Keskustelua sähköautoista

jmaja

Hyperaktiivi
Vaihdoin vanhan dieselin uudempaan bensavehkeeseen, veroissa ja polttoaineessa säästyy liki 100 e/ kk.
Uudet bensavehkeet ovat kyllä käsittämättömän pihejä. Tai pitäisikö sanoa, että kesti todella pitkään päästä alle sen missä oltiin joskus 90-luvulla ennen katteja ja kevyemmillä autoilla. Tuolloinhan oli bensa-autoja joilla pääsi 120 km/h 7 l/100 km ja reilusti alle ajamalla hiljempaa.

Mutta taitavat mekein kaikki uudemmat bensakoneet olla varsin ongelmallisia.
 

pökö

Kaivo jäässä
Mutta taitavat mekein kaikki uudemmat bensakoneet olla varsin ongelmallisia.
Tätä ja uudempien adblue-dieselien murheita kyllä puntaroin mielessäni. Aika sen sitten näyttää mihin tällä 50 tkm ajetulla tojotalla pääsee. Onneksi merkkiliikke on 5 minuutin kävelymatkan päässä ja tojomekaanikko tuttu
 

Ton1A

Vakionaama
Hyvä tietää. Onkohan pitkäänkin ollut noin? Mielestäni ei ole kauaa, kun olen nähnyt rajoituksia ensimmäiseen omistajaan. Vai onko noi sitten jollain muulla nimellä kuin takuu.
Autojen kohdalla takuu on lisäksi voimassa vaikka se myytäisiin käytettynä toiseen EU-maahan. Mullakin on jo toinen uutena liisariksi Hollantiin ostettu auto.
 

vmakela

Vakionaama
luulin että tää on joku vitsi, ei helkutti ole
tulin hautuumaalta ja jaloissa kulkeutui lunta niin että päätin kotona ottaa sen veden siitä lattialta ettei huurru ikkunoihin
hieman silmiä hieraisin, jarrupolkimessa oli "pause" merkki ja kaasupolkimessa "play"
nauroin äänneen että ei hevletti, kännissäkään en ole
Vähän samaa sarjaa on parissa sähköautossa töpselin kuva lataus luukussa. Monessako polttiksessa on tankin kuva luukussa? Ei käsitä.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Riippuu niin monesta asiasta että vaikea nähdä kovin yksiselitteistä totuutta.


Viime kuukaudet Juha on pyrkinyt autostaan eroon, sillä Juhan vaimo on nyt lomautettuna eikä kilometrejä kerry entiseen tahtiin.
– Säästö dieseliin nähden on enää pientä; vuodessa ehkä tonneja, sillä meillä ei ole halpaa sähkösopimusta. Olen soitellut viime viikot läpi autokauppoja ja saanut vain yhden, hiukan yli 30 000 euron vaihtotarjouksen. Se on ollut pettymys. Mies kertoo päätyneensä ID.4-malliin aikanaan muun muassa siksi, että koki kyseisen auton niin sanotuksi järkisähköautoksi jonka arvokin säilyisi hyvin.

– No, nyt näin ei ole todellakaan käynyt. Hinnat ovat tulleet alas kuin lehmän häntä. Mielestäni auton oikea hinta olisi tässä kohtaa yli 40 000 euroa. Arvonalennus on ollut suhteessa aivan älytön, sillä kilometrejä meille on tullut oston jälkeen vain reilut 30 000. Juha laskee, että hänen hankkimansa ID.4:n arvo on tippunut tässä kohtaa jo jopa 80 sentillä per kilometri.


Tuossa nyt on ostettu auto silloin kun tilanne oli niin poikkeuksellinen että vuoden käytetystä sähköautosta maksettiin enemmän kuin mitä se maksoi uutena. Jenkeissä vastaava hintakupla tuli pickupeihin. Se että tuollainen markkina romahtaa ei ole sen tuotteen vika, vaan tilanteen normalisoitumista.
Eikös kaikki takuut ole EU-laajuisia?
Ei. Takuu on sitä mitä takuun myöntäjä määrittelee sen olevan ja pelkkä vapaaehtoinen kaupantekijäinen. Tuotavastuu on eri asia.

Autotehtaiden takuut ovat käytännössä lunastettavissa munkä tahansa valtuutetun huoltopisteen kautta, mutta esim aikanaan deltan myöntämät 5v takuut ladoille olivat vain deltan myymille autoille ja lunastettavissa deltan ladaa huoltavissa pisteissä takuuehtojen mukaisesti.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tuossa nyt on ostettu auto silloin kun tilanne oli niin poikkeuksellinen että vuoden käytetystä sähköautosta maksettiin enemmän kuin mitä se maksoi uutena. Jenkeissä vastaava hintakupla tuli pickupeihin. Se että tuollainen markkina romahtaa ei ole sen tuotteen vika, vaan tilanteen normalisoitumista.
En tiedä kene vika se on että autoissa pääoma ei ole turvassa mutta näin se vaan on. Kaikki riippu kaikesta mutta 60kEUR auton arvo tippuu paljon kahdessa vuodessa ja arvonalenema on osa autoilun kustannuksia. Jos on ostamassa uuden auton joka tapauksessa niin sähkis on kannattava ostos. Mutta jos ei ole todellista tarvetta vaihtaa autoa niin ei sitä kannata sähkikseen vaihtaa käyttökustannusten takia.
 

Husky

Hyperaktiivi
Mitenkäs muuten, kun on ollut tietoa, että autotehtaat olisivat pitäneet korkean autoveron valtioissa verotonta hintaa alhaalla ns omaan piikkiinsä, niin mitenkäs on sähköautojen hintataso Suomessa vrt muu maailma?

Eli ovatko tehtaat huomanneet Suomalaisen verottomuuden ja autot maksavatkin verottomana saman kuin muualla?
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
En tiedä kene vika se on että autoissa pääoma ei ole turvassa mutta näin se vaan on.
Ostatte vaan vääränlaisia autoja, esim. 2000-luvun alkupuolella kun olisi ostanut muutaman 80-luvun ilmajäähy-Porschen lähes ilmaiseksi niin niiden arvo olisi siitä tänä päivänä helposti jo kymmenkertaistunut. :grandpa:
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tesla päässyt uutisiin näemmä taas tukivarsiongelmien vuoksi. Onko näistä irronnut muka renkaitakin?


Edit. Tuossa olikin reutersilta kattavampi juttu aiheesta
 
Viimeksi muokattu:
K

korsteeni

Vieras
Tesla päässyt uutisiin näemmä taas tukivarsiongelmien vuoksi. Onko näistä irronnut muka renkaitakin?


Edit. Tuossa olikin reutersilta kattavampi juttu aiheesta
kannattaisi vaihtaa jo renkaan valmistajaa
ennen renkaita irtosi etenkin raskaassa kalustossa kun oli lukkovanteet
ainoan kerran pikkuautossa olen nähnyt jyväskylän suurajoissa kun rallliautosta on rengas irronnut
minkähän valmistajan nuo ensiasennusrankaat ovat?
 

Esäätäjä

Vakionaama
Peräkärryistä irtoaa kanssa renkaita kun ajetaan tyhjällä muutama kymmenen km, näkee tien penkoilla joskus. Voi olla että vannekin aika valmis sen jälkeen. Rekoista lähtee renkaat palasina.
Miten Teslan rengas siitä vanteelta lähtee on arvoitus.
 

remykv

Vakionaama
Peräkärryistä irtoaa kanssa renkaita kun ajetaan tyhjällä muutama kymmenen km, näkee tien penkoilla joskus. Voi olla että vannekin aika valmis sen jälkeen. Rekoista lähtee renkaat palasina.
Miten Teslan rengas siitä vanteelta lähtee on arvoitus.
Minä en huomannut jutussa kuin koko renkaan ripustuksistaan irtoamisen
 

haraldh

Vakionaama
Koko pyörä (vanne + rengas) irtosi, ripustuksineen.

Melkoisen huonosti kirjoitettu juttu, missä kyllä kerrotaan mikä ripustus on mutta ei sitten tiedetä renkaan ja pyörän ero. Ja saivartelu täällä ei helpota asiaa :)
 
K

korsteeni

Vieras
Koko pyörä (vanne + rengas) irtosi, ripustuksineen.

Melkoisen huonosti kirjoitettu juttu, missä kyllä kerrotaan mikä ripustus on mutta ei sitten tiedetä renkaan ja pyörän ero. Ja saivartelu täällä ei helpota asiaa :)
myönnän saivarteluni ja se on tarkoituksellista
miltä kuulostaa jos sanotaan että auton penkki meni ojaan.....no menihän siellä koko muu autokin mukana
tai sattuu onnetomuus että mootorisahalla koko jalka katkeaa ja toimittaja kirjoittaa että saapas irtosi metsurilta

silloin kun koko asiakonaisuus muuttuu niin saivartelu on kyllä enempi kuin paikallaan
 

Esäätäjä

Vakionaama
Kyllä, korsteenin ja minun kirjoitus oli saivartelua asialle.

Ei ole renkaan napaa vaan pyörännapa.
Ei renkaan laakeria vaan pyöränlaakeri.
Ei renkaan tuentaa vaan pyöräntuenta.
Ja renkaiden tasapainotuskin on kyllä pyörien tasapainotus. Mutta renkaat vaihdetaan syksyllä ja keväällä. Samoin rengas paikataan tai tai tarkistetaan rengaspaine.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa Teslojen tukivarret olla tinaa.

1000064259.jpg


Sinänsä kumma jos asiaa ei ole saatu kuntoon. Muut autovalmistajat tuntuvat käyttävän alumiinia ja terästä sekaisin tukivarsissa varmaan sen takia että kummalla saavutetaan riittävä lujuus.

Toki varmaan jos laatuvaatimuksista tingitään voidaan saada lähtökohtaisestkin jo heikkoa tavaraa, oli materiaali mitä tahansa. Ihan tuoreilta nämä ongelmat eivät taida kuitenkaan vaikuttaa.
 
Viimeksi muokattu:

remykv

Vakionaama
Kyllä, korsteenin ja minun kirjoitus oli saivartelua asialle.

Ei ole renkaan napaa vaan pyörännapa.
Ei renkaan laakeria vaan pyöränlaakeri.
Ei renkaan tuentaa vaan pyöräntuenta.
Ja renkaiden tasapainotuskin on kyllä pyörien tasapainotus. Mutta renkaat vaihdetaan syksyllä ja keväällä. Samoin rengas paikataan tai tai tarkistetaan rengaspaine.
Prkl.täällä porukalla koijataan palikkaa kellä unohtunut käydä koulut;)
 

Jule

Vakionaama
No ei nyt sentään, mä puhun itsekin renkaiden tasapainoituksesta. On vaan välillä itsekin hyvä huomata noita arkipäiväisien sanomisiensa oikeellisuuksia.
Ja koulut on unohtunut täälläkin...
Toisaalta niillä punteillahan tasapainitetaan nimenomaan renkaan epätasapainoa, tietysti vanteen epätasapaino korjaantuu samalla, mutta yleensä se merkittävin epätasapaino on nimenomaan renkaassa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Toisaalta niillä punteillahan tasapainitetaan nimenomaan renkaan epätasapainoa, tietysti vanteen epätasapaino korjaantuu samalla, mutta yleensä se merkittävin epätasapaino on nimenomaan renkaassa.
Onko se muuten huhupuhetta vai ei, kun aikanaan kuulin sellaisen knoppitiedon että vanteessa venttiilin reikä osoittaa vanteen "painavimman" (onko se nyt sitten painopiste vai mikä) kohdan ja vastaavasti gummissa eli renkaassa on täppä joka osoittaa saman siinä vastaavasti, ja asennusvaiheessa tämä täppä ja venttiili pitäisi olla vastakkain, jolloin lähtötilanne olisi mahdollisimman paljon tasapainossa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko se muuten huhupuhetta vai ei, kun aikanaan kuulin sellaisen knoppitiedon että vanteessa venttiilin reikä osoittaa vanteen "painavimman" (onko se nyt sitten painopiste vai mikä) kohdan ja vastaavasti gummissa eli renkaassa on täppä joka osoittaa saman siinä vastaavasti, ja asennusvaiheessa tämä täppä ja venttiili pitäisi olla vastakkain, jolloin lähtötilanne olisi mahdollisimman paljon tasapainossa?
On huhupuhetta. Mitään standardia ei ole ja merkinnät pitää tarkistaa vanteen tai renkaan valmistajalta. Esim jotkut autovalmistajat vaativat että renkaat pitää merkata heidän speksillään. Automaattiset rengaskoneet käyttävät sitten näitä merkintöjä renkaiden asennukseen.

Vanne voi olla merkattu painavimman kohdan puolesta tai sitten ei. Yleensä kuitenkaan laadukkaassa vanteessa etp heittoa ei ole ollenkaan. Joissain esim rengaspainelähettimien paino on otettu huomioon jo muuten vanteen rakenteessa. Jossain vanteessa kuitenkin painavin kohta voi olla myös venttiilin kohdalla. Arpapeliä kuitenkin.

Esim tässä Toyo on selittänyt mitä heidän renkaissaan keltainen ja punainen täplä tarkoittaa. Keltainen renkaan kevein kohta ja punainen säteittäisvoimavaihtelun korkein kohta. He neuvovat asentamaan keltaisen täplän venttiiliä kohden.

Hunterin roadforce koneella voi sitten hakea parhaan mahdollisen tuloksen halutessaan.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Nyt kun on luvattu -50 pakkaset vaihteeksi, niin arvauksia nähdäänkö jotain ongelmia? Ongelmissahan voi olla ne, joiden autot seisoo ulkona ilman kotilatausmahdollisuutta, kenties ajamatta.

Oman kotteron ohjeissa mainitaan että -30 kovemmissa pakkasissa ei sais jättää pitkäksi aikaa seisomaan ilman latausjohtoa. Aika tais olla tosin vuorokausi, että jos ajaa päivittäin ja latailee, niin ongelmaa ei pitäisi olla. Ilmeisesti noissa tosi kovissa pakkasissa alettaisiin lämmitellä ja pidätellä akkua siellä -30 paremmalla puolella.

Toinen on sitten että jos nuo samat ilman kotilatausta olevat ei huomaa pitää riittävästä varauksesta huolta. Se voi illan ajon jälkeinen 20% ollakin 0% aamulla, jos pakkasta on 40-50 hujakoilla.
 

Batman

Aktiivinen jäsen
No, jos on 50 pakkasta, niin eipä se polttiskaan enää pärjää ilman jonkinlaista ulkoista yläpitoa.
Kun pakkanen on yli 20 astetta niin alkaa näissä plug in hybrideissä olla polttomoottorille aikamoisia kylmäkäynnistyksiä. Itselläni ei ole Capturin hybridissä moottorin lämmitintä joten hiukan jännittää nuo lähdöt kun moottori käynnistyy kylmiltään.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Ei tarvi mitään 50 pakkasia, jo lähemmäs 30 pakkanen niin tien varsilla on polttiksia. Sähkisryhmissä niitä kutsutaan nykyään "perinneautoiksi". Varmasti on sähköautojakin jos kulutus yllättää tjms. Kaikissa ei lämmitys yksinkertaisesti riitä pitämään laseja auki, oli sitten käyttövoima mikä tahansa.
 

Jule

Vakionaama
Kun pakkanen on yli 20 astetta niin alkaa näissä plug in hybrideissä olla polttomoottorille aikamoisia kylmäkäynnistyksiä. Itselläni ei ole Capturin hybridissä moottorin lämmitintä joten hiukan jännittää nuo lähdöt kun moottori käynnistyy kylmiltään.
Nojoo, eihän ne kylmäkäynnistykset kovin hyvää tee, muuta -50°C on jo todella radikaali pakkanen autolle. Ja ihan tekniikasta riippumatta. Siis esim kumi on jäässä, jousitus ei toimi, lyijyakku ei enää toimi, jne...
 

VesA

In Memoriam
Nojoo, eihän ne kylmäkäynnistykset kovin hyvää tee, muuta -50°C on jo todella radikaali pakkanen autolle. Ja ihan tekniikasta riippumatta. Siis esim kumi on jäässä, jousitus ei toimi, lyijyakku ei enää toimi, jne...
Jossain oli juttua Siperiasta ja sikäläisistä Ladoista. Meininki ole että vehje laitetaan käymään jonkun lämmityksen avulla ja sillä voi sitten ajaa. Jos moottorin päästää sammumaan ulkona autoa ei enää saa käyntiin.
 

jarkko_h

Vakionaama
Ei tarvi mitään 50 pakkasia, jo lähemmäs 30 pakkanen niin tien varsilla on polttiksia. Sähkisryhmissä niitä kutsutaan nykyään "perinneautoiksi". Varmasti on sähköautojakin jos kulutus yllättää tjms. Kaikissa ei lämmitys yksinkertaisesti riitä pitämään laseja auki, oli sitten käyttövoima mikä tahansa.

Kotiseudulla 40 pakkaset eivät olleet tavattomia ja kaksi kertaa on ollut yli 50 astetta. Kyllä meillä autoa käytettiin yli 40 asteen säässä. Itseasiassa silloin se oli eniten tarpeen kun vanhuksille kuljetettiin ruokaa. Pakkasilla tämä oli nimenomaan tärkeintä saada perille.

Aivan pahimmilla keleillä akku otettiin yöksi lämpimään latautumaan. Toki auto roikassa, keulassa pahvit ja lämmityksen ajan konepellin päällä paksu pressu/matto. Mitään muuta ihmeellistä ei tarvittu. Kovimmilla pakkasilla renkaat oli aika neliskanttiset alkumatkasta. Kuljin isän apuna. Aika usein sai olla työntämässä ja lapioimassa autoa irti. :)

Aika harvoin autot jättivät tien päälle. Itseasiassa en muista naapureilla... kertaakaan jääneen. Asioihin varauduttiin hyvissä ajoin. Nykyään pakkaset tulevat "yllätyksenä".

Tuon ajan autot olivat karmeita. Surkeat jarrut, kylmiä sisältä, peilit jäässä.... Joku lämpimänä pidetyn 1200 Ladakin oli nykyautoihin nähden kylmäkaappi.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
No tuon akun jäätymisen takiahan sitä eutoa ei sovi sammuttaa, jos sen esim apuvorralla köynnistää. Tosin se lämpimästä tuotu akku pysyy todennäköisesti riittävän lämpimänä laturin ansiosta, jottei ihan välittömästi jäädy, ja akkukin on yleensä jossain määrin lämpimässä konehuoneessa.

Ja kyllähän ne autot tosiaan kovissa pakkasissakin toimivat, kunhan saavat jotain ulkoista apua siihen käynnistymiseen, kun se on kerran käynnistynyt se todennäköisesti kyllä toimii, paitsi jos syyläri jäätyy tai auton särkee josain muusta syystä, joka on jossainmäärin todennäköisempää pakkasen haurastittaessa materiaaleja.

Sama pätee kyllä sähköautoihinkin.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Taitaa Teslojen tukivarret olla tinaa.
Tuskin kirjaimellisesti tinaa, joka on varsin kallista. Voivat ehkä olla sinkkivalumetallia? Sehän on jonkinlaista sinkin ja alumiinin seosta, jota käytetään koneellisessa "kertakäyttöosien" valussa, koska seos toimii hyvin tuossa tarkoituksessa (eikä sitä voi hitsata, mitä ei moisille auton osille saa muutenkaan tehdä).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuskin kirjaimellisesti tinaa, joka on varsin kallista. Voivat ehkä olla sinkkivalumetallia? Sehän on jonkinlaista sinkin ja alumiinin seosta, jota käytetään koneellisessa "kertakäyttöosien" valussa, koska seos toimii hyvin tuossa tarkoituksessa (eikä sitä voi hitsata, mitä ei moisille auton osille saa muutenkaan tehdä).
Tarkoitan tuolla heikkolaatuista ylipäätään. Lohkeamisten lisäksi ilmeisesti myös pallonivelet ja puslat muutenkin taitavat kulahtaa näistä varsin nopeasti jolloin alle 100tkm ajosuoritteella lopputulema että puslat on aivan loppu ei ole mitenkään harvinaista.
Joihinkin malleihin lienee tehty muutoksia takapäähän, jolloin olka-akseli ja tukivarsi vaihtuu sinne ja remontti menee valmistajan piikkiin. Jotkut ilmeisesti ajoittavat katsastuksia sellaisille kilometrilukemille että takuu olisi vielä voimassa. Tyypillisin kulahtava pusla lienee vastaava kuin mersujen ja bemarien narinahela. Itsekin olen vaihtanut noita useampia yllämainittuihin autoihin.

Vanhemmista lienee mennyt myös vastuksia millä kabiinia lämmitetään ja tuoreemmista lämpöpumppuja.

No, näin se vaan on että kaikissa taitaa olla omat vikansa.
 

Esäätäjä

Vakionaama
No, näin se vaan on että kaikissa taitaa olla omat vikansa.
Yksi kallis tyyppivika on ilmennyt Stellantis ryhmän sähköautoissa. Niiden sisäisiä 3-vaihe AC latureita on alkanut hajota huomattavia määriä. Valmistaja alunperin Mahle ja ilmeisesti valmistajaa on vaihdettu tai jouduttu muuten turvautumaan toiseen valmistajaan suuren tarpeen vuoksi.
Paljon mennyt takuuseen, mutta omasta pussista maksajiakin jo on tai soviteltu jotenkin. Hinta on kirjoitusten perusteella n. 6000 €. Yhteen 145000km ajettuun vaihdettu 4 kertaa, johonkin toiseen 3 kertaa.
Koskee siis Peugeot, Citroën, Opel sähköautoja sekä Toyota sähköpakua.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Yksi kallis tyyppivika on ilmennyt Stellantis ryhmän sähköautoissa. Niiden sisäisiä 3-vaihe AC latureita on alkanut hajota huomattavia määriä. Valmistaja alunperin Mahle ja ilmeisesti valmistajaa on vaihdettu tai jouduttu muuten turvautumaan toiseen valmistajaan suuren tarpeen vuoksi.
Paljon mennyt takuuseen, mutta omasta pussista maksajiakin jo on tai soviteltu jotenkin. Hinta on kirjoitusten perusteella n. 6000 €. Yhteen 145000km ajettuun vaihdettu 4 kertaa, johonkin toiseen 3 kertaa.
Koskee siis Peugeot, Citroën, Opel sähköautoja sekä Toyota sähköpakua.
Latauslaitteita rikkoontui myös bemarin vanhemmista hybrideistä paljon, ainakin 3-srjsta.

Bemarin i3:ssa on tullut vastaan myös sähkömoottorin laakerivaurioita. Sähkölämmittimen vikaantuminenkaan ei ole aivan poissuljettu juttu. Joku oli maailmalla onnistunut vaihtamaan moottorin laakerit itse.

Mun omassa kotterossa tuli myös eritysvastus häiriö aina välillä. Vika on oikeastaan mahdoton paikallistaa ellei se ole aktivisena kun sitä tutkitaan. Mulla on oma testeri ja huomasin että yleensä kelien vaihdellessa se oli aktiivinen ja häipyi sitten itsekseen. Auto siis mittaa itse eritysvastuksen määrän. Viime talvena se alkoi kiukkuilemaan enemmän ja autossa oli vielä takuuta jäljellä niin vein sen pajalle. Lämmityslaitteen piuha siellä kiusasi.

Purkasin vanhan piuhan kotona ja löysin vian johdosta lämmityslaitteen päästä. Tuossa on tasan kaksi vaihtoehtoa mikä tuohon oli iskenut. Joko liittimeen pääsee ulkoa valumaan vettä jostain ja se päätyy lopulta liittimen sisälle. Tai syys mitä itse epäilen on se että lämmityslaitteen lämmönvaihtelut luovat sopivat olosuhteet tuonne jolloi kosteutta imetään sisälle mutta se ei pääse mistään sieltä pois.
1703932218780.png


1703932286597.png


Toisen liitinpinnin reunasta löytyi tuollainen pieni jälki joka näytti vähän siltä kun metalli olisi hiukan sulanut.
1703932393459.png


Vastuspaketteja on useita versioita ja kaikissa tuota goretex-kalvolla olevaa venttiiliä ei ole. Veikkaan että näitä vastusongelmia on ollut aikaisemmin venttiiliin puuttumisen takia mutta en poissulje tuota syynä tässäkään vaikka se siellä kuitenkin on. Ajovaloumpioitakin tehty iät ja ajat mutta silti liiketeessä tuore auto jossa umpiot on vedestä märäkänä sisäpuolelta ei ole mikään poissuljettu juttu.
1703932558445.png
 

Jule

Vakionaama
Saivarrellaan nyt sitten kunnolla. Minä en vaihda renkaita kausittain, minulla on kesä- ja talvipyörät erikseen. ;)
Serkku vaihtoo 10v ajan nimenomaan renkaat. Ajoi niin paljon että tuossa ei ollut käytännössä hintaeroa, kun renkaat oli aina kauden vaihtuessa jokatapauksessa vaihtokunnossa.
 
Back
Ylös Bottom