VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

[kurre orava]

Itsellä on ssd usbilla raspissa kiinni.

Joo, minullakin on ssd levy tuossa raspissa kiinteästi mutta oletko automaagisoinut tuon varmuuskopionnin jollain? OH:ssa tuntuu olevan tarjolla lähinnä Amanda ja sen käyttöönotto tuntuu ainakin suhteellisen monimutkaiselta.

 

[julli100]

En varmuuskopioi ja raspi starttaa suoraan ssd:tä. Uusimmat vaati SD kortin starttiin, en tiedä vaativatko vielä?

 

[kurre orava]

Lounaissaaristossa vaihteeksi pakkaskeliä, ulkona noin -7C--8C ja Nibe toimittaa aika pitkälti sitä mitä valmistaja on luvannut. Vuorokaudessa tulee 1-2 starttia eli jossain kohtaa vuorokautta tulee lyhyehkö tauko, muuten tuo käy tuollaista 60-65hz:n osatehoa. Cop pysyy tuolla vielä kolmosen yläpuolella ja talo pysyy lämpimänä.

Verraten tasaisena pysyy tuo cop viivakin, eikä sanottavammin laske kun lehmän häntää käyntijaksojen loppupuolella, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kohtuullisesti ovat mielestäni saaneet tuon sulatusalgoritmin toteutettua.

 

[kurre orava]

Marraskuu 2021 taputeltu ja lukemat kirjattu ruutuvihkoon, kuukausi oli luonteeltaan tyypillinen lounaisrannikon alkutalven kuukausi, osittain lauha ja sateinen ja osittain kylmäkin. Keskilämpötila Turussa oli 1,4 ja lämmitystarveluku 468 ( normaali 486 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli 2,5 C, kylmimmillään -11,2C ja lämpimimmillään +11,5C. Sähköä kului kuukauden aikana 1928kWh josta lämmitykseen ja veteen meni 960 kWh ja hupisähköön 968 kWh (hupisähkössä mukana tosin myös yläkerran ja välikerroksen ILP:it jotka käyvät harvakseltaan ja yläkerran vessan/pesuhuoneen lattialämmitykset). Sisälämpötila mittausjakson aikana noin 23,5C.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 830kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 3080kWh (sulatuksiin 128kWH), Zenner 3116kWh (sulatuksiin 116kWh), Itron 3212kWh ja Niben EMK mukaan 3341kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,71 – Zenner 3,75 – Itron 3,87 ja Nibe EMK 4,02. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,55 ja Zenner 3,61. Kompuran käyntitunteja oli 469 ja käynnistyksiä 154.



Lattioihin meni kuukauden aikana energiaa 1298kWh ja pattereihin 1778kWh. Joku luentavirhe on ollut edellisessä kuukauden lukemissa, marraskuussa kun ei hukkaa olisi ollut käytännössä ollenkaan vaan kaikki tuotettu energia (ja jopa hiukan lisää) olisi mennyt käyttöön.


Multiheater oli marraskuussa päällä lähinnä saunomisten yhteydess., OpenHab ohjaa tuota nykyään ulkolämpötilan mukaan. Multiheaterin otto 40kWh ja anto 172kWh eli cop noin 4,25.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 89kWh (n 2,9kWh/vrk) ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,31 ja Zenner ehkä muutama desimali ylempänä. Lämpimän veden esilämmitykseen meni energiaa 62kWh

Vettä kului marraskuussa aika lailla normaalisti, hiukan ehkä normaalia vähemmän, noin 8,3m3.

Sulatusveden mittauksen sain kuukauden aikana parannettua vielä hiukan luotettavammaksi, mittariin on marraskuun aikana kertynyt 347 litraa. Osan kuukaudesta jäi vielä litroja mittaamatta kun magneettivenaan meni roskia ja vesi tihkui sieltä sitten niin hiljaa ettei mittari sitä noteerannut. Lisäsin linjaan suodattimen / mutaboksin (löytyi miljoonalaatikosta) ennen mittaria vielä ja kytkin myös sulatusvesien saattolämmityksen raspin ohjaukseen jottei vastus hohka kuumana koko ajan niin kun se lähtökohtaisesti tekee F2120:lla vaan ainoastaan sulatusten yhteydessä ja hetken sen jälkeen. Joulukuun mitattu sulatusvesimäärä pitäisi olla aika lailla totuutta vastaava.

Ihan varauksettoman tyytyväinen en itse ole kuukauden arvoihin ja tuloksiin vaikka nuo sinänsä ovat VILP:lle ihan kelvollisia marraskuussa niin hiukan täytyy vielä tuota ulkoista ohjausta hioa. Lähinnä luulen että viritin liian laajat rajat noiden asteminuuttien sorkkimiselle ja sitä puolta täytyy siten vielä hiukan kiristää. Joulukuu 2020 oli arvoiltaan hyvin liki tämän vuoden marraskuuta, niin keskiulkolämpötilan kun tuotonkin suhteen mutta silloin tein pari kymmennystä parempaa coppia kautta linjan. Ei silleen että tuolla muutaman kymmenyksen copilla olisi mitään varsinaista merkitystä mutta tuo osoittaa sen että kun säätömahdollisuudet kasvaa niin asiasta helposti innostuu ja tulos saattaa olla alkuperäistä huonompaa. Sinänsä tuo kaitseminen raspilla toimii juuri niin kun oli ajateltukin, nyt se ei mene turhaan tauolle juuri ennen sulatusta ja tuota kautta saa aika paljon tietoakin irti mitä ei muualla välttämättä näy. Mutta liiaksi ei kannata noita käyntijaksoja pidentää, se rupeaa sit syömään tuota kokonaishyötysuhdetta. Nibe kun tuntuu muutenkin pääsevän alueelle ikään kun ”heti” käynnistyessä eli ei ole tuollaista alkuaikaa missä coppi on kuralla niin ei kannata senkään takia liiaksi venyttää noita käyntijaksoja.

Tämänhetkinen "prosessitilanne"

Ja kuluneen vuorokauden cop vs ulkolämpötila:

 

[Espejot]

Erityisen hyvä - informatiivinen - prosessikuva. Tuosta ei paljon kysymyksiä jää... tai no. Nyt kun näitä esi/tulistusvaraajia on niin hukkuuko niihin paljon energiaa. Jos lähtisit puhtaalta pöydältä niin olisiko systeemi yksinkertaisempi?

 

[kurre orava]

Erityisen hyvä - informatiivinen - prosessikuva. Tuosta ei paljon kysymyksiä jää... tai no. Nyt kun näitä esi/tulistusvaraajia on niin hukkuuko niihin paljon energiaa. Jos lähtisit puhtaalta pöydältä niin olisiko systeemi yksinkertaisempi?

Oli jäänyt kysymys huomaamatta kaiken kiireen keskellä.

Olen tuota itsekin pohtinut useamman kerran mitä olisi voinut jättää pois tai voisi jättää pois. Silloin kun lähdin liikkeelle niin minullahan ei ollut kun öljykattila ja ostin siihen käytettynä tuon UKV varaajan. MuTu on sen suuntainen että nykykonstellaatiossa UKV:n voisi ihan hyvin skipata koska kattila on on jo ikään kun puskurina hybriidivaraajan jälkeen. Jos taas öljykattilan valjastaisi käyttöveden lämmitykseen niin tuo UKV lienee kuitenkin paikallaan. Ja putkihommissa oli sen verran työtä etten viitsikovin helpolla lähteä tuota muuttamaan. Lämpötilat noissahan on niin matalia ettei niistä hukkaa mainittavammin koidu. Hybriidivaraaja on autotallin puolella, sen hukkalämpö lämmittää tallia ja kattila sekä UKV lämmittävät kattilahuonetta. UKV:sta ei todennäköisesti ole juurikaan hyötyä tuossa nyt mutta ei oikein maksa vaivaa ruveta muuttamaankaan sitä.

Asiasta kolmanteen niin totesin että sulatusvettä tulee nyt nollan tienoilla todella paljon. Tänään noin 1C, 96% RH, 7 sulatusta ja 43 litraa sulatusvettä kertynyt. Vielä kerkeää ainakin yhden tämän vuorokauden puolella jolloin on hyvin lähellä 50 litraa.

 

[jmaja]

Vielä kerkeää ainakin yhden tämän vuorokauden puolella jolloin on hyvin lähellä 50 litraa.

Miten sulatukseen käytetty energia korreloi jään sulamislämpöön? 50 litraa jäätä vaatii sulaakseen 4,6 kWh. Paljonko meni energiaa mittarista?

 

[pelzi_]

Mitä tarkoittaa tuo 9kWh sulatusta? Sähköä vai lämpöä?

Kuitenkin 50l tiivistynyttä vettä tarkoittaa 31kWh höyrystymislämpöä.

Loppuviimeksihän sulatusenergia on äärimmäisen häilyvä käsite kun sulatuksen jälkeen taas kuuman kennon energia tuodaan takaisin sisälle. Onko se tuottoa vai vähennetäänkö se miinusmerkkisestä sulatusenergiasta? Kämppään tuotettu nettosumma ei tästä semanttisesta kirjanpitokikkailusta tietysti muutu.

 

[kurre orava]

Miten sulatukseen käytetty energia korreloi jään sulamislämpöön? 50 litraa jäätä vaatii sulaakseen 4,6 kWh. Paljonko meni energiaa mittarista?

Varaajan vedestä on otettu tuon verran (9kWh) energiaa jäähdytykseen/sulatuksiin. Pumpun huiliessa on pieni omakierto joka myös nakertaa tuota energiaa, vesi palaa hiukan haaleampana mitä lähti. Mutta stby aikaa ei nyt tainnut eilen kovin paljon olla. Toki tuo laskuri laskee vain kokonaisia kWh pulsseja joten se milloin tuo pulssi tallentuu ja milloin valtaosa energiasta on kulunut eivät välttämättä ole ihan täysin synkassa.

En oo nyt mitannut minkä lämpöisenä tuo vesi sieltä tulee mutta MuTu on että tuo lämpiää kyllä aika paljon enemmän kun nolla asteiseksi eli siihenkin nostoon menee ilmeisesti jonkin verran energiaa. Ja sulatuksen loppupäässä kennossa oleva lämpö imaistaan takaisin jolloin tuo energia ikään kun käy vaan ulkona kääntymässä ja saattaa näkyä mittauksissa ensin sulatusenergiana ja sit vielä palautua varaajaan lämpönä.

 

[pelzi_]

Eli sähköä ei tiliöidä sulatuksen aikana erikseen?

 

[kurre orava]

Eli sähköä ei tiliöidä sulatuksen aikana erikseen?

Sähkölle eli Niben ottoenergialle on vain yksi saldo, en ole pitänyt oleellisena eritellä sulatusten viemää sähköä. Mielestäni oleellinen tulee esille kunhan tiedetään kokonaisotto ja -tuotto sekä mielellään minkä verran on palautunut energiaa sulatuksiin. Ehkä tuollaisen tiliöinnin saisi aikaiseksi, järjestelmähän tietää mitkä jaksot kone sulattaa ja milloin tuottaa lämpöä mutta en oikein yksinkertaisena yrittäjän näe että tuossa olisi oleellista tietoa.

Asiasta kolmanteen, muualla kun on pohdittu VILP:ien sulatusten tiheyttä niin otin OpenHab:sta kuvakaappauksen jossa näkyy hyvin miten Nibe pidentää tuota aikaa seuraavaan sulatukseen lämpötilan laskiessa. Mitenkään kiveen hakattu arvo tuo ei kuitenkaan ilmeisesti ole vaan se tuntuu elävän käyntijakson aikana ja joskus sulatus aloitetaan ennen aikojaan, oletan että silloin jokin muu tekijä on tuon sulatuksen laukaissut. Mutta lähemmäs 5 tunnin jaksoja tuo rupeaa tuollaisessa -13C ilmassa vetämään. Seurasin tuota edeltävää sulatusta, vettä tuli noin 4 litraa neljän tunnin käynnin jälkeen.

 

[kurre orava]

Joulukuu 2021 ja sitä myöden koko vuosi 2021 takana ja paketissa, sen johdosta hiukan yhteenvetoa niin kuukauden kun vuodenkin osalta. Joulukuu oli pitkästä aikaa kylmä lounaassakin, tosin alueelle ominaiseen tapaansa jaksoon mahtui niin kireitä pakkaspäiviä kun lauhoja osuuksiakin. Ilmatieteenlaitoksen mukaan kuukauden keskilämpötila oli Turussa -5,9C ja lämmitystarveluku 710. Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden keskilämpötila oli -4,8C, kylmimmillään käytiin -18,4C:ssa ja jossain vaiheessa oltiin taas plussan puolella yli 6C.

Otin exelista tiivisteen joulukuulle ja koko vuodelle. Niben joulukuun tuotto oli suurin yksittäinen kuukausituotto seurannan aikana, tosin päivää kohden laskettuna tuotto oli yhä suurempaa helmikuussa 2021.

Vuoden aikana sain valtiolta öljykattilasta tai oikeastaan polttimesta luopumiseen mikä ainakin omalta kohdalta paransi tuota palstalla usein viljeltyä TMA:ta ihan huomattavastikin.

Olen menneen vuoden ja ylipäätään nykyjärjestelmän ajan koittanut jalostaa seurantaa ja mittaroinitia niin että tuloksista tulisi luotettavia, toistettavia ja läpinäkyviä sekä kertoisivat monipuolisesti siitä missä mennään ja onko muutoksia tapahtunut, joko tahallisia tai tahattomia. Teen tuota lähinnä omasta mielenkiinnosta ja josko siitä mahdollisesti olisi jollekin muullekin jotain iloa tai hyötyä. En ansiomielessä myy enkä asenna laitteita eikä ole mitään kytköksiä Nibeen. Joskus olisi toki eduksi että niitä olisi, muutaman kerran olen koittanut lähestyä heidän propelliosastoaan mutta eivät viitsi minunkaltaiselleni moukalle vastata tai ainakin siltä vaikuttaa. Sanomattakin on selvää että maalämmöllä hyötysuhde olisi vielä parempi mutta toisaalta lohdutuksena sellaisille ihmisille jolle poraaminen ei ole jostain syystä vaihtoehto tuo tieto että kyllä ilma/vesi pumpullakin siedettäviä tuloksia saa aikaiseksi. Vuoden 2021 cop:ksi (sulatukset, käyttöveden lämmitys ja vastukset huomioituna) sain kaikesta pessimistisimmällä energiamittarilla 2,99 mikä on mielestäni ihan kelpo tulos tuollaiselle härvelille. Nibe kulutti 7794kWh vuoden aikana ja tuotti mittarista riippuen 26770-28627 kWh. Tarkempia lukuja taulukossa.

Vuoden aikana olen tuohon omaan seurantaan lisännyt lähinnä sulatusveden mittaroinnin mikä sinänsä yksinkertaisena asiana osoittautui yllättävänkin haastavaksi. Tuon lisäksi olen kokeillut eri keinoja jolla voisi mahdollisesti vaikuttaa tuohon Niben sielunelämään ja sen kaitsemiseen. Käytännössä olen tuota tehnyt käskyttämällä pumppua raspilla modbusin väylän kautta. Pyrkimys tuolla kaitsemisella ei ole ollut käyntijaksojen pidennys vaan enemmän käyntiprofiilin järkeistäminen niin ettei luonteeltaan urakkatyöläinen Nibe kuroisi asteminuutit kasaan nasta laudassa vaan ennemmin kävisi sellaista käyntinopeutta jossa hyötysuhde on hyvä ja käyntijaksot järkeviä. Hiukan tuolla puolen on tekemistä vielä, taulukoista näen että copit ovat joltain kuukausilta vertailukuukausia heikompia kun automatiikka on pidentänyt tarpeettoman pitkiksi nuo käyntijaksot. Eli hiomista tuo kaipaa, jollei lämmitystarve ole sitä luokkaa joka vastaisi yhtämittaista käyntiä niin ei oikeastaan kannata pidentää noita käyntijaksoja pidemmälle kun seuraavaan sulatukseen asti. Ettei käy niin että ensin huilataan pitkän tovin ja käyntiin lähtiessä tuleekin melkein heti sulatus jolloin asteminuutit äkkiä ovat tarpeettoma paljon pakkasella. Ihan helppoa Nibe ei ole tuosta tehnyt, vaikka noita Modbus rekistereitä on aikamoinen kasa niin loppujen lopuksi hyvin harvalla noista oikeastaan aidosti pystyy vaikuttamaan tuohon pumpun käyntinopeuteen. Lähinnä asteminuuteilla kikkailemalla ja kompurakäyrää säätämällä tuohon pääsee mutta luulisi siihen löytyvän jokin helpompikin tapa? SMO:stakin on muutamia sellaisia säätöjä jolla tuohon voisi vaikuttaa mutta niihin ei pääse ainakaan suoraan modbusin kautta, ne kun vaikuttavat tuohon ulkoyksikköön eikä siten ole ainakaan julkisesti mitään sellaista modbus rekisteriä millä noihin pääsisi etänä kiinni. Mutta vähän kerrallaan ja pikku hiljaa niin eiköhän se tuosta.

Energiaa kului vuoden 2021 aikana lämmitykseen ja lämpimään veteen noin 28571 kWh joten edellisten omistajien puhe noin 3000 litran vuosikulutuksesta lienee kohtuu totuuden mukainen joskin todennäköisesti hiukan alakanttiin ilmoitettu.

	Joulukuu 2021	v 2021
Lämmitystarveluku	710​	4030​
Keskilämpötila	-5,9​
Kokonaissähkökulutus	2683​	21165​
Niben kulutus	1454,74​	7794,33​
Multiheater kulutus	18,51​	1095,87​
Kompuran käynnistyksiä	71​	1121​
Per vrk	2,3​	3,1​
Käyttötunteja	622​	3867​
Keskimäärin tuntia / käynnistys	8,8​	3,4​
Lämmitysvastus (kWh)	0​	88,86​
Vedenkulutus	8,9​	102,0​
Pattereihin	2657​	14668​
Lattioihin	1642​	13043​
LKV Esilämmitys	84​	860​
Yhteensä	4383​	28571​
Tuotto Nibe / Hydrosonis	4502​	26770​
Tuotto Nibe / Zenner	4540​	26911​
Tuotto:Nibe / Techem
Tuotto:Nibe / Itron	4692​	27728​
Tuotto Nibe / EMK	4790​	28677​
Tuotto: MultiHeater	75​	4473​
Sulatusenergia Hydrosonis	230​	1097​
Sulatusenergia Zenner	222​	1084​
Siirto PZR-Öljykattila Techem	4168​	25141​
Cop:t
Hydrosonis energiam. Nibe	3,09​	3,43​
Sulatuskorjattu cop Hydrosonis	2,94​	3,29​
Zenner energiam. Nibe	3,12​	3,45​
Sulatuskorjattu cop Zenner	2,97​	3,31​
Itron eneriam. Nibe	3,23​	3,56​
EMK 500 Nibe	3,29​	3,68​
MultiHeater	4,05​	4,08​
Käyttöveden priimaukseen (kWh)	101,76​	1104,96​
Per päivä	3,3​	3,0​
Hydrosonis cop käyttövesi ja sulatukset huom.	2,81​	3,01​
Itron cop käyttövesi huomioitu	3,08​	3,24​
EMK 500 cop käyttövesi huom.	3,14​	3,35​
Hydrosonis cop käyttövesi ja sulatukset ja vastukset huom.	2,81​	2,99​
Sähkönkulutus kok.	2683​	21165​
Lämmitykseen ja veteen	1575,01​	9995,16​
Muu kulutus	1107,99​	11169,84​
per päivä (muu kulutus)	35,70​	30,60​
Sulatusvesimittari (litraa)	893​	3420​

 

[joona]

Onko tuossa Multiheaterissa minkäänlaista mahdollisuutta säätää puhallusnopeutta? Esitteistä tai käyttöohjeesta ei ilmene ja olen joskus yrittänyt maahantuojaltakin kysellä tuloksetta.

Mietinnässä olisi vanhan Valloxin kuution tekohengittäminen laittamalla iso Multiheater jäteilmapuolelle ja tuloilman jälkilämmitys Multiheaterin lämmöillä. Tästäkin periaatekuvauksia valmistajan sivuilta löytyy, mutta käytännön tietoa saatavilla huononlaisesti. Ilmanvaihdon mitoitusarvo on siinä 90l/s tietämillä, kun kuutioita on 700, eli aika lähellä ilmoitettua.

 

[kurre orava]

Onko tuossa Multiheaterissa minkäänlaista mahdollisuutta säätää puhallusnopeutta? Esitteistä tai käyttöohjeesta ei ilmene ja olen joskus yrittänyt maahantuojaltakin kysellä tuloksetta.

Mietinnässä olisi vanhan Valloxin kuution tekohengittäminen laittamalla iso Multiheater jäteilmapuolelle ja tuloilman jälkilämmitys Multiheaterin lämmöillä. Tästäkin periaatekuvauksia valmistajan sivuilta löytyy, mutta käytännön tietoa saatavilla huononlaisesti. Ilmanvaihdon mitoitusarvo on siinä 90l/s tietämillä, kun kuutioita on 700, eli aika lähellä ilmoitettua.

Oli jäänyt huomaamatta tuo @joona :n kysymys.

"Vakiona" tuollaista puhallusnopeuden säätömahdollisuutta ei ole, ilmeisesti on ajateltu että kun kompura käy on/off niin helpompaa sovittaa yhteen kiinteällä puhallusnopeudella. Tietysti propellipään täytyy kaikkea kokeilla niin toki kokeilin jossain vaiheessa tuon puhaltimen (laitteessa on vain 1 puhallin) nopeudensäätöä, kuitenkin ainoastaan hidastamalla. Ei ainakaan ollut hyötysuhteelle eduksi, coppi kutistui heti.

Jossain vaiheessa oli tarkoitus kokeilla miten se vaikuttaa jos taajuusmuuttajalla ajaa puhallinta kovemmin. Mutta nämä puukotukset ovat luonnollisesti sellaisia jonka jälkeen on turha yrittää vedota mahdolliseen takuuseen laitteen vikaantuessa eli omalla vastuulla ja jokainen nuolee omat haavansa...

 

[kurre orava]

Tammikuu 2022 siirretty historian kirjoihin ja lukemat kirjattu muistiin, kuukausi oli vaihtelua täynnä ja vaihteeksi joulukuuta hiukan lämpimämpi. Kuitenkin se piti sisällään niin kierähköitä pakkasia (lounaisrannikolle), kylmimmillään käytiin loggerin mukana -15,7C:ssa mutta oli joukossa lauhojakin päiviä, ylin lämpötila 6,3C ja 30 päivän keskilämpötila loggerin mukaan -1,7C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskilämpötila Turussa oli -2,4 ja lämmitystarveluku 602 ( normaali 663 ). Sähköä kului kuukauden aikana 2265 kWh josta lämmitykseen ja veteen meni 1221 kWh ja hupisähköön 1044 kWh (hupisähkössä mukana niin kun ennenkin myös yläkerran ja välikerroksen ILP:it jotka käyvät harvakseltaan ja yläkerran vessan/pesuhuoneen lattialämmitykset). Sisälämpötila mittausjakson aikana noin 23 C.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 1111kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 3937kWh (sulatuksiin 247kWH), Zenner 3974kWh (sulatuksiin 236kWh), Itron 4076kWh ja Niben EMK mukaan 4123kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,54 – Zenner 3,58 – Itron 3,67 ja Nibe EMK 3,71. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,32 ja Zenner 3,36. Kompuran käyntitunteja oli 589 ja käynnistyksiä 87.



Lattioihin meni kuukauden aikana energiaa 1575kWh ja pattereihin 2181kWh. Alan pikku hiljaa kallistua siihen päätelmään että ainakin tuo kaikista pessimistisin energiamittari eli tuo Hydrosonis näyttää pikkusen alakanttiin, nyt on marraskuusta tammikuuhun ollut se tilanne että hukkaa ei olisi sen mukaan ollenkaan vaan käyttöön olisi mennyt enemmän energiaa mitä on tuotettu. Toki tuolla voi olla useita syitä mutta Zennerilla pääsisi just nollille ja Itronin lukemilla hukkakin olisi uskottava.


Multiheater oli tammikuussa päällä vain saunomisten yhteydessä. Multiheaterin otto 17kWh ja anto 69kWh eli cop reilu 4.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 93kWh (n 3kWh/vrk) ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,14. Lämpimän veden esilämmitykseen meni energiaa 68kWh

Vettä kului tammikuussa aika lailla normaalisti, noin 8,7 m3.

Sulatusvettä kertyi Nibestä kuukauden aikana 851 litraa, ”parhaimpina” vuorokausina yli 50 litraa ja kuivimpina vain muutamia litroja.

Kuukauden aikana siirsin tuon BT25 anturin pois varaajasta menolinjaan mikä osoittautui onnistuneeksi siirroksi. Väitän että tuo toimii kyllä varaajassakin ihan ok kunhan koko vesimäärä kiertää varaajan kautta, systeemi vaan on silloin hiukan ”hidas”. Meillä nykyisin osa tuotosta menee kuitenkin suoraan kiertoon säätöventtiilien ohjaamana jolloin tuo asteminuuttiohjaus ei enää toiminutkaan anturin ollessa varaajassa. Tai joo, toimi kun sitä paikkasi riittävästi mutta uuteen paikkaan kun siirsin tuon anturin niin sain heti poistaa muutaman laastarisäännön OpenHab:sta. Nyt kun tuo oma käyrä on saanut hiottua kohdilleen ja patteritkin rupeavat olemaan säädöissä niin olen kokonaisuuteen kyllä tyytyväinen. Pumppu käy pitkiä jaksoja, kuukauden keskiarvo taisi olla joku vajaa 7h mutta 18-20h käyntijaksot ovat ihan yleisiä jos vaan energialle on kysyntää ja hyötysuhde pysyy hyvänä jatkuvasta käynnistä huolimatta. Yli 3:n cop tammikuussa patteritaloudessa (no joo, hybriiditaloudessa eli patteri-/lattialämmitystaloudessa) on mielestäni ihan hyvä tulos vaikka sijaintina onkin lauha lounaissaaristo.

 

[mimique]

@kurre orava , kun sinulla on tuo hieno energiamittausjärjestely, niin oletko kokeillut kalibroida tuota Niben EMK500 -mittaria tsekkaamalla lämpömittausten BT3 (paluulämpötila) ja BT12 (menolämpötila) erotuksen kun F2120 ei lämmitä ja latauspumppu on täysillä? Jos tuossa olisi merkittävää eroa, sitä voisi käyttää korjauskertoimena. Koska sinulla on nuo muut mittarit, niin voisi kokeilla paranisiko Niben mittauksen tarkkuus noihin muihin verrattuna.

Tein kokeen (F2120 huilatessa) pistämällä latauspumpun täysille (joko menusta, tai iroittamalla ohjauskaapelin pumppuun) ja mittaamalla BT3:n ja BT12:n lämpötilat. BT3 oli 30,1C ja BT12 oli 30,0C. Tästä voisi päätellä että Nibe EMK voisi jopa antaa hieman alakanttiin olevia energiamittauksia minun tapauksessani. Paras toki olisi tehdä mittaukset kesällä ja haaleammalla vedellä, mutta tulisi ainakin suuntaa antavia tuloksia.

 

[kurre orava]

Jossain vaiheessa tutkin noita pumpun omia antureita ja niiden antamia arvoja sekä vertaamalla niitä energiamittareiden lämpötiloihin että samalla tavalla kv pumppua kierrättämällä.

Päätelmä taisi olla se että oman pumpun osalta tuo BT3 näytti järjestäen 0,5-0,7K todellista pienempää arvoa ja tuon takia minulla nuo EMK:n arvot ovat järjestäen yläkantissa. BT12 oli arvoltaan aika lähellä totuutta. En lähtenyt tuota BT3:sen arvoa sen enempää korjaamaan ja kompensoimaan oikeastaan kahdesta syystä eli kun ensinnäkään ei ole oikein luottoa et tuollainen muutaman sentin NTC on lineaarinen koko mittausalueella niin saattaa sit joutua ojasta allikkoon. Olisin minä sitä varmaan kuitenkin kokeillut joka tapauksessa mutta kun tuossa vanhassa SMO40:ssa ei ole kompensointimahdollisuutta antureiden arvoilla. Saako noille annettua offset korjaus uudessa S40:ssa?

Ja todettakoon samaan hengenvetoon et on energiamittareiden välilläkin hajontaa vaikka siellä on kuitenkin järjestäen PT500 anturit mittaamassa. Itron jostain syystä näyttää sekä tulo- että menopuolen anturille noin 0,9-1K liikaa Zenneriin ja Hydrosonikseen verrattuna mutta siinä tuo virhe on kuitenkin kummassakin anturissa yhtä iso ja samansuuntainen. Mutta tuossa onlineseurannassa nuo näyttävä kummatkin pyöreästi asteen verran liikaa sekä otto- että antopuolelle. Nuo arvot kun tulevat väylän kautta niin loggeri ei anna korjata niitä tai asettaa niille offsettia.

 

[VesA]

Ja todettakoon samaan hengenvetoon et on energiamittareiden välilläkin hajontaa vaikka siellä on kuitenkin järjestäen PT500 anturit mittaamassa.

Miten mahtaa olla PT500 antureiden mittaus tehty.. jos niistä tuupataan läpi samaa vakiovirtaa ja mitataan jännite virhe olisi aika tuollainen: kumpikin heittää samaan suuntaan ja pienillä lämpötilaeroilla suunnilleen yhtä paljon.

 

[mimique]

Ei minusta saa SMO S40:ssa annettua offsetteja noille antureille, harmi. Mutta ajattelin jotain yksinkertaista korjauskerrointa mittaustuloksiin. Vaikka näin: oletetaan että sulla on lämpötilaeromittausvirhettä 0,6K ja keskimääräinen dT on 4,5K (tämä oikeasti, ilman mittausvirhettä). Silloin energiamittari näyttää 0,6/4,5*100% = 13% liikaa. Vähennetään tuo liika tuloksista, silloin saadaan tarkempi tulos. Ongelma toki on että oletetaan tuon dT olevan keskimäärin tuo eikä korreloituvan virtaukseen. Kun luin tuloksiasi, taisi EMK:n virhe olla pienempi. Ehkä tuo ei ollutkaan niin hyvä idea. Ilmeisesti virhe pitäisi kompensoida sarjavastuksella, tai sitten vaan yrittää valkata suuremmasta määrästä vastuksia sopiva pari (työlästä, hoh hoijaa). Toisaalta minulla tuo virhe (0,1K) antaa likimäärin parin prosentin virheen (dT 4,5K), ehkäpä voisi olettaa että kokonaisvirhe olisi +-5%, EMK:n virtausmittarihan taisi olla kohtuu tarkka.

 

[kurre orava]

Helmikuu 2022 taputeltu ja lukemat kirjattu ruutuviihkoon, kuukausi oli aika tyypillinen lounaissaariston talvikuukausi, lämpötilat vaihtelivat kuukauden aikana laidasta laitaan. Kylmimmillään käytiin loggerin mukana -13,5C:ssa ja ylin lämpötila vastaavasti oli vajaa +4C. Kuukauden keskilämpötila paikallisesti oli loggerin mukaan -1,4C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskilämpötila Turussa oli -2,1 ja lämmitystarveluku 534 ( normaali 625 ). Sähköä kului kuukauden aikana 1976kWh josta lämmitykseen ja veteen meni 998 kWh ja hupisähköön 978 kWh (hupisähkössä mukana niin kun ennenkin myös yläkerran ja välikerroksen ILP:it jotka käyvät harvakseltaan ja yläkerran vessan/pesuhuoneen lattialämmitykset). Sisälämpötila mittausjakson aikana noin 22,5 C.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 886kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 3253kWh (sulatuksiin 203kWH), Zenner 3262kWh (sulatuksiin 197kWh), Itron 3361kWh ja Niben EMK mukaan 3393kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,67 – Zenner 3,68– Itron 3,79 ja Nibe EMK 3,83. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,44 ja Zenner 3,46. Kompuran käyntitunteja oli 489 ja käynnistyksiä 114. Vertailun vuoksi tein taulukon jossa laitoin näytille nuo cop arvot ja laskin myös Itronille ja EMK:lle sulatuskorjattuja coppeja, niille käytin arvoksi 200kWh sulatuksiin mikä oli tyyliin ”kirkko keskelle kylää” Hydrosoniksen ja Zennerin välillä. Tuossa kun itse vielä kertaalleen katselin noita arvoja niin hiukan silmiinpistävää on nyt että tällä kertaa EMK:n tulos ei poikennut Itronista kun muutamia kymmeniä kWh:ta. Täytyy hiukan selailla menneitä kuukausia ja katsoa onko tuota trendiä ollut jo aiemmin ja se on jäänyt vaan huomaamatta?

Lattioihin meni kuukauden aikana energiaa 1401kWh ja pattereihin 1713kWh. Niin kun jo aiemmin totesin niin epäilen noita Hydrosoniksen ja Zennerin antamia arvoja ylikonservatiivisiksi siinä mielessä ettei niiden tuotto riitä kattamaan kulutusta. Laitoin noitakin arvoja esille taulukkoon niin jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä siitä mikä noista mittareista antaa realistisimmat arvot. Selvää lienee kuitenkin etteivät häviöt oikeasti voi olla negatiivisia (tai sit Kurre on keksinyt ikiliikkujan…) mutta virhe voi toki sijaita myös kulutuksen mittauksissa.

Multiheater oli helmikuussa päällä vain saunomisten yhteydessä. Multiheaterin otto reilu 16 kWh ja anto 69kWh eli cop reilu 4.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 95kWh (n 3,4kWh/vrk) ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,21. Lämpimän veden esilämmitykseen meni energiaa 66kWh

Vettä kului helmiikuussa aika lailla normaalisti, noin 7,9 m3.

Sulatusvettä kertyi Nibestä kuukauden aikana 736 litraa.

Kuukauden aikana muutin VILP:n putkitusta hiukan eli nykykonstellaatio on sellainen että sulatuksissa vesi kiertää varaajan alaosassa olevan kierukan läpi. Sulatuksen yhteydessä vaihtoventtiili kääntyy ja kylmä vesi kiertää kierukan kautta. Hiukan emmin riittääkö kierukan teho mutta tuntuu se riittävän vaikka tuossa käytännössä sama pienehkö vesimäärä kiertää ympyrää koko sulatuksen ajan. Hiukan tuo varaajan lähtölämmöt sulatuksessa notkahtavat kuitenkin, tyyliin 0,5-2 astetta mutta ei tuota käytännössä huomaa kuitenkaan mitenkään. Vähemmän se joka tapauksessa sekoittaa tuotaa varaajaa siihen verrattuna että sulatuskylmä menisi suoraan muiden vesien sekaan. On tietysti pakko todeta että tuollainen 800 litran varaaja on hiukan keskenkasvuinen nykypumpun kanssa, paperilla on jo hiukan suunnitelmia sen osalta. Toisaalta on pakko myöntää että järjestelmä toimii nyt jo kokonaisuudessaan niin hyvin ettei järkiperustein kannata tuolle tehdä enää yhtään mitään. Mutta täytyyhän ihmisellä olla jotain harrastuksiakin.

Muokattu muutama vanhasta pohjasta jäänyttä klummia...

 

[kurre orava]

Maaliskuu 2022 on tunnetusti historiaa ja talon energiakulutuksen lukemat kirjattu exeliin. Kuukausi oli aika tyypillinen lounaissaariston lopputalvea/alkukevättä, lämpötilat vaihtelivat kuukauden aikana laidasta laitaan ja normaalia lämpimäpiä päiviäkin esiintyi. Kylmimmillään käytiin loggerin mukana -7,5C:ssa ja ylin lämpötila vastaavasti oli +10,5C. Kuukauden keskilämpötila paikallisesti oli loggerin mukaan 1,2C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskilämpötila Turussa oli 0,8C ja lämmitystarveluku 504 ( normaali ). Sähköä kului kuukauden aikana 1867kWh josta lämmitykseen ja veteen meni 937 kWh ja hupisähköön 930 kWh (hupisähkössä mukana niin kun ennenkin myös yläkerran ja välikerroksen ILP:it jotka käyvät harvakseltaan ja yläkerran vessan/pesuhuoneen lattialämmitykset). Sisälämpötila mittausjakson aikana noin 22,5 C.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 793kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 3151kWh (sulatuksiin 117kWH), Zenner 3124kWh (sulatuksiin 119kWh), Itron 3214kWh ja Niben EMK mukaan 3302kWh. Eritellyt copit löytyvät liitteenä olevasta taulukosta. Kompuran käyntitunteja oli 475 ja käynnistyksiä 126. Vertailun vuoksi taulukossa sulatuskorjatut copit myös Itronille ja Niben EMK:lle, arvona käytetty 118 mikä oli keskiarvo Hydrosoniksen ja Zennerin välillä. Poikkeuksellisesti, muiston mukaan ensimmäisen kerran Zenner oli rekisteröinyt hiukan vähemmän tuotettuja kWH:ta Hydrosonikseen verrattuna. Tiedä sitten onko kyseessä oma virheluenta tai joku muu syy mutta kautta linjan tuo Hydrosonis on muuten aina ollut konservatiivisin.

Ihmettelin F2120:n osalta kompressorin käyntinopeuskäppyrää tältä päivältä ja eritoten siinä näkyvä käynnistys jonka jälkeen tuli heti pysäytys ja sit taas käynnistys hetken päästä uudestaan (kuvassa hiukan ennen kello 04). Tutkin uplinkin kautta pumpun infoviestejä, normaalisti niisä ei näy muuta kun sulatuksia tai jos pumppua on jostain syystä käynnistetty uudelleen mutta nyt oli viikon sisällä näkyvissä kolmeen eri kertaan ”Invertterihälytys tyyppi 1”. Viesti kun klikkaa niin virhe tarkentuu #434 tyyppiseksi eli kompuralta olisi hetkellisesti puuttunut yksi vaihe. Nähtäväksi jää onko tuo invertteri sanomassa sopimuksen irti vai onko nyt ollut jotenkin poikkeuksellisia häiriöitä syöttöpuolella. Syöttöpuolen jännitteet ym näkyisivät kyllä mutta olen jättänyt ne seuraamatta kun loggerista loppui kanavat. Tuo invertteriosahan on ollut Nibellä jonkinmoinen murheenkryyni, sitä vaihdettiin ilmeisesti aika monessa pumpussa, niin maa- kun ilma/vesipumpuissakin alkuaikoina. No, takuuta on vielä vajaa vuosi jäljellä ja sen jälkeen vielä Arcticin ”turva”.

Kuukauden tuotot ja kulutukset eritelty taulukossa

Multiheater oli maaliskuussa päällä päiväsaikaan raspin ohjaamana kun ulkolämpötila nousee riittävän ylös.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 104kWh (n 3,4kWh/vrk) ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,5. Lämpimän veden esilämmitykseen meni energiaa 72kWh

Vettä kului maaliskuussa noin 9,3 m3.

Sulatusvettä kertyi Nibestä kuukauden aikana enää 285 litraa, rupeaa olemaan sulatussesonki kohta ohi.

Kaikenkaikkiaan mielestäni tuo Nibe toimii nyt niin hyvin kun ilma/vesi vehkeeltä voi toivoa, muutama patteri on tarkoitus vielä lisätä järjestelmään niin ettei sen jälkeen enää (toivon mukaan) olisi tarvetta pitää noita ILP:ejä päällä enää lämmitysmielessä. Pumpun käyrä on nyt kohdallaan ja energiatehokkuus rupeaa olemaan hyvä kun katsoo tuota liukuvaa 12kk:n arvoja. Viime syksynä tuli tehtyä turhan lämmintä ja turhan pitkiä jaksoja kun kokeilin raspin säätöä mutta aikansa kutakin. Viime kuussa lisäsin myös olohuoneen ja makuuhuoneiden pattereille termostaatit mahdollista ylilämpöä leikkaamaan, näin pitkään eli yli 2 vuotta on nyt mennyt pelkällä ulkolämpötilaan perustuvalla käyrällä ja ilmeisen hyvin on toiminut. Nähtäväksi jää tosiaan onko tuo invertteri heittämässä pyyhettä kehään ja jos niin käy niin miten toimii Niben tuki ja huolto.

 

[pökö]

Onko noissa invertteri helposti vaihdettavissa vai meneekö isompi kokonaisuus uusiksi?

 

[kurre orava]

Onko noissa invertteri helposti vaihdettavissa vai meneekö isompi kokonaisuus uusiksi?

Tuskin tuo vaihto mikään kovin kummoinen operaatio ole, tuossa tuo näkyy sijaitsevan kompuran vieressä (QA40). Lienee tyyliin etulevy irti ja vanhasta invertterista piuhat irti jonka jälkeen tuon voinee vetää ulos. Ja käänteisessä järjestyksessä uusi paikoilleen.

Epäilys on kuitenkin et tuo on verraten kallis osa jos sen joutuu itse kustantamaan. Mutta vielä on n 10kk takuun piirissä.

Toki ei nyt vielä voi sanoa et olisi vaihto edessä kun nuo voinee kai johtua myös ulkoisista olosuhteista mutta hiukan se on kuitenkin huolestuttavaa kun noita katkoksia tulee useita lyhyessä ajassa eikä niitä ole ennen ollut ollenkaan.

 

[kurre orava]

Huhtikuu 2022 on siirtynyt historian kirjoihin ja talon energiakulutuksen lukemat tuli kirjattua ruutuvihkoon kuun vaihteessa. Kuukausi oli kevätkuukaudeksi aika kylmä lounaissaariston mittapuulla. Kylmimmillään käytiin loggerin mukana kuun alussa -9,2C:ssa ja ylin lämpötila vastaavasti oli yli +15C. Kuukauden keskilämpötila paikallisesti oli loggerin mukaan 3,8C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskilämpötila Turussa oli 3,3C ja lämmitystarveluku 411 ( normaali ). Sähköä kului kuukauden aikana 1602 kWh josta lämmitykseen ja veteen meni 766 kWh ja hupisähköön 836 kWh (hupisähkössä mukana, viimeisen kerran myös yläkerran ja välikerroksen ILP:it jotka käyvät harvakseltaan ja yläkerran vessan/pesuhuoneen lattialämmitykset). Sisälämpötila mittausjakson aikana noin 22,5 C.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 596kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 2491kWh (sulatuksiin 74kWH), Zenner 2470kWh (sulatuksiin 77kWh), Itron 2530kWh ja Niben EMK mukaan 2599kWh. Eritellyt copit löytyvät liitteenä olevasta taulukosta. Kompuran käyntitunteja oli 379 ja käynnistyksiä 109. Vertailun vuoksi taulukossa sulatuskorjatut copit myös Itronille ja Niben EMK:lle, arvona käytetty 76 mikä oli keskiarvo Hydrosoniksen ja Zennerin välillä. Poikkeuksellisesti, toista kuukautta peräkkäin Zenner oli rekisteröinyt hiukan vähemmän tuotettuja kWH:ta Hydrosonikseen verrattuna. Yleisesti ytuo Hydrosonis on aina ollut konservatiivisin noista mittareista.

Edellisessä kuukausiraportissa mietiskelin noita lokissa näkyneitä invertterihäiriöitä ja kirjauksia poikkeuksellisista jännitteistä, noita ei sit huhtikuussa enää ollut, vasta toukokuun puolella kirajutui yksi tuollainen. Vaikea sanoa sit, ovatko nuo meidän verkkojännitteet epävakaita vai onko ongelma ja vika niin kun Lech Walesa vanhana sähkömiehenä olisi todennut, ”puolan johdossa” eli meidän tapauksessa invertterissa. Melkein pitäisi laittaa loggeri seuraamaan nuo vaihejännitteet. On vaan käytössä olevat kanavat käytetty tappiin jo muutenkin…

Kuukauden tuotot ja kulutukset eritelty taulukossa

Multiheater oli huhtikuussa päällä päiväsaikaan raspin ohjaamana kun ulkolämpötila nousee riittävän ylös.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 102kWh (n 3,4kWh/vrk) ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,61. Lämpimän veden esilämmitykseen meni energiaa 64kWh. Esilämmityksen osuus on pudonnut kun olen pikku hiljaa hienosäätänyt lämmityskäyrän niin että talo pysyy tasalämpimänä muttei ammu yli. Toukokuun puolella tuli jopa säädettyä käyrän niin alas että vastus vahingossa otti vetovastuun mutta siitä enemmän seuraavassa kuukausirapsassa.

Vettä kului huhtikuussa noin 8,3 m3.

Sulatusvettä kertyi Nibestä kuukauden aikana 365 litraa, yllättäen melkoinen nousu maaliskuun lukemiin nähden. Maaliskuussa lieneen ilman kosteus ollut perin vähäinen.

Huhtikuun aikana tuli lisättyä taloon vielä 2 kpl patteria, 1 kpl 1600*900 (K22) yläkerran aulaan, parvekkeen oven lähelle ja 1kpl 450*1800 (K21) pystypatteri yläkerran vessaan. Toivon mukaan näiden lisäyksellä voisi sammuttaa yläkerran ILP:n talvisin ja vessakin lämpenisi VILP:n tuottamalla lämmitysenergialla eikä lattiassa olevilla vastuksilla ja suorasähköllä niin kun tähän asti. 1kpl 1200*600 (K22) patteri on vielä hyllyssä, sillä on tarkoitus korvata keskikerroksen vessan pyyhekuivain jossain vaiheessa kunhan intoa riittää. Yläkertaan mennyt möhkäle oli muuten aika raskas möhkäle kannettavaksi, painoa taisi tuossa olla yli 80kg. Auttamaan komennettu nuoriso nurisi jotain lapsityövoimasta mutta en ottanut kuuleviin korviini. Ei tuo paino sinänsä toki mahdoton ollut mutta korkean patterin kantaminen rappusissa oli aika hankalaa. Onnistui kuitenkin kun oli hyvät konstit tiedossa.

Mutta kaiken kaikkiaan järjestelmä rupeaa kyllä olemaan aika lailla valmis toteutukseltaan. Toukokuussa olen harrastanut hiukan ”päiväpumppausta” eli antanut RASP:n väistää kylmät yötunnit mutta siitäkin lisää seuraavassa selontesossa.

Muoks: muutettu taulukko hiukan luentaystävällisemmäksi, jostain syytä tuohon jäi epämääräinen viittaus mukaan mutta ehkä ei häiritse...

katso liitettä 78340

 

[Espejot]

Huhtikuun aikana tuli lisättyä taloon vielä 2 kpl patteria, 1 kpl 1600*900 (K22) yläkerran aulaan, parvekkeen oven lähelle ja 1kpl 450*1800 (K21) pystypatteri yläkerran vessaan. Toivon mukaan näiden lisäyksellä voisi sammuttaa yläkerran ILP:n talvisin ja vessakin lämpenisi VILP:n tuottamalla lämmitysenergialla eikä lattiassa olevilla vastuksilla ja suorasähköllä niin kun tähän asti. 1kpl 1200*600 (K22) patteri on vielä hyllyssä, sillä on tarkoitus korvata keskikerroksen vessan pyyhekuivain jossain vaiheessa kunhan intoa riittää. Yläkertaan mennyt möhkäle oli muuten aika raskas möhkäle kannettavaksi, painoa taisi tuossa olla yli 80kg. Auttamaan komennettu nuoriso nurisi jotain lapsityövoimasta mutta en ottanut kuuleviin korviini. Ei tuo paino sinänsä toki mahdoton ollut mutta korkean patterin kantaminen rappusissa oli aika hankalaa. Onnistui kuitenkin kun oli hyvät konstit tiedossa.

Juu, jokusen patterin vanhalla iällä kantaneena voin todeta että ei noita mielellään kantele. Kerrostaloissa noi pitäisi saada oikeaan kerrokseen suoraan mutta vaikeaa tuntuu olevan jos ei itse vahdi toimitusta.

 

[mimique]

...

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 102kWh (n 3,4kWh/vrk) ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,61. Lämpimän veden esilämmitykseen meni energiaa 64kWh. Esilämmityksen osuus on pudonnut kun olen pikku hiljaa hienosäätänyt lämmityskäyrän niin että talo pysyy tasalämpimänä muttei ammu yli. Toukokuun puolella tuli jopa säädettyä käyrän niin alas että vastus vahingossa otti vetovastuun mutta siitä enemmän seuraavassa kuukausirapsassa.

...

Hieno selostus järjestelmän toiminnasta kuukauden aikana. Kuinka saat mitattua lämpimän veden esilämmitykseen menevän energian? Onko sinulla virtausmittaus ja lämpötilanmittaukset ennen ja jälkeen Jäspi EcoLux 30:n?

 

[kurre orava]

Kiitos !

Minulla on yksinkertaisesti 1 dedikoitu energiamittari joka mittaa käyttöveden virtauksen ja määrän sekä lämpötilat ennen levaria ja kattilan kierukan jälkeen (nuo ovat siis sarjassa). Tuo on kyllä ultraäänellä toimiva ja tarkaksi sanottu mutta akilleen kantapäänä tuossa niin kun lähes kaikissa pattereilla toimivissa mittareissa niin tuo mittaa ajoittain ja "uinuu" siinä välillä. Lyhyt vedenlasku saattaa sattua kokonaan uinumisjaksolle jolloin se ei luonnollisesti rekisteröi mitään. Olen lähtenyt siitä että tuo esilämmitysenergia on suuntaa antava mutta määrältään todellista pienempi. Kuinka paljon tuossa on heittoa todellisuuteen, sitä en osaa sanoa.

Muoks: en ole kerennyt päivittämään järjestelmäpiirrosta joten lyhyt sepustus: kattilasta varaajalle palaava vesi menee levarin kautta ja ensimmäinen esilämmitys tapahtuu levarissa paluuveden energialla jotta varaajalle ja pumpulle palautuisi mahdollisimman viileä vesi. Tuon jälkeen vesi kiertää vielä kattilan kierukan kautta ja siltä eteenpäin sähkövaraajalle. Kierukasta tulee hyvin lähelle kattilan lämpöistä vettä vaikka lämpötilat ovat matalia, 30 asteen molemmin puolin ulkolämpötilasta riippuen.

 

[Espejot]

Onko levylämmönvaihdin kiinni tasotiivisteellä? [arvaan että ei]

 

[kurre orava]

Muistelisin et tuossa on laitettu ihan joko hamppua ja kittiä kierteisiin tai sit tuota Loctiten 55:sta. Saattaa hyvinkin olla tuota 55:sta.
Nuo käytetyt 1"SK/28mm helmiliitokset tuskin olivat sellaisia et niille olisi tasotiiviste soveltunut.

Muoks: Tasotiiviste ei olisi varmaan muutenkaan onnistunut tuossa kun ne yhteet piti saada tiettyyn suuntaan menemään.

 

[kurre orava]

Toukokuu 2022 on enää muisto historian kirjoissa ja talon energiakulutuksen lukemat tuli kirjattua muistiin kuun vaihteessa. Kuukausi oli edelleen kevätkuukaudeksi aika kylmä, ainakin lounaissaariston mittapuulla. Kylmimmillään käytiin loggerin mukana kuun alkupäivinä nollassa ja ylin lämpötila vastaavasti oli yli +19C. Kuukauden keskilämpötila paikallisesti oli loggerin mukaan himpun verran vajaa 10C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskilämpötila Turussa oli 9,4C ja lämmitystarveluku 173 ( normaali ). Sähköä kului kuukauden aikana 1198 kWh josta lämmitykseen ja veteen meni 473 kWh ja hupisähköön 725 kWh. Nyt toukokuussa ei ollut enää ILP:t mukana hupisähkössä. Sisälämpötila mittausjakson aikana noin 22,5 C. Koskaan aiemmin en ole pitänyt Nibeä päällä enää toukokuussa mutta tänä vuonna siis näin.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 249kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 1187kWh (sulatuksiin 2kWH), Zenner 1175kWh (sulatuksiin 2kWh), Itron 1203kWh ja Niben EMK mukaan 1252kWh. Eritellyt copit löytyvät liitteenä olevasta taulukosta. Kompuran käyntitunteja oli 379 ja käynnistyksiä 109. Vertailun vuoksi taulukossa sulatuskorjatut copit myös Itronille ja Niben EMK:lle.

Kuukauden tuotot ja kulutukset eritelty liitteenä olevassa taulukossa

Multiheater oli toukokuussa päällä päiväsaikaan raspin ohjaamana.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 92,5Wh (n 3kWh/vrk) ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,37. Lämpimän veden esilämmitykseen meni energiaa 58kWh. Esilämmityksen osuus on pudonnut kun olen pikku hiljaa hienosäätänyt lämmityskäyrän alemmas niin että talo pysyy tasalämpimänä muttei ammu yli. Toukokuun alussa käyrää tuli vahingossa säädettyä jopa niin alas että kattilan vastus tuli mukaan talkoisiin, siinä kun on itsenäinen termari enkä muistanut sit sen asetusta laskea. Vastussähköä kului sit 54kWh:n edestä cop 1:lla mitä tietty söi kuukauden kokonaiscoppia.

Vettä kului toukokuussa noin 8,6 m3.

Sulatusvettä tai ennemmin kondenssivettä kertyi Nibestä kuukauden aikana vielä 98 litraa.

Toukokuussa Nibe käynyt RASP:n ohjaamana lähinnä päivisin. Kesäkuussa tein vielä automaatioon muutoksen niin että Multiheater käy lähinnä yön aikana kun lämpötilat ovat riittävän korkeita ja vaihtaa samalla kellarin ilmat ja Nibe avustaa sit tarvittaessa päiväsaikaan. Toukokuu oli nyt viides kuukausi peräjälkeen kun sähkönkulutus putosi edellisvuoden vastaavasta ajankohadasta vaikkaa osa kuukausista ovat olleet verrokkikausia kylmempiä. Loggeri tuli asennettua maaliskuussa 2020 ja silloin mentiin vielä öljyllä. Olettaisin siis että laitteet rupeavat olemaan säädöissään.