Sähkötöitä ja sähköautoja

puu

Aktiivinen jäsen
Sehän on myös hauska, kun sähkötekniikan diplomi-insinööri ei saa asentaa taloon pistorasiaa, mutta sähköautojen 800 voltin järjestelmää saa ronkkia kuka tahansa "riittävän perehdytyksen" saanut.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Sehän on myös hauska, kun sähkötekniikan diplomi-insinööri ei saa asentaa taloon pistorasiaa, mutta sähköautojen 800 voltin järjestelmää saa ronkkia kuka tahansa "riittävän perehdytyksen" saanut.
No onko se Di saanut siihen pistorasian asentamiseen edes mitään oppia, se osaa laskea kuormitukset ja lujuudet mutta käytännön homma voi olla sitten...
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Sehän on myös hauska, kun sähkötekniikan diplomi-insinööri ei saa asentaa taloon pistorasiaa, mutta sähköautojen 800 voltin järjestelmää saa ronkkia kuka tahansa "riittävän perehdytyksen" saanut.
Eikös nuo omatarve-sähkötyöt ole yhä ihan voimissaan (kuten juuri esim. rikkoutuneen pistorasian vaihtaminen kotonaan vaikka siihen sen ruuvimeisselin tartteekin), riittävän koulutuksen saanut saa niitä tehdä ja käsittääkseni sähköalan koulutus asentajasta dippaan on juurikin tälläinen. Aikanaan sitä sai itse nysvätä jopa ok-talonsa sähkötkin, putkituksista sähkökeskuksiin koko setti, mutta tästä en ole enää nykyisin ihan varma :hmm:
 

Esäätäjä

Vakionaama
Aikanaan sitä sai itse nysvätä jopa ok-talonsa sähkötkin, putkituksista sähkökeskuksiin koko setti, mutta tästä en ole enää nykyisin ihan varma :hmm:
Olen itse ollut nuorena ennen armeijaa yhdellä jäähallityömaalla tekemässä sähköjä ilman mitään koulutusta, johtojen vetoa, pistorasioita, varavalot johtoineen. Ainoastaan keskuksen pään teki asentaja joka tarkisti myös sähköjen kytkennän jälkeen mm pistorasiat kynällä.
Ainoa moka oli kentän ympäri menevä varavaloketju, kun kytkettiin samalla innolla ketjun viimeinen ekaan ja syöttöä ei tullut mistään.
 

sulo_s

Vakionaama
Eikös nuo omatarve-sähkötyöt ole yhä ihan voimissaan (kuten juuri esim. rikkoutuneen pistorasian vaihtaminen kotonaan vaikka siihen sen ruuvimeisselin tartteekin), riittävän koulutuksen saanut saa niitä tehdä ja käsittääkseni sähköalan koulutus asentajasta dippaan on juurikin tälläinen. Aikanaan sitä sai itse nysvätä jopa ok-talonsa sähkötkin, putkituksista sähkökeskuksiin koko setti, mutta tästä en ole enää nykyisin ihan varma :hmm:
Saa kait niitä anoa edelleen, saaminen on sitten paikallisesta luvanantajasta kiini.
 

Ton1A

Vakionaama
Arvailujen sijaan voisi esim. kurkata mitä Google-haku kertoo, jolloin nopeasti selviää että vaikkapa yksittäisen sähkölaitteen asentamiseen tarvitaan vähintään S3-luokan pätevyys. Jos pohjalla on sähkötekniikan DI-koulutus, lisäksi tarvitaan:
  • sähköturvallisuustutkinto
  • kuuden kuukauden työkokemus sähkötöissä
Sähköpätevyys 3 saamisen ehdot

Sähköpätevyys 3 todistuksen saamiseksi sinulla tulee olla hyväksytysti suoritettu voimassa oleva sähköturvallisuustutkinto 1, 2 tai 3 ja lisäksi sinun tulee täyttää jokin seuraavista vaihtoehdoista:

  • olet suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut sen jälkeen kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä; tai
  • olet suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut sen jälkeen kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä; tai
  • olet suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut sen jälkeen kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä; tai
  • olet suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut sen jälkeen vuoden työkokemuksen sähkötöissä; tai
  • olet hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
 
  • Tykkää
Reactions: puu

jmaja

Hyperaktiivi
Sehän on myös hauska, kun sähkötekniikan diplomi-insinööri ei saa asentaa taloon pistorasiaa, mutta sähköautojen 800 voltin järjestelmää saa ronkkia kuka tahansa "riittävän perehdytyksen" saanut.
Eikös niitä kodin pistorasioita ja vaikka keskuksenkin saa asentaa kuka tahansa, kunhan hänen yrityksessään jollain on riittävät luvat.
 

Lepponen

Jäsen
Eikös niitä kodin pistorasioita ja vaikka keskuksenkin saa asentaa kuka tahansa, kunhan hänen yrityksessään jollain on riittävät luvat.
No ei se nyt ihan noin mene...

Sähkötöiden johtaja vastaa siitä, että
  • sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia
  • sähkölaitteet ja -laitteistot ovat sähköturvallisuuslain edellyttämässä kunnossa ennen käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista
  • sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi tehtäviinsä opastettuja.
 

Lepponen

Jäsen

Edellä jotain mitä sähköauton huoltomekaanikolta vaaditan, hesarin juttu maksumuurin takana.
 

Esäätäjä

Vakionaama

Edellä jotain mitä sähköauton huoltomekaanikolta vaaditan, hesarin juttu maksumuurin takana.
Jättäisin hieman omaan arvoonsa kursseja ja koulutusta tarjoavien mielipiteet mitä vaaditaan, kun on oma lehmä ojassa. Samoin huollot mielellään rajaisi itselleen kaiken.
Autoalan sähköturvallisuuskurssi vaaditaan ja riittävä tietämys autosta, eli käytännössä tehtaan huolto- ja korjausmanuaalit.

Tukesin sivuilta:​

Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:​

  • eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
    • sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
 
  • Tykkää
Reactions: puu

Lepponen

Jäsen
Jättäisin hieman omaan arvoonsa kursseja ja koulutusta tarjoavien mielipiteet mitä vaaditaan, kun on oma lehmä ojassa. Samoin huollot mielellään rajaisi itselleen kaiken.
Autoalan sähköturvallisuuskurssi vaaditaan ja riittävä tietämys autosta, eli käytännössä tehtaan huolto- ja korjausmanuaalit.

Tukesin sivuilta:​

Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:​

  • eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
    • sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
OK. Määritätkö vielä mitkä ovat sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt?
 

Esäätäjä

Vakionaama
OK. Määritätkö vielä mitkä ovat sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt?
Siinäpä se, kun lain tulkinta joudutaan loppuviimeksi usein punnitsemaan jossain oikeudessa.
Minun mielestä sähköauton voimajärjestelmään kuuluu akku, invertteri, kaapelit ja moottori.
Toisaalta sähköauton lämmitys on myös korkeajännitteinen eikä lämmitys kuulu voimajärjestelmään? Toisin kun on kytketty samoihin sähköihin niin kuuluu...
 
K

korsteeni

Vieras
Siinäpä se, kun lain tulkinta joudutaan loppuviimeksi usein punnitsemaan jossain oikeudessa.
Minun mielestä sähköauton voimajärjestelmään kuuluu akku, invertteri, kaapelit ja moottori.
Toisaalta sähköauton lämmitys on myös korkeajännitteinen eikä lämmitys kuulu voimajärjestelmään? Toisin kun on kytketty samoihin sähköihin niin kuuluu...
sitä ihmettelen ettei sähköauton koria tarvitse erikssen suoja maadoittaa kiinteällä kuparivaijerilla ennen latausta ihan varuilta jos maadoituskontaktissa sattuisi olemaan huono kosketus kuten varaaja tai tiskipöytä tai niinkuin nyt aurinkopaneleistakin väännellään
kyllä sen vielä tukes määrää direktiiveissään, eihän niitä ole kuin luokkaa kuutisentuhatta muistaakseni
latauspaikoille voisi hyvin määrätä pakolliseksi ammattipätevyyden suorittanut henkilö työntämään tepselin reikään ja pikamaadoittamaan auton pikamaadoituspiteestä, käteismaksu paikanpäällä kuten kaupanvahvistajalle, ei nimittäin lasku eikä kortti kelpaa
tällaisille vanhoille kouheloille voisi olla myös pakollinen ajokortin uusiminen sähköauto levelille jotta himmavat pause polkimesta ja ymmätävät käskyttää play polkimesta.....ja kovalla leimaverolla, talous kohenee
 

tet

Hyperaktiivi
No ei se nyt ihan noin mene...

Sähkötöiden johtaja vastaa siitä, että
  • sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia
  • sähkölaitteet ja -laitteistot ovat sähköturvallisuuslain edellyttämässä kunnossa ennen käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista
  • sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi tehtäviinsä opastettuja.

On hyvä kuitenkin huomata, että tuo viimeinen boldattu kohta ei tarkoita, että asentajilla pitäisi olla ne edellä mainitut pätevyydet. Tuossa edellä referoitiin nimenomaan sähkötöiden johtajan pätevyysvaatimuksia, siihen kuuluvat nämä sähköturvallisuustutkinnot ynnä muut. Noille sähkötöitä käytännössä tekeville on sitten paljon lievemmät vaatimukset, kuten tuon boldatun virkkeen sanamuotokin jo paljastaa. Esimerkiksi muodollisia pätevyysvaatimuksia ei ole lainkaan, kuuden vuoden työkokemus ja "riittävät alan perustiedot" riittävät itsenäiseen työskentelyyn, kunhan firmassa se pätevä sähkötöiden johtaja löytyy.
 

Harrastelija

Vakionaama
Joku tietäjä voisi varmistaa kun itse vain arvailen…
Oletan että korkeajännitepuoli ei käytä auton runkoa maadoittamiseen niin kuin 12v järjestemät tekevät.

Ja sen vuoksi autoissa on sisäisiä ”vikavirtamittauksia” ja noiden vuoksi jotkut ovat joutuneet teettämään kalliita remontteja (esim akuston vaihto).

Edit: Eli pitäisi olla turvallsita. Akut kytketään irti jos mittaukset löytää vuotoja.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
^ Juuri noi, korkeajännitepuoli on irti korista ja eristysvastusta seurataan mittauksin. Sitä en osaa sanoa, kuinka paljon eristysvikoja on ollut, en ole nähnyt asiasta mitään tilastoja.
 

Ton1A

Vakionaama
Sähköautot mittaavaat eristysvastusta, eivätkä suostu lataamaan jos korkeajännitepuolen eristysvastus auton runkoa vasten on liian pieni.

Esim. Opel Amperassa tyypillinen eristysvastus on noin 3 MΩ. Latausjärjestelmä menee pysyvään vikatilaan noin 300 kΩ paikkeilla, eikä vikaa voi kuitata kuin huollon maksullisilla softilla. Ooppelin tapauksessa tyypillinen vika on akun lämmitysvastuksen syöpyminen, siellä on nestekierrossa sellainen parin kilowatin uppokuumenninkiekura. Tuo on harmillisesti akun sisällä, eli sinänsä yksinkertaisen osan vaihto on vähän työlästä, kun akku pitää irroittaa.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Minun mielestä sähköauton voimajärjestelmään kuuluu akku, invertteri, kaapelit ja moottori.
Tesloissahan tuo on aika selkeä. Akku on pikaliittimellä autossa kiinni ja kun sen akun pudottaa sieltä alta pois, irtoaa tuo liitin samalla, niin kaikki mikä autoon vielä jää on about kenen tahansa tehtävissä. Sen sijaan sinne akkuun ei ole kajoamista ilman asianmukaisia oppeja. Useissa muissahan se akun liitin pitää ihan erikseen vielä irrottaa, mutta ihan samalla tavalla vetäisin sen rajan mihin saa ja mihin ei saa koskea. Siellä akun puolella on sitten vahtia sen verran että jos sen kytkee autoon, jossa vaikka imvertteri on päin just sitä, niin se akkuhan heittää homman seis ja korkeajännitettä sieltä ei ulos tule. Näin ollen se jännitteetön imppukin on vielä suht turvallinen käpellettävä, joka Tesloissakin on vinkeästi moottorin yhteydessä, toisella puolella alennusvaihdetta moottori ja toisella imppu, samanlaisissa pyöreissä mutikoissaan molemmat.

Mutta noin periaatteessa tuon korkeajännitten kanssa pulaamisen rinnastaisin aurinkopaneleihin. Sieltäkin sitä tulee paneleilta useampia satoja voltteja DC:tä impulle ja omalla tavallaan tarkkana sitä saa tuonkin kanssa olla. No ei se autonkaan korkeajännite tuon kummoisempaa jännitteenä ole, mitä nyt tietty suurempien virtojen takia touvit hiukka paksumpia ja sitä kautta suurempien tehojen kanssa pulaamista. Mutta edelleen samanlaisiahan nuo aurinkopanelien kotiakustotkin on noin periaatteeltaan, joten jälleen löytyy niitä yhteneväisyyksiä, ihan on ihmisen opeteltavissa olevia systeemejä molemmat.
 

tet

Hyperaktiivi
Tesloissahan tuo on aika selkeä. Akku on pikaliittimellä autossa kiinni ja kun sen akun pudottaa sieltä alta pois, irtoaa tuo liitin samalla, niin kaikki mikä autoon vielä jää on about kenen tahansa tehtävissä.

Lainsäätäjä ei kyllä ole kanssasi samaa mieltä. Laki sanoo selvästi, että se pätevä sähkötöiden johtaja tarvitaan, kun laitteiston käyttöjännite on sen mitä sähköautoissa on - riippumatta siitä onko akku irrotettu vai ei. Akku (ja kontaktorit) kiinni touhuaminen olisi sitten jännitetyötä, ja sitä ei saa edes pätevä sähköasentaja tehdä ilman erillistä perehdytystä. Jännitteettömyydellä työskentelyhetkellä ei ole merkitystä, se on oletusarvo joka pitää aina toteutua, vaikka on muodollisesti päteväkin tekijä hommissa.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Lainsäätäjä ei kyllä ole kanssasi samaa mieltä. Laki sanoo selvästi, että se pätevä sähkötöiden johtaja tarvitaan, kun laitteiston käyttöjännite on sen mitä sähköautoissa on - riippumatta siitä onko akku irrotettu vai ei. Akku (ja kontaktorit) kiinni touhuaminen olisi sitten jännitetyötä, ja sitä ei saa edes pätevä sähköasentaja tehdä ilman erillistä perehdytystä. Jännitteettömyydellä työskentelyhetkellä ei ole merkitystä, se on oletusarvo joka pitää aina toteutua, vaikka on muodollisesti päteväkin tekijä hommissa.
Ei kyllä näy laissa tuollaista, tuo kohta missä sanotaan että sähköauto tekee poikkeuksen sähkötöiden luvallisuudesta, ei työn valvomisesta ole mitään. Heti perässä toinen poikkeus eli maakaapelointi, niin siinä erikseen kohta "valvonta:" ja mainitaan 2 vuoden kokemus töistä.
Näihin toki tulee jotain lisä säädöksiä aikanaan, mutta nyt ei mielestäni vielä ole.
 

-Teme-

Vakionaama
Ei kyllä näy laissa tuollaista, tuo kohta missä sanotaan että sähköauto tekee poikkeuksen sähkötöiden luvallisuudesta, ei työn valvomisesta ole mitään. Heti perässä toinen poikkeus eli maakaapelointi, niin siinä erikseen kohta "valvonta:" ja mainitaan 2 vuoden kokemus töistä.
Näihin toki tulee jotain lisä säädöksiä aikanaan, mutta nyt ei mielestäni vielä ole.
sähköturvallisuuslain 30§ rajaa maa-, vesi- ja ilma-ajoneuvot lain ulkopuolelle
 

tet

Hyperaktiivi
sähköturvallisuuslain 30§ rajaa maa-, vesi- ja ilma-ajoneuvot lain ulkopuolelle

Kappas, siellähän on tuollainen säännös. Siis tarkoitan 56. pykälää, ei tuo 30. pykälä vaikuta asiaan (sähkötöitä koskevat määräykset alkavat vasta pykälästä 53). Ei se 56. pykäläkään tosin rajaa mitään lain ulkopuolelle, vaan ainoastaan sallii poikkeuksen. Nyt sitten mukavaa nähdä, millaiset tiedot ja taidot pitää olla, jotta on "riittävästi perehtynyt tai perehdytetty kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin". Jos jotain käy (esim. työtapaturma tai asiakas saa sähköiskun korjatusta autosta) niin oikeusistuin loppuviimein ratkaissee täyttikö korjaajan koulutus ja työkokemus lain 56. § määräykset. Jos tarkempaa määritelmää kuin tuo lainkohta ei löydy, eikä firmassa ole sähkötöihin pätevää henkilöä, niin aika riskaabelia on korjaamoyrittäjän antaa ranen rassata sähköjärjestelmää. Voi joutua vielä leivättömän pöydän ääreen, jos napsahtaa.
 

VesA

In Memoriam
EU pakottaa autonvalmistajat julkaisemaan 'tehtaan' korjausohjeet kaikille myytäville autoille. Auton sähköjärjestelmän korjaus on marmorin näkökulmasta suljettu maailma - siinä tehdään speksin mukaiset toimenpiteet kuvatussa järjestyksessä ja vaihdetaan joku osakokonaisuus uuteen, mitään ei tarvitse osata 'korjata' oman pään mukaan. Tämä siis näyttää hyvältä ja tuo meidän euppi oli varmaan sen takia takaisinkutsuhuollossa kaksi päivää heti oston jälkeen - ne kouluttivat omia ukkojaan akkupaketin irrotteluun. Takaisinkutsun aiheena oli akkupaketin tiiivistys runkoon ja samalla ne vahasivat ??? akkukennot - eli niidenkin irroitusta pääsi treenaamaan.

Käytännössä merkkihuollonkin ukot kurssituksesta huolimatta ovat melkoisia turaajia, saati sitten joku Rane joka ei varmaan ymmärrä niitä tehtaan julkaisemia ohjeita vaikka joku ne sille hakisikin - eikä kannata touvoa että Rane olisi päässyt jotenkin tehtaan autoimallikohtaiseen koulutukseen - sellainen varmaan olisi se riittävä perehdytys.
 

remykv

Vakionaama
Kappas, siellähän on tuollainen säännös. Siis tarkoitan 56. pykälää, ei tuo 30. pykälä vaikuta asiaan (sähkötöitä koskevat määräykset alkavat vasta pykälästä 53). Ei se 56. pykäläkään tosin rajaa mitään lain ulkopuolelle, vaan ainoastaan sallii poikkeuksen. Nyt sitten mukavaa nähdä, millaiset tiedot ja taidot pitää olla, jotta on "riittävästi perehtynyt tai perehdytetty kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin". Jos jotain käy (esim. työtapaturma tai asiakas saa sähköiskun korjatusta autosta) niin oikeusistuin loppuviimein ratkaissee täyttikö korjaajan koulutus ja työkokemus lain 56. § määräykset. Jos tarkempaa määritelmää kuin tuo lainkohta ei löydy, eikä firmassa ole sähkötöihin pätevää henkilöä, niin aika riskaabelia on korjaamoyrittäjän antaa ranen rassata sähköjärjestelmää. Voi joutua vielä leivättömän pöydän ääreen, jos napsahtaa.

Olen ymmärtänyt että jos tekee muille sähköauton korkeajännitepuolen hommia esim.autokorjaamoilla niin koulutuksena pitää olla vähintään SFS6002, eli rane ei saa tehdä asiakkaiden autoja ilman tuota koulutusta mutta omia diyprojekteja saa roplata jos on perehtynyt ja omaa tarvittavan tiedon.
 

jalittam

Aktiivinen jäsen
Opiskelit -60 luvulla lääkäriks. Oot edelleen pätevä lääkäri.
Entä jos olisitkin hitsaaja?
Luvanvarainen sähkäri?

Sen sähköasentajan tartte mitään oikeesti ymmärtää. Sähkötöiden johtajan vastuulla laillinen asennus. Siks ne saakin siitä palkanlisää.

Mm. X00A kahvasulakkeen saa vaihtaa opastettu henkilö. Ei tartte tuon taivaallista sähköstä tietää.

Eikös suojajännite <50V...

Sähköautojen sähköpalot (akku) lie dramaattisempia, ainaki alku, mitä mummonmökin valokatkaisijasta lähteneet.
Ei napista sammuteta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ilmeisesti kotisähkön osuus Suomessa on lopulta ihmeen iso?
Vuositasolla 29 % sähköstä menee kotitalouksiin (sis. maatalous). 63% siitä menee lämmitykseen, joka tietysti riippuu voimakkaasti lämpötilasta, muttei kellonajasta. 15% menee käyttöveteen, joka jollain lailla korreloituu käytön kanssa ajallisesti. Siis vain reilut 20% on sitten sitä saunaa, valoja ja hupilaitteita.

Illalla on paljon aktiviteettejä ja sähköä kuluu silloin enemmän myös muualla kuin kotona. Ravintoloissa, liikunta- ja kulttuuripaikoissa jne.

Tulevaisuudessa varmaankin sähköautojen laittaminen kotilataukseen aiheuttaa melkoisen piikin. Ellei sitten ole pörssiohjauksessa. Siitä voikin tulla mielenkiintoinen haaste kulutuksen ennustamiseen ja pörssihinnoitteluun. Miljoona autoa ottaa 2-11 kW halvimman tunnin yöllä eli 2-11 GW.

Miten paljon teollisuutta lopulta menee kiinni virka-ajan loputtua?

Kai tuo perjantaisaunominen voi myös olla merkittävä juttu. 200 000 kotitaloutta saunoo 6 kW/kpl tekee yli 1 GW.
 

Antero80

Vakionaama
Siitä voikin tulla mielenkiintoinen haaste kulutuksen ennustamiseen ja pörssihinnoitteluun. Miljoona autoa ottaa 2-11 kW halvimman tunnin yöllä eli 2-11 GW.
Pakkaskeleillä sitä klo. 17-20 kulutusta varmaan lisää jonkin verran sähköautojen lataus (kiinteähintaisilla sopimuksilla), nehän kannattaa ladata kun akku on vielä ajon jäljiltä lämmin eikä vasta yöllä.
 

Ton1A

Vakionaama
Ja varsinkin töpselihybridit, kun niissä on niin pieni akku. Eli tulet töistä kotiin -> auto piuhan päähän -> tunnin-parin päästä harrastukset ja kauppareissut -> taas kotiin tultaessa piuhan päähän.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Ja varsinkin töpselihybridit, kun niissä on niin pieni akku. Eli tulet töistä kotiin -> auto piuhan päähän -> tunnin-parin päästä harrastukset ja kauppareissut -> taas kotiin tultaessa piuhan päähän.
Niissä yleensä aika saakelin pienet virrat lataukseen
 

jmaja

Hyperaktiivi
nehän kannattaa ladata kun akku on vielä ajon jäljiltä lämmin eikä vasta yöllä.
Riippuu autosta. Omani latautuu AC-latauksessa ihan samalla lailla lämpötilasta ja seisonta-ajasta riippumatta. Ei myöskään hyötysuhde muutu eli ei taida lämmittää akkua lainkaan tuolloin.
 

Ton1A

Vakionaama
Niissä yleensä aika saakelin pienet virrat lataukseen
No joo, silloin kun mulla oli töpselihybridi aktiivikäytössä, latasin sitä täysillä eli noin 3.5 kW joka oli ko. auton maksimi. Ja tietty aina lataamaan heti kun tultiin kotiin.

Oikean sähköauton kanssa pääsääntöinen lataustapa on kello 23:00 jälkeen, teho noin 7 kW, 3x10A. Tämä on huomattavasti helpompi tapaus sähköverkolle ja kotitalouden sähköille.
 

Husky

Hyperaktiivi
No joo, silloin kun mulla oli töpselihybridi aktiivikäytössä, latasin sitä täysillä eli noin 3.5 kW joka oli ko. auton maksimi. Ja tietty aina lataamaan heti kun tultiin kotiin.

Oikean sähköauton kanssa pääsääntöinen lataustapa on kello 23:00 jälkeen, teho noin 7 kW, 3x10A. Tämä on huomattavasti helpompi tapaus sähköverkolle ja kotitalouden sähköille.
Sähköauto ei käy varaavaan/yölämmitteiseen omakotitaloon. Ei ole järkeä alkaa kaivauttamaan ties mistä kilometrin päästä paksumpaa piuhaa taloon. TMA infinity.

Tuollaisiakin taloja on Suomessa paljon, kun isolla kauhalla yhteiskunta kannusti tuohon ratkaisuun ja nyt ei ymmärrystä heru enää.
 

huugo

Vakionaama
Sähköauto ei käy varaavaan/yölämmitteiseen omakotitaloon. Ei ole järkeä alkaa kaivauttamaan ties mistä kilometrin päästä paksumpaa piuhaa taloon. TMA infinity.
Ei pidä paikkaansa.

Ei se lämmitys vedä sulakemaksimeita jatkuvasti. Kuormantasaaja hoitaa homman.

Onnistuuhan se saunominenkin noissa taloissa....

Ei tehdä ongelmia asioista jotka eivät ole ongelmia. Tätä näkee sautojen kanssa todella paljon.
 

Jule

Vakionaama
Sähköauto ei käy varaavaan/yölämmitteiseen omakotitaloon. Ei ole järkeä alkaa kaivauttamaan ties mistä kilometrin päästä paksumpaa piuhaa taloon. TMA infinity.

Tuollaisiakin taloja on Suomessa paljon, kun isolla kauhalla yhteiskunta kannusti tuohon ratkaisuun ja nyt ei ymmärrystä heru enää.
Ei kyllä ole tässä maasss kovin montaa taloa varaavalla lämmityksellä joka on mitoitettu syöttökaapelin maksimiin.

Tietysti perus 3x25A liittymä voi olla tapissa, mutta sähköyhtiöt mitoittavat liittymän kaapeloinnin normaalisti vähintään 3x63A liittymälle. Jossain maaseudulla voi tulla pitkien linjojen päässä rajat vastaan, mutta nekin ovat kyllä ilmakaapeleita.

Tosin, se sähköauto kyllä kannattaa siinäkin tapauksessa että sitä yövarausta täytyy vähentää, ja lämmittää päivällä, ellei se sähkön hinta sitten tosiaan huitele yli eurossa kwh.
 

repomies

Hyperaktiivi
Tietysti perus 3x25A liittymä voi olla tapissa, mutta sähköyhtiöt mitoittavat liittymän kaapeloinnin normaalisti vähintään 3x63A liittymälle. Jossain maaseudulla voi tulla pitkien linjojen päässä rajat vastaan, mutta nekin ovat kyllä ilmakaapeleita.
Se on juurikin näin. Aiemmin tarkastin omalta verkkoyhtiöltä, ja se kaapeli sallii 3x63A. Vaatimuksena on kahvasulakkeet, eli ihan pelkällä sulakepohjien vaihdolla ei suurinta sulakekokoa saa. 50A asti kelpaa tulppasulakkeet. Omassa sähkökaapissa lukee In=50A joten eipä niistä kahvasulakkeista tarvitse haaveillakaan sen enempää.

Kiinteä kuukausimaksu menee useilla paikkakunnilla sulakekoon mukaan, joten vaihtoa kannattaa harkita kahteen kertaan. Aiemmin oli luksusta, kun täällä verkkoyhtiön kuukausimaksu 25-63A liittymille oli yleissähköllä sama. Vaan ei enää.
 
Back
Ylös Bottom