Puun polttoa

[Husky]

Ei ole mainos, mutta tätä kai haetaan sillä toisioilmalla.

Kultainen Tuli polttaa puut puhtaasti | NunnaUuni

NunnaUunin Kultaisen Tulen menetelmällä taivaalle leijailee vaaleaa utua. Savu ei siis häiritse naapureita tiheästikään asutulla alueella.

www.nunnauuni.fi

Itellä tommonen arina ja tuntuu toimivan. Ainakin kun vertaa mökin kamiinoihin ja vanhaan vesipataan

Tuosta vuolukivi vs. tiili on monta mielipidettä. Kenelle mikäkin sopii, niin sen mukaan valitsee. Mutta ei tuo vuolukivi kovin kuumaksi tule, vaikka leivinuunissa 250 astetta. Tommonen kamiinapuhallin ei lähde päälle, turha kapistus vuolukivitakassa omien havaintojen mukaa

Tuolla ei ollut kunnon kuvaa arinasta, että onko siellä esim alapuolella jotkin levyt, jotka ohjaavat ilman reunoihin (kohtiin 2 ja 3)?

Vai tuo sytytetään alaosasta. No, ei ole poppakonsti sytyttää yläpuolelta, kuten tuossa vähän puhuttiin. Mutta omaa tuotetta saa mainoksessa kehua, ei siinä mitään.

 

[S.Sepponen]

Tässä yksi kuva tuosta arinasta, tai ainakin sen sivuista. Alaosasta ei ollut Nunnauunin sivuilla kuvaa...

 

[Tossunkorjaaja]

Tuolla ei ollut kunnon kuvaa arinasta, että onko siellä esim alapuolella jotkin levyt, jotka ohjaavat ilman reunoihin (kohtiin 2 ja 3)?

Vai tuo sytytetään alaosasta. No, ei ole poppakonsti sytyttää yläpuolelta, kuten tuossa vähän puhuttiin. Mutta omaa tuotetta saa mainoksessa kehua, ei siinä mitään.

Nyt en saa parempaa kuvaa, kun takka kuuma. Tuommoinen se on, mutta voin ottaa levyjä irti ja kuvata.

Tässä tosiaan käsketään sytyttämään alta, vaikka usein saatan muistista laittaa päältä. Mökillä kun sytytän aina päältä.

 

[Mikkolan]

Pitänee pistää "keksijähattu" päähän ja konstruoida käänteispalokiuas.

 

[HalkoholistinHaamu]

Hyvinkin pitää rajoittaa tällä takalla, tässä talossa tuota vetoa, erityisesti toisen pesällisen aikana kunhan se palaa kunnolla
Usein saa tuhkalootan laittaa melkein kiinni.

Muuten vetää niin että lentää vielä halotkin katolle poskikanavien ja piipun kautta.
Eikä kyllä tulipesä/poskikanavatkaan kummoisesti lämpene jos vedolla hurjastelee. Mitattu on.

Video ohessa, toisen pesällisen aikana.

Video Upload & Annotation - Gemoo

Record you and your screen to clarify your points. Get vidoes organized as mind map, calendar, or any layout. And share it with a link to boost your productivity.

gemoo.com

 

[Lappanen]

Taas tullut säädettyä ja sählättyä takan "setupin" kanssa. Tiilerin sivuarinat meni taas nojalleen pesän sivuseiniä vasten, alapäät pari pykälää sisäänpäin ala-arinaa jolloin toisioilmaa pitäisi päästä paremmin puiden alta läpi. Alaluukussa molemmat ilmaräppänåt auki ja leivinuunin luukussa alempi ilmaräppänä auki. Luukkujen räppänät menee kiinni vasta kun loppuhiilloksessa ei isompaa liekkiä enää näy.

Alkupanos noin puoli pesää pienempää klapia, noin 8 kpl, poltetaan pienelle hiillokselle. Siten päälle täysi pesällinen mahdollisimman isoa klapia, koosta riippuen 14-16 kpl suunnilleen, tiiviiksi keoksi ladottuna.

Veto molemmissa pesällisissä niin ettei nokea pesää ja lieskat näkyy leivinuunin luukun läpi, raitisilmaputken säätöpelti noin 2/3 osaa auki.

Tuntuu takka varautuvan hyvin nyt ja melko vaivattomasti.

Viimeisin veto tehty "huoneenlämpöisestä" takasta, kuvaa alla, illalla klo 21 alkulämmöt leivinuunin mittarissa noin 60C ja ulkopinnat noin huoneenlämpöisiä. Hiillos hiipui noin klo 23 (ylemmät kuvat) ja aamulla klo 6.30 lämpö oli levinnyt ympäri takkaa ja leivinuunin mittarissa 100C (alemmat kuvat).

Tällä mennään talven yli, tuntuu palavan aika puhtaasti nyt savupiipun päästöistä ja tulipesän puhtaudesta pääteltynä. Aiemmin luukut nokeentui ja pesä samoin, nyt ei juurikaan.

Muistaessa, pitääpä tilata taas vuosittainen nuohous

 

[HiTec]

On se vaan wänkää miten tässä vielä 13v takan polttamisen jälkeen voi yhä kekata jotain uutta

Tänä syksynä olen tehnyt muutamia muutoksia noihin tapoihini, tai oikeammin sehän alkoi jo pitkän aikaa sitten kun noita klapeja alettiin rungoista pätkimään. Nyt nuo puut on meinaan moottorisahan laipan mittaisia (helppo sahatessa mitata kun on "mitta" mukana ) ja siten mahtuu takkaankin makuulleen sekä pitkittän että poikittain. Nyt pääsee siis ristiinlatomaan nuo puut, jolloin ne palaa kaikki aikalailla samanaikaisesti ja muodostaa sen kekälekeon laakista, aikaisemmin kun ekat kekäleet oli jo hiipuneet kun vasta vimoset klapit vielä loimotti ja näin se lopulta syntynyt hiipuva kekälekasakin oli pienempi. Tuo pieni kasa oli pakko pitää keossa, jotta se paloi loppuun ilman että jäi sammuneita hiiliä takkaan. Nyt tuon isomman kekälemäärän voi levitellä tasaiseksi matoksi arinalle ja ne palaa silti kaikki loppuun saakka tuottaen sitä lämpöäkin ihan hienosti. Anyway lopputulemana takka on peltiä sulkiessa kuumempi kuin tuolla aikaisemmalla poltolla, kenties jopa pienemmällä puumäärälläkin kun ristiladonnalla sinne jää pesälliseen tyhjiä rakoja enempi.

Niin ja tuolla pesässähän on alunperin vain 1x tuollainen 1B pikkuarina poikittain, niin tuossa jokunen vuosi sitten laitoinkin sinne pohjalle 2x noita pitkittäin, jolloin arinan etureuna tulee Tiilerin Pikku Laurin luukun alatiilien päälle, jolloin sinne pääsee kunnolla ilmaakin arinoiden alle koko pesän pohjapinta-alalta. Siellä on myös kolmas tuollainen pikkuarina poikittain takaseinää vasten pystyssä, jotta tuo kekälekeko ei nojaisi ihan suoraan tiiliä vasten ja näin mahd. rapautumakin olisi pienempää.

 

[S.Sepponen]

Onko kellään kokemusta tällaisista:
https://lumox.com/kauppa/lumox/lumox-ekoair-takkaan/
Itselläni kun on aika pieni takka jossa ei ole edes toisioilmaluukuja, vaan kaikki ilma tulee tuhkaluukun ja arinan läpi, niin olen miettinyt jonkinlaista ilmanohjausta toisioilmalle. No tämä se ei ole, mutta ihan vaan keskusteluna, että mitä mieltä puunpolttajat on tästä tuotteesta..

Kovia lupauksia ainakin tällä

 

[Lappanen]

Onko kellään kokemusta tällaisista:
https://lumox.com/kauppa/lumox/lumox-ekoair-takkaan/
Itselläni kun on aika pieni takka jossa ei ole edes toisioilmaluukuja, vaan kaikki ilma tulee tuhkaluukun ja arinan läpi, niin olen miettinyt jonkinlaista ilmanohjausta toisioilmalle. No tämä se ei ole, mutta ihan vaan keskusteluna, että mitä mieltä puunpolttajat on tästä tuotteesta..

Kovia lupauksia ainakin tällä

Joskus tuota tutkailin, ostopäätös jäi tekemättä. Mielestäni Tiilerin sivuarinat ajaa saman asian halvemmalla ja helpompi asentaa/pitää puhtaana, samalla se ala-arinakin vaihtoon samaan syssyyn. No mullahan nuo oli jo aiemmin hankittuna, ja siitä se ajatus toisioilman lisäämisestä lähtikin "tulille" kun tuon Lumoxin tuotteen bongasin ja sitä pähkäilin.

Tiileri arinapaketti 1+2 -

Parantaa hyötysuhdetta Pienentää päästöjä

tiileri.fi

 

[Arvid]

Ostin Lumoxin S mallin torista käytettynä. Laitoin sen varaavaan takkaan jossa on aika kapea tulipesän takaosa, joten arvelin toimivan ihan yhtä hyvin kuin kalliimpi malli. Ko. takka on varaava mutta siinä ei ole toisioilmaa.

Huomioita:
- todella vaikea sanoa paraniko palamisesta hyödyksi jäävän lämmön määrä ilman laboratoriovehkeitä
- arina ja Lumox pitää pitää puhtaana jokaisen pesällisen välissä että ilma kulkee riittävästi
- arinan ilmansaantia ei ole syytä enää rajoittaa
- syttyminen on hiukan nihkeämpää koska vetoa ei saa yhtä kovaksi kuin ennen. Ei kuitenkaan ongelma jos yllä olevat huomiot on kunnossa.
- kekäleet on syytä jaksaa siirtää paljaan arinan päälle lopussa että palavat pois tehokkaasti
- palotapahtumassa näkee kyllä silmin eroa etenkin tulipesän takaosassa. Palaminen on rauhallisen mutta tehokkaan näköistä
- jää käyttöön tässä varaavassa takassa, mutta en laittaisi tätä kiukaaseen joissa yleensä on toisioilma jotenki jo järjestetty

 

[haraldh]

Omassa tulikivitakassa palaa parhaiten kohinalla jos puut on irti seinistä ja ilma pääsee tullen päälle sivuilta. En ollenkaan epäile etteikö em. ohjaimet toimisivat, mutta voi ne puut kammeta irti seinästä käsinkin.

Lämpö siirtyy nopeammin kiviin mitä suurempi on lämpötilaero. Kovalla vedolla lämpötilaero on suuri. Liekkin väristä näkee onko liikaa vetoa, kun liekkien kärjet ovat valkoisia on vähän liikaa. Parempi kuitenkin poltella vähän liian kovalla vedolla kuin liian pienellä, jos on epävarma.

 

[Luukku]

Mikä teoria se olikaan että paree latoa lappeelleen eikä pystyyn?

En ole 10 vuoteen polttanut kahta peräkanaa, mutta eikös siitä tule kauhia sawutus, kun se toinen pesllinen syttyy?

Mitä olen arinattoman pönttöuunin tapoja seuraillu, niin hyvin pienen hetken savuttaa tuon lisäyksen jälkeen, kun panos syttyy hiilloksen päällä nopeasti täyteen paloon niin piipun päästä ei juurikaan näytä savua tulevan. Piiput ja uunit on tietysti yksilöitä.
Päältä sytyttäessä ero on myös iso savun määrässä varsinkin arinattomalla uunilla. Päältä sytytetty savuttaa vähemmän.
Harvemmin tarvii kylläkään lisätä puita ekan panoksen jälkeen, riippuu puulajista ja polttopuun laadusta.

 

[kkk]

Omassa tulikivitakassa palaa parhaiten kohinalla jos puut on irti seinistä ja ilma pääsee tullen päälle sivuilta. En ollenkaan epäile etteikö em. ohjaimet toimisivat, mutta voi ne puut kammeta irti seinästä käsinkin.

Noin pysyy irt seinistä, vain kulmat tukeutuvat seiniin takanakin 1-2 cm rako:

'
Paksummat puut alla, niin ei tule älytöntä roihua kuumassa loppuvaiheessa, alimpana hieman pienemmät, oksattomat, ettei hiillokseen jää kitumaan isompia paloja

 

[Lappanen]

Reikä panoksessa. Pitääpä latoa laudat ensi kerralla päällimäiseksi

 

[Sakarikk]

Tässä yksi viritys lisäilmalle, putket samalla pitää puut irti seinämistä.Tiukka ladonta jotta pieneen pesään saadaan
suurempi panos kertapoltolla. Sytytys ylhäältä, alussa pieni tuli mutta on kivetkin kylmiä, kun pinnat lämpenee niin
myös tuli on jo kuumempi.
Odottelen lämpömittariin kuumankestäviä antureita niin voi vähän tutkia palotapahtumaa ja lämmön siirtymistä
eri vetosäädöillä.

 

[HiTec]

^^Oiskohan tuo arina jo pikkuhiljaa vaihtokunnossa

 

[Sakarikk]

Se antaa taiteellisen vaikutelman. Todennäköisesti laiskuudesta johtuen tuhkat olleet liian korkealla eli valurauta käynyt
liian kuumana.
Puuilossa näkyi olevan monen kokoisia arinoita, eikä olleet kalliita, kunhan muistais mitata sopivan.

 

[kkk]

Odottelen lämpömittariin kuumankestäviä antureita niin voi vähän tutkia palotapahtumaa ja lämmön siirtymistä
eri vetosäädöillä

Eikös nuo anturit onnistu termoparilangalla jopa itse tehden, langan eriste vain pitäs olla kuumankestävää, ja esim termoparisovitinpalikka yleismittariin, jos siinä ei ole valmiiksi sille inputtia.

Pitäs saada Wlan/langallinen kamera aikaiseksi piipun viereen, jolloin voisi peltiä/luukkuja säädellessä nähdä tuloksen suht heti, ja optimoida savutuksen rajalle (ei liikaa jäähdyttävää yli-ilmaa, mutta sen verran kuitenkin, että ei mene hiilet palamattomina harakoille eikä kehity eristävää nokea lämmönsiirtoa haitaamaan savukanavien seinille). Tabletti olikin kokeeksi jo adroid-wlan kamerana.
Toinen vaihtoehto hormin yläosaan piipun päälle laserpointterista säde savun läpi vastaanottimeen (optotransistori,/ldr tmv) , josta saisi lukemaa savun sakeudesta, tuoreella ilmavirralla jollakin letkunpätkällä saisi nuo pidettynä puhtaana.

 

[Sakarikk]

Minulla on parikin mittaria jossa K tyypin anturit mutta eristeet käryää jo alakanavassakin. Kiinasta tulossa 1200 astetta kestävät anturit, lämmönkestävä osuus 30 ja 50 cm pitkiä.
Jos toinen ylös aivan poskikanavien haarakohtaan ja toinen alas piippuun menoon.
Lämpötiloista voisi piirtää käyriä vetoa vaihdellen ja koettaa niistä jotain päätellä parhaasta polttotavasta.
Eli milloin puista jää eniten lämpöä takan massaan.

 

[Mikkolan]

^^Oiskohan tuo arina jo pikkuhiljaa vaihtokunnossa

Eikös siinä ole se "lisäilma", ilman virittämistä syntynyt

Eikös nuo anturit onnistu termoparilangalla jopa itse tehden, langan eriste vain pitäs olla kuumankestävää, ja esim termoparisovitinpalikka yleismittariin, jos siinä ei ole valmiiksi sille inputtia.

Pitäs saada Wlan/langallinen kamera aikaiseksi piipun viereen, jolloin voisi peltiä/luukkuja säädellessä nähdä tuloksen suht heti, ja optimoida savutuksen rajalle (ei liikaa jäähdyttävää yli-ilmaa, mutta sen verran kuitenkin, että ei mene hiilet palamattomina harakoille eikä kehity eristävää nokea lämmönsiirtoa haitaamaan savukanavien seinille). Tabletti olikin kokeeksi jo adroid-wlan kamerana.
Toinen vaihtoehto hormin yläosaan piipun päälle laserpointterista säde savun läpi vastaanottimeen (optotransistori,/ldr tmv) , josta saisi lukemaa savun sakeudesta, tuoreella ilmavirralla jollakin letkunpätkällä saisi nuo pidettynä puhtaana.

Minä tein palovillasta pitkän sätkän ja keskelle tuo anturinjohto, alufolioon kierretyn sätkän vedin 10 mm putken sisään niin että anturi pilkotti putken päästä. Sätkä kesti kyllä hyvin lämpöä mutta anturi kosahti n 1350 C. Nyt mietinnässä jotenkin "epäsuora"mittaus eli jos kuumapiste on 1200 C niin epäsuora mittari näyttää 120 C. K-anturin kärki ei kauan kestä jos liekki on vähänkään hapettava eli tehtävä vain hetkittäisiä pistokokeita. ( katkenneet johdot voi liittää toisiinsa takaisin ihan kiertämällä kun hiukka puhdistaa hapettumia pois )
Tässä sitten tulee vastaan mittaamisen vaikeus kun lämpötila vaihtelee paljon samassakin kohdassa hormia, kuumimmat kaasut ei aina virtaa keskellä hormin poikkileikkauksessa ( toisaalta niin pitääkin että kuumat kaasut nuolee kivipintoja ). Tulitikun liekissäkin on hyvin pienessä pisteessä 1500 C. Mittaamalla voi saada aika kirjavia tuloksia.

Kilon klapista syntyy 600 - 700 g vettä, ainakin kylmällä kelillä näkyy hyvin piipun päässä, meinaan että haittaako se optisia havaintoja?

Noita vanhoja kivikasoja lämmittäessä pitää polttaa aika reippaasti ja yli-ilma sekoittuu lopullisesti vasta poskikanavissa, se pitää kanavat puhtaina. Kanavissa pitää olla myös riittävä kaasun määrä ja virtausnopeus, jottei kaasut vain "luikertele" hartiat supussa läpi kanavien.

Minulla on parikin mittaria jossa K tyypin anturit mutta eristeet käryää jo alakanavassakin. Kiinasta tulossa 1200 astetta kestävät anturit, lämmönkestävä osuus 30 ja 50 cm pitkiä.

Juu, lämmönkestävät johdot ei kestä kuumuutta, kyllä ne hiiltyy jo alle 1000 C

 

[kkk]

Kilon klapista syntyy 600 - 700 g vettä, ainakin kylmällä kelillä näkyy hyvin piipun päässä, meinaan että haittaako se optisia havaintoja?

Ei kai kuuman hormin viimeisellä sentillä, missä ei ulkoilma ole vielä viilentänyt savukaasua ja muodostunut näkyvää vesihöyrysumua, pisaroita.

Noita vanhoja kivikasoja lämmittäessä pitää polttaa aika reippaasti

Ainakin tulisijoja missä on tulipesän päällä olevan nielun, 'hyllyn' päällä toisiopalopesä, missä syntyy pyörre, joka sekoitaa liekin kärkeen ja poltaa vielä viimeisiä palamattomia hiukkasia ja häkää, vähän kuin auton egr. Mutta kuinka reippaasti, vaatisi vertailukelpoisia mittauksia.

Juu, lämmönkestävät johdot ei kestä kuumuutta, kyllä ne hiiltyy jo alle 1000 C

ottakaa vanhasta hellanlevystä posliinirinkulaeristeitä johtojen ympäriltä, ne eristeet kestää.

Olisi tulisija 'cop'- mittaus kova juttu, mitataan jatkuvasti hormin virtausnopeus ja savukaasun lämpötila, jolloin voidaan summata ulos karkaava lämpöteho ja energia, sitten vertaa samanpainoisia ja samanlaisia puupanoksien eri polttotapoja, lähtölämmöt yms kaikki samanlaisia...

 

[HiTec]

Ainakin tulisijoja missä on tulipesän päällä olevan nielun, 'hyllyn' päällä toisiopalopesä, missä syntyy pyörre, joka sekoitaa liekin kärkeen ja poltaa vielä viimeisiä palamattomia hiukkasia ja häkää, vähän kuin auton egr. Mutta kuinka reippaasti, vaatisi vertailukelpoisia mittauksia.

Haa! Taas oppi jotain uutta

Tuossa kun tuota meidänkin Pikku Lauria viimeksi tuhkia sankoon tuhkapesästä putsailin, niin ajattelin tehdä hiukka perusteellisemmin, harjasin tulipesän pohjan lisäksi myös sieltä tulipesän yläpuolelta, joskos sieltä jotain karisisi, niin siellä tosiaan oli tuollainen "hylly" takareunassa, jonka päällä sitä tuhkaa sitten vaikuttikin olevan ihan muikeasti. No kättä tulipesän etureunasta vain hyllyn päälle ja tuhkat alas puotellen, ikuna tuota vielä putsannut 13v aikana. Vaan melkoinen ihmetys moisen hyllyn tarkoituksesta jäi, joka nyt sitten sai sen selityksensä. Kiitos

 

[Sakarikk]

Olisi pitänyt ottaa kuvia kun takan muurasin niin näkisi minkälainen hylly sinne tuli. On hämärä mielikuva siitä.
Ennen ei puhelin ollut kasvanut käden jatkeeksi ja kameralla kuvia otettiin harkiten.
Nyt harmittaa kun remontin vaiheista ei ole kuvia. Olisivat arvokkaita esim. aikanaan tulevassa myyntitilanteessa

 

[Sakarikk]

Vuosia sitten tehtiin takan teho ja hyötysuhdekokeita varmaan aika tieteellisesti. Periaate sama kuin näissä pumppukokeisa
eli takan teho mitattiin lämmönvaihtimen avulla. Oliko muurarin nimi Salmela ja kokeita tehtiin tekulaisten kanssa. Joku
tiiliyritys saattoi olla sponsorina.
Muisti pätkii pahasti mutta jutussa oli hyvää tietoa takan rakenteesta ja lämmityskyvystä.

 

[kkk]

1. idea verrata koko lämmitysenergiaa eri polttotapojen välillä , mikä jää tulisijaan, olisi:
Vuoraa tulisijan esim 5 cm villalla, ja mittaa lopuksi koko eristetyn kivikasan tasoittuneen lämmön.
Jos tarkkoja ollaan, pitäs luukusta säteilevä lämpö imeyttää vaikka paksuun kivilevyyn/tiilimuuriin saman eristeen sisällä.

Ehkä riittävän monta anturia eri kohdista riittää, jos lämmönjohtuminen tulisijasta on riittävän samanlaista (esim joku kohta ei oleellisesti lämpiä huomattavasti kuumemmaksi toisella tapaa, tosin luukusta säteilevä lämpö kyllä vaihtelee..?)

 

[Lappanen]

Muutamana päivänä nyt tullut polteltua viimeisimmällä prosessilla takkaa ja tiilikasa lämpenee huomattavasti kuumemmaksi nyt vajaalla kahdella pesällisellä, kuin aiemmin. Luukut eivät nokeennu juuri ollenkaan ja palotilan pinnat ovat luukun lähistöä lukuunottamatta myös puhtaat. Olen kuulevinani nyt myös miten "jälkipoltto" humisee voimakkaasti kun toisioilman lisääntyneet määrät ja sen reitit (leivinuunin luukku) on tulleet kuvioihin mukaan.

Seuraavaksi opetettava tekniikka muulle talon väelle, se ehkä se vaikein vaihe tässä..

 

[HiTec]

Olisi pitänyt ottaa kuvia kun takan muurasin niin näkisi minkälainen hylly sinne tuli. On hämärä mielikuva siitä.
Ennen ei puhelin ollut kasvanut käden jatkeeksi ja kameralla kuvia otettiin harkiten.
Nyt harmittaa kun remontin vaiheista ei ole kuvia. Olisivat arvokkaita esim. aikanaan tulevassa myyntitilanteessa

No eipä meilläkään kyllä montaa kuvaa tuosta aikanaan napsittu

Takka, Tiilerin Pikku-Lauri

kaskirinne.blogspot.com

 

[Seppaant]

Ainakin tulisijoja missä on tulipesän päällä olevan nielun, 'hyllyn' päällä toisiopalopesä, missä syntyy pyörre, joka sekoitaa liekin kärkeen ja poltaa vielä viimeisiä palamattomia hiukkasia ja häkää, vähän kuin auton egr. Mutta kuinka reippaasti, vaatisi vertailukelpoisia mittauksia.

Tuolla nielulla ja toisiopesällä on oleellinen merkitys takan toiminnalle
Oheiseen kuvaan olen piirrellyt mitenkä ilma virtaa avotakassa
Fysiikan lakien mukaan, jos virtauskanavassa on kuristava kohta, niin siinä kaasun nopeus kasvaa ja paine laskee.
Tästä paineen laskusta seuraa että suuaukon yläreunasta virtaa ilmaa palokaasujen joukkoon ja tämä johtaa taas siihen että
- savutasku toimii jälkipolttimena
- Suuaukon yläreunan ilmavirtaus toimii ilmalukkona mikä ohjaa savut savutaskuun estäen savun pääsyn huonetilaan

 

[HiTec]

Löytyipä videokin tuosta Tiilerin pystytyksestä ja kohdassa 1:30 on juurikin tuo mainittu hylly rakenteilla

 

[Mikkolan]

Ei kai kuuman hormin viimeisellä sentillä, missä ei ulkoilma ole vielä viilentänyt savukaasua ja muodostunut näkyvää vesihöyrysumua, pisaroita.


Ainakin tulisijoja missä on tulipesän päällä olevan nielun, 'hyllyn' päällä toisiopalopesä, missä syntyy pyörre, joka sekoitaa liekin kärkeen ja poltaa vielä viimeisiä palamattomia hiukkasia ja häkää, vähän kuin auton egr. Mutta kuinka reippaasti, vaatisi vertailukelpoisia mittauksia.

ottakaa vanhasta hellanlevystä posliinirinkulaeristeitä johtojen ympäriltä, ne eristeet kestää.

Olisi tulisija 'cop'- mittaus kova juttu, mitataan jatkuvasti hormin virtausnopeus ja savukaasun lämpötila, jolloin voidaan summata ulos karkaava lämpöteho ja energia, sitten vertaa samanpainoisia ja samanlaisia puupanoksien eri polttotapoja, lähtölämmöt yms kaikki samanlaisia...

Posliinirinkulat kyllä kestää mutta niiden tarkoitus hellanlevyssä on/oli johtaa lämpöä siihen levyyn. Erään kaupan mainoksessa oli noita rinkuloita mutta varasto oli tyhjä. Vanhemmiten nekin on aika hauraita.

Tulisijan "cop", mielenkiintoinen kysymys. Selvää tietysti on että jokin optimi on olemassa mutta sen tarkka määrittäminen ja käytännössä polttamisen toteuttaminenkin vaikeaa. Vajaateholla polttamisen haitat on helppo käsittää; hormi rökääntyy, palamattomia yhdisteitä leijuu naapurien pihalle jne. Mitä haittaa on yliteholla poltolla? Hiukka mutulla sanoisin että kerrannaishyödyt isommat kuin pieni lämmönhukka. Autovertauksena sanoisin että kannattaa lämmittää hormikin "käyntilämpötilaan", kylmänä käyminen ei ole kummallekkaan hyvästä.
"Kivikasojen" tekniikasta ja lämmittämisestä ei juurikaan ole kokemuksia, joten en viisastele enempää, mietin vain että vanhanajan muurareilla varmaan oli joku taju ja käsitys miten tulisija toimii.

 

[kkk]

Posliinirinkulat kyllä kestää mutta niiden tarkoitus hellanlevyssä on/oli johtaa lämpöä siihen levyyn. Erään kaupan mainoksessa oli noita rinkuloita mutta varasto oli tyhjä. Vanhemmiten nekin on aika hauraita.

tarkoitin tuollaisia, saattoi olla joissain hellan levyjenkin johtimissa, tämä on yösähkövastuksen syötössä vanhan pikku-uunin pesässä:

"Kivikasojen" tekniikasta ja lämmittämisestä ei juurikaan ole kokemuksia, joten en viisastele enempää, mietin vain että vanhanajan muurareilla varmaan oli joku taju ja käsitys miten tulisija toimii.

Kannattaa hakea kirjastosta tulisijat tms kirja, niissä hyvin juttua noista, mm oliko jopa kuvattu lasin läpi uunin kyljestä yläpalopesän toiminnasta hyllyineen.

 

[Mikkolan]

tarkoitin tuollaisia, saattoi olla joissain hellan levyjenkin johtimissa, tämä on yösähkövastuksen syötössä vanhan pikku-uunin pesässä:
katso liitettä 90306

Kannattaa hakea kirjastosta tulisijat tms kirja, niissä hyvin juttua noista, mm oliko jopa kuvattu lasin läpi uunin kyljestä yläpalopesän toiminnasta hyllyineen.

Tuommosia nappuloita olisin ostanut, tuttuja nappuloita, taidettiin kutsua helmiksi. 50-luvulla kahvinkeittimessä niitä oli vastuksen ympärillä eristeenä.

Kivikasojen lämmitys ei juuri nyt kiinnosta, tosin kävi jossain vaiheessa mielessä kun mietin sitä suurta massavaraa, jossa olis ollut useita kymmeniä tonneja tiiltä ym. massaa kuuman varaamiseksi eli pirun iso kakluuni ylösalaisin maan alle.

 

[Husky]

Kivikasojen lämmitys ei juuri nyt kiinnosta, tosin kävi jossain vaiheessa mielessä kun mietin sitä suurta massavaraa, jossa olis ollut useita kymmeniä tonneja tiiltä ym. massaa kuuman varaamiseksi eli pirun iso kakluuni ylösalaisin maan alle.

Harakoiden riehumista pihalla katsellessa tuli mieleen, että jos jatkoroikalla lämmittäisi vastuksia varaavan takan sisällä, kun sähkö on ilmaista.
Pellit ja kaikki visusti ummessa niin lämpöä ei menisi hukkaan kuten puun poltossa

No ilmaiset puut on kuitenkin halvempia vaikka 50-80% menisi hukkaan, kun huomioi sähkön siirtokulut.

 

[Harrastelija]

Niin kun se sähkö ei ole koskaan oikeasti ilmaista. Aina menee siirtomaksu, sen alv ja sähkövero.
Paitsi jos omista kennoista tms saa sähkön.

 

[Lappanen]

Niin kun se sähkö ei ole koskaan oikeasti ilmaista. Aina menee siirtomaksu, sen alv ja sähkövero.
Paitsi jos omista kennoista tms saa sähkön.

Jos pörssisähkö on miinuksella vähintään sen mitä siirrosta kokonaisuutena maksaa, niin sähkö on ilmaista. Ei ole tainnut ikinä tapahtua.

 

[Luukku]

Jos pörssisähkö on miinuksella vähintään sen mitä siirrosta kokonaisuutena maksaa, niin sähkö on ilmaista. Ei ole tainnut ikinä tapahtua.

Ei, mutta kesällä oli aika lähellä. Oliko pörssihinta peräti -6snt pahimmillaan?

 

[Luukku]

Kyllä puuhellan coppi on kohillaan tämmöisinä pörssihintapäivinä

 

[HiTec]

Kyllä puuhellan coppi on kohillaan tämmöisinä pörssihintapäivinä

Ja eritoten niillä kuuluisilla "ilmaisilla" puilla

 

[Hempuli]

Ensi talven lämpöihin on viikonvaihteessa kaadettua ilmaista puuta jo. Lämmittänee kroppaa ja mieltä jo piankin, kun karsii, pätkii, kantaa, kuskaa ja pilkkoo. Onneksi harrastusta ei veroteta, eikä makseta eläkettä ym. sivukulua, muuten tulisi kallista klapia.

 

[Mikkolan]

Ensi talven lämpöihin on viikonvaihteessa kaadettua ilmaista puuta jo. Lämmittänee kroppaa ja mieltä jo piankin, kun karsii, pätkii, kantaa, kuskaa ja pilkkoo. Onneksi harrastusta ei veroteta, eikä makseta eläkettä ym. sivukulua, muuten tulisi kallista klapia.

Kohta 20 vuotta "rakentanut" ja polttoa opetellut tuon kaasutuskattilan kanssa. Parikymmentä mottia vuosittain palaa. ilmaisten puiden hintaa nostaa logistiikka ja pilkkominen vaikkei työlle ja ajalle arvoa pistäiskään. Vähäinenkin kalusto vaatii huoltoa ja ajoittain uusittavakin. Noh, kunkin oma asia kuinka kalliita ilmaiset puut ovat. Kaikki harrastukset maksaa, toiset silkkaa hupia, toiset saattaa olla hyödyllisiä.