Puun polttoa

[Husky]

Monet pitävät takkoja hyvinä lämmittäjinä.
Itsellä tuon oman ison järkäletakan lämmitysteho on vähän mysteeri. En sanoisi, että sillä voi taloa lämmittää - hyvä jos nuo huoneet joiden välissä se on.
Ei ole koskaan niin paljoa lämmitetty kuin viime talvena ja tuntui kuin olisi täysin olematon.
Tosin sitten kun tuli maaliskuussa ILP ja loppui takan lämmitys ja pudotin lattialämmityksen noin puoleen ja luulin, että ILP tekee tuon puuttuvan puolikkaan puolella sähköteholla, niin se ei toteutunut, vaan oikeastaan euroja paloi enempi.
Tämä viittaa siihen, että takka olisikin muka ollut tehokkaampi kuin luulen.

Nuohooja ei sanonut, että tuossa mitään rakenteellista hölmöyttä olisi ja luulen, että on varsin ok. Nyt sen poskikanavatkin on nuohottu.
Kerran tuon lämmitin tässä ja taisi siinä olla 12h myöhemmin kädenlämpöistä kiveä jonkun vajaa 10 neliötä. Ehkä kuitenkin joku vaikutus tuolla voisi olla - jaa a, jaksaisiko alkaa kyhätä/palautella mieleen laskentaa moiselle asialle.
Luokkaa 5kg puuta poltin. Mutta ei tuo tuntunut mitään lämpöä hohkaavan ympäristöön.

No tuo ILP:n tosikoitos viime kevään talvikelissä kesti vain n. 3 viikkoa, että oli turhan lyhyt. Ehkä nyt saa parempaa vihiä tänä talvena sekä takasta että ILP:stä.

 

[jarkko_h]

Luokkaa 5kg puuta poltin. Mutta ei tuo tuntunut mitään lämpöä hohkaavan ympäristöön.

Tuo on pieni määrä. Tuo vastaa 20 kWh ja esim 2 tonnin vuolukivitakan lämpötila nousisi hitusen yli 10 astetta. Eli saisi vasta pinnat vähän haaleaksi. Toki tuo 20 kWh palautuu huoneeseen, mutta hitaasti 1-2 vuorokauden aikana. Luovutusteho parhaimmillaankin olisi alle 1000 W, todennäköisesti jopa vain 500 W. Ei hohkaa, mutta näkyy energiassa.

5 kg riittää pienen noin 1000 kg vuolukivitakan kertapanokseen. 5kg päälle kun polttaa 3 kg, niin tonnin pikkutikan saa hohkaamaan. Silloinkin pintalämpötilat vielä maltillisia noin 60 astetta ( toki riippuu takan eristyksistä.).

 

[Temez]

Niin, sama kokemus itsellä, että jos haluaa luovutustehoa, niin sitten pitää saada tosiaan massa kuumaksi ja sitä kautta lämpötilaeroa takan ja huoneilman välille. Minulla on talossa yhteensä 5 tulisijaa, joista 3 varaavia takkoja, yksi pönttöuuni ja yksi Porin Matti (talo lämmennyt kuulemma vuoteen 2006 asti pelkästään takoilla), joten niissä on toki enemmän lämpöä luovuttavaa pinta-alaakin kuin yhdessä takassa. Vauhdikkaampaa lämmönluovutusta varten on kokeiltu sitäkin, että nuohousluukku ja suuluukut auki, jonka jälkeen ilma kiertää painovoimalla kanavien läpi. Silloin kyllä lämpöä tulee. En tunne pönttöuuneja hirveän hyvin, mutta omassani on tähtiventtiili ylhäällä, joka mahdollistaa sen kanssa tämän saman toimintatavan.

Nuohooja ei sanonut, että tuossa mitään rakenteellista hölmöyttä olisi ja luulen, että on varsin ok.

Itse loppukesästä "paikkailin" omaa takkaa nuohoojalta eräästä detaljista kysyttyäni. Olin pistänyt merkille, että jotenkin pienet panokset eivät lämmittäneet paljoa mitään, mutta isompi lataus sitten lämmitti "suhteessa enemmän". Ihan perushuoltona saumoja paikatessa tuli työnnettyä pää sisälle ja kädellä tunnusteltua irtonaisia tiiliä jne. Noin 15-20cm suuluukun ylälaidan yläpuolelta (siis niin paljon takan sisältä, että sitä ei normaalisti kukaan tajua katsoa) löytyi kummaltakin puolelta yhden tiilen korkuinen ja ehkä 3-4cm leveä ilmeisesti tarkoituksella jätetty reikä/reiät (pakko kai tarkoituksella, kun oli identtinen molemmin puolin). Nuohooja totesi, että "tuli menee sieltä, mistä helpoin on mennä" eli pienet panokset lähinnä lämmittäneet piippua, kun savukaasut päässeet ohittamaan poskikanavat. Onneksi tämä selvisi ~1,5v kohdalla eikä 40v päästä. Paikkauksen (tai siis nuohoojan kommenttien perusteella noiden reikien tukkimisen) jälkeen lämmitetty parit pienet tulet ja eron minusta huomaa.

Hämmästelin kyllä asiaa kovasti tätä asiaa ja niin tuntui nuohoojakin miettineen, että ns. "mitäs kukkua".

Noh, menipäs nyt offtopiccina takkakeskusteluksi ja viesti paisui alkuperäisestä hirveästi. Ehkä takkojen tukilämmitysasioista voisi avata jonkin oman ketjunsa.

 

[BongisKhan]

Monet pitävät takkoja hyvinä lämmittäjinä.
Itsellä tuon oman ison järkäletakan lämmitysteho on vähän mysteeri. En sanoisi, että sillä voi taloa lämmittää - hyvä jos nuo huoneet joiden välissä se on.
Ei ole koskaan niin paljoa lämmitetty kuin viime talvena ja tuntui kuin olisi täysin olematon.
Tosin sitten kun tuli maaliskuussa ILP ja loppui takan lämmitys ja pudotin lattialämmityksen noin puoleen ja luulin, että ILP tekee tuon puuttuvan puolikkaan puolella sähköteholla, niin se ei toteutunut, vaan oikeastaan euroja paloi enempi.
Tämä viittaa siihen, että takka olisikin muka ollut tehokkaampi kuin luulen.

Nuohooja ei sanonut, että tuossa mitään rakenteellista hölmöyttä olisi ja luulen, että on varsin ok. Nyt sen poskikanavatkin on nuohottu.
Kerran tuon lämmitin tässä ja taisi siinä olla 12h myöhemmin kädenlämpöistä kiveä jonkun vajaa 10 neliötä. Ehkä kuitenkin joku vaikutus tuolla voisi olla - jaa a, jaksaisiko alkaa kyhätä/palautella mieleen laskentaa moiselle asialle.
Luokkaa 5kg puuta poltin. Mutta ei tuo tuntunut mitään lämpöä hohkaavan ympäristöön.

No tuo ILP:n tosikoitos viime kevään talvikelissä kesti vain n. 3 viikkoa, että oli turhan lyhyt. Ehkä nyt saa parempaa vihiä tänä talvena sekä takasta että ILP:stä.

Täällä tismalleen sama kokemus. Iso varaava takka, pienet puumäärät ei tee yhtään mitään. Jos mättää aamulla ja illalla isot siniset Ikean kassilliset puuta (mitähän tuossa olisi, ainakin 10-15 kg?) niin takan pinta tuntuu haaleasti kädenlämpöiseltä. Aluksi epäilin, että kesäpelti olisi väärässä asennossa, mutta kyllä siellä poskikanavissa lämmintä ilmaa kiersi kun kädellä luukusta kokeili.

Viime talvena kovimmilla pakkasilla tuota yritin polttaa ja tuollaisella panoksella sai sen verran lämpöä pihalle, että alakerran ILPiä ei tarvinnut pitää päällä, mutta toisaalta kun sen ILPin ajaminen maksoi silloisella sähkön hinnalla euron-pari päivässä, niin ei tuo ollut oikein rahallisesti saati sitten ajallisesti järkevää mättää hirmuisia määriä puita takkaan ja haistella käryä (tiedän, että jotkut hajusta tykkää, itse en näihin kuitenkaan lukeudu).

Itse loppukesästä "paikkailin" omaa takkaa nuohoojalta eräästä detaljista kysyttyäni. Olin pistänyt merkille, että jotenkin pienet panokset eivät lämmittäneet paljoa mitään, mutta isompi lataus sitten lämmitti "suhteessa enemmän". Ihan perushuoltona saumoja paikatessa tuli työnnettyä pää sisälle ja kädellä tunnusteltua irtonaisia tiiliä jne. Noin 15-20cm suuluukun ylälaidan yläpuolelta (siis niin paljon takan sisältä, että sitä ei normaalisti kukaan tajua katsoa) löytyi kummaltakin puolelta yhden tiilen korkuinen ja ehkä 3-4cm leveä ilmeisesti tarkoituksella jätetty reikä/reiät (pakko kai tarkoituksella, kun oli identtinen molemmin puolin). Nuohooja totesi, että "tuli menee sieltä, mistä helpoin on mennä" eli pienet panokset lähinnä lämmittäneet piippua, kun savukaasut päässeet ohittamaan poskikanavat. Onneksi tämä selvisi ~1,5v kohdalla eikä 40v päästä. Paikkauksen (tai siis nuohoojan kommenttien perusteella noiden reikien tukkimisen) jälkeen lämmitetty parit pienet tulet ja eron minusta huomaa.

Hämmästelin kyllä asiaa kovasti tätä asiaa ja niin tuntui nuohoojakin miettineen, että ns. "mitäs kukkua".

Noh, menipäs nyt offtopiccina takkakeskusteluksi ja viesti paisui alkuperäisestä hirveästi. Ehkä takkojen tukilämmitysasioista voisi avata jonkin oman ketjunsa.

Kieltämättä itsekin miettinyt, että onko omassa takassa jotain rakenteellisesti typerää, kun puuta pitää tosiaan mättää ihan järjettömät määrät ja silti lämpöä tulee aika niukasti. Muttajoo, takkahommille varmaan oma ketjunsa olisi ihan paikallaan, oli vaan pakko kommentoida kun oli niin samansuuntaisia kokemuksia kuin itselläkin.

 

[HalkoholistinHaamu]

Huomatkaa, että isossa takassa on paljon luovuttavaa pinta-alaa. Sen pinnan ei tarvitsekaan olla niin kuuma että "sormet palaa", muuten huoneessa olisi hyvin kuuma.

Esim tässä talossa oleva isohko takka vastaa pinta-alaltaan ainakin viittä isoa sähköpatteria, ja useampaakin, jos vielä takan kyljessä olevaa piippua lasketaan mukaan, sekä takan osa joka on piippua vasten.

Jos takka ei lämmitä edes huonetta jossa se on, lienee joko lämmistystavoissa vikaa, tai itse takassa.
Monissa vanhoissa takoissa, erityisesti, voi olla aika tarkkaa että vedon saa säädettyä sopivaksi. Liika veto pelmauttaa lämmöt harakoille, ja liian pienellä vedolla tuli ei pala kovin kuumasti.

Jos on melko suuri takka, voi se kyljen 40-50c olla jo melko paljonkin lämmitystehossa.
Pienellä takalla samaan lämmitystehoon tarvitaan kuumempi ulkopinta, ja sittenkin pieni takka viilenee nopeammin, jos takat muutoin ovat samaa tasoa.

Infrapunamittari kertoo tarkemmin kuin omat näpit... Mitattailkaa useammista kohdista.
Ja mittailkaa myös takan pinta-alaa, ja verratkaa vaikka talon isompiin sähköpattereihin tms.

Yksi asia on se takan lämmön levittäminen. Ilp voi joissain tapauksissa toimia siinä hyvin, toisissa taloissa tarvitaan kunnollista kattotuuletinta tms avuksi.

Eihän se sokkeiloinen talo lämpene tasaisesti yhdellä sähköpatterillakaan, vaikka teho riittäisi.
Eikä aina edes ilpillä. Pistelämmitin on pistelämmitin. Jos takka on sokkeloisessa 120 neliöpn talossa 20 neliön olohuoneessa, niin eihän se ihan valtavasti leikkaa lämmityskulua, jos takan lämpö jää lähinnä olohuoneeseen. ILP ja kattotuuletin voi olla avuksi.

Lisäksi vielä takan lämmönluovutuksen nopeus, sehän ei ainakaan pitäisi olla mikään kamiina, tai saunan kiuas, muuten vuorokauden kuluttua on jo lämpövaraus vähissä.

 

[Husky]

Loogisia kirjoituksia.
Ajattelin kanssa tuota pinta-alaa, että kun likemmäs 10 neliötä että jos eroa huoneilmaan yli 10 astetta että tulee siitä vähäsen jo kai lämpöä.

Taustatietona, että 20v sitten laitettiin sama 5-7 kg kerran päivässä ja tuntui hohkaavan niin helkutisti. Mutta ehkä johtui kun sitä ennen kokemusta avotakoista ja sellaisista jotka on hetken aikaa kuumia. Että kun tämä oli 24h päästäkin lämmin vielä. Mutta varmasti huomasi huoneeseen tullessa että hohkaa. Nykyään ei tuota efektiä tunne.

Tämä on tiilistä tehty ja rappaus pinnalla. Ja ehkä (?) erikoinen ja ehkä hyvä (?) ominaisuus, että hormin ja takan välissäkin 2cm rako, niin vähäsen lisää pinta-alaa tuokin, kun kiertää ilma siitäkin raosta jonkin verran.

Voisi tuon massan laskea joku päivä.

Ps liittyyhän tämä talvi vs kesäkulutukseen, kun ei me takkaa lämmitetä kesäisin

 

[Hempuli]

Takan ja hormin välinen rako juontaa juurensa eritahtisen lämpölaajenemisen mahdollistamiseen.

Takka ja talo on yksilöllinen kombo, jonka käytöstavat oppii ajan kanssa. Klapimäärä sekä lämmönluovutuksen viive ja kesto tulee selkärangasta, kun muutaman kerran hikoilee ja palelee.

 

[HalkoholistinHaamu]

Loogisia kirjoituksia.
Ajattelin kanssa tuota pinta-alaa, että kun likemmäs 10 neliötä että jos eroa huoneilmaan yli 10 astetta että tulee siitä vähäsen jo kai lämpöä.

Taustatietona, että 20v sitten laitettiin sama 5-7 kg kerran päivässä ja tuntui hohkaavan niin helkutisti. Mutta ehkä johtui kun sitä ennen kokemusta avotakoista ja sellaisista jotka on hetken aikaa kuumia. Että kun tämä oli 24h päästäkin lämmin vielä. Mutta varmasti huomasi huoneeseen tullessa että hohkaa. Nykyään ei tuota efektiä tunne.

Tämä on tiilistä tehty ja rappaus pinnalla. Ja ehkä (?) erikoinen ja ehkä hyvä (?) ominaisuus, että hormin ja takan välissäkin 2cm rako, niin vähäsen lisää pinta-alaa tuokin, kun kiertää ilma siitäkin raosta jonkin verran.

Voisi tuon massan laskea joku päivä.

Ps liittyyhän tämä talvi vs kesäkulutukseen, kun ei me takkaa lämmitetä kesäisin

Olisko aika kullannut muistot?

Näissä vanhoissa suurehkoissa rohjoissa on usein että pitää polttaa peräkkäin pari kohtuu kokoista panosta, olisko jotakin 9-11 kg yhteensä kahden panoksen aikana, niin alkaa jo tapahtumaan... omassa takassa 1 pesällinen on lähes halkojen tuhlausta.

Vasta toisen pesällisen aikana alkaa tulimyrsky jylläämään kunnolla.

 

[HalkoholistinHaamu]

Liitteessä "takkahuoneen" lämpötila, klo 17 piikki oli yhden panoksen taktiikalla, ja suurempi piikki kahdella panoksella. Kyseessä lähinnä lasiluukuista vuotanut pikalämpö, mutta samaa kertoo kahden panoksen hyväksi myös takan pintojen lämpötilat, myös siinä vaiheessa kun takka luovuttaa varautunutta lämpöä.

Yhdellä aavistuksen suuremmalla panoksella ei ainakaan tässä takassa saa oikein mitään aikaan. Kahdella hieman pienemmällä panoksella jää myös tulipesään enemmän tilaa palotapahtumalle.

 

[Husky]

Hyvä, että aloimme tässä kesä/talviero keskustelussa puhua takoista, niin löytyy täältä kätevästi.

Jos on melko suuri takka, voi se kyljen 40-50c olla jo melko paljonkin lämmitystehossa.
Pienellä takalla samaan lämmitystehoon tarvitaan kuumempi ulkopinta, ja sittenkin pieni takka viilenee nopeammin, jos takat muutoin ovat samaa tasoa.

Mainittakoon, että meillä takka oli varmaan viikon lämmittämättä ja koko möykky siis jotakin 20 astetta. 26h sitten poltin 7kg, niin nyt on leivinuunin puolella (takan ylöosassa) vielä 45 astetta.

No, tuskin tuota lukemaa voi oikein muiden takkoihin tai mihinkään verrata?
En nyt jaksanut pintalämpötiloja mittailla, mutta on se vielä about kädenlämpöinen lukuunottamatta ihan kulmia.

Häkäpelti (puuttuu noin 10x10cm kulma) oli vielä sammumisen jälkeen auki n.10h, että sieltä meni harakoille, mutta tärkeintä ettei haise savu olleskaan.

Ja on lämmin myös sillä puolella kylkeä, missä on kesäpelti ja sieltä ei savu käsittääkseni menisi jos kesäpelti olisi sulanut.

 

[HalkoholistinHaamu]

Häkäpelti (puuttuu noin 10x10cm kulma) oli vielä sammumisen jälkeen auki n.10h, että sieltä meni harakoille, mutta tärkeintä ettei haise savu olleskaan.

Onpas julman kokoinen häräreikä. Menee paljon lämpöä harakoille.
Ja jos vielä hiilloksen sammumisen jälkeen on koko pelti auki 10h, niin lisää harakoille.
Jos savu haisee niin oletettavasti se tulee oviluukkuja (hätäisesti) auottaessa.
Edit, tarkoititko häkäpellillä leivinuunin häkäpeltiä? Leivinuunin osalta en osaa sanoa mikä on paras toimintatapa.

Pyrkimys itselläni on että hiillos kasataan pari, kolme kertaa arinalle, se poltetaan hyvällä (tuhkaluukun) vedolla loppuun,
ja kun hiilet alkaa olla loppuun kaluttu ja sammuneet, pelti kiinni.

Jo odotellessa hiilloksen hyytymistä, laitan peltiä pienemmälle.
Sitä ei saa laittaa liian pienelle, sillä jo pari senttiä ennen "pohjaa" pelti voi olla kehyksen sisässä.
Häkävaroitin on hyvä lisä.

Kannattaa kokeilla takan lämmittämistä kahdella panoksella, yhden hieman suuremman sijaan.
Riippuu toki takasta mikä on paras tapa. Infralla sitten mittaus esim 6 tunnin jälkeen pellin sulkemisesta useasta kohdasta.
Laita mittauskohdat "muistiin".

 

[Temez]

Mainittakoon, että meillä takka oli varmaan viikon lämmittämättä ja koko möykky siis jotakin 20 astetta. 26h sitten poltin 7kg, niin nyt on leivinuunin puolella (takan ylöosassa) vielä 45 astetta.

Niin, jokainen takka taitaa olla enemmän tai vähemmän yksilö. Ei tuo omaan korvaan kuulosta pahalta, mutt takkalämmittäjä olen ollut vasta pari vuotta ja kokemusta vain omista

Häkäpelti (puuttuu noin 10x10cm kulma) oli vielä sammumisen jälkeen auki n.10h, että sieltä meni harakoille, mutta tärkeintä ettei haise savu olleskaan.

Kai tässä on jokin ymmärrysvirhe minulla? Ei kai 10x10cm reikä pellissä? Kuulostaa todella isolta. Kuuma hormi kuitenkin vetää automaattisesti ilmaa ylöspäin. Omat pellit siltä ajalta, kun ei häkäreikiä vielä tehty. Halkoholistinhaamun kanssa samaa mieltä perusjutuista, mm. tuosta häkävaroittimesta. Kyllä se piippaili kerran "harjoitteluaikana", kun juurikin oli sellainen peltitapaus, että se oli kiinni 1cm ennen kuin se oli "pohjassa".

Pyrkimys itselläni on että hiillos kasataan pari, kolme kertaa arinalle, se poltetaan hyvällä (tuhkaluukun) vedolla loppuun,
ja kun hiilet alkaa olla loppuun kaluttu ja sammuneet, pelti kiinni.

Jo odotellessa hiilloksen hyytymistä, laitan peltiä pienemmälle.
Sitä ei saa laittaa liian pienelle, sillä jo pari senttiä ennen "pohjaa" pelti voi olla kehyksen sisässä.
Häkävaroitin on hyvä lisä.

Itsellä samansuuntaiset tavat. Keskitalvella itsellä yksi kohtuukokoinen panos (ei takkaa "täyteen"), joka välillä hämmentäen palaa ~2h aikana. Kun kovin palo on ohi, niin loppupuolella pellit jo arviolta 50% kiinni (teen säädön niin, että pellin osittainen sulkeminen ei saa vaikuttaa liekkeihin = olen ajatellut, että silloin ilmamäärä riittää puhtaaseen paloon, mutta ei mene kuitenkaan liikaa kylmempää huoneilmaa takan sisuksia kylmentämään). Kun lopulta liekki sammuu ja punaista kekälettä, niin enää 10% pelti auki. Hiilien hämmentämisen ajaksi avaan pellin täysin auki, jottei tule hajuja sisälle. Tätä kestää ehkä ~1h. Eli lämmityksen kokonaisaika ~3h.

Kävin miettimään, että varmaan piipun luontainen veto, takan koko, kanavien koot jne. eli monet eri parametrit varmaan vaikuttavat siihen, jos etsii optimaalista tulosta. Toisaalta 20% pääsee 80% tuloksista?

 

[Husky]

Onpas julman kokoinen häräreikä. Menee paljon lämpöä harakoille.
Ja jos vielä hiilloksen sammumisen jälkeen on koko pelti auki 10h, niin lisää harakoille.
Jos savu haisee niin oletettavasti se tulee oviluukkuja (hätäisesti) auottaessa.
Edit, tarkoititko häkäpellillä leivinuunin häkäpeltiä? Leivinuunin osalta en osaa sanoa mikä on paras toimintatapa.

Pyrkimys itselläni on että hiillos kasataan pari, kolme kertaa arinalle, se poltetaan hyvällä (tuhkaluukun) vedolla loppuun,
ja kun hiilet alkaa olla loppuun kaluttu ja sammuneet, pelti kiinni.

Jo odotellessa hiilloksen hyytymistä, laitan peltiä pienemmälle.
Sitä ei saa laittaa liian pienelle, sillä jo pari senttiä ennen "pohjaa" pelti voi olla kehyksen sisässä.
Häkävaroitin on hyvä lisä.

Kannattaa kokeilla takan lämmittämistä kahdella panoksella, yhden hieman suuremman sijaan.
Riippuu toki takasta mikä on paras tapa. Infralla sitten mittaus esim 6 tunnin jälkeen pellin sulkemisesta useasta kohdasta.
Laita mittauskohdat "muistiin".

Tuon hiilloksen polttamisen olen itsekin todennut olevan paras. Mutta kun se edellyttää viitseliäisyyttä kasata se keko siihen ja säädellä tuhkaluukun ilma-aukkoja.

Totta tuo, että pelti voi olla kiinni jo pari senttiä ennen pohjaa.

Jotenkin en ole innostunut kahden panoksen polttamisesta ainakaan peräkanaa, kun tulee savupommi, kun alkaa hiillosten päälle kasata. Jos taas vaikka aamuin illoin, niin olisi jo aika talkoot. Voi tuotakin harkita, jos sähkö on kallista ja jos ILP ei tuokaan odotettua apua sähkön kulutukseen. Polttopuiden teko on ihan hauskaa hommaa.

 

[Husky]

Kai tässä on jokin ymmärrysvirhe minulla? Ei kai 10x10cm reikä pellissä?

10x10cm kulma pois pellistä. Meillä siis perinteinen ratkaisu, eli häkäpellin yläpuolella on pääpelti. Eli jos pääpelti on auki ja häkäpelti kiinni, niin häkäreikä on auki.
Usein tulee tuota pääpeltiä pidetttyä yön yli auki, niin ei varmasti tule savun tai ennemminkin tuhkan hajua tupaan.

Tämä takan käyttö on tullut standardisoitua, niin kaikki operaatiot käy vauhdilla. Eli ei tule yhtään räpellettyä ees taas mitään tapauskohtaisesti.

Aloin laittaa puutkin pystyyn, kun käy paljon nopeammin roiskaista ne sinne.

 

[-Teme-]

Onhan tuo takka kyllä ahkeralla käytöllä läpi talven. Ei sen kanssa ole tullut tehtyä mitään hifistelyä vaan puut sisään, tulta perään ja nautitaan lämmöstä. Kyseessä n.2,5Tkg vuolukivinen möhkäle joka saisi olla isompikin, muttei ollut sellaista mallia tarjolla ilman teettämistä ja se ei käynyt rakentamisen aikatauluun. Tilannetta auttaa että myös hormi on vuolukiveä eli se varaa ja luovuttaa lämpöä.
Kovimilla pakkasilla käytännössä kaksi kertaa tulet siinä tulee pidettyä. Aamulla ennen duunia kun aamukaffen laittaa tulemaan, niin eka tuli sisään ja illalla duunien jälkeen 18? huudeilla toinen.
Vuorokaiden aikana tulee sellainen isompi markettien kestokassillinen joka kantokahvojen antaman tilan myötä lastattu täyteen, kiloja en ole laskenut mutta sekapuuta josta n.50% koivua kuitenkin.
Tämän ansiosta olohuoneen ja siihen kytkeytyvien avotilojen lattialämmityksiä ei juuri ole kytkeytynyt päälle, mikä tekee n.100m2 eli lähes puolet asuintiloista.
Yhdellä pesällisellä pintalämpötila nousee n.75°C lämpöön poskikanavien alueella, muualla n.60°C ja parhaimmillaan mitannut yli 90°C pintalämpötiloja kivipinnoista jotka piti todentaa parilla eri mittarilla
Takan ansiosta kulutus talvikuukausina jää n.2000kWh huudeille, kun ilman takkaa kulutus ollut pahimmillaan 5200kWh
Kesällä keskikulutus on n.1000kWh paikkeilla jäähdytyksen vuoksi

 

[Husky]

Onhan tuo takka kyllä ahkeralla käytöllä läpi talven. Ei sen kanssa ole tullut tehtyä mitään hifistelyä vaan puut sisään, tulta perään ja nautitaan lämmöstä. Kyseessä n.2,5Tkg vuolukivinen möhkäle joka saisi olla isompikin, muttei ollut sellaista mallia tarjolla ilman teettämistä ja se ei käynyt rakentamisen aikatauluun. Tilannetta auttaa että myös hormi on vuolukiveä eli se varaa ja luovuttaa lämpöä.
Kovimilla pakkasilla käytännössä kaksi kertaa tulet siinä tulee pidettyä. Aamulla ennen duunia kun aamukaffen laittaa tulemaan, niin eka tuli sisään ja illalla duunien jälkeen 18? huudeilla toinen.
Vuorokaiden aikana tulee sellainen isompi markettien kestokassillinen joka kantokahvojen antaman tilan myötä lastattu täyteen, kiloja en ole laskenut mutta sekapuuta josta n.50% koivua kuitenkin.
Tämän ansiosta olohuoneen ja siihen kytkeytyvien avotilojen lattialämmityksiä ei juuri ole kytkeytynyt päälle, mikä tekee n.100m2 eli lähes puolet asuintiloista.
Yhdellä pesällisellä pintalämpötila nousee n.75°C lämpöön poskikanavien alueella, muualla n.60°C ja parhaimmillaan mitannut yli 90°C pintalämpötiloja kivipinnoista jotka piti todentaa parilla eri mittarilla
Takan ansiosta kulutus talvikuukausina jää n.2000kWh huudeille, kun ilman takkaa kulutus ollut pahimmillaan 5200kWh
Kesällä keskikulutus on n.1000kWh paikkeilla jäähdytyksen vuoksi

Paljonko puuta kuluu vaikka pinokuutioissa?

Ps meillä sentäs vaikka lämmitystarve on iso, niin kesällä ei jostain syystä tarvii käytännössä jäähdytystä. Täytyy aina ihmetellä taloja jitka tarvii. Ja meillä talo auringon räkityksessä vapaasti klo10-21 kesällä.

 

[HalkoholistinHaamu]

Paljonko puuta kuluu vaikka pinokuutioissa?

Pinokuutioissa käytönnössä 1 pinokuutio per kuukausi, eikä välttämättä ihan riitäkään.
Toki, suurimmaksi osaksi mäntyä, vähän kuusta, ja vielä vähemmän koivua, noin yleisesti.

Sen verran siinä kuluu, kun vanhaa möhkäletakkaa pitää jonkunlaisissa lämmöissä.
Vaatii aina pari panosta putkeen per vuorokausi.

Ja tässä kun on se perkeleen sentin eriste kuorien välissä, niin ei se kylki yleensä lämpene kuin 40-46 asteeseen
(korkein lämpötila n. 6 tunnin viiveellä pellin sulkemisesta), ja sitten vuorokauden kuluttua on enää se 34-32 astetta.
Lämpimempiä paikkoja löytyy toki luukun yläpuolelta, mutta nekin tasautuu ajan myötä. Tulipesästä ja sen kanavasta ylöspäin löytyy vuorokauden kuluttua enää n. 55-95c lukemia.

Eräs nuohooja huikkasi että "älä laita koskaan tulikiven takkaa, se on kuin sauna, ja jäähtyy nopeasti"...

Toiset saa takoilla/leivinuuneilla sisälämmöt jopa 30 asteeseen, täytyy olla melkoinen kamiina kyllä.

 

[-Teme-]

Paljonko puuta kuluu vaikka pinokuutioissa?

Ps meillä sentäs vaikka lämmitystarve on iso, niin kesällä ei jostain syystä tarvii käytännössä jäähdytystä. Täytyy aina ihmetellä taloja jitka tarvii. Ja meillä talo auringon räkityksessä vapaasti klo10-21 kesällä.

Piti oikein laskea niin suunilleen 8+ m3 pinokuutiota menee talvessa. Nyt tehtynä n.10m3
Jäähdytys tarve tulee parin runsasturkkisen koiran myötä. toiseksi talossa on lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat etelä & länsi seinillä joihin aurinko paistaa esteettä

 

[Husky]

^Aaaaa, yli 8 kuutiota on varsin paljon kyllä jo, että saa halkoa heittää pesään jo siinä.

Ja turkiseläimien kanssa on se, että on sitä kesäisin siperiassakin yli 40 asteen lämpötiloja, että kestää ne kuumaa - no vitsinä tuo, ei saa ylikuumentaa niitä. Meillä nuo voivat maata jäätävän kylmällä laattalattialla, että siitä on kesällä vastaavasti hyötyä.

Isot ikkunat selittää asiaa. Mutta luulisi, että niistä on maalis-huhtikuussa varsin paljon etua lämmityksessä?

 

[Harrastelija]

Itse olen ajatellut niin että yksittäinen uunin lämmityksen raja menee siinä kun ”pakokaasujen” lämpö nousee yli jonkin tietyn rajan. Tuon rajan jälkeen lämmittää enemmän ulkoilmaa kuin sisäilmaa. Tai ehkä raja on jopa alempana kuin tuossa käännekohdassa.
Toki pitäisi olla mittari jossain kohti piippua jotta tietäisi milloin lopettaa lämmityksen. Ainakin alkuaikoina kunnes oppii uunin/takan tavoille.

Mutta mikä tuo raja voisi olla? 150 astetta piipun nokassa? Toki riippuu kuinka kaukana uunista mittari on.

edit: oletan että raja on jokatapauksessa yli 100 astetta jotta piippukin kuivuisi.
edit: oletan myös että lämpö ei nouse lineaarisesti lämmityksen edistyessä joten ehkä pitäisi tehdä koelämmitys jotta näkee käyrän muodon ja sen perusteella määritellä uuni/takkakohtainen raja. Ehkä menee liian tieteellisekisi…..

 

[Hempuli]

Puukattilassamme savuputken liitoksessa hormiin lämmöt ovat 200-300C normaalilla palamisella. Meillä on hormissa teräsputki öljykattilan jäljiltä enkä ole mitannut hormin yläpään lämpöjä. Kun menee alle 200C niin tietää palamisen olevan loppuvaiheessa. Puukattilassa kierto ei ole kovin pitkä, olisko jotain 3x80cm.

 

[Harrastelija]

Puukattila hieman eri tilanne kun siinä lämpö siirretään varaajaan. Ja tässä ei haeta sitä milloin tuli hiipuu vaan sitä milloin lämmitys kannattaa lopettaa (ja sen myötä hetkeä myöhemmin tuli myös tietenkin hiipuu)
Uunissa lämpö jää uunin sisälle ja piipun rakenteisiin. Uunin kanssa lämpötila piipussa käyttäytyy eri tavalla kuin puukattilan kanssa..

 

[Hempuli]

Mutuna savukaasun lämmöt hormissa korreloi palamisen voimakkuuden kanssa. Poskikanavissa ne ovat varmaan tuota kattilan 200-300C. Takan sisäosassa yläpalotilassa kaasujen palaessa toisioilman kanssa valkoisessa liekissä yli 600C tai enemmän. Pintalämmöt palokanavissa samassa luokassa.

Takan lämmönvarausaste eli on takka kylmä tai kuuma ei luulisi vaikuttavan juurikaan savukaasujen lämpöön, jos sen suhteuttaa palotapahtuman vaikuttavuuteen. Jo puulaatu, koivu tai mänty, vaikuttaa savukaasun lämpötilaan enemmän. Tai pilkkeen koko.

Mökillä takka (ei sivuilmankiertoa) antaa lämpöä käytännössä vasta, kun laittaa pellin kiinni.

 

[Harrastelija]

Juu moni asia vaikuttaa että miten lämpö kulkee kanavissa.
Ajatus oli että kaasut viilenee enemmän niin kauan kuin kanavien sisäpinnat on ”kylmät”. Sitten kun kanavat on lämmenneet/kuumat, enemmän lämpöä karkaa myös piippuun asti.
Toki mitä pidempään puita polttaa, sitä syvemmälle kiveen lämpö tunkeutuu. Samalla kuitenkin kasvaa piipusta karkaavan lämmön määrä. Eli jonkinlainen kompromissi tarvitaan jottei turhaan tuhlaa puita.
Tuohan siis voi johtaa siihen että joutuu polttamaan useamman piene satsin kuin yhden ison.

 

[HalkoholistinHaamu]

Kerran nuohooja huikkasi, että tuossa kivikasassa kun poltat 5-pesällistä peräkkäin, niin johan tarkenee... ehkä vähän vitsillä.

Mutta tosiasiassa yksi ei riitä, ja kolmannesta ei enää hyötyä näytä tulevan, kokeiltu on, eli 2 on optimi.

Riippuu toki takasta.

 

[grendy]

Kerran nuohooja huikkasi, että tuossa kivikasassa kun poltat 5-pesällistä peräkkäin, niin johan tarkenee... ehkä vähän vitsillä.

Mutta tosiasiassa yksi ei riitä, ja kolmannesta ei enää hyötyä näytä tulevan, kokeiltu on, eli 2 on optimi.

Riippuu toki takasta.

Meidän takan manuaalissa ohjeistettiin polttaan 3 pesällistä aluksi. Tällä hyvin pienellä kokemuksella takasta se kolmas tuntui kyllä aika turhalta ihan näppituntumalla siis kun kahden jälkeen kokeili takan pintaa. Kahdella ajattelin jatkossa testailla. Ja ilmeisesti sitten jos alkulämmöt ottaa kahdella pesällisellä niin pärjäiskö sitten jatkossa 1 pesällinen aamuin illoin? No, pitää testailla.

 

[Husky]

Mitenkäs asia mahtaa olla tuossa valossa, mitä @Harrastelija kirjoittaa: eiköhän puista saada paras hyötysuhde irti, kun poltetaan vain yksi pesä eikä vaikka kolme. Vähemmän menee harakoille.

Tämä ihan siis vain, jos halutaan paras hyöty puista irti. Ja onhan se yksi pointti sekin kyllä, kun puiden teko on monelle taakka ja ties jos muuttuu siksi itsellekin joskus.

PS Epäilemättä meilläkin tuo kyllä vetäisi 75% tuvasta aika kuumaksi jos päivätolkulla polttaisi kolme pesällistä, vaikka muuten en pidä tuota kovin tehokkaana kapineena. Mutta virkistävä ajatus tämä, kun olen epäillyt tuon tehoa !
Joskus joku tänne palstalle torpedoi jonkin näkökantani laskien halkokiloissa olevan energian, mutta tuossa tapauksessa kiinnostaisi tietää mikä siitä kilosta oikeasti jää menemättä harakoille. Täytyy ehkä joku päivä oikeasti mitata tuon pintalämpötiloja ja laskea pinta-aloista tehoa mitä luovuttaa

 

[HalkoholistinHaamu]

Monesti siitä takan tehosta menee paljon "sisäharakoille", eli lämmittää sitä olohuonetta "liikaa".
Jos sen olohuoneen pinta-ala on vaikka 20 neliötä, ja muiden "avoimien" huoneiden 80 neliötä jossakin käytävän varrella ja mutkien takana,
niin lämmön leviäminen/levittäminen ratkaisee kuinka paljon "hukataan" lämpöä sinne olohuoneen harakoille.

Kyllä se lämpötilaero tunteja polton jälkeen on täällä ollut aina "astetolkulla", vaikka avustamassa on kattotuuletin ja takka.
"Takkahuoneen" kattotuulettimen lämpöä levittävä hyöty näkyy vajaan asteen verran tuolla parin mutkan takana olevassa keittiössä.

Toisin sanoen, kyllä se takka lämpöä tuottaa...

 

[HalkoholistinHaamu]

Meidän takan manuaalissa ohjeistettiin polttaan 3 pesällistä aluksi. Tällä hyvin pienellä kokemuksella takasta se kolmas tuntui kyllä aika turhalta ihan näppituntumalla siis kun kahden jälkeen kokeili takan pintaa. Kahdella ajattelin jatkossa testailla. Ja ilmeisesti sitten jos alkulämmöt ottaa kahdella pesällisellä niin pärjäiskö sitten jatkossa 1 pesällinen aamuin illoin? No, pitää testailla.

Onko tämä kuinkakin iso ja vanha takka, onko kuvaa laittaa?
Omassa kivikasassa kokeillut lukuisia kertoja polttaa 3 pesällistä peräkkäin, yhteispuumärän ollessa normaali, tai hieman normaalia suurempi, mutta hyötyä ei tullut infrapunalla mitaten.

 

[Husky]

Minun mielestäni on parempi polttaa pesällinen aamuin illoin, kuin kaksi pesällistä peräkkäin. Miksi olisi parempi peräkanaa?

 

[HalkoholistinHaamu]

Minun mielestäni on parempi polttaa pesällinen aamuin illoin, kuin kaksi pesällistä peräkkäin. Miksi olisi parempi peräkanaa?

No yksi etu peräkkäisille pesällisille tuli nouhoojan suusta: Kaksi pesällistä peräkkäin -> pellit ovat vähemmän aikaa auki -> vähemmän lämpöä harakoille.

Aamuin illoin pesällisen lämmittäessä joutuu odottamaan hiilloksen hiipumistakin kahteen kertaan. Syttymisvaihe myös kahteen kertaan.
Ja sitten vielä joissakin takoissa oleva ominaisuus, eli alkaa kunnolla tuottamaan tulipesäänkin lämpöä vasta kun lataa sen toisen pesällisen edellisen "hiillokselle". Toiset takat vaativat sen "käynnisttyspesällisen" hiilloksen päälle vielä sen toisen panoksen, kerralla roihahtavan tulimyrskyn.

Olen minäkin kokeillut tuota aamuin/illoin taktiikkaa, mutta ei oikein vakuuttanut, ainakaan tässä takassa.
Saattaa toki toimia joissakin takoissa ok.

 

[jarkko_h]

Meillä Tulikiven pikkutakassa parhaan tuloksen saa ohjeen mukaan toimien kahdella pesällisellä sillä erotuksella että hiilenpolttovaiheessa ilmasäätö noin 50...60%. Meillä takassa on tolkuton veto ja korvausilma tulee piipun kautta ja lämpiää korvausilmahormissa. Ilmasäätö täysillä takan sivupinnat jäävät jopa 5...10 astetta viileämmäksi. Veto on aina täysillä. Kuvassa hiilen poltto 50%...60% ilmasäädöllä vedon ollessa täysin auki.

Meillä toimii hyvin myös yhdellä panostuksella, mutta toki tehoa ei tule niin paljoa. Yhdellä pesällisellä 10...20% isompi kertapanos ja päältä sytytys. Tunnelmaan ja lauhaan keliin riittää pikkupanos.

Yhdellä panoksella käytetään myös Vapon pellettejä.

 

[grendy]

Onko tämä kuinkakin iso ja vanha takka, onko kuvaa laittaa?
Omassa kivikasassa kokeillut lukuisia kertoja polttaa 3 pesällistä peräkkäin, yhteispuumärän ollessa normaali, tai hieman normaalia suurempi, mutta hyötyä ei tullut infrapunalla mitaten.

https://www.tuumaoy.fi/takat/linnatuli/juhana/ eli aika pieni.

 

[dillon]

No yksi etu peräkkäisille pesällisille tuli nouhoojan suusta: Kaksi pesällistä peräkkäin -> pellit ovat vähemmän aikaa auki -> vähemmän lämpöä harakoille.

Aamuin illoin pesällisen lämmittäessä joutuu odottamaan hiilloksen hiipumistakin kahteen kertaan. Syttymisvaihe myös kahteen kertaan.
Ja sitten vielä joissakin takoissa oleva ominaisuus, eli alkaa kunnolla tuottamaan tulipesäänkin lämpöä vasta kun lataa sen toisen pesällisen edellisen "hiillokselle". Toiset takat vaativat sen "käynnisttyspesällisen" hiilloksen päälle vielä sen toisen panoksen, kerralla roihahtavan tulimyrskyn.

Olen minäkin kokeillut tuota aamuin/illoin taktiikkaa, mutta ei oikein vakuuttanut, ainakaan tässä takassa.
Saattaa toki toimia joissakin takoissa ok.

Ihan tälleen maalaisfysiikalla järkeillen olen eri mieltä tuon nuohoojan kanssa. Kuoritakassa kun on se ominaisuus, että lämpö siirtyy hitaasti sisäosasta takan ulkokuoreen, niin paljon parempi on odottaa että lämpö takan osien välillä tasaantuu ennen uuden pesällisen polttoa. Jos takan sisäosat ovat valmiiksi kuumat yhden pesällisen polton jälkeen, niin niiden kyky sitoa lisää lämpöenergiaa on paljon rajallisempi kuin myöhemmin kunnolla jäähtyneinä.

 

[Hempuli]

Takka- ja asuntokohtaistahan on, polttaako monta pesällistä perättäin vai yhden silloin tällöin. Hiillosvaihe pitäisi olla lyhyt, koska silloin ei uutta lämpöä juurikaan synny ja jo varastoitua lämpöä katoaa hormiin. Sitähän koetetaan estää osittaisella pellin sulkemisella. Yhtäjaksoisella toisen pesällisen poltolla jää tosiaan yksi hiillosvaihe väliin ja mikä parasta, niin toinen pesällinen on täyden palamisen vaiheessa lähes välittömästi puiden lisäyksen jälkeen, jolloin palamislämpö on niin korkea, että puun sisältämät kaasutkin syttyvät toisioilman avustuksella. Mökin takka ei toista pesällistä hirveän kauan polta ja vasta sen jälkeen alkaa poskikanavan yläpäässä tuntumaan lämpimältä.

 

[Lappanen]

Laitoin kokeiluun uuden takanlämmitystavan.

Ennen mulla oli sivuilla nojallaan nuo Tiilerin sivuarinat V-mallilla ja puut pitkittäin arinan päällä. Alaluukun ylä-ja alailmaräppänät täysin auki, leivinuunissa kiinni ja korvausilma arinan alta säädetään sopivaksi.

Nyt nuo sivuarinat nojaa pesän takaosaan ja puut ladotaan poikittain arinan päälle, leivinuunin alaräppänä ja alaluukun alaräppänä täysin auki, yläräppänät kiinni ja korvausilma arinan alta säädetään sopivaksi.

Uudella systeemillä tuntuu takka lämpiävän paremmin ja palaa tasaisesti hiillokselle. Pari pientä panosta peräkkäin polttoon, hiillosvaiheessa kasataan kekoa arinan päälle ja luukkujen räppänät kiinni, loppuhiillos poltetaan korvausilma täysin auki, tulee melkoinen ahjo.

 

[korsteeni]

30kWh > 280kWh tänään
muistaakseni 2 kertaa täytin ~38kg haapalautaa, jotain pintaan yhteensä 80kg
muutama päivå tuolla pitäisi mennä riippuen auringonpaisteesta

 

[Tossunkorjaaja]

Minun mielestäni on parempi polttaa pesällinen aamuin illoin, kuin kaksi pesällistä peräkkäin. Miksi olisi parempi peräkanaa?

Tuossa on vähän yli 2000 kg Nunnauunia. Olen opetellut lämmittämään sitä ja luin oikein käyttöohjeen

Puut aina poikittain, ei pystyyn. Leivinuunissa pitkittäin.

Panosmäärät on ohjeessa näin:
Lämmitys 48 h välein: 4 kg viisi kertaa eli 20 kg. Hyötytehoa 64 kWh
Lämmitys 24 h välein 4 kg neljä kertaa eli 16 kg, hyötyhehoa 51 kWh.

Lisäykset noin 20…30 min välein. Ensiöilmaritilä kiinni ekan panoksen jälkeen ja sopiva veto, että loimuaa sopivasti

Leivinuuni painosmäärä 20 kg, parissa satsissa.

Tuolla pysyy lämpimänä pitkään ja ilppi saa taukoa.

Kuivia puita, jotka tuodaan vähintään päivää ennen sisälle. Aika iso vaikutus lämpöarvoon.

 

[Tossunkorjaaja]

Tuolla olen laskenut, että mikä on ostopuun hinta vs. sähkön hinta

Energialaskuri – Halkoliiteri

Energialaskurin avulla voi laskea kuivan (kosteus 20 %) polttopuun energiasisällön ja -hinnan pilkelajin ja määrän mukaan. Energialaskurissa käytetään oheisen taulukon mukaisia lämpöarvoja. Taulukko. Puulajien lämpöarvot Puulaji Lämpöarvo kWh/kg Energiasisältö kWh/i-m3 Energiasisältö kWh/p-m3...

www.halkoliiteri.com

Osa puusta on omaa, jotain välillä ostan.

 

[Husky]

Mikä teoria se olikaan että paree latoa lappeelleen eikä pystyyn?

En ole 10 vuoteen polttanut kahta peräkanaa, mutta eikös siitä tule kauhia sawutus, kun se toinen pesllinen syttyy?