VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

[kurre orava]

Itsellä on ssd usbilla raspissa kiinni.

Joo, minullakin on ssd levy tuossa raspissa kiinteästi mutta oletko automaagisoinut tuon varmuuskopionnin jollain? OH:ssa tuntuu olevan tarjolla lähinnä Amanda ja sen käyttöönotto tuntuu ainakin suhteellisen monimutkaiselta.

 

[julli100]

En varmuuskopioi ja raspi starttaa suoraan ssd:tä. Uusimmat vaati SD kortin starttiin, en tiedä vaativatko vielä?

 

[kurre orava]

Lounaissaaristossa vaihteeksi pakkaskeliä, ulkona noin -7C--8C ja Nibe toimittaa aika pitkälti sitä mitä valmistaja on luvannut. Vuorokaudessa tulee 1-2 starttia eli jossain kohtaa vuorokautta tulee lyhyehkö tauko, muuten tuo käy tuollaista 60-65hz:n osatehoa. Cop pysyy tuolla vielä kolmosen yläpuolella ja talo pysyy lämpimänä.

Verraten tasaisena pysyy tuo cop viivakin, eikä sanottavammin laske kun lehmän häntää käyntijaksojen loppupuolella, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kohtuullisesti ovat mielestäni saaneet tuon sulatusalgoritmin toteutettua.

 

[kurre orava]

Marraskuu 2021 taputeltu ja lukemat kirjattu ruutuvihkoon, kuukausi oli luonteeltaan tyypillinen lounaisrannikon alkutalven kuukausi, osittain lauha ja sateinen ja osittain kylmäkin. Keskilämpötila Turussa oli 1,4 ja lämmitystarveluku 468 ( normaali 486 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli 2,5 C, kylmimmillään -11,2C ja lämpimimmillään +11,5C. Sähköä kului kuukauden aikana 1928kWh josta lämmitykseen ja veteen meni 960 kWh ja hupisähköön 968 kWh (hupisähkössä mukana tosin myös yläkerran ja välikerroksen ILP:it jotka käyvät harvakseltaan ja yläkerran vessan/pesuhuoneen lattialämmitykset). Sisälämpötila mittausjakson aikana noin 23,5C.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 830kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 3080kWh (sulatuksiin 128kWH), Zenner 3116kWh (sulatuksiin 116kWh), Itron 3212kWh ja Niben EMK mukaan 3341kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,71 – Zenner 3,75 – Itron 3,87 ja Nibe EMK 4,02. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,55 ja Zenner 3,61. Kompuran käyntitunteja oli 469 ja käynnistyksiä 154.



Lattioihin meni kuukauden aikana energiaa 1298kWh ja pattereihin 1778kWh. Joku luentavirhe on ollut edellisessä kuukauden lukemissa, marraskuussa kun ei hukkaa olisi ollut käytännössä ollenkaan vaan kaikki tuotettu energia (ja jopa hiukan lisää) olisi mennyt käyttöön.


Multiheater oli marraskuussa päällä lähinnä saunomisten yhteydess., OpenHab ohjaa tuota nykyään ulkolämpötilan mukaan. Multiheaterin otto 40kWh ja anto 172kWh eli cop noin 4,25.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 89kWh (n 2,9kWh/vrk) ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,31 ja Zenner ehkä muutama desimali ylempänä. Lämpimän veden esilämmitykseen meni energiaa 62kWh

Vettä kului marraskuussa aika lailla normaalisti, hiukan ehkä normaalia vähemmän, noin 8,3m3.

Sulatusveden mittauksen sain kuukauden aikana parannettua vielä hiukan luotettavammaksi, mittariin on marraskuun aikana kertynyt 347 litraa. Osan kuukaudesta jäi vielä litroja mittaamatta kun magneettivenaan meni roskia ja vesi tihkui sieltä sitten niin hiljaa ettei mittari sitä noteerannut. Lisäsin linjaan suodattimen / mutaboksin (löytyi miljoonalaatikosta) ennen mittaria vielä ja kytkin myös sulatusvesien saattolämmityksen raspin ohjaukseen jottei vastus hohka kuumana koko ajan niin kun se lähtökohtaisesti tekee F2120:lla vaan ainoastaan sulatusten yhteydessä ja hetken sen jälkeen. Joulukuun mitattu sulatusvesimäärä pitäisi olla aika lailla totuutta vastaava.

Ihan varauksettoman tyytyväinen en itse ole kuukauden arvoihin ja tuloksiin vaikka nuo sinänsä ovat VILP:lle ihan kelvollisia marraskuussa niin hiukan täytyy vielä tuota ulkoista ohjausta hioa. Lähinnä luulen että viritin liian laajat rajat noiden asteminuuttien sorkkimiselle ja sitä puolta täytyy siten vielä hiukan kiristää. Joulukuu 2020 oli arvoiltaan hyvin liki tämän vuoden marraskuuta, niin keskiulkolämpötilan kun tuotonkin suhteen mutta silloin tein pari kymmennystä parempaa coppia kautta linjan. Ei silleen että tuolla muutaman kymmenyksen copilla olisi mitään varsinaista merkitystä mutta tuo osoittaa sen että kun säätömahdollisuudet kasvaa niin asiasta helposti innostuu ja tulos saattaa olla alkuperäistä huonompaa. Sinänsä tuo kaitseminen raspilla toimii juuri niin kun oli ajateltukin, nyt se ei mene turhaan tauolle juuri ennen sulatusta ja tuota kautta saa aika paljon tietoakin irti mitä ei muualla välttämättä näy. Mutta liiaksi ei kannata noita käyntijaksoja pidentää, se rupeaa sit syömään tuota kokonaishyötysuhdetta. Nibe kun tuntuu muutenkin pääsevän alueelle ikään kun ”heti” käynnistyessä eli ei ole tuollaista alkuaikaa missä coppi on kuralla niin ei kannata senkään takia liiaksi venyttää noita käyntijaksoja.

Tämänhetkinen "prosessitilanne"

Ja kuluneen vuorokauden cop vs ulkolämpötila:

 

[Espejot]

Erityisen hyvä - informatiivinen - prosessikuva. Tuosta ei paljon kysymyksiä jää... tai no. Nyt kun näitä esi/tulistusvaraajia on niin hukkuuko niihin paljon energiaa. Jos lähtisit puhtaalta pöydältä niin olisiko systeemi yksinkertaisempi?

 

[kurre orava]

Erityisen hyvä - informatiivinen - prosessikuva. Tuosta ei paljon kysymyksiä jää... tai no. Nyt kun näitä esi/tulistusvaraajia on niin hukkuuko niihin paljon energiaa. Jos lähtisit puhtaalta pöydältä niin olisiko systeemi yksinkertaisempi?

Oli jäänyt kysymys huomaamatta kaiken kiireen keskellä.

Olen tuota itsekin pohtinut useamman kerran mitä olisi voinut jättää pois tai voisi jättää pois. Silloin kun lähdin liikkeelle niin minullahan ei ollut kun öljykattila ja ostin siihen käytettynä tuon UKV varaajan. MuTu on sen suuntainen että nykykonstellaatiossa UKV:n voisi ihan hyvin skipata koska kattila on on jo ikään kun puskurina hybriidivaraajan jälkeen. Jos taas öljykattilan valjastaisi käyttöveden lämmitykseen niin tuo UKV lienee kuitenkin paikallaan. Ja putkihommissa oli sen verran työtä etten viitsikovin helpolla lähteä tuota muuttamaan. Lämpötilat noissahan on niin matalia ettei niistä hukkaa mainittavammin koidu. Hybriidivaraaja on autotallin puolella, sen hukkalämpö lämmittää tallia ja kattila sekä UKV lämmittävät kattilahuonetta. UKV:sta ei todennäköisesti ole juurikaan hyötyä tuossa nyt mutta ei oikein maksa vaivaa ruveta muuttamaankaan sitä.

Asiasta kolmanteen niin totesin että sulatusvettä tulee nyt nollan tienoilla todella paljon. Tänään noin 1C, 96% RH, 7 sulatusta ja 43 litraa sulatusvettä kertynyt. Vielä kerkeää ainakin yhden tämän vuorokauden puolella jolloin on hyvin lähellä 50 litraa.

 

[jmaja]

Vielä kerkeää ainakin yhden tämän vuorokauden puolella jolloin on hyvin lähellä 50 litraa.

Miten sulatukseen käytetty energia korreloi jään sulamislämpöön? 50 litraa jäätä vaatii sulaakseen 4,6 kWh. Paljonko meni energiaa mittarista?

 

[pelzi_]

Mitä tarkoittaa tuo 9kWh sulatusta? Sähköä vai lämpöä?

Kuitenkin 50l tiivistynyttä vettä tarkoittaa 31kWh höyrystymislämpöä.

Loppuviimeksihän sulatusenergia on äärimmäisen häilyvä käsite kun sulatuksen jälkeen taas kuuman kennon energia tuodaan takaisin sisälle. Onko se tuottoa vai vähennetäänkö se miinusmerkkisestä sulatusenergiasta? Kämppään tuotettu nettosumma ei tästä semanttisesta kirjanpitokikkailusta tietysti muutu.

 

[kurre orava]

Miten sulatukseen käytetty energia korreloi jään sulamislämpöön? 50 litraa jäätä vaatii sulaakseen 4,6 kWh. Paljonko meni energiaa mittarista?

Varaajan vedestä on otettu tuon verran (9kWh) energiaa jäähdytykseen/sulatuksiin. Pumpun huiliessa on pieni omakierto joka myös nakertaa tuota energiaa, vesi palaa hiukan haaleampana mitä lähti. Mutta stby aikaa ei nyt tainnut eilen kovin paljon olla. Toki tuo laskuri laskee vain kokonaisia kWh pulsseja joten se milloin tuo pulssi tallentuu ja milloin valtaosa energiasta on kulunut eivät välttämättä ole ihan täysin synkassa.

En oo nyt mitannut minkä lämpöisenä tuo vesi sieltä tulee mutta MuTu on että tuo lämpiää kyllä aika paljon enemmän kun nolla asteiseksi eli siihenkin nostoon menee ilmeisesti jonkin verran energiaa. Ja sulatuksen loppupäässä kennossa oleva lämpö imaistaan takaisin jolloin tuo energia ikään kun käy vaan ulkona kääntymässä ja saattaa näkyä mittauksissa ensin sulatusenergiana ja sit vielä palautua varaajaan lämpönä.

 

[pelzi_]

Eli sähköä ei tiliöidä sulatuksen aikana erikseen?

 

[kurre orava]

Eli sähköä ei tiliöidä sulatuksen aikana erikseen?

Sähkölle eli Niben ottoenergialle on vain yksi saldo, en ole pitänyt oleellisena eritellä sulatusten viemää sähköä. Mielestäni oleellinen tulee esille kunhan tiedetään kokonaisotto ja -tuotto sekä mielellään minkä verran on palautunut energiaa sulatuksiin. Ehkä tuollaisen tiliöinnin saisi aikaiseksi, järjestelmähän tietää mitkä jaksot kone sulattaa ja milloin tuottaa lämpöä mutta en oikein yksinkertaisena yrittäjän näe että tuossa olisi oleellista tietoa.

Asiasta kolmanteen, muualla kun on pohdittu VILP:ien sulatusten tiheyttä niin otin OpenHab:sta kuvakaappauksen jossa näkyy hyvin miten Nibe pidentää tuota aikaa seuraavaan sulatukseen lämpötilan laskiessa. Mitenkään kiveen hakattu arvo tuo ei kuitenkaan ilmeisesti ole vaan se tuntuu elävän käyntijakson aikana ja joskus sulatus aloitetaan ennen aikojaan, oletan että silloin jokin muu tekijä on tuon sulatuksen laukaissut. Mutta lähemmäs 5 tunnin jaksoja tuo rupeaa tuollaisessa -13C ilmassa vetämään. Seurasin tuota edeltävää sulatusta, vettä tuli noin 4 litraa neljän tunnin käynnin jälkeen.

 

[kurre orava]

Joulukuu 2021 ja sitä myöden koko vuosi 2021 takana ja paketissa, sen johdosta hiukan yhteenvetoa niin kuukauden kun vuodenkin osalta. Joulukuu oli pitkästä aikaa kylmä lounaassakin, tosin alueelle ominaiseen tapaansa jaksoon mahtui niin kireitä pakkaspäiviä kun lauhoja osuuksiakin. Ilmatieteenlaitoksen mukaan kuukauden keskilämpötila oli Turussa -5,9C ja lämmitystarveluku 710. Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden keskilämpötila oli -4,8C, kylmimmillään käytiin -18,4C:ssa ja jossain vaiheessa oltiin taas plussan puolella yli 6C.

Otin exelista tiivisteen joulukuulle ja koko vuodelle. Niben joulukuun tuotto oli suurin yksittäinen kuukausituotto seurannan aikana, tosin päivää kohden laskettuna tuotto oli yhä suurempaa helmikuussa 2021.

Vuoden aikana sain valtiolta öljykattilasta tai oikeastaan polttimesta luopumiseen mikä ainakin omalta kohdalta paransi tuota palstalla usein viljeltyä TMA:ta ihan huomattavastikin.

Olen menneen vuoden ja ylipäätään nykyjärjestelmän ajan koittanut jalostaa seurantaa ja mittaroinitia niin että tuloksista tulisi luotettavia, toistettavia ja läpinäkyviä sekä kertoisivat monipuolisesti siitä missä mennään ja onko muutoksia tapahtunut, joko tahallisia tai tahattomia. Teen tuota lähinnä omasta mielenkiinnosta ja josko siitä mahdollisesti olisi jollekin muullekin jotain iloa tai hyötyä. En ansiomielessä myy enkä asenna laitteita eikä ole mitään kytköksiä Nibeen. Joskus olisi toki eduksi että niitä olisi, muutaman kerran olen koittanut lähestyä heidän propelliosastoaan mutta eivät viitsi minunkaltaiselleni moukalle vastata tai ainakin siltä vaikuttaa. Sanomattakin on selvää että maalämmöllä hyötysuhde olisi vielä parempi mutta toisaalta lohdutuksena sellaisille ihmisille jolle poraaminen ei ole jostain syystä vaihtoehto tuo tieto että kyllä ilma/vesi pumpullakin siedettäviä tuloksia saa aikaiseksi. Vuoden 2021 cop:ksi (sulatukset, käyttöveden lämmitys ja vastukset huomioituna) sain kaikesta pessimistisimmällä energiamittarilla 2,99 mikä on mielestäni ihan kelpo tulos tuollaiselle härvelille. Nibe kulutti 7794kWh vuoden aikana ja tuotti mittarista riippuen 26770-28627 kWh. Tarkempia lukuja taulukossa.

Vuoden aikana olen tuohon omaan seurantaan lisännyt lähinnä sulatusveden mittaroinnin mikä sinänsä yksinkertaisena asiana osoittautui yllättävänkin haastavaksi. Tuon lisäksi olen kokeillut eri keinoja jolla voisi mahdollisesti vaikuttaa tuohon Niben sielunelämään ja sen kaitsemiseen. Käytännössä olen tuota tehnyt käskyttämällä pumppua raspilla modbusin väylän kautta. Pyrkimys tuolla kaitsemisella ei ole ollut käyntijaksojen pidennys vaan enemmän käyntiprofiilin järkeistäminen niin ettei luonteeltaan urakkatyöläinen Nibe kuroisi asteminuutit kasaan nasta laudassa vaan ennemmin kävisi sellaista käyntinopeutta jossa hyötysuhde on hyvä ja käyntijaksot järkeviä. Hiukan tuolla puolen on tekemistä vielä, taulukoista näen että copit ovat joltain kuukausilta vertailukuukausia heikompia kun automatiikka on pidentänyt tarpeettoman pitkiksi nuo käyntijaksot. Eli hiomista tuo kaipaa, jollei lämmitystarve ole sitä luokkaa joka vastaisi yhtämittaista käyntiä niin ei oikeastaan kannata pidentää noita käyntijaksoja pidemmälle kun seuraavaan sulatukseen asti. Ettei käy niin että ensin huilataan pitkän tovin ja käyntiin lähtiessä tuleekin melkein heti sulatus jolloin asteminuutit äkkiä ovat tarpeettoma paljon pakkasella. Ihan helppoa Nibe ei ole tuosta tehnyt, vaikka noita Modbus rekistereitä on aikamoinen kasa niin loppujen lopuksi hyvin harvalla noista oikeastaan aidosti pystyy vaikuttamaan tuohon pumpun käyntinopeuteen. Lähinnä asteminuuteilla kikkailemalla ja kompurakäyrää säätämällä tuohon pääsee mutta luulisi siihen löytyvän jokin helpompikin tapa? SMO:stakin on muutamia sellaisia säätöjä jolla tuohon voisi vaikuttaa mutta niihin ei pääse ainakaan suoraan modbusin kautta, ne kun vaikuttavat tuohon ulkoyksikköön eikä siten ole ainakaan julkisesti mitään sellaista modbus rekisteriä millä noihin pääsisi etänä kiinni. Mutta vähän kerrallaan ja pikku hiljaa niin eiköhän se tuosta.

Energiaa kului vuoden 2021 aikana lämmitykseen ja lämpimään veteen noin 28571 kWh joten edellisten omistajien puhe noin 3000 litran vuosikulutuksesta lienee kohtuu totuuden mukainen joskin todennäköisesti hiukan alakanttiin ilmoitettu.

	Joulukuu 2021	v 2021
Lämmitystarveluku	710​	4030​
Keskilämpötila	-5,9​
Kokonaissähkökulutus	2683​	21165​
Niben kulutus	1454,74​	7794,33​
Multiheater kulutus	18,51​	1095,87​
Kompuran käynnistyksiä	71​	1121​
Per vrk	2,3​	3,1​
Käyttötunteja	622​	3867​
Keskimäärin tuntia / käynnistys	8,8​	3,4​
Lämmitysvastus (kWh)	0​	88,86​
Vedenkulutus	8,9​	102,0​
Pattereihin	2657​	14668​
Lattioihin	1642​	13043​
LKV Esilämmitys	84​	860​
Yhteensä	4383​	28571​
Tuotto Nibe / Hydrosonis	4502​	26770​
Tuotto Nibe / Zenner	4540​	26911​
Tuotto:Nibe / Techem
Tuotto:Nibe / Itron	4692​	27728​
Tuotto Nibe / EMK	4790​	28677​
Tuotto: MultiHeater	75​	4473​
Sulatusenergia Hydrosonis	230​	1097​
Sulatusenergia Zenner	222​	1084​
Siirto PZR-Öljykattila Techem	4168​	25141​
Cop:t
Hydrosonis energiam. Nibe	3,09​	3,43​
Sulatuskorjattu cop Hydrosonis	2,94​	3,29​
Zenner energiam. Nibe	3,12​	3,45​
Sulatuskorjattu cop Zenner	2,97​	3,31​
Itron eneriam. Nibe	3,23​	3,56​
EMK 500 Nibe	3,29​	3,68​
MultiHeater	4,05​	4,08​
Käyttöveden priimaukseen (kWh)	101,76​	1104,96​
Per päivä	3,3​	3,0​
Hydrosonis cop käyttövesi ja sulatukset huom.	2,81​	3,01​
Itron cop käyttövesi huomioitu	3,08​	3,24​
EMK 500 cop käyttövesi huom.	3,14​	3,35​
Hydrosonis cop käyttövesi ja sulatukset ja vastukset huom.	2,81​	2,99​
Sähkönkulutus kok.	2683​	21165​
Lämmitykseen ja veteen	1575,01​	9995,16​
Muu kulutus	1107,99​	11169,84​
per päivä (muu kulutus)	35,70​	30,60​
Sulatusvesimittari (litraa)	893​	3420​