Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
- Keskustelun aloittaja
- #1 043
Fingridin ennuste näyttää noin 3100 MW, kun tarjolla olisi ilmatieteenlaitoksen mukaan noin 6000 MW.
jarkko_h
Vakionaama
Täysin ymmärrettävää että himmaillaan. Hinta yöllä pakkasella ja päivälläkin nollan tuntumassa.
Tuulipuiston omistajana himmailisin jopa enemmän. Nollahinnan tuntumassa ajaisin koneita väsymisikää maksimoiden kuormitusminimillä. Juuri sen verran tehoa että puiston omakäyttö ja kompensaatio täyttyy.
Viimeksi muokattu:
Oliko jossain sellainen yksinkertainen sivusto johon voi laittaa esimerkiksi alkupäivämääräksi 10.08.2023 klo 00:00 ja päättymispäiväksi esimerkiksi 09.10.2023 klo 24:00, ja saisi selville tämän jakson spot-hinnan keskiarvo. Joka paikassa tarjotaan päivän, viikon, kuukauden. Nämä ei kiinnosta.
- Keskustelun aloittaja
- #1 047
Pörssisähköä ensi yönä -10 €/MWh ja koko vuorokauden keskihinta negatiivinen (noin -3 €/MWh), kuten tänään. 16.7.2023 pitää kuitenkin edelleen "päiväennätystä" -8,31 €/MWh.
www.nordpoolgroup.com
Tänään oli/on SE1=>FI yhteydessä 1200 MW rajoitus, eipä tuo näkynyt tuulen ansioista hinnoissa. Sähköä virtaa suomeen SE3-alueelta.
umm.nordpoolgroup.com
Market data
Nord Pool runs the leading power market in Europe, offering day-ahead and intraday markets to our customers. Trade power with us in 16 countries and benefit from related services such as compliance, data and knowledge-sharing.
www.nordpoolgroup.com
Tänään oli/on SE1=>FI yhteydessä 1200 MW rajoitus, eipä tuo näkynyt tuulen ansioista hinnoissa. Sähköä virtaa suomeen SE3-alueelta.
Nord Pool - UMM Platform
Viimeksi muokattu:
Jos oli ~-12c niin sitten työnnettäis rahaa pussiin päin oikeestiEns yönä auto latinkiin.
- 1 c/ kWh hinnalla maksaa välityspalkkion ja vielä rahnaa työnnetään pussiin päin.
.. Viime yönä jo tuli auto ladattua mut pitääpä vähän kruisailla tänään normia enemmän
- Keskustelun aloittaja
- #1 053
Voisi hyvinkin olla tuota luokkaa.
3.5c/kwh, homma jatkuu samana tuulisena loppukuun myös...
Ovat myyneet osan tuotannostaan kiinteään ja paljon korkeampaan hintaan. Liian moni tuottaja on saanut myydyksi sähkönsä "kovaan" hintaan (pörssisähköön nähden) ja liian moni sähkön ostaja on yliarvioinut oman tai asiakkaidensa kulutuksen ja sitoutunut ostamaan liikaa sähköä. Nyt ylijäämäeriä kaupataan halvalla tai annetaan ilmaiseksi pörssissä. Sähkö happanee nopeammin kuin maito ja jälkimmäisen tapaan aiheuttaa ongelman (sähkön tapauksessa sopimusrikkomuksen, ellei käytetä sovitusti).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itselleni nousee väistämättä mieleen, että tuo pörssihinnoittelu ei sovellu kovinkaan hyvin juuri sähkökauppaan.
Itselleni taas ennemminkin, että sähkön myynti kiinteällä hinnalla ja erityisesti PPA sähkönostosopimukset auttavat kuluttamaan sähköä jokseenkin irrallaan tuotannon nykyisistä realiteeteista menneen maailman ehdoilla. Sähkön kuluttajan ei tarvitse laittaa tikkua riskiin tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi (kulutusjoustolla, investoinneilla kulutusjouston tukemiseen esim. sähkö- ja lämpövarastoilla). Näin toimien jousto sysätään pienemmälle osuudelle jäävälle sähkön hankinnalle pörssiehdoilla. Kiinteähintaiset ja PPA-sopimukset saavat sähkön pörssihinnan heilumaan kuin korret pellossa, sillä siellähän tuolla menolla eletään.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
No ei se kannatakaan. Homma käy selväksi viimeistään talvella hintojen pompatessa taivaisiin, tai firmojen kaaduttua.
Veikkaan ensimmäistä. Joltakin aikaväliltä se kate on otettava. Tuskin on vielä keksitty ilmaista ikiliikkujaa sähköntuotannossa.
jarkko_h
Vakionaama
Tässä on asian pihvi. Mielestäni PPA ja kiinteille sopimuksille pitäisi olla korkeampi sähköveroluokka. Jos verotuksen ohjaamana saataisiin isompi osa siirtymään pörssihinnoitteluun, pienenisi co2 -päästöt ja myös hintavaihtelu.
CO2 päästöjen kannalta esim. kaavaillut aurinkopaneelien pakkoasennukset ovat kulutusjoustoon nähden täyttä näpertelyä. Pari tuulivoiman PPA sopimuksella viherpestyä datakeskusta, joka ei jousta kovilla pakkasilla kulutusta alas, aiheuttaa joustamattomuudellaan paljon enemmän CO2 päästöjä kuin mitä paneeleilla saadaan vähennettyä.
Tuulivoima-ala on itse ajanut itseään nurkkaan viime aikoina solmimalla kiihtyvissä määrin PPA -sopimuksia. Tämä sopimusmalli nimenomaan kiihdyttää kannabilisaatiota.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kyllä se sähkön myyntisopimus on ihan samalla tavalla sen sähkön tuottajan intresseissä. Ei kai kukaan investoi mihinkään suuresti sähköä kuluttavaan teollisuuteen jos sitä sähkön hankintaa ei ole turvattu.
Tasapainoa ei synny kovinkaan paljon paremmin, jos sähkön varastointi ratkaistaan. Sähköä tulee mikä tulee ja se riittää tai ei riitä. Kulutusta on mahdollista kehittää sille osalle kuin se menee kaukolämpöön ja siellä se maksukyky ei ole kovin korkea. Kyllä niitä polttokattiloita edelleen siihen lämmöntuotantoon tarvitaan.
Jos ajattelee, että suuri osa kulutuksesta siirtyisi pörssisähköön, jonka hinta matelee nollan kahta puolta, millä ne tuottajat eläisivät ja investoisivat lisäkapasiteettiin. Jos kapasiteetti ei taas ei riitä, sitten etsitään niitä ihmeellisiä keinoja millä korvata sähköä ja kaikki parhaat keinot ovat pannassa. Nyt ne nollahinnat eivät tuottajia kaada kun kyse on vain marginaalisista eristä ja elämä perustuu sopimushintoihin ja niitä on saatu hauskasti hilattua ylöspäin.
Nythän on yleistyneet ne kiinteähintaiset, joissa kulutusvaikutus mukana.
Eli myyjä saa parempaa katetta kuin pörssisoppareista, mutta samalla kulutusjousto toteutuu jos asiakkaat haluaa/pystyy pienentämään ostosähkönsä hintaa ajoittamalla kulutusta halvoille tunneille.
Eli myyjä saa parempaa katetta kuin pörssisoppareista, mutta samalla kulutusjousto toteutuu jos asiakkaat haluaa/pystyy pienentämään ostosähkönsä hintaa ajoittamalla kulutusta halvoille tunneille.
Pörssihinta olisi jotain muuta, jos oikeasti suurin osa kulutuksesta maksaisi pörssihintaa. Nythän sitä maksaa hyvin pieni osa, vaikka muodollisesti hyvin suuri osa sähköstä kiertää pörssin kautta.
Sekä sähkön kuluttajilla että tuottajilla on hinku varmistaa tilanne eli tehdä kiinteähintaisia pitkäaikaisia sopimuksia.
Onneksi Suomessa edelleen ihmiset hinkuu tekemään kiinteähintaisia soppareita, niin pörssi hintaa käyttävät saavat nauttia matalammista hinnoista.
Vaihtoehtoisena uhkakuvana on että pörssisopparit lisääntyy ja myyntiyhtiöt nostaa marginaalia sentin tuntumaan, jotta saavat korvattua menetetyn katteen jonka saivat kiinteähintaisista määräaikaisista soppareista
Tein tuommoisen: https://pikkujalo.fi/spothinta/
Valitettavasti tietokannassani on tietoja vain marraskuusta 2022 alkaen, joten sitä aiempia ei saa. Ja tämä on ilman mitään virheilmoituksia, jos yrittää hakea esim. niin että alkupäivä on suurempi kuin loppupäivä, ei vaan tule mitään dataa.
Tulos on senttejä / kWh sis. alv.
Kun markkinat ovat vinksahtaneet [siinä mielessä, että kiinteitä hintoja painotetaan aivan liikaa alalla, jossa hintojen volatiliteetti on tuotannontekijöistä johtuen hyvin suurta ja kasvamassa], tietenkin on ymmärrettävää, että annetaan pelkojen ohjata päätöksentekoa sen sijaan, että haettaisiin oman ja kansantalouden kannalta toimivinta kombinaatiota.
Nyt huudetaan vanhan ja aikansa eläneen mallin varjelun perään sen sijaan, että hyväksyttäisiin tosiasiat ja yritettäsiin rakentaa niiden perusteella toimivampaa. Populistilla on tästä lähtökohdasta paljon ammennettavaa -- omaksi hyödykseen ja muiden tosiasialliseksi haitaksi.
PPA-sopimukset olivat esimerkiksi yhdessä vaiheessa hyvin perusteluja, kun ne yhdistivät tuuli- ja aurinkovoimarakentamisen markkinaehtoisen rahoituksen samalla kun antoivat nostetta sähköä kuluttavien yritysten imagomarkkinoinnille. Nyt tilanne on jo se, että vaihtoehdot ovat joko ottaa uusituvan tuotannon tasapainokysymysten ratkaisu vakavasti tai jatkaa fossiilisten energialähteiden tupruttamista siihen asti, kun niitä riittää ja niitä uskalletaan jostakin päin hankkia. Kehitys on jo käytännössä pudottanut ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuutena pois taloudellisista syistä sekä myös siitä syystä, että se ei kykene korvaamaan fossiilisen energian aikaisemmin tuottamaa tasapainotusta hyödyllisessä määrin siedettävin kustannuksin, kun tuotannon ohella myös kulutuksen vaihtelu lisää epätasapainoa vanhan sähkön hinnoittelurakenteen ajamana.
Totta kai tasapaino saadaan aikaan, jos sähköä voidaan varastoida riittävän kustannustehokkaasti ja laajasti. Onnistuuhan se ympäri maailmaa nytkin monilla eristetyillä sähköverkkosaarekkeilla ilman tukienergiaa.
Polttokattiloita on toistaiseksi ollut edullista käyttää kaukolämmön tuotannossa, mutta jos jossakin, niin tuolla alalla ydinenergialla saattaisi olla mahdollisuutensa polttokattiloiden syrjäyttäjänä etenkin, jos sähköenergian hinnoittelussa pitäydytään luutuneissa kiinteää hintaa painottavissa malleissa. Mitalin toinen puoli on, että tästä seuraa entistä enemmän itkua ja hammasten kiristelyä sähkön käyttäjille ja etenkin sellaisille, joiden käyttö korreloi positiivisesti jonkin yleisen yhteisen tekijän kuten vaikkapa lämmitystarveluvun kanssa.
Lisätäänpä tähän vielä, että yleisesti ottaen sähkön varastointi olisi käyttäjälle edullisempaa kuin sähköverkon omistajalle ja jälkimmäiselle puolestaan edullisempaa kuin sähkön tuottajalle. Vaatimus esimerkiksi tuulivoiman tuottajalle osoittaa tasapainotusenergiaa vastineeksi oikeudesta tuottaa sähköä verkkoon on täysin vinksahtanut sekä markkinatalouden että kansantalouden kannalta.
Viimeksi muokattu:
Jos sopimusvapaus sähkösopimusten osalta poistuisi (vaihtoehtona pelkkä pörssi), niin samalla voitaisiin valtion toimesta kieltää polttomoottori & hybridi autot.
Ratkeaisi osin tuo varastointi ongelmiakin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sähkölle ei mitään kausivarastointia ole näköpiirissä, vain tuntien piikkeihin on jotain viritteillä. Pakkasilla sähköstä on tunnistettu olevan puutetta ja riippumattomuus tuonnista ei ole vielä näköpiirissä. Energiaintensiivinen teollisuus taas on paaluttanut sähkön hankintansa jopa menemällä omistajiksi sähkön tuotantoon. Oletettavasti markkinoiden armoille jääminen olisi ollut aika puistattava ajatus. Kai ne aikovat saada sen sähkönsä kiinteällä hinnalla jatkossakin.
Vain polttamiseen perustuvat lämmitystavat ovat tunteettomia ulkoilman lämpötilalle. Kaikkien lämpöpumppujen sähkönkulutus kasvaa enemmän kuin lämpötila vastaavasti, jopa suhteessa enemmän kuin suoran sähkölämmityksen. Suoran sähkölämmityksen etuna on myös vuorokauden sisäinen ajastettavuus. Ilmasta keräävät tietysti ovat pahimmat tässä suhteessa.
Sitten pörssihinnoiltu sähkö nyt ei historian valossa mitenkään erityisen edullista ole ollut ellei kulutusta pysty tehokkaasti siirtämään. Tarkoitan aikaa ennen näitä kriisejä. Pelko ja ahneus ovat sittemmin vallanneet tietty sähkön myyntilaidan. Kattilan kanssa taitavasti turaamalla sähköt voisi saada hyvinkin halvalla kuorimalla kermat pörssisähköstä.
- Keskustelun aloittaja
- #1 070
Hiukan tai enemmänkin keinotekoiselta tuollainen kytkös polttomottoriautojen kiellon ja sopimusvapauden kannalta mielestäni tuntuu. Sähköauto ei ratkaise sähkön varastointiongelmaa muutoin kuin itse ajoneuvon energian osalta (eikä aivan täysin sitäkään ja ajatus painavan liikuteltavan laitteen hyödyntämisestä ajoittain käytettävissä olevana sähkövarastona joko oman talouden sähkönkulutuksen tasapainottajana puhumattakaan yleiseen verkkoon syöttämisen kannalta on loppujen lopuksi aika hölmö verrattuna varsinaiseen kiinteään kotitalouden sähkövarastoon, jota käytettäisiin lähinnä talouden oman kulutuksen ja tuotannon tasapainotukseen verkon kanssa).
Esimerkiksi metanolin tuotanto ylijäämäsähköllä sekä sellutehtaiden ja jättteiden hävittämisen tuottamasta hiilidioksidista sopii periaatteessa kausivarastointiinkin, vaikkakin taloudellinen puoli herättää kysymyksiä. Edellytyksenä olisi riittävän edullinen elektrolyysiteknologia, jotta vetyä voidaan tehdä vain silloin, kun sähköä on edullisesti saatavilla. Hiilidioksidin talteenotto ei ole erityinen ongelma. Itse metanoliprosessi on ollut kaupallisessa käytössä pian sata vuotta (metanolia käytetään paljon ja käytännössä kaikki on synteettisesti tuotettua, lähtöraaka-aineena kuitenkin nykyisin maakaasu). Runsaat 50 vuotta sitten tehdyt katalyyttikeksinnöt tekivät prosessista suhteellisen taloudellisen (tällä prosessinosalla on parempi hyötysuhde kuin vetyelektrolyysillä), mutta soveltuvuudesta sähkön hinnan perusteella vaihtelevaan tuotantovolyymiin en osaa sanoa.
Elektrolyysistä, metanolisynteesistä ja metanolilla tehdystä sähkön takaisingeneroinnista saa kaukolämmöksi soveltuvaa hukkalämpöä. Tuulivoima tuottaa kuitenkin Suomessa sen verran tasaisesti kuukausitasolla ja kun talvella tuotanto on muutenkin keskimäärin suurinta, polttoaineen tapaista kausivarastointia ei tarvittaisi kuin poikkeustilanteisiin korvaamaan raakaöljytuotteiden käyttämistä vastaavaan tarkoitukseen, sillä esimerkiksi vetysynteesin kulutusjousto ja nykyiseen nähden moninkertainen tuulivoiman tuotanto yhdistettynä sähkön pörssihinnoitteluun vähentää tarvetta paikata minimitason alittavaa sähkön tuotantoa kovin usein ja pitkiä aikoja, jolloin akut riittävät pitkälle (nekin ovat kehittymässä ratkaisevasti sähköverkkosovellusten kannalta). Öljy toki palvelee tuossakin tuotantojoustotehtävässä niin kauan, kun sen käyttöä siedetään. Metanolin varastointi ei juuri poikkea öljytuotteiden varastoinnista.
jarkko_h
Vakionaama
Sopimusvapaus toki pitää säilyttää mutta verosäännöksin ohjata sopimuksia pois joustamattomuudesta.
Joustin eilen ja kulutin yön halpoina tunteina (LVV ja lattialämmitys). Jos olisi lattiakierto ja 1000 litran varaaja, saisi hypättyä 2-3 kallista -10C vuorokautta yli pienellä kulutuksella tämmöisessä pienessä asunnossa.
Joustin eilen ja kulutin yön halpoina tunteina (LVV ja lattialämmitys). Jos olisi lattiakierto ja 1000 litran varaaja, saisi hypättyä 2-3 kallista -10C vuorokautta yli pienellä kulutuksella tämmöisessä pienessä asunnossa.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Sama järki kuin miksi maksetaan eri veroja sähkö ja polttomoottoriautoille. Verotus on tapa ohjata toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan.
Eihän sähkövero ole sama nytkään kaikille käyttäjille, tosin muista syistä johtuen. Pieni porkkana, niille jotka pystyvät joustamaan.
Aivan eri asia, sopimustyyppi ei kerro mitään kulutusjoustosta tai kuluttajan ympäristöystävällisyydestä. Tuolloin veron pitäisi kohdistua kulutettuun energiaan, sopimuksen tyypistä riippumatta.
Onko sinulla esim. paljon isompi kulutusjousto kuin tuo minun -42% jousto? Itse en usko että pörssisopimukseen vaihtamalla tuo minulla menisi esim. -60%.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Otetaanpa töysin teoreettinen tilanne, että ylivoimaisesti suurin osa suomen autoista olisi sähköautoja.
Verotulot tipahtaisi roimasti. Ellen aivan väärin arvaa, niin sitten tuleekin keppiä sähköautojen käyttäjille.
Ns. ympäristöystävällisyys unohtuu sen siliän tien.
pökö
Kaivo jäässä
Voisihan sen kepin tietty siirtää köyhälle corollamiehelle ettei parempituloisen teslamiehen lompakko köyhdy. Eiks tää ole muutenki suunta nyt.
jarkko_h
Vakionaama
Eihän myöskään välttämättä täysin autotyyppikään kerro päästöjä. Isolla plugarilla ajava voi potentiaalisesti aiheuttaa ajoillaan tuplapäästöt perusbensa-autokuskiin verrattuna.
Oleellista on yleinen ohjaavuus. Ei se että yksittäinen henkilö osaa joustaa sopimuksesta huolimatta. Minäkin aloin siirtää kulutusta yölle ennen pörssiin menoa. Silti suuri osa ei tee sitä ilman porkkanaa tai joustoon vaativaa sopimustyyppiä. Jo pelkkä kulutusvaikutteinen sopimus on suunta oikeaan.
Toki yksi tapa olisi lisätä veroon suoraan tuotannosta laskettu päästövero. Eli Fingridin tuotetun sähkön tuntikohtainen CO2 arvo omalla kulutuksella kerrottuna. Ei mitään Oomi... tuulisähkö viherpesua vaan oikeaan toteutuneeseen CO2:een perustuva vero. Tämä ohjaisi myös kulutusjoustoon.
Viimeksi muokattu:
- Tila