Miten tuohon pitäisi puuttua? Siis mikä olisi sellainen keino joka ei johtaisi sähkönjakelun säännöstelyyn?
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Tuulta on edelleen varsin vähän Pohjola-tasolla. Täältä katsottuna kokonaistuotanto Pohjois-Euroopassa on edelleen vain 7 GW. Kun viimenksi oli reilusti alle 10 snt/kWh, oli tuulituotantoa selvästi yli 10 GW. Tuo oli 29.11. 28.11 oli parhaimmillaan yli 20 GW ja 22.11. yli 25 GW.
Tuulta on edelleen varsin vähän Pohjola-tasolla. Täältä katsottuna kokonaistuotanto Pohjois-Euroopassa on edelleen vain 7 GW. Kun viimenksi oli reilusti alle 10 snt/kWh, oli tuulituotantoa selvästi yli 10 GW. Tuo oli 29.11. 28.11 oli parhaimmillaan yli 20 GW ja 22.11. yli 25 GW.
Joo katsotaan miten käy! Tosiaan Forecan mukaan tuulen pitäisi peakata huomenna aamupäivästä jolloin "sää ei vaikuta sähkön hintaan". Eihän tuo mikään virallinen totuus tietenkään oo, mutta jollain tasolla voi ajatella että tuulisähköä on "keskiverrosti" ja katsotaan sitten mikä se on se "normaali" hinta kun huomisen lukemat tulee. Nyt näemmä onkin sitten tuuliennusteet mennyt uusiksi ja heti lauantaista eteenpäin tuuli laantuu ja taas on että "sää nostaa sähkön hintaa".
Norjalaiset on hyviä energia busineksissä, jos oikein katsoin briteissä hinta on hieman yli toistasataa (106=91GP) euroa MWh. Norjalla on ilmeisesti (en tiä varmaa) aika paljon altaita, joihin voi varastoida. Norja toimii toisin kuin suomi: ostaa halvalla ja myy kalliilla.
Jotenkin kaikkien tuotantomuotojen pitäminen samassa laarissa ei oikein toimi. Nykyisellä politiikalla ei ole järkevää investoida muuhun kuin säiden armoilla olevaan tuotantoon (joka alkaa jo jarruttamaan myös uusia säiden armoilla olevia investointeja). Ja toisaalta kriisi yhdellä tuotantomuodolla ulottaa kalliit hinnat myös muihin. Vapaa markkinamalli ei taida olla edes yleisin tapa hoitaa sähköasioita maailmassa. Tiedä sitten onko paraskaan olemassaolevista. Ja vaikka olisikin vapaa, niin alalla on vaikka minkälaisia subventioita ja ohi pörssin kauppaa ja näennäistä pörssin kautta kierrättämistä.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Tämä!
Olen jo ymmärtänyt, että niin pitää olla ja suomalaiskansallisesti olen hyväksynytkin, että risahtaa missä päin maailmaan miten tahansa niin se päätyy siihen, että suomalainen sen kustantaa. Pakko mainita, että tuo opetus on pisa-aikojen peruskoulutuksen suurin saavutus ja loisteliaimpana esimerkkinä taru sotakorvauksista: 5v sodan jälkeen oli Suomen ETU, että saimme lähes vuosikymmenen ajan suurimman osan kansakunnan työpanoksesta luovuttaa ilmaiseksi vieraalle valtiolle. Eikä esim myydä edes puoleen hintaan.
Ehkä nykykoulujärjestelmä ei pysty tuotakaan enää opettamaan, niin olemmeko kohta enää niin nöyrä kansakunta.
Mutta tuon voisi joku selittää, että miksi tämä on Norjan kanssa niin, että kun tuulee, niin Norjalaiset silloin säästävät vesivoimaa, jota sitten kalliilla myydään naapureille kun ei tuule?
Miksei tuo olisi voinut mennä niin, että tuulisähkö on Norjalle kallista ostaa, jotta voivat säästää vettä? Ei oikein ole tuntumaa, että vesisähköä myisivät naapurustoon millään muulla kuin riistohinnalla tuulettomana pakkaspäivänä, kuten on tässä nyt nähty marras-joulukuu.
Käsittääkseni siis Norjassa ei niinkään ole tuulivoimaloita, joten tuulettomuus ei siellä vaikuta sen kautta.
Sähkön hintaan et tällä varmaan viittaa?
Kuten monesti todettu Suomessa oli 2022 EU:n toisiksi halvinta sähköä
Energia | Sähkö oli Suomessa vuonna 2022 toiseksi halvinta koko EU:ssa
Suomea auttoi muuta Eurooppaa vähäisempi riippuvuus fossiilisista energianlähteistä.
www.hs.fi
Suomessa on ollut kyllä aina eurooppalaisittain edullista sähköä. Mutta pian meillä taitaa olla keskieuroopan hinnoissa sähköt. Ellei jopa yli. Meillä on kuitenkin myös pohjoisen kulutus ja sähköön vahvasti nojautuva lämmitys. Ja paljon surkeampi palkkataso ja omaisuuksia ei täällä juuri ole, eikä kasvua nimeksikään. Varmaan myös vuonna 2022 lähenimme muita:
-- https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9437adb4-af70-492b-947e-824261887190
Viimeksi muokattu:
Kaikki on mahdollista, mutta ero on vielä huomattava. Toki Keski-Eurooppa sisältää monenlaisia valtioita ja paljon erilaisia hintoja, joten riippuu paljon siitäkin mihin tarkkaan ottaen vertaa.
Tulevasta ei tiedä, lieneekö suurimmat syyt hinnan nousuun että Venäjältä ei enään tuoda sähköä ja Ruotsin & Norjan sähköä voidaan myydä enemmän ja enemmän keski-eurooppaa.
En pysty norjalaisten tekemisiä kommentoimaan, mutta jos verrataan Suomeen, niin meillä ei ihan hirmuisesti ole varastoaltaita. Vesivoimasta puolet on jokivesistöissä, joista ei merkittäviä altaita löydy. Toinen puoli toimii altaiden perässä, mutta silti luonnollisilla jokireiteillä - ei niitäkään jokia voi kuivaksi laskea jos tekisi mieli säästellä vettä tuulen tyyntymistä odotellessa. Säädettävyyttä on, mutta ei läheskään samassa mitassa kuin Norjassa. Litteä maa on litteä maa, näillä mennään.
Sähkön keskihinta ja lämmityssähkön hinta rakennustebn lämmityksessä ovat eri asia. En itse keksi syytä, mikseivät nämä erkaantuisi tulevaisuudessa entistä suuremmiksi. Lämmittäminen pelkällä sähköllä tulee yksinkertaisesti Suomen sähkönvarastointiedellytyksillä kalliiksi, koska tämä edellyttää täysin ylimääräisiä investointeja sähköntuotantoon ja lämmitysenergian varastointiin, jotka pakosta kohdistuvat lämmityssähkön hintaan muodossa tai toisessa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kun katsoo Fingridin käyriä niin niistähän näkee, että tuotantopuolelta ovat poistuneet säätävät elementit vesivoimaa lukuunottamatta. Vain kaukolämmön yhteistuotanto kasvaa talvella suhteessa kesään. Kun tuulivoima ei pilaa sähkömarkkinoita, sähkö ei yksinkertaisesti riitä ja hinta hyppää ja sataa suoraan tuottajien laariin. Ennen tuo venäjän tuonti taisi olla niin iso varaventtiili että yhdessä kaasukombin kanssa se piti hinnat kohtuullisen vakaina. Tuotantoa tulee mikä luonnostaan syntyy ja se sato on sitten jaossa.
Niukkuus ei mahda olla poistumassa, koska oikein mikään määrä tuulivoimaa ei poista ongelmaa, vaikka lyhentääkin niukkuuden aikoja. Aina tuulta ei vaan ole kuten nyt on ollut taas viikon tyyntä ja näin alkutalveksi kylmääkin. Valtio on kerännyt kattilat pois ja jakanut jääkaapit tilalle.
Niukkuus ei mahda olla poistumassa, koska oikein mikään määrä tuulivoimaa ei poista ongelmaa, vaikka lyhentääkin niukkuuden aikoja. Aina tuulta ei vaan ole kuten nyt on ollut taas viikon tyyntä ja näin alkutalveksi kylmääkin. Valtio on kerännyt kattilat pois ja jakanut jääkaapit tilalle.
Torille
Suomi ykkönenSuurempi ero taitaa olla tehossa. Suomessa reilut 3 GW ja Norjassa n. 34 GW. Ei se hirveästi lohduttaisi, vaikka tuo 3 GW olisi kuinka säädettävää. Tietysti kyse on muna-kana -ilmiöstä eli olishan sitä tehoa enemmän, jos olisi vesivarantoja.
Norjassa taitaa olla sekä enemmän vesivoimatehoa että vuotuista energian tuotantokapasiteettia vesivoimalla kuin mitä Norja itse tarvitsee. Tosin taisi siellä olla myös melkoisia maantieteellisiä pullonkauloja siirtoverkossa.
Joka tapauksessa tilanne on herkullinen. Ylijäämää voidaan myydä naapureille hyvään hintaan kun naapureilla on pulaa tuulivoimasta. Puoli-ilmaista sähköä taas voidaan ottaa vastaan ja säästää omaa vesivoimavarantoa niille hetkille kun se menee kalliilla kaupaksi naapureille.
Vuoristoisen maan etuna on myös suuret pudotuskorkeudet. Vesivoimalan hetkellinen teho on verrannollinen putouskorkeuden ja virtaaman tuloon, eli kymmenkertaiselle putouskorkeudelle riittää kymmenesosa virtaamasta tuottamaan saman tehon.
Suomen teholtaan suurin voimala on Imatra, putouskorkeutta 24 metriä, teho 192 MW. Norjan suurin taitaa olla Kvilldal, putouskorkeutta 530 metriä, teho 1240 MW.
Joka tapauksessa tilanne on herkullinen. Ylijäämää voidaan myydä naapureille hyvään hintaan kun naapureilla on pulaa tuulivoimasta. Puoli-ilmaista sähköä taas voidaan ottaa vastaan ja säästää omaa vesivoimavarantoa niille hetkille kun se menee kalliilla kaupaksi naapureille.
Vuoristoisen maan etuna on myös suuret pudotuskorkeudet. Vesivoimalan hetkellinen teho on verrannollinen putouskorkeuden ja virtaaman tuloon, eli kymmenkertaiselle putouskorkeudelle riittää kymmenesosa virtaamasta tuottamaan saman tehon.
Suomen teholtaan suurin voimala on Imatra, putouskorkeutta 24 metriä, teho 192 MW. Norjan suurin taitaa olla Kvilldal, putouskorkeutta 530 metriä, teho 1240 MW.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Norjalaiset eivät näköjään ole edes myyneet tuota Australiaan.
Joessakin olevien voimaloiden tehoa voi säätää nopeasti, sillä sarjassa olevien voimaloiden luukut voi avata yhtä aikaa ja suunnilleen niin pitää tehdäkin. Ongelma kai on ne minimivirtaamat ja pienet vesivarastot yläpäässä.
Joessakin olevien voimaloiden tehoa voi säätää nopeasti, sillä sarjassa olevien voimaloiden luukut voi avata yhtä aikaa ja suunnilleen niin pitää tehdäkin. Ongelma kai on ne minimivirtaamat ja pienet vesivarastot yläpäässä.
Jumiskon voimalaitos taitaa olla pudotuskorkeudeltaan ylivoimaisesti Suomen korkein: 96 metriä ja 27,8 MW (seuraavaksi korkein noin puolet ja sitä seuraava noin kolmanneksen tuosta):
Jumiskon vesivoimalaitos - Pohjolan Voima
Jumiskon voimalaitos sijaitsee Kemijärvellä. Se on Suomessa kallion sisään rakennettu vesivoimala, jonka putouskorkeus on 96 m.
www.pohjolanvoima.fi
- Keskustelun aloittaja
- #1 661
Ringhals 4 puolella teholla
umm.nordpoolgroup.com
Vielä ei näy 1600 MW taulussa
Nord Pool - REMIT UMM
Vielä ei näy 1600 MW taulussa
Husky
Hyperaktiivi
No, vaikutelma siis on että tuo tuulivoima (jossa mukana vahvasti Suomi ja Norja vahvasti ei) vs vesivoima (jossa Norja vahvasti mukana ja Suomi vahvasti ei) menee hintamielessä noin kuin kirjoitettiin.Sähkön hintaan et tällä varmaan viittaa?
Kuten monesti todettu Suomessa oli 2022 EU:n toisiksi halvinta sähköä
Energia | Sähkö oli Suomessa vuonna 2022 toiseksi halvinta koko EU:ssa
Suomea auttoi muuta Eurooppaa vähäisempi riippuvuus fossiilisista energianlähteistä.
Tuosta juuri tulee tuo assosiaatio: kummassakin valtiossa on ylenmäärin ainakin osan aikaa, niin miten hintakuvio kääntyy epäedulliseksi, että kun on paljon tuulivoimaa, niin se on halpaa, mutta sama ei päde ylimääräiseen vesivoimaan, jota voidaan säästellä tuulisina aikoina? Toistan, että tiedossa on se että asian pitää olla noin päin, mutta juurikin kysymys, että miten tuo asetelma luonnostaa menee noin päin.
PS. Mielestäni sähkön hinnassa pitää kuluttäjalle näkyä sen tuotantokustannuksetkin. Jos sitä jossain tuotetaan kalliilla kaasulla vaikkapa ja toisaalla kokolailla samanhintaisella tuulella tai ydinvoimalla kuin ennen sotaa...
Viimeksi muokattu:
Norjassa on tosiaan vesivarastoja about 87 TWh eli esim. yli Suomen vuotuisen kulutuksen.
Eli tätä se tarkoittaa, kun vesivarat on kriisissä. Ennätysvuoden tuotannosta jäätiin 7%.
Viimeksi muokattu:
Olisi kiva jos sitä tuulta voisi laittaa johonkin varastoon silloin kun tuulee liiankin hyvin. Vesivoimaa saa luonnostaan varastoitua, toki silläkin on joitakin rajoitteilta, altaaseen ei mahdu määräänsä enempää ja olisi kiva että jokivesistöissäkin olisi joku järkevä minimivirtaus koko ajan.
On vesivoimakin joskus todella sateisina kesinä vetänyt pörssihinnat lähelle nollaa (positiivisiksi kuitenkin, koska laitteistot ja tuotantosopimukset on tehty järkipohjalta, eli laitoksista ei ole jätetty säätömahdollisuuksia pois ja kokemusta on 150 vuoden ajalta, jolloin kaikki on rakennettu ns. maalaisjärkeä käyttäen jalat maassa).
Miksi sitten tuulivoima heiluttaa hintoja ja vesivoima yleensä ei johtuu juuri varastokapasiteetista ja luonnostaan monessa tapauksessa melko tasaisesta jokien virtaamasta. Kun ei tuule, vesivoima tulee avuksi ja hinnoittelee itsensä kilpailukykyisesti (siis niin, että vesivarastojen sisällön myynti voidaan mahdollisimman tarkoin kohdistaa ajankohtiin, jolloin niistä saa parhaimman hinnan; on myös tyhmää käyttää varastojen vettä yhtää enempää kuin on väistämätöntä, kun muuta tuotantoa on niin paljon, että hintataso alkaa pudota).
Tässähän ei ole mitään eroa siihen, miten vaikkapa öljyä, maakaasua, puuta jne. varastoidaan huippukulutusaikaa varten, kun alkutuotanto on verrattain tasaista tai painottuu sopiviin vuodenaikoihin tai ainakin tällainen on useimmiten taloudellisin tuotantotapa. Voittojahan tuollakin varastoilla tehdään, mutta verrattuna sähköntuotannon tueksi tarvittaviin varastoihin nuo ovat halpoja ja suoraviivaisesti järjesteltävissä monenlaisiksi hierarkioiksi ilman, että tuo kovin paljon vaikuttaa järjestelmän kokonaishäviöihin. Sähköjärjestelmän ylläpito tehokkaasti on yksinkertaisesti erikoisen vaikea ja kallis alue tarvittavien ratkaisujen osalta ja se näkyy voitoissa, jotka ovat mahdollisia lyhyelläkin ajalla, kunhan asia osataan hoitaa tehokkaasti.
Se on kuulkaas nii, notta kerätähä sotaväki koolle ja hyökätähä Norojaan! Sit seuraavana päivänä näytetähä valkoosta lippua ja antaurutaha kokonaa.
Joku joskus heitti tollasen vitsin ja kyl mie naureskelin. Hiihdossaki saatais aina mitaleja sen jälkeen. Mie oon messis, joko mennään?
Joku joskus heitti tollasen vitsin ja kyl mie naureskelin. Hiihdossaki saatais aina mitaleja sen jälkeen. Mie oon messis, joko mennään?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
14,6 s/kWh on joulukuun kuuden ensimmäisen päivän pörssihinta ja siis siirron kanssa 22,2 s/kWh. Lämmitys maksaa suunnilleen saman kuin ennen öljykattilalla. Onpahan sentään saanut kytätä, milloin voi pumpata ja kun pakkasta on jatkuvasti toistakymmentä astetta, kauheasti ei ole enää vara taukoja pitää.
- Keskustelun aloittaja
- #1 670
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuinkahan tuo kulutusvaikutteinen toimii, jos kulutusta tulee lisää ilmojen kylmetessä. Päivätasolla saa kyllä edullisen kulutusvaikutuksen mutta kuukauteen mahtuu varsinkin talvella monenlaista ilmaa ja pakkasella hinta näyttää nousevan herkästi. Tosin oman kokemuksen mukaan tuo kulutusvaikutus nyt ei ole kovin suuri suuntaan eikä toiseen. Meillä tilannetta auttaa veden tulistus yöaikaan ja ulkorakennuksen lämmitys talven suojasäillä, jolloin sähkön hinta on yleensä nollilla mutta kaikilla ei näitä tarpeita ole.
Kaikki riippuu siitä mihin kuukauden spot-keskiarvo asettuu. Nyt on tuntunut alkukuusta esim pahalta kun hinta on koko ajan 10+snt ja sähköä on pakko käyttää ja kun ei tiedä että tuleeko loppukuusta sitten halvat hinnat takaisin. Jos tulee halvat hinnat ja spot ka painuu vaikka 5snt lukemaan niin sitten kaikki alkukuun sähkönkäyttö nostaa kulutusvaikutusta, mutta jos tää hintataso säilyykin koko kuukauden niin sitten kaikki 10-15snt välillä käytetty sähkö laskee kulutusvaikutusta ja 15+snt hinnat nostaa kulutusvaikutusta. Nyt on siis tarvinnut ladata yöllä sähköautoakin ~10snt hintaan koska se vaikuttaa olevan nyt se uusi 0snt. Paitsi että tietenkään se lataushinta ei oo 10snt, koska mun PKS lukitushinta on 6,019snt johon se kulutusvaikutus sitten vaikuttaa.
Mut jos mietit että miten nyt olisi toiminut sulla kulutusvaikutus niin katso se Liukurista https://liukuri.fi/laskuri niin tiedät! Tässä oma data so far. Pörssissä olis maksanut 77,51€ energia+marginaali ja PKS lukitushinnalla 6,019 - kulutusvaikutus 1,21 = 25,54€. PROFIT.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
Missä on noin halpa yösähkö?
Automaato hoitaa suurimman osan, käyttöveden lämmitys ja käyrän korotus halvimmilla tunneilla jo takaavat sen, että vaikka inostuttaisiin kokkailemaan ja tiskaamaan/pesemään pyykkiä kalliimmilla tunneilla niin kulutusvaikutus tuskin plussan puolelle nousisi. Ja tuokin vain ääritapaus, aika hyvin kaikki talossa osaa jo vilkaista appista että miten kallis tunti on menossa ja tulossa
Eli tavallaan tuokin jo automatisoitu.Seinäjoen energia. Ei myy tällä hetkellä talousalueen ulkopuolelle.
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
Niin arvelinkin, tutkasin kyllä markkinat ennen vaihtoa. Alajärven sähkö möi.
- Keskustelun aloittaja
- #1 678
Liitteet
Vähän monimutkainen tapa ajatella asiaa. Tietysti itse pörssisähköasiakkaana mietin vain kulutusvaikutteisen ja pörssisähkön eroa, ja sitähän ei ole, joten moinen ajattelu on kohdallani turhaa. Voin kuun lopussa katsoa, mikä oli pörssisähkön painottamaton keskihinta, ja verrata sitä kulutusvaikutteisten sopparien kiinteään osuuteen - se kertoo suoraan, kannattiko pörssisähkö vai olisiko kulutusvaikutteinen ollut parempi.
Tuosta pohdinnastasi myös unohtui yksi olennainen asia. Jos hinnat laskevat loppukuun ajaksi, niin toki ne loppukuun aikana käyttämäsi kilowattitunnit vastaavasti silloin laskevat kulutusvaikutusta, mikä kompensoi alkukuun nostavaa vaikutusta. Kulutetuista määristä sitten riippuu, kumpi voittaa köydenvedon, alkukuun kallis vai loppukuun halpa.
- Tila