaraajassa olisi ollut jo reippaan lämmitä vettä. Avuksi riensi taas @Apulanta (jälleen kerran kiitos!) joka lisäsi Oumanin softaan kosketintoiminnon joka lämpöpumpun lämmitysjakson käynnistyttyä nostaa kv pumppujen nopeutta sopivalla rampilla. HA:n säännöillä tein sitten releen ja sääntöjen avulla sopivat veto- ja päästöhidastukset tuolle koskettimelle. On oikeasti hämmästyttävää mihin kaikkeen tuollainen S203 Ouman pystyykin innovatiivisella ohjelmoinnilla. Isolla puskurilla sulatusten kylmä pulssikaan ei enää näy kiertovesien notkahduksen vaan lämmöt pysyvät vakaina. Niin kiertovesien kun sisälämpötilat pysyvät nyt aiempaa tasaisempina. Tuohon puoleen olen kyllä tyytväinen, sen sijaan järjestelmästä on kyllä tullut aika paljon mutkikkaampi ja teknisempi mitä alkuun oli tarkoitus. Mutta hyvin tuo kyllä toimii, on vaan tarpeettoman monimutkainen.

Nibe otti lokakuussa 646kWh ja tuotti enrgiamittarista riippuen 2736-2843 kWh, raakacoppien ollessa 4,2-4,4. Sulatuskorjattu cop 4,05-4,2 ja käyttövesi huomioituna 3,8-3,9. Lattioihin energiaa meni 1167kWh, pattereihin 1440kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 82kWh. Käyttöveden loppulämmitykseen meni suorasähköä 73kWh. Multiheater latasi puukattilaa, otti 75kWh ja tuotti 262kWh, cop noin 3,5. Multiheater teki kuitenkin lämmintä keskilämpötilan ollessa varmaan yli 45C. Alla kaappauksessa eritelty tarkemmin nuo tuotot ja käytöt. 12 kk:n liukuva kulutus pompsahti 16357kWh:hon.

Marraskuussa olisi töiden salliessa tarkoitus saada tehtyä loppuun nuo runkoputkiston loppumuokkaukset, 28mm kupari vaihtuu paluupuolellakin 35mm:n teräsputkeen. Samaten olisi tarkoitus avartaa myös Niben putkistoa niin että ainakin suurin osa siitä olisi joko 1 ¼” tai 35mm:n teräsputkea nykyisen 28mm:n kuparin sijaan.

 

[kurre orava]

Marraskuu 2023 oli vaihteeksi edellisvuosien marraskuuta selvästi kylmempi mikä näkyi myös energiankulutuksessa, oli jo toinen kuukausi peräkkäin kun kulutuskäppyrä ampaisi aiempien vuosien yläpuolelle. Kuukauden keskilämpötila Turun mittauspisteellä oli -0,7C (v 2022 2,8C) ja lämmitystarveluku 531 (v 2022 427). Kuukauden kokonaissähkönkultus oli 1687kWh kun se vuonna 2022 oli 1539kWh. Lämmitykseen ja käyttöveteen meni 995kWh ja hupisähköön 692kWh.

Tätä tekstiä kirjoittaessa Kurre on aivan jäätävässä flunssassa joten jos löytyy typoja ja/tai epäloogisuuksia se ei välttämättä johdu (ainakaan pelkästään) siitä että Kurre olisi nauttinut jotain muutakin kun kansalaisluottamusta, aivot kun tuntuu jähmettyvän tuossa flunssassa. Eilispäivä tuli vietettyä valtion piilo omisteisen yhtiön hybridivispilällä, muuan hyvin tunnettu ja OL3:sen automatioon sotkeutunut saksalainen/maailmanlaajuinen automaatiojätti kun oli tehnyt tuohon uudet softat ja se piti koeajaa. Tuo koeajo piti kestää noin 2h mutta kesti loppujen lopuksi 12h ja loppuratkaisu oli vielä kaiken lisäksi että vanhat softat ajettiin takaisin sisälle, uusi softa kun ei luotettavuudeltaan vakuuttanut. Tunsin kyllä aamulla että oli vähän flunssanpoikasta mutta ajattelin että koeajo on äkkiä suoritettu pois alta. Jos olisin tiennyt että tuossa sai roikkua koko päivän niin saattaa hyvinkin olla että puhelimesta olisi tullut etsittyä työterveyshoidon numero.

Marraskuussa tuli uusittua lämmitysjärjestelmän runkolinjat, tein ne suurimmaksi osaksi 35mm:n galvanoidusta teräsputkesta. Hybriidivaraajan luona jouduin muutaman lyhyehkön vedon tekemään 32mm:n komposiitilla kun en useasta kokeilusta huolimatta saanut 28mm:n kupariputket taipumaan vaan repeytyivät aina kun taivutusta oli tehnyt lyhyen matkan. Netistä löydetyn tiedon mukaan kovaa kuparia tuossa kokoluokassa pitäisi pystyä kylmätaivuttamaan ja minulla oli tuohon kyllä oikeat lestit jne. Mutta epäilen et tuota olisi saanut kierrettyä jos olisi löijännyt nuo em putket ensin. Tuossa kohtaa komposiitti käy kuitenkin ihan mainiosti, puukattilan kuumat vedet kun varastoituvat Ovaliin eivätkä tule tuonne asti. Puukattilan putkituksenkin tein uudelleen 35mm:n teräsputkella sekin, se toimii nyt hienosti tai sanoisiko hiukan liiankin hyvin eli täytynee hankkia laddomatiin hiukan kuumempi termostaatti jotta saa kattilan pidettyä tarpeeksi kuumana. Koitin ottaa muutaman kuvan putkivedoista mutta eipä nuo välttämättä avaudu katsojalle, tila kun on vähintäänkin kortilla ja on rakennettu ikään kun pullolaivaa niin eipä tuosta ehkä muuta näy kun se et ahdasta on. Sen nyt kuvista näkyy että viimeistely on vielä tekemättä eli läpivientien siistimiset ja osittain kannakoinnit ovat vaiheessa. Kaapelivedotkin pitäisi siistiä urakalla mutta se saanee odottaa kesään asti. Käyttövesi esilämpiää nyt ensin levylämmönvaihtimessa ja sen jälkeen Ovalin molemmissa kierukoissa jonka jälkeen se menee vielä puukattilan kierukkaan. Tuon osalta olisi hiukan parannettavaa tai järkeistettävää, en ole tuota Multiheateria ajanut jos pakkasta on enemmän kun muutamia asteita jolloin käy niin et ellei puukattilassa ole ollut tulta niin vesi ei lämpiä viimeisessä kierukassa vaan se viilenee. Tuohon voisi mahdollisesti laittaa yhden vaihtoventtiilin jolla kattilan saisi pidettyä vaikkapa 45C:ssa Niben avulla. Putkitukset löytyy jo aiemmasta mitä tuohon voi hyödyntää ja bongasinkin foorumin myynti osiolta tuollaisen vaihtoventtiilin. Saa nähdä kerkeääkö tuon toteuttaa vai ostaako joku muu nuo kilkkeet ensin. No, uusiahan saa tarvittaessa hankittua mutta tuo tuskin aikaansaa isompia säästöjä joten kustannustenkin täytyisi pysyä maltillisina.

Niben putkituksille en tehnyt marraskuussa mitään sen koommin, saavat odottaa kesää nekin muutokset. Toimivat ihan hyvin noinkin. Hybriidivaraajan kyljessä on vielä 2kpl 28mm:n pex putkea, niitäkin olisi tarkoitus korvata pysyvämmällä ratkaisulla kunhan aikaa löytyy.

Nibe otti lokakuussa 861kWh ja tuotti energiamittarista riippuen 3223-3347 kWh, raakacoppien ollessa 3,7-3.9 Sulatuskorjattu cop 3,5-3,7 ja käyttövesi huomioituna noin 3,4. Lattioihin energiaa meni 1388kWh, pattereihin 1957kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 83,5kWh. Käyttöveden loppulämmitykseen meni suorasähköä 71kWh. Multiheater latasi puukattilaa, otti 64kWh ja tuotti 216kWh, cop noin 3,4. Multiheater teki kuitenkin lämmintä keskilämpötilan ollessa varmaan yli 45C. Alla kaappauksessa eritelty tarkemmin nuo tuotot ja käytöt. 12 kk:n liukuva kulutus pompsahti 16505kWh:hon.

Puukattilan puita en nyt punninnut marraskuussa mutta puukattilan energiamittarin mukaan puukattilasta Ovaliin siirtyi noin 381kWh joten tuli tuossa varmaan toistakymmentä pesällistä poltettua marraskuussa kun yritin hiukan väistää noita kalliita tunteja. Puukattilasta hormiin menee energiaa jonkin verran eli näkyy kasvaneina häviöinä, toisaalta hormi pysyy lämpimänä ja kuivana ja tulet on helppo saada syttymään. Elämä on valintoja täynnä.

Laddomatin syöttökaapeli täytynee vaihtaa vielä lämmönkestävään sellaiseen, tuo MMJ mikä on tuossa nyt käytettynä tuskin pidemmän päälle pitää siitä että tuo nousuputki voi olla 90C kun pukattilassa on tulet.

 

[kurre orava]

Viimeisestä päivityksestä jäi muutama kuva julkaisematta. Kuvat eivät laadullaan jne loista mutta ehkäpä ne jonkinlaista vertaistukea voi jollekin tarjota tyyliin "muidenkin pannuhuoneissa on ahdasta, paskaista ja sekaista - en ole siis ainoa laatuani...". Tai onko tämä sit sitä kuuluisaa putkipornoa perjantai illan ratoksi? Mene ja tiedä.

Lämmitysjärjestelmän runkoputket tuli tosiaan väsättyä uusiksi 35mm:n galvanoidusta teräsputkesta, aiemmin nuo olivat 28mm:n kupariputkella rakennettuja ja monilta osin aika lyhkäisistä paloista. Alla kuva pois puretuista pätkistä. Olen noita perinteisesti uusiokäyttänyt kun suunnitelmat ja järjestelmät tuuppavat elämään ja muutoksia kun lähdetään tekemään niin yllättävän usein ihan valmiilla putkenpätkällä tuo onnistuu. Jos tarvitsee lyhentää sentti - pari jne niin olen menestyksekkäästi käyttänyt @Kellarinlämmittäjä :n ohjetta eli polygrip pihdeillä vanhan helmen ympärille muutama puristus niin hetken päästä tuon helmen saa ehjänä pyöritettyä putkesta pois. Eikä tarvitse katkoa tms tuota helmeä. Uudet helmetkin vaan rupeavat pikkuhiljaa maksamaan, tuosta mainitusta kokoluokasta kun puhutaan.

Lisäksi pari kuvaa pannuhuoneen katosta, noista (ehkä) saa jonkinlaisen kuvan siitä millaisen käärmeenpesän tuonne on aikojen saatossa muotoutunut. Pannuhuone on niin pieni ettei kovin kauas pääse kuvaamaan. Aikamoinen sillisalaatti materiaaleja, kuparia, messinkiä, teräskäyriä, hiukan mustaa osaa ja viimeisenä lisämausteena nuo galvanoidut teräsputket. Ja jotain jos olisi tarve muuttaa tai aukaista niin voitte arvata kuinka ihanaa on yrittää sovittaa lenkkiavainta tuon spagetin sekaan.

Ja ikään kun samaa tasoa hiukan sivussa jossa näkyy mm puukattilan lauhdutusputki joka on silleen muihin putkiin nähden 45 asteen kulmassa.

 

[julli100]

Ei liene varaajan vieressä lämmityspatterille paljoa käyttöä

 

[pökö]

Ei liene varaajan vieressä lämmityspatterille paljoa käyttöä

Voi hyvinkin olla. Itse suunnittelen patterin lisäämistä, öljykattilan vaihduttua varaajaan tila viileni huomattavasti. 10 vuotta silti pärjätty ilman jäätymisiä, että ei tässä kiire ole

 

[kurre orava]

Ei liene varaajan vieressä lämmityspatterille paljoa käyttöä

Kyllä nuo patterit (2kpl) pientä peruslämpöä tuolla autotallin puolella pitävät. Mutta noissa on termarit mitä ei noin yleisesti muualla talossa ole ja ne on säädetty aika pienelle. Lisäksi jätin vielä antureita lukuunottamatta eristämättä kaikkia putkilinjoja tuolla autotallin puolella. Nuo patterilinjat ovat kyllä perua öljylämmitysajoilta mutta eipä niistä nyt varsinaista haittaakaa ole. Lämpöpumppulämpötiloissahan varaajista ei kyllä paljon hukkalämpöä synny mutta toki kun puukattilalla lämmittää Ovalin niin hohkaa eri tavalla.

Eli meillähän nuo varaajat ovat molemmat autotallin puolella, eivät olisi mitenkään mahtuneet pannuhuoneeseen. Autoa tuossa tallissa ei ole meidän aikana koskaan säilytettykään vaan se on ollut varastona ja pajana.

Edellisellä omistajalla oli autotallissa lisäksi sähköinen lisälämmitin, ilmeisesti heillä oli kovilla pakkasilla sisääntuleva vesi joskus jäätynyt. Tuon sähköpatterin purin kyllä pois jo alkujaan silloin kun päivitin patterit järkevämpään malliin.

 

[Espejot]

Miksi muuten vaihdoit sinkittyyn, oliko m3 virtaama liian pientä?

 

[kurre orava]

Miksi muuten vaihdoit sinkittyyn, oliko m3 virtaama liian pientä?

Joo, juuri tuosta syystä eli syöttölinjat varaajista lämmönjakoon ahdistivat siinä vaiheessa kun shuntit olivat täysin auki ja kv pumput kävivät korkeilla kierroksilla. Muutaman kerran kävi niin että lattiälämmityspuoli joka on hiukan kauempana jaossa jäi kokonaan ilman lämmintä syöttövettä.
Mietin kyllä ensialkuun et olisin tehnyt uudet linjat 35 mm:n kuparista mutta sekä putket että liittimet olivat todella kalliita ja etenkin liittimien tarjonta oli kaiken lisäksi huonoa. Tuon johdosta tuo materiaalimuutos.

 

[pökö]

35mm on aika järeää tavaraa omakotitalon lämpölinjoihin.

 

[kurre orava]

35mm on aika järeää tavaraa omakotitalon lämpölinjoihin.

Onhan se ikään kun hiukan extremea joo. Tuon putkilinjan suurennoksen olisi varmaan voinut välttää meillä sillä että syöttölinjaan olisi laittanut yhden ylimääräisen kv pumpun ikään kun boosteripumpuksi. Täällä kun patteri- ja lattiapiirien kvpumput imevät syöttövedet varaajista asti niin tuo oli altis tilanteelle jossa toinen piiri, lähinnä patterit nostivat nopeuttaan eikä lattiapiiri ollut tlanteen muuttumiseen vielä mitenkään reagoinut.

En kuitenkaan halunnut lähteä tuohon ylimääräiseen kv pumppuun ja kun löytyi omasta takaa puristin leukoineen niin tämä oli luontevampi tapa torjua tuota ongelmaa.

Toinen syy oli se ettei puukattilan putkiston ekasta versiosta tullut hyvä ja halusin tuon tehdä uudelleen jolloin siihenkin oli sit luontevaa valita tuota samaa 35mm:sta teräsputkea. Ja nyt tuosta puukattilan putkistostakin tuli toimiva.

 

[pökö]

Täällä kun patteri- ja lattiapiirien kvpumput imevät syöttövedet varaajista asti niin tuo oli altis tilanteelle jossa toinen piiri, lähinnä patterit nostivat nopeuttaan eikä lattiapiiri ollut vielä mitenkään reagoinut.

Minulla vähän samantyyppistä kun lattia ja patterit imee vetensä samasta yhteestä. Kun pidin patteripumppua autosäädöllä se välillä kiihdytti niin että lattiaan ei paljon mennyt, vakionopeudella ei ongelmaa. Vanhoilla kiertopumpuilla tätä ei tapahtunut ikinä.

10 vuotta silti hyvillä kokemuksilla tällä systeemillä pärjätty, saatan silti muuttaa tuota kesällä jos muuta mielenkiintoista ei tule eteen.

 

[kurre orava]

Joulukuu 2023:kin oli tavanomaista selvästi kylmempi, noin neljän vuoden aikajaksolta kerätyssä datassa löytyi oikeastaan vain yksi kylmempi joulukuu (vuonna 2021). Tämä näkyi kieltämättä myös energiankulutuksessa, nyt oli jo kolmas kuukausi peräkkäin kun kulutuskäppyrä ampaisi aiempien vuosien yläpuolelle. Kuukauden keskilämpötila Turun mittauspisteellä oli -4,7C (v 2022 -3,3C) ja lämmitystarveluku 674 (v 2022 628 ). Kuukauden kokonaissähkönkultus oli 2276kWh kun se vuonna 2022 oli 2013kWh. Lämmitykseen ja käyttöveteen meni 1452kWh ja hupisähköön 824kWh. Hupisähkön lukema on hiukan keskivertolukemaa korkeampi, johtunee siitä että keski- ja yläkerroksen ILP:ien kulutukset ovat tuossa lukemassa mukana. Ovat olleet syksyn ja talven ajan stby tilassa ja asetuksena 22C jolloin tulevat apuun siinä vaiheessa kun Nibeltä paukut loppuvat.

Joulukuun kylmissä keleissä tuli todettua että muutostyöt runkoputkien osalta ovat onnistuneet varsin hyvin. Jotain pientä hiomista toki löytyy vielä mutta pääpiirteissään asiat toimivat nyt niin kun olin mielessäni ne suunnitellutkin. Nibe ottaa kylmää paluuvettä AE:n hybriidivaraajan alaosasta ja palauttaa lämmitetyn veden sen yläosaan. Tuosta vesi jatkaa Ovalin kautta eteenpäin jakoon. Niben BT25 (ulkoinen menoanturi) eli anturi jonka perusteella lasketaan asteminuutit on sijoitettu Ovalin alaosaan. Tuo osoittautui varsin toimivaksi ratkaisuksi, Ovalin yläosassa kun on vielä kerrostuneena energiaa ainakin hiukan siinä vaiheessa kun alaosa on jo imaistu kylmäksi niin hyvissä ajoin tulee SMO:lle tietoa siitä että nyt kannattaa aloittaa lämmittämään. Kokeilin hiukan eri asteminuuttisäätöjäkin mutta päädyin lopulta siihen että pumppu käynnistyy kun asteminuutit saavuttavat -30 eli tavallaan niin pian kun mahdollista. Kompurakäynnistyksiä oli joulukuussa 38kpl eli keskimäärin 1,2/vrk josta osa automatiikan aiheuttamia kun on väistetty kalliita tunteja. Käynnistysmäärä on sen verran maltillinen ettei tunnu järkevältä pitkittää tuota käyntiinlähtöä asteminuuttisäädöillä jolloin lämmitysvelkaa on taas enemmän kiinni kurottavana vaan mieluummin niin että pumppu saa käydä alueella jossa hyötysuhde on hyvä eli jossain 45-70hz:n tienoilla. Puukattilaa käyttäessä se lataa tuota Ovalia, toiminta on kaikin puolin ihan ok mutta kattilan lämmöt ”huojuvat” vielä turhan paljon, tuo korjautunee kunhan Laddomatiin saa asennettua astetta kireämmän termostaatin. Termostaatti tuli jo joulukuussa mutta asennus jäi tammikuulle.

Nibe otti lokakuussa 1302kWh ja tuotti enrgiamittarista riippuen 4467-4636 kWh, raakacoppien ollessa 3,4-3.5 Sulatuskorjattu cop 3,2-3,3 ja käyttövesi huomioituna 3,1. Sulatuksiin ja vapaakiertoon palautui energiaa mittarista riippuen 255 tai 270kWh ja sulatusvettä kertyi joulukuussa enää 433 litraa eli noin 14l/vrk. Lattioihin energiaa meni 1755kWh, pattereihin 2556kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 101kWh. Käyttöveden loppulämmitykseen meni suorasähköä 87kWh. Multiheater latasi puukattilaa, otti 63kWh ja tuotti 211kWh, cop noin 3,4. Multiheater teki kuitenkin lämmintä keskilämpötilan ollessa varmaan yli 45C. Jossain vaiheessa oli MH:n kv-pumppu muuttanut asetuksiaan omin päin, siirtyen pienimmälle teholle jonka johdosta veden virtaus lämmönvaihtimen yli oli aika vaatimaton mikä sekin lienee syönyt coppia. Ajattelin että suodatin olisi ollut tukossa tai jotain vastaavaa mutta syyksi osoittautui lopussa pumpun muuttuneet asetukset. Alla kaappauksessa eritelty tarkemmin nuo tuotot ja käytöt. 12 kk:n liukuva kulutus pompsahti 16768kWh:iin.

Puukattilasta Ovaliin siirtyi kuukauden aikana 256kWh eli kovinkaan paljon ei tullut tuossa puita poltettua kuitenkaan. Häviöt hormin kautta ovat kyllä aikamoisia mutta toisaalta hormi pysyy lämpimänä sekä kuivana ja veto järjestäen hyvänä. Ja kun öljykattilan jäljiltä hormia on enää tuollainen 100mm:n pilli niin tuo hyvä veto on kyllä sangen tärkeä asia.

Pisti silmään ettei Niben SMO 40:een ole tullut enää vuoden 2023 aikana päivityksiä ja F2120:n viimeinen päivitys on sekin toukokuulta 2023. Onko Nibe lakannut ”tukemasta” noin vanhaa rautaa vai joko nuo olisivat nyt softaltaankin soivia pelejä? Kohtuullisen hyvin kyllä toimivat kaiken kaikkiaan. Jossain -17C tai -18C tulee raja kun Nibestä paukut loppuvat eikä se jaksa enää ylläpitää variksenpesän lämpöä mutta sehän ei ole pumpun vika vaan lähinnä mitoituskysymys. Aika harvoin täällä on noin kylmääkään pitkiä jaksoja ja jos vaan on kotona niin lämmitystä voi tukea puukattilalla. Muutoin ILP:t tosiaan tukevat automaagisesti kun sisälämpötila lähtee laskemaan.

 

[kurre orava]

Tammikuu 2024 oli jälleen selvästi tavanomaista kylmempi, vertailussa aiempiin osoittautui peräti kaikkein kylmimmäksi kuukaudeksi sillä aikaa kun itselläni löytyy muistiinpanoja eli siltä ajalta kun ollaan nykyisessä talossa asuttu. Tämä näkyi kyllä myös energiankulutuksessa, jo neljäs kuukausi peräkkäin kun kulutuskäppyrä ampaisi aiempien vuosien yläpuolelle. Kuukauden keskilämpötila Turun mittauspisteellä oli -7,6C (v 2022 -1,1C) ja lämmitystarveluku 763 (v 2023 560). Kuukausi oli kuitenkin luonteeltaan kahtiajakautunut, alkukuukausi oli hyvin kylmä ja toinen puolisko taas tyypillinen lounaissaariston leuto tammikuu. Kuukauden kokonaissähkönkultus oli 2449kWh kun se vuonna 2023 oli 1749kWh. Lämmitykseen ja käyttöveteen meni 1571kWh ja hupisähköön 878kWh.

Tammikuun 5 päivä, perjantaina oli pörssisähköasiakkaiden ”black Friday”, keli oli kylmää ja vähätuulista ja pörssihinnat sen mukaiset. Kallein tunti taisi olla 2,35€/kWh. Mietin kyllä josko olisin siirtynyt aggregaattisähköön tulloin mutta olin silloin yövuorossa joten jätin sen kortin kääntämättä. Aamuyöstä pörssihinnat olivat vielä siedettäviä, sen jälkeen lämmityksen osalta siirryttiin puukattilan varaan. Yövuorosta kun tulin kotiin vaimo oli tehnyt kattilaan tulet, veto oli kuitenkin huono jonka johdosta laitos pyrki osittain savuttamaan sisälle. Ihmettelin tuota savutus taipumusta, olosuhteet kun olivat sellaisia että olisi äkkiseltään luullut vetoa piisaavan. Mutta kärvisteltiin tuo kallis päivä ja seuraavan tilaisuuden tullen niin aukaisin kattilasta lämmönvaihtimen ja olihan tuolla tuota nokea. Putsasin kattilan, lämmönvaihtimen ja hormin ja johan tuohon vetoon tuli eroa. Olin ajatellut että olin vasta niin vähäistä puumäärää polttanut ettei se olisi voinut vielä sanottavammin tuota nokea muodostaa mutta olin (jälleen kerran) väärässä. Asiaa jonkun aikaa mietittyäni päädyin siihen että syyllinen tuohon lienee mitä todennäköisemmin kattilan termostaattinen vedonsäädin joka pienetää vetoa sitä mukaan kun kattila kuumenee. Varaajaa ladattaessa tuo lienee täysin tarpeeton ja osittain tosiaan haitallinenkin varuste joten otin sen ensi alkuun käytöstä ja loppukuusta purin sen pois kokonaan kun tein valmisteluja jotta voisin myöhemmässä vaiheessa ladata tuota kattilaa myös VILP:n avulla. Ajatuksena se kun käyttöveden viimeinen esilämmityskierukka on kattilassa niin tuon voisi VILP:n avulla pitää jossain 45-48 C tietämillä. Ostin foorumilla myyntiosiossa olleen vaihtoventtiilisatsinkin tuota tarkoitusta silmällä pitäen. Tuo projekti valmistunee jossain vaiheessa keväällä kun ilmat lämpiävät ja Niben kuorma kevenee, nyt olen vasta hiukan valmistellut putkitusta tuota ajatellen. Tein kattilaan uudet lähdöt eli pumpulta tuleva kuuma vesi tulee sisälle kattilan päältä, vedonsäätöventtiilin yhteestä ja otto on haaroitettu paisuntayhteestä, juuri ennen kattilassa olevaa sulkuventtiiliä. Tuossa sain hiukan jumpata linjojen kanssa kun laddomatilta paisuntayhteelle tuleva linja ei ollut täysin samalla korkeudella kun yhde niin jouduin korkeutta säätämään sopivasti kahdella 45 asteen heitolla.

Tammikuun kylmien kelien aikana tuli todettua että puukattila on mitä mainioin täydennys VILP:n rinnalla. Jos sähkö on kallista ja/tai VILP:sta loppuu puhti lämmöntarpeen ylittäessä tuottoa niin kattilasta tuota lisäenergiaa saa kuormittamatta runkoverkkoa ja maksamatta raippamaksuja. Automatisoituahan tuota ei saa kun polttaa klapeja mutta se on pieni harmi kun tuossa lataa varaajaa eli pesällinen kerralla sen mukaan kun jaksaa ja ehtii.

Tammikuussa tuli myös siirrettyä tuo BT25 anturin paikkaa Ovalin alaosasta Hybriidivaraajan yläosaan. Anturin ollessa Ovalissa järjestelmästä tuli tarpeettoman jäykkä, VILP lähti hiukan liian myöhään käymään jolloin lämmitysvelkaa kerkesi syntyä turhan paljon. Sisälämpötila ei kyllä hirveästi huojunut mutta tuntuu että sijoittamalla tuon BT25:sen takaisin tuohon VILP:n työvaraajaan niin toiminta on kautta linjan sulavampaa ja johdonmukaisempaa.

Laddomaatin termostaattiventtiili tuli vaihdettua 78 asteiseksi. Nyt tuntuu toimivan hyvin, kattila pysyy puilla lämmitettäessä yli 80C koko ajan eikä lämpötila enää juurikaan huoju.

Nibe otti lokakuussa 1425kWh ja tuotti energiamittarista riippuen 4339-4479 kWh, raakacoppien ollessa 3-3,1 Sulatuskorjattu cop 2,9-3 ja käyttövesi huomioituna 2,85. Sulatuksiin palautui energiaa mittarista riippuen 218 tai 255kWh ja sulatusvettä kertyi tammikuussa 853 litraa. Lattioihin energiaa meni 1949kWh, pattereihin 2916kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 101kWh. Käyttöveden loppulämmitykseen meni suorasähköä 87kWh. Multiheater latasi puukattilaa, otti 54kWh ja tuotti 185kWh, cop noin 3,4. Multiheater teki kuitenkin lämmintä keskilämpötilan ollessa varmaan yli 45C.

Puukattilasta Ovaliin siirtyi kuukauden aikana 873kWh. Häviöt hormin kautta ovat kyllä aikamoisia mutta toisaalta hormi pysyy lämpimänä sekä kuivana. Ja veto sitä myöten hyvänä ellei sitten anna noen tukahduttaa tuota vetoa niin kun minulle kävi alkukuusta. Vedonsäätimen poiston jälkeen nokea näyttäisi kuitenkin muodostuvan selkeästi aiempaa vähemmän ja savukaasujen lämpötilat hiukan aiempaa korkeampina, noin 200-300C. Savukaasujen lämpötilat lienee hiukan kaksiteräinen miekka, toisaalta ne haluaisi pihalle mahdollisimman viileinä jotta niistä saa kaiken mahdollisen energian talteen mutta toisaalta ei taas halua että savukaasut hormin yläpäässä viilenevät liikaa. Puukattilan energiamittarissa vaikuttaa olevan joku outous tai sanoisiko peräti vika, mbus väylän yli tulevat tiedot katkeavat aina samaan aikaan joka tunti ja ovat poissa noin 6-7 minuuttia. Tuolloin tuo ei myöskään paikallisesti näytä mitään tuottoa tai virtausta. Pätkintää luukuunottamatta tuo tuntuu muuten toimivan ihan ok. Mutta tuota pätkimista edelleen selvittelen. Ajattelin josko kyse olisi ollut ulkoisesta häiriöstä ja vaihdoin tiedonsiirtokaapelin häiriösuojattuun mutta se ei auttanut mitenkään.

 

[kurre orava]

Tammikuun kuukausirapsassa jäi noteeraamatta se että Niben F2120 VILP on nyt noin neljän vuoden aikana saavuttanut 100000 kWh:n rajapyykin tuotetun energian osalta.

Tammikuun lopussa Itronin mukaan tuotettuja kilowattitunteja oli 100922 ja Niben oma EMK mittaus näytti tuotetuksi 103305kWh. Sulatuksia noteeraavat mittarit eivät olleet ihan alusta asti mukana vaan tulivat mukaan kuvioihin lokakuussa 2020 kun pumppu otettiin käyttöön alkuvuodesta 2020. Ottoenergiaa on kulunut helmikuusta 2020 26159kWh.

Käynnistyksiä on Nibelle kertynyt 4671 ja käyntitunteja 14567. Keskimääräinen käyntijakso siis noin 3 tuntia koko ajalle laskettuna.

Raakacop olisi noiden perusteella 3,85 jos mennään Itronin lukujen mukaan ja 3,95 jos uskoo EMK:n lukuja.

Vastussähköä on tuona aikana kulunut 389kWh josta valtaosa viime keväänä kun Niben puhallin sanoi sopimuksen irti ja olin sopivasti samaan aikaan työkeikalla. Käyttöveden loppulämmitykseen on kulunut 4 vuoden jakson aikana 4590kWh ja sulatuksiin on palautunut noin 3800kWh. Jos noilla arvoilla laskee 4 vuoden jaksolle kokonaiscopin niin se on noin 3,1 huomioiden käyttöveden, sulatukset ja vastustunnit.

Pattereihin on tuon neljän vuoden aikana siirtynyt 51226kWh ja lattioihin 48272kWh. Käyttöveden esilämmitykseen on mennyt 3125kWh. Kulutusta on tuottoa enemmän koska kesäaikaan Multiheater on hoitanut märkätilojen lattioiden lämmitys ja käyttöveden lämmityksen.

On tuo laitos toki jotain säästänyt näinä vuosina huomioiden se että tuo tuli hankittua ennen kun hinnat kohosivat pilviin.

Muoks: samalla päivitetty exel arkki eiliseen postaukseen, siihen oli jäänyt osittain vanhoja lukuja. Niin tuuppaa käymään aina välillä kun käyttää vanhoja pohjia.

 

[kurre orava]

Tuli tuossa viime viikonloppuna tehtyä hiukan kokeiluluontoisia asetusten muutoksia Nibellä ja sitä myöden minulle valkeni muutama fakta mitä en ollut ainakaan aiemmin sisäistänyt manuaalia lukemalla, kokeilemalla tai bongannut foorumeiltakaan.

Pyrkimyksenä tuossa oli siis jälleen kerran halu kaitsea tuota Niben urakkatyöläisen luonnetta, tyypillisesti jos tuo saa häärätä omin päin ilman ulkoista peukalointia niin hyvin tyypillistä on että käynnistyksen jälkeen asteminuutit putoavat niin paljon että kone nostaa käyntinopeutta reippaasti kuroakseen ne umpeen. Tämä on vielä täysin loogista ja mielestäni johdonmukaista toimintaa mutta sen jälkeen Niben logiikka erkanee omastani. Mielestäni olisi luontevaa että kun tuotto ylittää pyynnin ja asteminuutit kääntyvät jälleen nousuun niin pumppu hölläisi käyntinopeutta asteittain ja jossain vaiheessa löytyisi tasapainotilanne jolloin kone voisi käydä pitkiäkin jaksoja, tyyliin vuorokausia pysähtymättä. Nykyinen logiikka ei kuitenkaan juurikaan höllää tuota käyntinopeutta tai jos tekeekin (joskus näyttää tekevän) niin se tapahtuu niin myöhään että asteminuutit painuvat nollaan ja pumppu siirtyy stby tilaan odottamaan uutta käyntijaksoa. Asteminuuttien laskiessa riittävästi homma alkaa taas alusta.

Ulkoista ohjausta mutkistaa se ettei Niben käyntinopeuteen pysty suoranaisesti vaikuttamaan esimerkiksi pehmeillä tuloilla kytkemällä hiljaisen tilan päälle releohjauksella. Tätä ei pysty myöskään tekemään modbusin avulla, ei ainakaan F sarjan ohjausyksiköllä. En tiedä onnistuuko S sarjassa? Uplinkin ohjauksen / muuta asetukset kauttakaan ei tähän pysty vaikuttamaan.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin ratkaisuun jossa aktivoin SMO40:sta hiljaisen tilan ja muutan tuon hiljaisen tilan rajataajuutta modbusilla ulkolämpötilan ja OH:n sääntöjen avulla. Havaintojen mukaan saattaa olla ettei tuota rajataajuutta edes ole tarvetta muuttaa vaan siihen voi vaikka lätkäistä hiljainen tila ja maksimi käyntinopeus 87hz (minulla on asetuksissa leikattu 3hz pois yläalueesta muutenkin) niin silti pumpun käyttäytyminen eroaa merkittävästi normaalista.

Hiljaisessa tilassa ulkoyksikkö käsketään käymään mahdollisimman hiljaista nopeutta olosuhteisiin ja kompressorikäyrään nähden. Eli noin nolla asteessa tuo käy 40hz:n käyntinopeudella. Ja jatkaa sinnikkäästi samalla käyntinopeudella vaikka asteminuutit tippuvat alle tuon "((käynnistä lisäys/3)+AM käynnistysarvo)". Ulkolämpötilan laskiessa käyntinopeus nousee hiljalleen kompressorikäyrän mukaan. Meillä jossain -4 asteessa se on jo 51hz jne. 0 asteessa ja 40hz:n nopeudella tuotto on keskimäärin 7kW ja cop yli 4 vielä sulatusten jälkeenkin. Tuolla tavalla ohjattuna pumppu saattaa tosiaan käydä vuorokausia jo nollan tienoilla ilman ylimääräisiä spurtteja ja katkokäyntiä.

Ero käynnin luonteessa normaaliin profiiliin on niin kun yöllä ja päivällä. Normaalisti nollan tienoilla tuo aloittaisi käyntijakson 45hz:n nopeudella ja kun saavuttaa tuon ((käynnistä lisäys/3)+AM käynnistysarvo) AM arvon niin nostaa tuonne jonnekin 60hz:n yläpuolelle. Ja useimmiten vetää sit loppuun asti tuolla käyntinopeudella niin että asteminuutit painuvat nollaan ja kone tauolle. Käyntijaksot nollan tienoilla tyypillisesti tuolloin noin 2-3h ja vajaan tunnin tauko väliin.

Suurimpana heikkoutena tässä nyt kuvaillussa käyttötavassa lienee se ettei tuota hiljaista tilaa saa myöskään poistettua käytöstä etänä mitenkään. Jos tuotettu energia ei riitä pitämään talon lämpimänä pitkän jakson yli tarkasteltuna niin talo kylmenee sit hiljattain. Tosin tuo seuraa havaintojen mukaan kompressorikäyrää ulkolämpötilan perusteella eli sään kylmetessä käyntinopeus nousee kylläkin.

Pientä ja tyhmää käyttäjää ihmetyttää kuitenkin miksi tuo Niben modbus liittymä on täytynyt tehdä tuollaiseksi kaksijakoiseksi jossa osa rekistereistä liittyvät SMO40:een (nämä voi säätää jos ovat R/W tyyppisiä) ja osa ikään kun lämpöpumpulle kuuluvia niin kun tuo hiljainen tila. Sitä ei pääse modbusin kautta säätämään, rekisterin arvon saa kyllä luettua. Ja miksi ei tuota hiljaisen tilan aktivointia/deaktivointia saa tehtyä ns pehmeiden tulojen kautta. Mutta tuota lienee turha kysyä tai toivoa päivitysten myötä tulevaksi, kokemus Niben aspasta ja käyttäjän toiveisiin/vinkkeihin reagoiminen ei ole ollut kovin kaksinen.

Täytyy vielä jatkaa tuota labraa josko vielä tulisi kylmempi jakso jotta näkisi kuinka pitkälle tuo käyntinopeus tuota kompressorikäyrää seuraa ja miten se riittää pitämään talon lämpimänä.

 

[mimique]

Kiintoisaa kokeilua, hienoa. S-sarjassa ei rekisterilistauksen mukaan ole myöskään mitään keinoa ohjata tuota hiljaista tilaa . Joskus kokeilin tuota hiljaista tilaa; vaikutukset olivat vähäisiä, ja maltti ei riittänyt pidempään tutkimukseen.

Tällä lailla meillä urakoidaan nollan tietämillä (taajuus 40 Hz) - keskimäärin 4 käynnistystä vuorokaudessa:

Jos jotenkin saisi tuota kompressorin alkunopeuden suhdetta lämpötilaan muutettua pienemmäksi, niin pumpun käytös paranisi oivallisesti. Softahan voisi arvioida MUT-lämpötilan ja -tehon perusteella kuinka paljon alkukierroksia kompuralle tarvittaisiin, näin jokainen voisi MUT:n tehoasetuksilla säätää tarvittavat oletuskierrokset.

Kumma juttu miksi nuo kierrokset ovat noin korkeita nollassa asteessa, kompurahan taipuisi hyvinkin alhaisemmille kierroksille.

 

[kurre orava]

@mimique :lla näköjään nollan tienoilla menee vielä pitkälti passiivisulatuksilla kun käyntitarvetta on ilmeisen vähän ja lepuutusaikaa paljon. Meillä harakanpesä huutaa lämpöä eri tavalla mitä 2000 luvulla rakennettu talo. Meillä toki pinta alaakin on melkein tuplasti ja eristys lähinnä nimellinen.

Niben oma ohjausalgoritmi on kyllä sanalla sanoen surkea. Mikä on sinänsä sääliä ajatellen että rauta on kuitenkin ilmeisen hyvä. Avohaavat saa toki jollain tavoin laastaroitua ja parsittua mutta samalla joutuu jostain yleensä myös luopumaan. Hiljaisen tilan yksi akilleen kantapäitä lienee se että tuossa tilassa puhallin luonnollisesti pyörii normaalia hiljempaa jolloin ilmasta saanee hiukan vähemmän ilmaisenergiaa. Mutta osatehoilla, varsinkin tehoalueen alapäässä tuo tuskin haittaa.

Laitan muutaman käppyrän OH:sta liitteeksi, näkyy 3 viimeisen vuorokauden ajalta kompressorin käyntinopeus, ulko- ja sisälämpötila. Minulla kompressorikäyrä lähtee nostaamaan käyntinopeutta vasta -2C:sta joten tuossa ollaan menty tasaista minimiä. Sisälämpötilan asetus on 22,5C +/- 0,5C mikä toteutuu aika hyvin.

Tuo pitkähkö käyntitauko tuossa 15 päivä n klo 12-17 on minun oma aikaansaannos, vaihdoin seinän läpiviennistä Nibestä yhdet joustoputket 35mm:n teräsputkiksi. Tuohon meni totuttuun tapaan aikaa noin 2,5 kertaisesti se mitä olin ajatellut.

 

[Immu]

Tammikuun kylmien kelien aikana tuli todettua että puukattila on mitä mainioin täydennys VILP:n rinnalla. Jos sähkö on kallista ja/tai VILP:sta loppuu puhti lämmöntarpeen ylittäessä tuottoa niin kattilasta tuota lisäenergiaa saa kuormittamatta runkoverkkoa ja maksamatta raippamaksuja. Automatisoituahan tuota ei saa kun polttaa klapeja mutta se on pieni harmi kun tuossa lataa varaajaa eli pesällinen kerralla sen mukaan kun jaksaa ja ehtii.

Nyt on niin tuttua asiaa, etten malta olla kommentoimatta tähän. Tuo kattilankäyttö oli itselläni myös lämmitysrempassa johtoajatuksena. Meillä on kohtuullisen kokoinen tulipesä kattilassa (Etna Combi 47kW), että puolimetristä halkoa mahtuu tunnin paloajaksi. Eli ei tarvitse ihan asustella lämmönjakohuoneessa (itse kattilahan on omassa kopissaan palo-oven takana). Meillä puukattilan lämpö menee suoraan varaajaan (Akvaterm 2000), josta sen matka jatkuu patteriverkostoon Oumanin ohjaamana. Vilppi (Mitsu Ecodan) touhuaa pakkasella apuna siihen asti kuin rahkeet riittävät, eli -15 asteeseen asti pysyy hyvin käyrällä (jolloin puukattilaan tehdään tuli).

 

[kurre orava]

Helmikuu 2024 oli jälleen edellisvuosien vastaavaa kuukautta kylmempi, tosin ruutuvihon muistiinpanojen perusteella vuonna 2021 helmikuu (-6,4C ja 656) oli vielä tätä vuotta huomattavasti kylmempi. Kuukauden keskilämpötila Turun mittauspisteellä oli -2,8C (v 2023 -1,7C) ja lämmitystarveluku 575 (v 2023 523). Kuukausi oli jälleen luonteeltaan kahtiajakautunut, alkukuukausi oli reippaan kylmä ja toinen puolisko taas tyypillinen lounaissaariston leuto ja sateinen. Kuukauden kokonaissähkönkultus oli 2039kWh kun se vuonna 2023 oli 1688kWh. Lämmitykseen ja käyttöveteen meni 1305kWh ja hupisähköön 734kWh.

Helmikuussa työt pitivät Kurren sen verran kiireisenä ettei jakson aikana hirveästi kerennyt harrastamaan. Sen verran sain kuitenkin toimeksi jotta hybriidivaraajan putkisto tuli modifioitua hiukan yksinkertaisemmaksi ja virtaviivaisemmaksi. Aikamoinen sillisalaatti tuo ko varaajan putkitus edelleen, on kupariputkea, messinkiliittimiä, mustia käyriä ja komposiittiputkea. Venttiilejä lukematon määrä jossa sulkuventtiilien lisäksi muutama linjasäätöventtiilikin. Vallan mainioita palikoita muuten nuo mustat käyräosat, varsinkin kahdella 45 asteen käyrällä saa mitä erilaisempia heittoja ja epäkeskoja toteutettua. Joskus olen miettinyt miksi noita ei löydy 30 asteen malleina, saisi vieläkin paremmin hiottua muodot ”kohdalleen”. Ilmeisesti suurta tarvetta moiselle ei kuitenkaan löydy koska puristuspuolen osissakaan ei tahdo löytyä muita kun 45 ja 90 asteen käyriä.

Nibe otti helmikuussa 1139kWh ja tuotti energiamittarista riippuen 4024-4172 kWh, raakacoppien ollessa 3,5-3,6 Sulatuskorjattu cop 3,3-3,4 ja käyttövesi huomioituna 3,2. Sulatuksiin palautui energiaa mittarista riippuen 237 tai 250kWh ja sulatusvettä kertyi helmikuussa 955 litraa. Lattioihin energiaa meni 1718kWh, pattereihin 2190kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 103kWh. Käyttöveden loppulämmitykseen meni suorasähköä 90kWh. Multiheater latasi puukattilaa, otti 75kWh ja tuotti 252kWh, cop noin 3,4. Multiheater teki kuitenkin lämmintä keskilämpötilan ollessa varmaan yli 45C.

Toinen puolisko helmikuusta on tullut Nibe ajettua ns hiljaisessa tilassa, kokemukset tuosta ovat ainakin tähän asti positiivisia. Muutoksen myötä Niben luonne muuttuu urakkatyöläisestä lähinnä tuntipalkolliseksi eli kompressorin nopeus pysyy lähinnä käyntialueen alapäässä ja puhallin käy noin 315-330 rpm kun tuo puhallin muuten mielellään pyörii 450 rpm. Nollan tienoilla ja muutamassa plus asteessa kompressori käy tyypillisesti 40 hertsiä tuottaen noin 7kW:n tehon. Sulatuskorjaamaton keskimääräinen cop tuolloin noin 4,5. Asteminuutit kun tippuvat reippaasti niin Nibe nostaa kyllä kompressorin käyntinopeutta ja välillä puhaltimenkin nopeutta mutta hyvin hyvin maltillisesti ja todella hitaasti. Pikkupakkasilla ja nollan tienoilla tuo tuntuu toimivan vallan mainiosti hiljaisessa tilassa, ainoa keksimäni puute tuossa on se ettei normaalin ja hiljaisen tilan välillä voi siirtyä automaatiolla vaan ainoastaan suoraan SMO40:ta säätämällä. Laitoin Nibelle toivomuksen siitä että hiljaisen tilan aktivointi/deaktivointi saataisiin mukaan pehmeiden tulojen ominaisuuksiin seuraavien softapäivitysten myötä mutta en taida yrittää pidätellä hengitystä odottaessani sitä että toiveeseeni vastattaisiin. Alla cop vs ulkolämpötilakäppyrä, tosin tältä päivältä eikä helmikuusta mutta se lienee sivuseikka.

Puukattilasta Ovaliin siirtyi kuukauden aikana ainoastaan 180kWh eli lisälämmön tarve oli kohtuullisen pieni. Häviöt hormin kautta ovat kyllä aikamoisia mutta pysyypähän hormi lämpimänä ja kuivana. Puukattilan energiamittarin katkoksista olen käynyt sähköpostikeskustelua Itronin edustajan kanssa, mittari on kyllä jollain tavoin virheellinen koska nuo noin 7 minuutin pituiset katkokset esiintyvät säännöllisesti joka tunti samaan aikaan, alkavat noin 8 minuuttia yli tasan ja loppuvat noin vartin yli. Tuona aikana mittari ei näytä tietoja eikä myöskään rekisteröi kertynyttä energiaa tms. Toivomuksena tuossa on että Itron kantaisi vastuunsa ja vaihtaisi mittarin uuteen mutta katsotaan miten tuo homma päättyy. Tarjouduin lähettämään heille nykyisen kapistuksen tutkittavaksi mutta en saanut tuohon vielä vastausta. Eli niin kun yleensä, asiakas jos haluaa tai vaatii jotain niin asia ei katsota kovinkaan kiirelliseksi.

 

[kurre orava]

Maaliskuun kuukausirapsa jäi julkaisematta, osittain työkiireiden takia ja osittain inspiraation puutteesta johtuen, luvut tuli kyllä luettua ja kirjattua muistiin ajallaan huhtikuun alussa. Tässä nyt hiukan lyhennettynä eräänlainen yhdistetty maalis- ja huhtikuun käyttökertomus.

Maaliskuun 2024 lämmitystarveluku oli 515 (v 2023 591) ja keskilämpötila Turussa 0,4C (v2023 -2,1). Huhtikuun lämmitystarveluku 403 (v 2023 354) ja keskimääräinen ulkolämpötila 3,3C (v2023 5,0). Eli toinen kuukausista viime vuotta kylmempi ja toinen taas lämpimämpi. Kuitenkin kummankin kuukauden osalta sähkö kului tänä vuonna edellisvuotta enempää, miten sit lienee mahdollista? Syy saattaa piillä siinä seikassa että talvi oli runsasluminen ja lämpötiloiltaan vaihteleva, ajoittain reippaan kylmäkin. Huhtikuussa kun lumi suli ja lisäksi satoi vettä niin pihatien alla kulkenut salaoja / tierumpu oli jäässä ja tiepenkasta muodostui ikään kun pato. Tuollaista rummun jäätymistä en ole täällä kokenut aiemmin ja jottei vielä olisi tuon päälle joutunut kokemaan padonkin murtumista niin pidin aika pitkään huhtikuussa uppopumpun päällä jolla pumppasin vettä tien toiselle puolelle. Ko pumppu oli toki pieni, 400W mutta tekee tuokin lähes 10kWh vuorokauden aikana ja se oli varmaan päällä ainakin 2 viikkoa yötä päivää.

Maalis- ja huhtikuussa tuli vielä hiukan jatkettua tuota hybriidivaraajan putkiston virtaviivaistamista, purin viimeiset komposiittiputket pois ja korvasin ne teräsputkilla. Komposiitin etuna on tietty tuo helpompi taivutus ja kohteeseen muokkaaminen, haittana taas tuntuu olevan se että nuo liitospalat ainakin Uponorin osalta ahdistavat kyllä veden virtausta aika tavalla. Omat puristuspihdit eivät taivu 32mm isompaan komposiittiin joten loppujen lopuksi tuo tuli tehtyä 35 galvanoidulla teräsputkella sekä tuuman ja tuuman vartin kierrepaloilla.

Huhtikuussa sain vielä viimeisteltyä käyttövesipuolen päivityksenkin eli lisäsin yhden vaihtoventtiilin Niben linjaan niin saan nyt tehtyä lämmintä käyttövettäkin Nibellä tuonne puukattilan vesitilaan. Minullahan lämmin käyttövesihän esilämpiää ensin sisääntullessa levylämmönvaihtimessa (toisella puolella lämmitysjärjestelmän paluu hybriidivaraajaan), sen jälkeen Ovalissa on 2 kierukkaa esilämmityskäytössä ja viimeisenä on kierukka puukattilassa. Puukattilan jälkeen esilämmitetty vesi käy vielä sähkövaraajan kautta ennen kun se menee jakoon. Tuo F2120-16 lataa kyllä tuollaista puukattilan kokoista vesitilaa aika haipakkaa vauhtia, tehona näytti olevan tyyliin 11-12kW joten vettä riittänee runsaslukuisallekin saunaporukalle tarvittaessa. Itse asiassa tuota lämmintä vettä löytynee nyt jopa riittävästi teinityttärien tarpeisiinkin. Tosin tässä vaiheessa lapset ovat jo aikuisia joten tuota viimeistä väittämää en nyt pääse todentamaan enää.

Nibe otti maaliskuussa 929kWh ja tuotti energiamittarista riippuen 3634-3762 kWh, raakacoppien ollessa 3,9-4. Sulatuskorjattu cop 3,7-3,8 ja käyttövesi huomioituna 3,5. Sulatuksiin palautui energiaa mittarista riippuen 209 tai 237kWh ja sulatusvettä kertyi helmikuussa 896 litraa. Lattioihin energiaa meni 1651kWh, pattereihin 1810kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 138kWh. Käyttöveden loppulämmitykseen meni suorasähköä 117kWh. Multiheater latasi puukattilaa, otti 113kWh ja tuotti 382kWh, cop noin 3,4.

Huhtikuussa Niben otto oli 697kWh ja tuotto 2858-2966kWh, raakacopit sitä myöten 4,1-4,2. Sulatuskorjattu cop 4-4,1 ja käyttövesi huomioituna noin 3,7. Sulatusenergiaa palautui mittarista riippuen 104-110kWh ja sulatusvettä kertyi 616 litraa. Lattioihin meni 1459kWh ja pattereihin 1359kWh. Käyttöveden esilämmitykseen 103kWh ja loppukuumennukseen suoralla sähköllä 100kWh.

Lämminvesijärjestelmän putkimuutokset sain toteutettua huhtikuuna aikana mutta meni toukokuun puolelle ennen kun tuli tehtyä Nibellä ensimmäiset ”kuumat” vedet. Tuohon väliin sattui pari ylimääräistä työvuoroa ja loppupeleissä meni hetken aikaa kun pohdin missä kohtaan Niben asetuksia on se paikka jossa kerron SMO40:lle että laitteistossa löytyy nyt myös vaihtoventtiili ja sitä kääntämällä voidaan tehdä myös kuumaa käyttövettä. Kokeilujen ja erehdysten kautta sain tuon sit toimimaan toukokuun puolella. Loggerin käppyröistä on helppo todeta milloin pumppu on tehnyt käyttövettä ja milloin taas suorittanut normaalia lämmitystä.

Huhtikuussa luovuin Niben osalta ”silent modesta”, nyt HA käskyttää sähköpörssin hintojen perusteella Nibeä päälle ja pois. Tosin leikkasin käyntialueesta pois ylimmätkin käyntinopeudet eli 75-90hz ei ole tällä hetkellä käytössä.

Niben uplinkista on tarkoitus luopua sitä myöten kun Nibe pakottaa siirtymään myuplinkiin. Tilasin lilygo/esp32 kilkkeet (toivottavasti osui valinnat oikein) ja tarkoituksen tuota myöden siirtää se Niben modbus käskytys HA:lle ja luopua loppupeleissä Openhab:sta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sulatuksiin palautui energiaa mittarista riippuen 209 tai 237kWh ja sulatusvettä kertyi helmikuussa 896 litraa.

Äkkiä pudottaen tämä tekisi noin 83 kWh jään sulattamiseen, olettaen että kaikki olisi "sulatettu". Teillä kun ei ehkä ole pakkasta kovin jatkuvasti, osa vedestä lienee valunut suoraan laariin vetenä. Jos arvaan, tätä ei voi eritellä vaan kyse on lauhde veden kokonaissaaliista? Tuo 83 kWh:n teoreettinen sulamislämpö / noin 220 kWh mitattu sulatusenergia on kyllä sinällään linjassa omiin havaintohin. Yllättävän huonoksi tuo sulatuksen hyötysuhde omien havaintojenikin mukaan tupaa jäämään silloin kun ilma on pakkasella.

Huhtikuussa Niben otto oli 697kWh ja tuotto 2858-2966kWh, raakacopit sitä myöten 4,1-4,2. Sulatuskorjattu cop 4-4,1 ja käyttövesi huomioituna noin 3,7. Sulatusenergiaa palautui mittarista riippuen 104-110kWh ja sulatusvettä kertyi 616 litraa.

Huhtikuun 616 l vesisaanto olettaen kaikki sulateuksi tekisi 57 kWh eli apropoo 50% mitatusta takaisinotosta. Plussan puolella oltaessa tämmöisiä olen myös havainnoinnut.

Oletko muuten tarkastellut, miten nuo mittarit reagoivat pumpun seisonta-aikaan? Kun nyt itsellänikin on käytössä takaisinmittaava Kamstrup, olen havainnut, että se taitaa näyttää latauskierrollekin noin 100 W jäähtymää. Minulla latauskierto on noin 3/4 pannuhoneessa ja varsin heikosti eristettynä. Jos mikään kiertopumppu ei käy, virtaus kulkee luonnon voimalla takaperin ja silloin energiamittarikaan ei ymmärrä siitä mitään vaan näyttää pyöreää nollaa. Jos latauskiertopumppu käy sulanapitotoiminnolla tai lämmönjaon kiertopumpuista jompi kumpi käy, silloin virtaus kulkee "oikein päin" ja mittari vaikuttaa näyttävän pientä negatiivista tehoa ja jotain järkevää virtaamaa.

 

[kurre orava]

Äkkiä pudottaen tämä tekisi noin 83 kWh jään sulattamiseen, olettaen että kaikki olisi "sulatettu". Teillä kun ei ehkä ole pakkasta kovin jatkuvasti, osa vedestä lienee valunut suoraan laariin vetenä. Jos arvaan, tätä ei voi eritellä vaan kyse on lauhde veden kokonaissaaliista? Tuo 83 kWh:n teoreettinen sulamislämpö / noin 220 kWh mitattu sulatusenergia on kyllä sinällään linjassa omiin havaintohin. Yllättävän huonoksi tuo sulatuksen hyötysuhde omien havaintojenikin mukaan tupaa jäämään silloin kun ilma on pakkasella.



Huhtikuun 616 l vesisaanto olettaen kaikki sulateuksi tekisi 57 kWh eli apropoo 50% mitatusta takaisinotosta. Plussan puolella oltaessa tämmöisiä olen myös havainnoinnut.

Oletko muuten tarkastellut, miten nuo mittarit reagoivat pumpun seisonta-aikaan? Kun nyt itsellänikin on käytössä takaisinmittaava Kamstrup, olen havainnut, että se taitaa näyttää latauskierrollekin noin 100 W jäähtymää. Minulla latauskierto on noin 3/4 pannuhoneessa ja varsin heikosti eristettynä. Jos mikään kiertopumppu ei käy, virtaus kulkee luonnon voimalla takaperin ja silloin energiamittarikaan ei ymmärrä siitä mitään vaan näyttää pyöreää nollaa. Jos latauskiertopumppu käy sulanapitotoiminnolla tai lämmönjaon kiertopumpuista jompi kumpi käy, silloin virtaus kulkee "oikein päin" ja mittari vaikuttaa näyttävän pientä negatiivista tehoa ja jotain järkevää virtaamaa.

Juu, lauhde-/sulatusvedelle on vain yhtä saldoa, en saa noita eroteltua mitenkään järkevästi saatikka luotettavasti. Sekä maalis- että varsinkin huhtikuussakin oli jaksoja jossa ulkolämpötila oli sen verran tukevasti plussan puolella ettei prosessi vetänyt höyrystintä jäähän ollenkaan vaan vesi muodostui nimenomaan kondensoimalla höyrystimeen pysyen koko ajan vesimuodossa.

Minulla tuo latauskierto on lyhyehkö, tyyliin reilu neljä metriä suuntaansa sisällä ja keskimäärin metrin verran ulkona. Minulla kv pumppu pysähtyy lämpöpumpun mennessä tauolle ja pakkaskelillä tuo käy taas melkein tauotta. Joten havaintoja siitä siirtyykö pumpun piirissä sisältä ulkoa on hyvinkin niukasti. Lämpöpumpun ollessa tauolla ja kv pumpun kierrättäessä vettä levylämmönvaihtimen lämpötilan laskiessa loggeri näyttää kyllä että ulos menee tyyliin muutama sataa wattia. Mutta silloin varaajasta menee lämmintä vettä ulos ja palaava vesi on ollut putkissa jäähtymässä tyypillisesti tunninkin verran.

Vapaakierto varaajasta ulos lämpöpumpulle minullakin pyörii "väärin päin" nyt kun asiaa ajattelen joten sekään ei näy kyllä mittarien luvuissa.

Se tuli pantua merkille tuossa kun tuon hybriidivaraajan vaihtoventtiilin kanssa tein kokeita et mikäli sen jätti asentoon "ylös" eli siinä asennossa kun ko venttiili on lämpöpumpun lämmittäessa varaajaa vielä lämpöpumpun sammuttua niin silloin osa lämmityspiirien vedestä kiersi lämpöpumpun vaihtimen kautta. Luovuin tuossa huhtikuussa myös käyttämästäni ESCO20 termostaatista (se rupesi ikävästi oskilloimaan tietyissä olosuhteissa enkä löytänyt siihen lääkettä) ja siirsin tuon vaihtoventtiilin ohjauksen raspille. Nykyään kun lämpöpumppu käy venttiili ohjataan niin että tuotto menee hybriidivaraajan yläosaan ja sulatuksen aikana sekä lämpöpumpun ollessa pysähdyksissä venttiili käännetään varaajan alaosaan.

Minullakin tuo uusi Kamstrupin energiamittari ilmestyi oven taakse, toimitus Saksasta kesti aika tasan viikon. Mutta en ole kerennyt vielä kokeilla kommunikoiko tuon mbus kortti loggerin kanssa. Vanhempi Kamstrup pitäisi olla yhteensopiva joten toivoa lienee. Saa nähdä milloin tuon kerkeäisi kokeilemaan. Ikävästi työnantaja torpedoi harrastuksiani täyttämällä työvuorolistoja Kurren nimellä...

 

[kurre orava]

Ihan "komiat" copluvut piirtyvät plakkariin tällaisina lämpiminä päivinä. Lämmitystarve on vaan niin olematon ettei juhlimiseen ole oikeasti aihetta, lämpöä menee ainoastaan kellarikerroksen lattioihin. Stby ajat syövät kyllä nuo mahticoppelot, tosin tänään kun ukkosti niin oli kahvat käännettynä alas viitisen tuntia päivällä, silloin ei luonnolisesti kulu sähköäkään.

Tänään kun sähkö oli päivällä kallista niin Nibe latasi varaajan aamuyöstä halvan sähkön aikana ja oli sen jälkeen estettynä 13 tuntia. Lattioiden tehontarve on niin pieni että varaajien energia riittää niille hyvin tuollaisen reilun puolen vuorokauden yli mutta kattilassa oleva lämpimän veden tehostettu esilämmitys kerkeää kyllä viilentymään ainakin kymmenisen astetta. Hyvin riittää kuitenkin lämmintä vettä normaalikäyttöön.

Alla olevassa käppyrässä pumppu on ensin tehnyt kattilaan tuota lämpimän käyttöveden esilämmitysvettä noin 20 minuuttia (tavoitelämpötila noin 45C) ja sen jälkeen ladannut varaajia noin 1h 20 minuuttia (tavoitelämpötila n 30C).

Muoks: Kesäkuun alussa taidan kääntää Niben pois päältä. Elleivät kelit viilene sit vallan hurjasti.

 

[kurre orava]

Kurren välitilinpäätös – kuusi vuotta vilppiä, mitä siitä jäi käteen?

Tuossa aiemmin jossain vaiheessa tuli mainittua että oli vakaa tarkoitus tehdä jonkinlainen tilinpäätös Niben suorituksista laitteen tullessa kuuden vuoden ikään. Tuo kuusi vuotta valikoitui käytännön syistä, Niben kylkiäisenä tullut lisävakuutus eli eräänlainen takuun pidennys kun on voimassa juuri kuusi vuotta jonka jälkeen kuluttaja voi joko ostaa siihen omilla rahoillaan pidennystä tai luottaa siihen ettei eteen tulisikaan sitä hiukan heikompaa hiihtokenkää. Alkuperäinen lisävakuutus umpeutui minun osalta helmikuun alkupuolella ja tammikuussa Arctic lähetti pidennysehdotuksen, vuoden pidennys tarjottiin hintaan 189€. Sen verran on omalta osaltani tähän astisessa elämässä tullut lunta tupaan etten luottanut tuuriini vaan maksoin kiltisti pyydetyn suumman. Oletettavasti tuo summa nousee joka vuosi, Arcticilla löytynee erinomaiset tilastot siitä milloin nuo rupeavat yleensä porsimaan ja luonnollisesti hinnoittelevat tuotteensa sen mukaisesti. Tuo alle 200€ on kuitenkin vielä sellainen summa ettei sillä kovin isoa vikaa korjata jos sattuu Musta Pekka jäämään käteen.



Ennen lukujen julkistamista vielä pieni disclaimer. Kaikki tässä mainitut luvut on mitattu, niitä ei suinkaan ole keksitty eikä katsottu kahviporosta. Olosuhteiden johdosta on kuitenkin mahdollista että jossain kohtaa olisi johonkin joku virhekin lipsahtanut. Laivakauppias sanoisi ”In good faith but without guarantee”, itse ehkä sanoisin että uskon kirjoittavani totta mutta vastuu on toki lopulta lukijalla. Tämä lähinnä kun puhutaan pitkähköstä aikajaksosta jonka aikana systeemi on ensin syntynyt ja muokkautunut jolloin matkan varrella osa laitteista ja mittareista ovat vaihtuneet. Taloon muutettiin vuonna 2019 helmikuussa ja Multiheater sekä patteri- ja lattiapiirien energiamittarit tulivat kesällä 2019. Energiamittaritkin ovat vaihtuneet useaan otteeseen matkan varrella. Olen kyllä kirjannut vaihdot ja mittarilukemat muistiin mutta toki moinen luo aina pientä riskiä virheille. Nibe otettiin käyttöön helmikuussa 2020 ja ensimmäiset sulatuksia mittaavat energiamittarit tuli hankittua syksyllä 2020. Vuonna 2020 sekä -21 oli öljy vielä Niben rinnalla ja patteritkin vaihtuivat osissa. Veden esilämmityksen mittaamiseen nuo tyypilliset energiamittarit soveltuvat aika huonosti, veikkaan että esilämmityksen todellinen energiamäärä on mitattua isompi.



Nibe on reilun kuuden vuoden aikana (lukemat otettu 22.3) ottanut verkosta 41742kWh ja tuottanut 166612kWh (Niben EMK:n mukaan) tai 156645kWh (energiamittareiden mukaan). Sulatusenergiaa on samalle jaksolle kirjautunut 6139kWh. Sulatusenergian osalta puuttuu siis helmi-huhtikuun sulatukset vuonna 2020. Käyntitunteja on Nibelle kertynyt 23174 ja käynnistyksiä 6672. Noita lukuja kun lähtee purkamaan niin saadaan raakacopiksi Niben omalla EMK mittarilla 3,99 ja energiamittarilla 3,75. Niben väittämän mukaan EMK huomioi saldossa sulatukset, mene ja tiedä, en löisi sen puolesta vetoa. Energiamittarin luvun kun sulatuskorjaa niin cop on 3,61. Sulatusten osuus kokonaistuotosta noin 4%. Keskimääräinen käyntijakson pituus on ollut 3,47h. Ihan kelpo lukuja ilmasta ottavalle voisi jopa sanoa.



Jotta saadaan hiukan vertailupohjaa niin lisää lukuja pöytään. Energiamittarit kun lukee niin patteripiireihin on vuosien varrella mennyt 86214kWh, lattiapiireihin 85153kWh, veden esilämmitykseen 4392kWh ja suorasähköllä käyttöveden loppulämmitykseen 5784kWh. Vastukset ovat avustaneet Nibea 495kWh edestä, lähinnä nuo vastukset ovat olleet päällä vikatilanteissa. Yhdessä nuo tehnee 182038kWh. Aikajaksolle kun laskee kaiken tuotetun energian niin pääsen lukemaan 195737kWh, tuossa on silloin Multiheater ( 30342kWh) sekä puukattila (2471 kWh) mukana Niben ja vastusten sekä lämminvesivaraajan lisäksi. Taloa ostaessa myyjä antoi vuosittaiseksi energiankulutukseksi noin 3000 litraa öljyä + noin 9000kWh sähköä. Seitsemälle vuodelle jyvittäen nuo ja huomioden öljykattilan hyötysuhde niin vaikuttaa siltä että luvut osuvat kyllä kohtuullisesti hehtaarille.



Seitsemän vuoden öljyt olisivat annettujen lukujen mukaan pyöreästi 21000 litraa. Tekoälyn antamien öljyhintojen mukaan vuosille 2019-2026 keskihinnaksia muodostuisi 1,24€ jolloin öljykustannukset olisivat olleet 26040€. Verkosta on tuon seitsemän vuoden aikana otettu 55931kWh (Nibe 41742, vastukset 495, Multiheater 7910 sekä lämmin vesi 5784). Sähkön hinta ei ole niin yksiselitteinen kun öljy, muuttujia on enemmän ja vuosien varrella on täällä ollut sekä kiinteän hinnan sopimus että pörssisähköä. Mutta jokainen voinee laskea itse sillä hinnalla millä uskoo sähkön saavansa kannattaako vai ei. Jos laskee että sähkön kilowattitunti olisi keksimäärin kustantanut noin 0,2€ niin energian hinnaksi tulee 11186€. Jää tuohon hiukan investointivaraa öljyyn nähden.



Ihan pelkällä moukantuurillahan ei tuota tulosta ole kuitenkaan saatu aikaan, laitteistoa on kasattu, muokattu ja hiottu useampaan eri otteeseen. Joku voisi väittää että laitteisto on monimutkainen mutta kauneus on tunnetusti katsojan silmissä. Nibellä on oma työsäiliö (800 litran hybridipurkki) ja sen perässä on puskurina 1000 litran ovali. Ovali niin kun moni muukin palikka on hankittu käytettynä. Ovalissa on 2 esilämmityskierukkaa ja puukattilassa vielä kolmas. Nibe lämmittää nykyisin vaihtoventtiilin kautta puukattilan noin 45C:hen. Toki talon lämmitystä priorisoiden. Esilämmityspiirissä on myös isohko levari, kaikki nämä yhdessä vaikuttanee tuohon suhteelliseen pieneen suorasähkömenekkiin. Talossa on noin 1/3 osa lattialämmityksellä ja loput pattereilla. Patterit on uusittu ja rankasti ylimitoitettu menetelmällä niin isot kun lompakko kestää ja naisväki sallii. Tahtipuikkoa kokonaisuudelle heiluttaa Homeassistant pörssisähkön hintojen mukaan (kiitos @-Teme- ) ja lämpöä jakaa Oumanin uudelleenohjelmoitu säädin (kiitos @Apulanta ). Muutenkin foorumin käyttäjille kiitoksia kaikesta avusta ja neuvoista matkan varrella.



Kuuteen vuoteen on toki mahtunut joitakin murheitakin Niben osalta vaikka se hyvin luotettava laite onkin ollut. 2023 hajosi puhallin yhtäkkiä ilman sen enempää etukäteisvaroitusta. Laite oli muutaman päivän pois pelistä ja vastukset posottivat kuumana. Kustannuksia tuosta haverista ei itselleni koitunut, Arctic korvasi sen mitä kotivakuutus ei korvannut. Tosin jouduin itse toimimaan pankkina siinä. Vuoden 2026 helmikuun pakkasissa tuli seuraavan kerran ongelmia, nuo olivat kyllä osittain itse aiheutettuja. Olin viilannut käyrän turhan alas ja äkkiä kiristynyt pakkanen sai aikaan ekan epäonnistuneen sulatuksen omalta kohdaltani. Tästä seurasi kiihtyvä syöksykierre joka johti siihen että tullessani kotiin työviikolta höyrystin oli umpijäässä ja kone vikatilassa. Pakkosulatuksellakaan ei lähtenyt sulattamaan vaikka lämmitin varaajan puukattilalla vaan katkaisi matalapainehälystä. Loppujen lopuksi jouduin huputtamaan ja sulattamaan koneen jonka jälkeen se taas toimi moitteetta. Tuossa toisessa tapauksessa nuukuus oli vienyt voiton järjeltä ja marginaalit olivat liian ohuita, muutin säädöt hiukan sen jälkeen sellaisiksi jotta varaa jää reilummin. Mutta mielestäni kaksi häiriötilaa kuudessa vuodessa ei ole kovinkaan paha saldo. Niben tuotto riittää pitämään talon lämpimänä noin -17 asteeseen asti, sen jälkeen se tarvitsee tukea joko vastuksilta tai ILP:eiltä muuten sisälämpö lähtee hitaasti vajoamaan.