K
korsteeni
Vieras
huono vanha epäkelpo pistorasia/johdot, jännite kyykkää
Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
2006 rakennetun talon sähkökeskuksessa oleva voimavirtarasia. Olen samasta rasiasta saanut Teslan raportoimaan omalla UMCllään jopa 12kW koska jännite on hiukan normaalia korkeampi. Tuohon aikaan Teslan softa tosin pyöristi kilowatit vähän ylöspäin. Tesla latasi samalla eLOADilla normaalisti 3x16A testatessa.
Kuvauksesta päätellen veikkaan, että eLOAD:issa on softabugi, tai miksei se voi olla joku rautavikakin. Luultavasti se on eLOAD joka sen latauksen katkaisee, auto avaa kontaktorit sen jälkeen kun sähkön tulo on loppunut. Vempele ei taida nyt osata mitata auton ottamaa virtaa oikein silloin, kun sitä menee vain yhdestä vaiheesta.
Kysymys kun en itse sähkökytkennöistä liikoja ymmärrä. Meille tulossa Tesla Wall Connector ja vaihtoehtoina asennusohjeissa kytkeä 230v kolmivaihe tak 400v kolmivaihe, jotta saadaan 11kw tarvittaessa ulos. Mikä ero noilla tavoilla käytännössä? Sähkäri meinas et kytketään 400v 16 a mukaan.
Liitteet
Harrastelija
Vakionaama
Kyse on siitä mihin väliin laite kytketään kolmen vaihejohdon ja maajohdon suhteen. Itse sähkö tulee samalla lailla piuhoja pitkin.
400V:sta puhutaan kun käytössä ns kolmiokytkentä? Nollajohtoa ei tarvita. Sähkö otetaan vaiheiden välistä eikä vaiheen ja nollan välistä (tähtikytkentä).
Vaiheen ja nollan väli on tuon 230V.
400V:sta puhutaan kun käytössä ns kolmiokytkentä? Nollajohtoa ei tarvita. Sähkö otetaan vaiheiden välistä eikä vaiheen ja nollan välistä (tähtikytkentä).
Vaiheen ja nollan väli on tuon 230V.
Kaikki viisi johdinta (L1, L2, L3, N ja PE) kytketään tuohon Teslan latausasemaan, jos halutaan kytkeä se tavalliseen tapaan kolmivaiheiseksi. Tuolloin siitä saa sen tavallisesti käytetyn 11 kW lataustehon, tai jopa 22 kW jos oma sähköliittymä sekä auto sitä tukevat.
Tuossa on tuki myös yksivaiheiselle kytkennälle, sekä norjalaisen sähköverkon tuki.
Tuossa on tuki myös yksivaiheiselle kytkennälle, sekä norjalaisen sähköverkon tuki.
Ehkäpä koko valtakunnassa (kun on ollut kansainvälinen standardi laivoillakin)? Norjalaisillahan ei ole tähtipistettä ollenkaan, vaan yksi vaiheista on maatettu ja kolmivaihekytkentä on aina kolmio.
Miten sähköauton lataaminen voi olla näin sekavaa? Mistään ei näy hintavertailuja, ei voi maksaa suoraan kortilla, pitää hankkia joka ketjulle oma appi ja sitten on vielä sekaisin aika, kWh ja noiden yhdistelmäveloituksia. Läheisellä Prismalla olisi ollut halpa, jos olisi 22 tai edes 11 kW ottava auto. 0,02 €/min. Eipä se kohtuuton ole 7 kW:lläkään. Lidl olisi vielä halvempi, mutta sen appiin en saa korttia lisättyä. Selvittelyyn meni jo pari tuntia puhelimessa, kun piti soittaa sekä pankkiin että Lidliin. Ei vaan toimi.
Tilanne on vielä valitettavan sekava, joten noihin kannattaa paneutua hyvissä ajoin etukäteen ennenkuin ensimmäinen lataus julkisella latauspaikalla tulee eteen. Tilanne on onneksi selkiytymässä, mutta menee vielä muutama vuosi, ennenkuin ollaan kutakuinkin selkeässä "ekosysteemissä".
Mutta antaakin vain 4,4/4,1 kW (latausappi/auton appi).
bunbbumies
Aktiivinen jäsen
Latasin alkuinnostuksessa kaikenmaailman latausäpit puhelimeen ja nyt huomannut, että käytän keskimäärin 2-4 äppiä reissussa. Ne jotka ei useimmiten toimi jää nopeesti unholaan.
Latauksen aloittamisen vaivattomuus ehkä paras Motonetin 50kW laturilla. Vilauttaa ajokortin viivakoodia lukijaan niin lataus käynnistyy. Toki sinne johonkin Mototilille pitää ladata etukäteen varoja Motoautomaatista... moto-moto, mutta sen jälkeen ehdottomasti helpoin latauksen aloitus.
Korttimaksua odotellessa pitää kärsiä äppien kanssa.
Latauksen aloittamisen vaivattomuus ehkä paras Motonetin 50kW laturilla. Vilauttaa ajokortin viivakoodia lukijaan niin lataus käynnistyy. Toki sinne johonkin Mototilille pitää ladata etukäteen varoja Motoautomaatista... moto-moto, mutta sen jälkeen ehdottomasti helpoin latauksen aloitus.
Korttimaksua odotellessa pitää kärsiä äppien kanssa.
Tuotahan se on. Toivotaan että korttimaksumahdollisuuden pakollisuus etenee.
Jos on kovin vaihtelevat reitit niin pääsee nauttimaan monenlaisista latauskokemuksista. Jos taas on vakioreitit niin aika pian saa homman rutiiniksi. Senttien vertailun sijaan kannattaa huomioida myös helppous ja toimivuus. Esim ABC latauksen suosiminen on kai aika varma valinta kun niitä on vähän joka puolella ja kempowerin vermeet ihan ok.
Teslalla pikalataus on kyllä ihan omaa luokkaa kun latauskokemus menee näin: navigaattori ohjaa oikealle superchargerille (jossa on tilaa), auto valmistelee akun pikalataukseen, paikan päällä painat latauskahvassa olevasta napista ja moottoroitu latausportti aukeaa, kytket letkun ja kävelet pois, sovellus antaa pop up ilmoituksen kun auto on valmis jatkamaan määränpäähän. Lasku menee kortille joka tarvitaan jo auton varausta tehdessä.
Jos on kovin vaihtelevat reitit niin pääsee nauttimaan monenlaisista latauskokemuksista. Jos taas on vakioreitit niin aika pian saa homman rutiiniksi. Senttien vertailun sijaan kannattaa huomioida myös helppous ja toimivuus. Esim ABC latauksen suosiminen on kai aika varma valinta kun niitä on vähän joka puolella ja kempowerin vermeet ihan ok.
Teslalla pikalataus on kyllä ihan omaa luokkaa kun latauskokemus menee näin: navigaattori ohjaa oikealle superchargerille (jossa on tilaa), auto valmistelee akun pikalataukseen, paikan päällä painat latauskahvassa olevasta napista ja moottoroitu latausportti aukeaa, kytket letkun ja kävelet pois, sovellus antaa pop up ilmoituksen kun auto on valmis jatkamaan määränpäähän. Lasku menee kortille joka tarvitaan jo auton varausta tehdessä.
Minkä laturi tämä oli, prismalla luonnollisesti yleensä abc, mutta ne kW hinnoiteltuja.
Bensan tankkaaminen vasta ankeaa onkin. Meidän kakkosauto on jäänyt niin vähälle käytölle, että töpselihybridi sai uuden omistajan ja nyt on tilalla ihan perushalpa vetokoukullinen bensa-auto. Ikinä en ole joutunut jonottamaan latausasemalle, mutta esim. paikallisella halpis-bensiksellä (Neste Express Skanssi Turku) on jatkuvasti sellaista vähintään viiden auton jonoa molemmin puolin.
Taikka latausjohto on vain 16A eikä 32A
Kyllä Suomessakin latauksen voi maksaa kortilla paikkoja tosin vain muutama. Esim Tuusulan asuntomessu alueen kupeessa sellainen oli , se on poistettu kokonaan.
Ei 16A johdolla 4 kW saa tulemaan 1-vaiheesta
Plugit 22 kW. Autolle luvataan 7 kW yhdestä vaiheesta, joten luulisi olevan auton mukana tullut kaapeli 32 A.
Kannattaa kuitenkin tarkistaa se johto, ei olis eka kerta kuin joku vaihtanu. Uudessa eri asia
Uusi tämä on ja kaapeli on reilusti paksumpi kuin ostamani 1,8 kW sukolaturissa. Pitää katsoa mitä siinä lukee ja kokeilla muualla.
Jos oikein muistan, niin 16 A johtoa ei ole oikeasti olemassa. Sellaisina myytävät ovat oikeasti 20 A johtoja, latausstandardi ei tunne 16 A johtoa.
Kappas, kaapeli voi tosiaan kertoa itsestään näillä arvoilla
- 1500 Ω resistor – 13A cable
- 680 Ω resistor – 20A cable
- 220 Ω resistor – 32A cable
- 100 Ω resistor – 63A cable
go-eCharger näyttää tosiaan esim. mun auton mukana tulleen kaapelin olevan 20A, mikä lienee tavanomaista kun auton lupaus on ”11kW”
Julkisilla voi olla sitten myös tehorajoituksia. Viime talvena noteerasin että Triplan parkkihallissa oli joku kuormantasaus ja täysiä tehoja ei luvattu aina ja varmaksi. Käytännössä kuitenkin saatiin kun siellä oli varmaan 100 latauspistettä vapaana…
Julkisilla voi olla sitten myös tehorajoituksia. Viime talvena noteerasin että Triplan parkkihallissa oli joku kuormantasaus ja täysiä tehoja ei luvattu aina ja varmaksi. Käytännössä kuitenkin saatiin kun siellä oli varmaan 100 latauspistettä vapaana…
Kaapelissa lukee 32A ja tosiaan on varsin paksu. Tänään kokeilin toisessa paikassa Plugitin 22 kW asemassa. Plugitin appin mukaan latasi 30,7 A/7,1 kW ja auton appin mukaa 6,4 kW.
Voihan tuosta vastuksenkin mitata, mutta eiköhän tuo 32 A ole.
Miten muuten DC-lataus veloitetaan? Kokeilin sitäkin ja siinäkin auton ilmoittama teho oli n. 10% pienempi latausapin. Eikö DC-latauksessa sama virta mene suoraan akkuun. Vai mittaako laturi omaa AC-kulutustaan eikä DC-tuottoa?
Voihan tuosta vastuksenkin mitata, mutta eiköhän tuo 32 A ole.
Miten muuten DC-lataus veloitetaan? Kokeilin sitäkin ja siinäkin auton ilmoittama teho oli n. 10% pienempi latausapin. Eikö DC-latauksessa sama virta mene suoraan akkuun. Vai mittaako laturi omaa AC-kulutustaan eikä DC-tuottoa?
bunbbumies
Aktiivinen jäsen
Joo oli ovet lukossa ja ainakaan appin mukaan akkua ei lämmitetty.
MG:n app ei taida raportoida lämmitetäänkö akkua DC-lataussession aikana. DC-latauksen aikana lämmitys on jokseenkin välttämätöntä kylmillä keleillä jotta päästään mihinkään (ja vielä fiksumpaa on lämmittää etukäteen koska samat energiat imaistaan sitten nopeammin laturilta). Asetus "intelligent battery heating" näkyy appissa ja se vaikuttaa kotilatailuun ja manuaaliseen etukäteislämmitykseen.
Onhan siinä kohta "Battery Heating Status", joka näytti "Heating Stopped".
DC-lataus 160 kW asemalla alkoi n. 25 kW 30% tasolla ja lopussa oli n. 45 kW 67%. Auto ollut vuorokauden parkissa n. 0 C ja ajettu 2 km laturille tuo intelligent battery heating pois päältä. Tämä 51 kW LFP-akkuinen pitäisi pystyä reiluun 80 kW, mutta silloin akku pitää olla lämpimämpi (kuinka lämmin?).
Kokeilin laittaa tuon integelliget battery heatingin päälle kesken latauksen, mutta ei tuo muuttanut Battery Heating Statusta. Tiedä sitten lämpesikö akku ihan pelkästä latauksesta, kun virta nousi koko latauksen ajan.
n. 20 asteinen ehkä
Alkusyksystä etukäteen lämmitetyllä akulla huipputeho alkoi leikkaantua ensin voimakkaasti 60% kohdalla ja 80% kohdalla toisen kerran minkä jälkeen ei voinut enää välttämättä pikalatauksesta puhua. Tuon perusteella akkusi oli alle optimaalisen lämpötilan. Akun lämmitys olisi kannattanut olla päällä jo ennen laturille lähtöä.
MG:n softassa on kaikenlaisia huolimattomuuksia joten en luottaisi ihan kaikkeen mitä sovellus tai UI kertoo. Esimerkiksi ulkolämpötila on kadonnut tästä pohjoismaisesta softaversiosta UIsta, vaikka se näkyy näytöllä briteissä kuvatuissa youtube-videoissa, ja löytyy myös appin (monen mutkan) kautta. Toivottavasti päivityksiä tulee useammin kuin vuosihuolloissa.
Ei ollut tarkoituskaan ladata nopeasti. Lähinnä testata miten lataus sujuu tuolla laturilla ja miten paljon saa ladattua kylmään akkuun. Ei kai se akku myöskään olisi ehtinyt lämmetä kahdessa minuutissa.
Appissa tosiaan jää melko epämääräinen kuva. Mikäs softaversio sulla on autossa? Mulla on R19 ilmeisesti Standardissa pitäisi jo olla R33. Auto luovutettiin alle viikko sitten ja piti olla päivityksiä ennen sitä.
R19 loppuinen ja MCU 69.1.1.1. Australia/NZ ja brittivideoissa on joiltain osin hiukan selkeämpi UI myöhemmän päivityksen myötä, joten sellainen olisi tervetullut. Ollaan varmaan viralliseen maahantuonnin alkuun asti välitilassa.
Esilämmitys pitää todennäköisesti olla jopa >30min päällä etukäteen että selkeästi vaikuttaa lataukseen.
Nyt tuleva uussähköautoilija kyselee kokeneempien mielestä tyhmiä, mutta kysyn nyt kuitenkin, kun auton saatuani joskus kuun vaihteessa, hyppään viikon päästä suoraan syvään päähän, eli Lapin latausasemattomille pitkille taipaleilla karseisiin pakkasiin. No en nyt ihan kamalan kauaksi jänkhille mene, mutta kuitenkin.
Onhan tuota Niroa tullut odoteltua, mutta eipä ole voinut pahemmin harjoitella missään. Apit luurissa (tosin pitää ne sitoa maksukorttiin vielä) ja muutama tägikin hommattu jo vuosi sitten.
Perusjutut hallussa, eli akku normisti 20-80% välillä ja lämpimänä lataa paremmin jne. Mutta itse lataaminen mystisillä apeilla ja tageilla ja auton ovien sulkeminen ja avaaminen kesken latauksen on hieman oudompaa, eikä noita ehdi kotipuolessa juurikaan harjoitella ennen reissua.
No en nyt ihan kamalan kauaksi jänkhille mene, mutta kuitenkin. Onhan tuota Niroa tullut odoteltua, mutta eipä ole voinut pahemmin harjoitella missään. Apit luurissa (tosin pitää ne sitoa maksukorttiin vielä) ja muutama tägikin hommattu jo vuosi sitten.
Perusjutut hallussa, eli akku normisti 20-80% välillä ja lämpimänä lataa paremmin jne. Mutta itse lataaminen mystisillä apeilla ja tageilla ja auton ovien sulkeminen ja avaaminen kesken latauksen on hieman oudompaa, eikä noita ehdi kotipuolessa juurikaan harjoitella ennen reissua.
- Kumpikos kannatti tehdä ensin: Appi kuntoon ja piuha sen jälkeen tolppaan, vai päin vastoin? Tägillä jos lataa, niin siinä sama kysymys. Varsinkin kun ekoilla kerroilla kestää varmana tovin pidempään koko homma. Olisi pitänyt esim. ABC:n apilla treenata etukäteen bensan ostoa, mutta...
- Apille pitää jostain löytää tolpan/piuhann oikea numero, että maksaa oman latauksen eikä kaverin. Numerolla vai QR-koodilla?
- Auto lukkoon ennen latauksen alkua, jos lähtee syöpöttelemään/juopottelemaan? Vai onko väliä? Entä jos tulee takaisin kesken latauksen ja avaa oven, niin katkeeko lataus? Entä jos taas sulkee ovet ja menee pikku kävelylle elektronien säilömistä akkuun odotellessa?
- Kahvaa kannattaa painaa syvälle ja kannatella siihen asti kuin lukittuu, mutta millä asemilla/latureilla tuon kanssa olikaan eniten ongelmia?
- Mistä kannattaa yleensä päättää lataus? Autosta, tolpasta vai apista, jos sillä makselee? Ja jos yhdestä ei katkea, niin sitten toisesta ja lopuksi soitto tolpan pitäjän aspaan? Jos oma piuha jää 22kW:n laturiin kiinni, niin kuva ja soitto aspaan, että saa omansa takaisin. Piuhaankin varmaan yhteystietoja kannattaa liimailla?
- Auto lämpimäksi latauksen aikana, niin ei heti akusta imetä lämmitykseen sähköä, mutta riittääkö 11 kW:n teho siihenkin, no tokkiinsa, sillä eikös lämmitys vie maksimissaan jonkun 5-6 kW?
- Kovilla pakkasilla ei kannattane jättää autoa pidemmäksi ajaksi 10-30%:n lataustasolle, kun lämmittää akkuakin kaiketi aika ajoin ja sitten kun lähtee liikenteeseen, niin kabiniikin pitää lämmitellä. Varmaankin 50-80%:n väli sopiva?
- Lataus mieluiten ajon jälkeen, kuin pakkasaamun jälkeen ja akkua etukäteen lämmitellen, vaan mahtaako Kian navigaattorissa olla noita Lapin asemia juurikaan valittavissa? Edes viereistä/suht lähellä olevaa.
- Mitäpäs muuta? Vinkkejä otetaan vastaan mielellään.
Luon hätäseen tekstiäsi, oli niin paljon että hypin vähän rivejä.
Mutta ainakin tuolla facen latausverkko nyt (vai mikä se oli) ABC:n kaveri neuvoi että kannattaa ensin äppistä lataus ko tolppaan päälle. Se äppin kanssa sählääminen voi viedä uudelta käyttäjältä sen verran aikaa että laturin ja auton välinen kättely menee vanhaksi ja täytyy irtoittaa ja kytkeä uudestaan. Meniköhän nyt oikein...?
Jos auto piuhassa kotona kyllähän se kannattaa etänä pistää lämpiämään ihan mukavuudenkin kannalta, lasit sulaa jos jäässä.
Itse otin Helenin tägin kun se toimii muistaakseni halvemmalla Virran latureissa.
Latauskartta.fi
Mutta ainakin tuolla facen latausverkko nyt (vai mikä se oli) ABC:n kaveri neuvoi että kannattaa ensin äppistä lataus ko tolppaan päälle. Se äppin kanssa sählääminen voi viedä uudelta käyttäjältä sen verran aikaa että laturin ja auton välinen kättely menee vanhaksi ja täytyy irtoittaa ja kytkeä uudestaan. Meniköhän nyt oikein...?
Jos auto piuhassa kotona kyllähän se kannattaa etänä pistää lämpiämään ihan mukavuudenkin kannalta, lasit sulaa jos jäässä.
Itse otin Helenin tägin kun se toimii muistaakseni halvemmalla Virran latureissa.
Latauskartta.fi
7 vuotta sitten kävin ensimmäisen kerran Enontekiössä etelästä. Ihan vain siksi kun se ei ollut mahdollista. Polttomoottorilla ei tullut ikinä mieleen lähteä. Nykyäänhän tuo on ihan naurettavan helppo suoritus kun pikalatureita on joka puolella.Nyt tuleva uussähköautoilija kyselee kokeneempien mielestä tyhmiä, mutta kysyn nyt kuitenkin, kun auton saatuani joskus kuun vaihteessa, hyppään viikon päästä suoraan syvään päähän, eli Lapin latausasemattomille pitkille taipaleilla karseisiin pakkasiin.
Onhan tuota Niroa tullut odoteltua, mutta eipä ole voinut pahemmin harjoitella missään. Apit luurissa (tosin pitää ne sitoa maksukorttiin vielä) ja muutama tägikin hommattu jo vuosi sitten.
Perusjutut hallussa, eli akku normisti 20-80% välillä ja lämpimänä lataa paremmin jne. Mutta itse lataaminen mystisillä apeilla ja tageilla ja auton ovien sulkeminen ja avaaminen kesken latauksen on hieman oudompaa, eikä noita ehdi kotipuolessa juurikaan harjoitella ennen reissua.
- Kumpikos kannatti tehdä ensin: Appi kuntoon ja piuha sen jälkeen tolppaan, vai päin vastoin? Tägillä jos lataa, niin siinä sama kysymys. Varsinkin kun ekoilla kerroilla kestää varmana tovin pidempään koko homma. Olisi pitänyt esim. ABC:n apilla treenata etukäteen bensan ostoa, mutta...
- Apille pitää jostain löytää tolpan/piuhann oikea numero, että maksaa oman latauksen eikä kaverin. Numerolla vai QR-koodilla?
- Auto lukkoon ennen latauksen alkua, jos lähtee syöpöttelemään/juopottelemaan? Vai onko väliä? Entä jos tulee takaisin kesken latauksen ja avaa oven, niin katkeeko lataus? Entä jos taas sulkee ovet ja menee pikku kävelylle elektronien säilömistä akkuun odotellessa?
- Kahvaa kannattaa painaa syvälle ja kannatella siihen asti kuin lukittuu, mutta millä asemilla/latureilla tuon kanssa olikaan eniten ongelmia?
- Mistä kannattaa yleensä päättää lataus? Autosta, tolpasta vai apista, jos sillä makselee? Ja jos yhdestä ei katkea, niin sitten toisesta ja lopuksi soitto tolpan pitäjän aspaan? Jos oma piuha jää 22kW:n laturiin kiinni, niin kuva ja soitto aspaan, että saa omansa takaisin. Piuhaankin varmaan yhteystietoja kannattaa liimailla?
- Auto lämpimäksi latauksen aikana, niin ei heti akusta imetä lämmitykseen sähköä, mutta riittääkö 11 kW:n teho siihenkin, no tokkiinsa, sillä eikös lämmitys vie maksimissaan jonkun 5-6 kW?
- Kovilla pakkasilla ei kannattane jättää autoa pidemmäksi ajaksi 10-30%:n lataustasolle, kun lämmittää akkuakin kaiketi aika ajoin ja sitten kun lähtee liikenteeseen, niin kabiniikin pitää lämmitellä. Varmaankin 50-80%:n väli sopiva?
- Lataus mieluiten ajon jälkeen, kuin pakkasaamun jälkeen ja akkua etukäteen lämmitellen, vaan mahtaako Kian navigaattorissa olla noita Lapin asemia juurikaan valittavissa? Edes viereistä/suht lähellä olevaa.
- Mitäpäs muuta? Vinkkejä otetaan vastaan mielellään.
Silti tärkeintä on suunnitella etukäteen latausvaihtoehdot ja niille plan b. Latauskartta.fi ja etenkin abetterrouteplanner ovat tuossa korvaamattomia. Yöpymispaikkojen sijoittaminen ja niissä latausmahdollisuus on kriittistä sujuvalle reissulle. Nykyään tuo matka on mahdollista toteuttaa niin että auton latauksen odottelua pakollisten taukojen päälle ei tule ollenkaan.
Osa noista kysymyksistäsi on auto- tai asemakohtaisia joten niihin on vaikea vastata. Suurelta osin ei kuitenkaan stressin aiheita, vaan selviävät paikan päällä. Niiden latausoperaattorien joita olet sisällyttänyt suunnitelmaasi appit tai/ja tagit kannattaa olla valmiiksi asennettuina ja kortit rekisteröityinä.
Määränpäässä kannattaa ladata akku 50% tienoille kun se on vielä lämmin. Lähempänä lähtöä sitten riittävän täyteen niin se saa myös lämpöä eikä tule turhaan säilöttyä pinkeänä. Autosta riippuu sitten miten tuo ajastetaan. Kun auto on parkissa tolpassa kiinni, niin se ottaa tarvittaessa lämpöön sähköä tolpasta akun sijaan.
Pikaladatessa auton voi lukita. Useimmissa voi jättää lämmöt ja apulaitteet päälle, mutta keinot ovat taas autokohtaisia.
Myöskään Teslan latausverkostoa ei kannata vieroksua, vaikka auto olisikin muun merkkinen. Suurin osa asemista, kaikki viime aikoina avatut mukaanlukien, ovat auki kaikille automerkeille. Kapasiteettia riittää, yleensä noissa on 8 tai 12 paikkaa. Uudet asemat tarjoavat 250 kW lataustehoa ilman keinotekoisen pientä latausaseman yhteenlaskettua kokonaistehoa.
https://latauskartta.fi ja https://abetterrouteplanner.com/ ovat jokaisen sähköautoilijan perustyökaluja pidempien reissujen suunnitteluun.
https://latauskartta.fi ja https://abetterrouteplanner.com/ ovat jokaisen sähköautoilijan perustyökaluja pidempien reissujen suunnitteluun.
Eikös tuo 250kW saada vaan tesloilla, mutta onhan se se silti ihan toistaluokkaa kun abc jaetut tehot. Jos siis sattuu olemaan muitakin lataamassa.