Ecodan EHST20D-YM9DR1 + PUD-SWM100YAA kokemuksia

Reperei

Aktiivinen jäsen
Itsellä on tuo 80:n pumppu ja on 190 m2 lämmitettävää alaa (lattialämpö) tosin vielä 2 rakennusta ja väli 15m. En tiedä miten tuo noudattaa kylmäilmatoimintoa mutta itellä -25 ja kun on sammunut, ei ole kertaakaan automaattisesti lähtenyt päälle vaikka mennyt -20 ulkolämpö. Eikös sen pitäisi

Tuolla vastuksilla 9 kW -25 riittää kuitenkin 20,5-21 asteeseen talon lämpö, tällöin tuuppaa puskurista n. 35-37 asteista kiertoon. Pumppu on jostain syystä tullut tehottomaksi, vai kuvittelenko vain. Viimevuonna kun oli -22 pumppu toimi hyvin ja vei tuon vuorokauden aikana 57 kWh, nyt vastaava ja kulutus 120 (tosin nyt ollut pitkään tuo ulkoilma lpt)

Pyysin nyt katsoon nuo kylmäaineet, onko kaikki tallella. Keskiviikko näyttää + astetta koko päivän. Tai sitten yksinkertaisesti siinä alta -17 toimii ok, ja sitä kylmemmissä kohtalaisesti. -22 ja alle heikosti. Onneksi noita kylmiä on vähän vuodessa joten kun tuo sähkön hintakin itsellä kohtuullinen 13 snt. Pääasia, että talo on lämmin.
Ainakin omalla kohdalla huomasin, että lämmöntarve selvästi kasvoi pakkasten pitkittyessä, kun rakenteet alkoivat oletettavasti jäähtymään ulkoa sisälle päin. En usko, että laite ainakaan omalla kohdalla toimii huonommin kuin aiempina vuosina, kun katsoo noita tähänastisia kulutuslukemia per kuukausi, ja veikkaan, että lyhyempi joku -23C päivä olisi mennyt ihan ilman ongelmia kuten aiempinakin vuosina. Nyt oli pidempään ja kylmempää, niin joutui tuon +3 tökkäämään käyrälle, että vastusapu toimii oikein. Varmaan joutuu käymään illalla poistamassa tuon lisäyksen, kun kelit lämpenee.

Täällä muuten myös 2 rakennusta ja väliä. Ja autotalli ei ole mitenkään hirveän hyvin eristetty ainakaan oven osalta.
 
Viimeksi muokattu:

_MikkoT_

Jäsen
Saman havainnon lämmön tarpeesta tein itsekin. Ensimmäisenä -30 vuorokautena riitti 46c asteinen kiertovesi pitämään talon tavoitelämmössä 20,5c (tämän teki vielä kompuralla kunnes kytkin kylmäilmatoiminnon päälle). Eilen sama tavoitelämpö ja kiertoveden lämpö pyöri 50c asteen molemmin puolin.
 

Immu

Jäsen
Ainakin omalla kohdalla huomasin, että lämmöntarve selvästi kasvoi pakkasten pitkittyessä, kun rakenteet alkoivat oletettavasti jäähtymään ulkoa sisälle päin. En usko, että laite ainakaan omalla kohdalla toimii huonommin kuin aiempina vuosina, kun katsoo noita tähänastisia kulutuslukemia per kuukausi, ja veikkaan, että lyhyempi joku -23C päivä olisi mennyt ihan ilman ongelmia kuten aiempinakin vuosina. Nyt oli pidempään ja kylmempää, niin joutui tuon +3 tökkäämään käyrälle, että vastusapu toimii oikein. Varmaan joutuu käymään illalla poistamassa tuon lisäyksen, kun kelit lämpenee.

Täällä muuten myös 2 rakennusta ja väliä. Ja autotalli ei ole mitenkään hirveän hyvin eristetty ainakaan oven osalta.
Tuo näyttäisi pitävän hyvinkin paikkaansa. Meillä Oumanin ulkoanturi on pohjoisen puolella tiiliseinässä kiinni n. kahden metrin korkeudella maasta. Mitsun anturi tietysti koneen korkeudella, kone on sisäpihalla (suojatulla terassilla). Näiden mittareiden lämpötilaero kasvaa pidemmän pakkasjakson aikana, jolloin Oumanin näyttää kylmempää.
Mittailin illalla infrapunamittarilla tiiliseinästä lämpötilaa, tiili oli yllättäen 3-4 astetta kylmempää kuin ilman lämpö länsiseinällä. Miten paljon sitten menee mittarivirheiden piikkiin, jää arvoitukseksi.
Kuitenkin pakkasjakson jatkuessa Oumanin kompensaatio osoittaa tarvetta korkeammalle menoveden lämmölle, eli seinänsisäinen pakkasraja näyttäisi siirtyvän sisäänpäin.
 

petrikov

Jäsen
Saman havainnon lämmön tarpeesta tein itsekin. Ensimmäisenä -30 vuorokautena riitti 46c asteinen kiertovesi pitämään talon tavoitelämmössä 20,5c (tämän teki vielä kompuralla kunnes kytkin kylmäilmatoiminnon päälle). Eilen sama tavoitelämpö ja kiertoveden lämpö pyöri 50c asteen molemmin puolin.
Tuo kuitenkin mietityttää kun kaverin pumppu ja samalla kadulla asuvan pumput tuottavat tuon ~45 asteisen veden lämpötilan ja käsittääkseni ilman vastuksia tuossa alle -20-22.
Itsellä tuo jää 33 asteeseen, pumppu ei tuota enempää. Voisiko syy olla tuossa piirin vesimäärästä. Eli tuppaa ottaan tuolloin jo vastukset käyttöön
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Tuo kuitenkin mietityttää kun kaverin pumppu ja samalla kadulla asuvan pumput tuottavat tuon ~45 asteisen veden lämpötilan ja käsittääkseni ilman vastuksia tuossa alle -20-22.
Itsellä tuo jää 33 asteeseen, pumppu ei tuota enempää. Voisiko syy olla tuossa piirin vesimäärästä. Eli tuppaa ottaan tuolloin jo vastukset käyttöön
Lämmöntarpeesta tuo on tosiaan ainakin kiinni eli epäsuorasti vesimäärästä. Jos veden virtaus ja paluulämpötila vaativat menoveden halutun lämpötilan tuottoon enemmän tehoa kuin laitteesta lähtee, niin lämpö ei enää nouse tasapainotasoa ylemmäs ts. lämpöä katoaa kierrossa saman verran kuin maksimiteho riittää sitä tuottamaan.

Eli jos eristystaso on about sama, mutta lattialämmityksen neliömäärä esim. 2/3 ja jos neliöt on vieläpä yhdessä rakennuksessa, niin lämpö nousee helposti paljon korkeammalle samalla maksimiteholla.
 
Viimeksi muokattu:

Reperei

Aktiivinen jäsen
Sellainen huomio vielä tuosta Mitsun omasta ulkolämpötilan mittauksesta, kun katselin viime yön lukuja, että näyttää heti kohta ulkoyksikön sammumisen jälkeen nousseen ulkolämpötila Mitsun mielestä 2C - mitä tietysti oikeasti ei tapahtunut. Vaikuttaa siis siltä, että tuossa on joku korjausarvo käytössä kompensoimaan oletettavasti laitteen tekemän ilmavirran aiheuttamaa viilentymistä, jotta lämpötila olisi about oikein ulkoyksikön käydessä.

Eli siinä on n. 2 astetta tuota korjausta ja sitten joku n. 2 astettta varmuusmarginaalia, minkä tuloksena ulkoyksikön käydessä näyttää pari astetta pieleen ja sammutuksen jälkeen 4-5 astetta liian lämmintä. Eipä ainakaan sammu liian lämpöisessä näköjään, mutta toisaalta tuo selittää myös miksi kovalla pakkasella tuottoluvut näyttää hitusen heikoilta Mitsun ilmoittamaan lämpötilaan nähden.
 

petrikov

Jäsen
Lämmöntarpeesta tuo on tosiaan ainakin kiinni eli epäsuorasti vesimäärästä. Jos veden virtaus ja paluulämpötila vaativat menoveden halutun lämpötilan tuottoon enemmän tehoa kuin laitteesta lähtee, niin lämpö ei enää nouse tasapainotasoa ylemmäs ts. lämpöä katoaa kierrossa saman verran kuin maksimiteho riittää sitä tuottamaan.

Eli jos eristystaso on about sama, mutta lattialämmityksen neliömäärä esim. 2/3 ja jos neliöt on vieläpä yhdessä rakennuksessa, niin lämpö nousee helposti paljon korkeammalle samalla maksimiteholla.
Eli kavereilla on patterilämmitys ja yhden patterin vesitilavuus (riippuen patterista) n 3 litraa. Jos putkipiiri on vaikka 20 metriä arvio n. 4 litraa. pattereita 10 kpl = 40 litraa verkoston tilavuus + puskuri 90 litraa

Itsellä on lattiapiirin pituus 607 metria MIDI PE 20 x 2 mm ja kanaalissa hieman isompi. Yhteistilavuus 130 litraa + puskuri 90 litraa

Lattia kierto puskurilta pois ja puskurin tilavuus 90 lit lämpiää todella nopeasti. max lämpötilaan 42 astetta (tuo on siis maksimi jonka olen antanut)

Pumppu lämmittää normaalisti käyttöveden 38 -->52 ilman vastuksia eli THW1 on jopa 52 astetta
Lämmityksella pumppu THW1ei mene yli 33 asteen millään. THW2 on n. 30 ja THW6 ja 7 31 - 30

Tuo vain ei käy ymmärrykseen miksi tuo lämmitykselle ei nouse 33 astetta enempi kuin se nousee käyttövedellä jopa 50. Eikö tuo tosiaan pysty tuota vesimassaa nostaa pikkuhiljaa lämpimämmäksi. Tuolloin oli vastuskäyttö kielletty 170 min. Ei noussut lämpö enempää kuin tuo 33 astetta tuona aikana. Nyt laitoin sen 45 min jotta saan vastuksista tuon puuttuvan. Katsotaan nyt ku lauhuu sillä joulukuun alussa -17 menovesi oli jopa 36 astetta.

Muuten lähti pumppu päälle automaattisesti

LÄMMITYS 1 pv tuo oli maksimi
1704638089441.png


KÄYTTÖVESI
1704637976658.png
 

Liitteet

  • 1704637953425.png
    1704637953425.png
    348,2 KB · Katsottu: 84

_MikkoT_

Jäsen
Eli kavereilla on patterilämmitys ja yhden patterin vesitilavuus (riippuen patterista) n 3 litraa. Jos putkipiiri on vaikka 20 metriä arvio n. 4 litraa. pattereita 10 kpl = 40 litraa verkoston tilavuus + puskuri 90 litraa

Itsellä on lattiapiirin pituus 607 metria MIDI PE 20 x 2 mm ja kanaalissa hieman isompi. Yhteistilavuus 130 litraa + puskuri 90 litraa

Lattia kierto puskurilta pois ja puskurin tilavuus 90 lit lämpiää todella nopeasti. max lämpötilaan 42 astetta (tuo on siis maksimi jonka olen antanut)

Pumppu lämmittää normaalisti käyttöveden 38 -->52 ilman vastuksia eli THW1 on jopa 52 astetta
Lämmityksella pumppu THW1ei mene yli 33 asteen millään. THW2 on n. 30 ja THW6 ja 7 31 - 30

Tuo vain ei käy ymmärrykseen miksi tuo lämmitykselle ei nouse 33 astetta enempi kuin se nousee käyttövedellä jopa 50. Eikö tuo tosiaan pysty tuota vesimassaa nostaa pikkuhiljaa lämpimämmäksi. Tuolloin oli vastuskäyttö kielletty 170 min. Ei noussut lämpö enempää kuin tuo 33 astetta tuona aikana. Nyt laitoin sen 45 min jotta saan vastuksista tuon puuttuvan. Katsotaan nyt ku lauhuu sillä joulukuun alussa -17 menovesi oli jopa 36 astetta.

Muuten lähti pumppu päälle automaattisesti

LÄMMITYS 1 pv tuo oli maksimi
katso liitettä 93050

KÄYTTÖVESI
katso liitettä 93049
Kävikö kone käyntitiedoista tarkasteltuna täydellä teholla silloin kun kiertovesi ei noussut yli 33c asteen?

Meillä on lämmintä alaa n.135m2. 12 patteria joista 2kpl kaksilehtisiä. Talo 1 KRS ja L muotoinen. Putkilinjojen pituus arviolta 40m x2 (kaksiputkijörjestelmä) lisäksi 100l puskuri. Jäähän tässäkin vesimäärä alle tuon sinun, mutta isoksi jää tuoton ero. Jos meillä jaksoi tehdä vielä 46c vettä vielä kylmemmällä ilmalla.
 

petrikov

Jäsen
Kävikö kone käyntitiedoista tarkasteltuna täydellä teholla silloin kun kiertovesi ei noussut yli 33c asteen?

Meillä on lämmintä alaa n.135m2. 12 patteria joista 2kpl kaksilehtisiä. Talo 1 KRS ja L muotoinen. Putkilinjojen pituus arviolta 40m x2 (kaksiputkijörjestelmä) lisäksi 100l puskuri. Jäähän tässäkin vesimäärä alle tuon sinun, mutta isoksi jää tuoton ero. Jos meillä jaksoi tehdä vielä 46c vettä vielä kylmemmällä ilmalla.
Sähköteho 3 kW (ulkoinen mittari )ja 86 prosenttia oli käyntitieto, kuva 3 päivä mutta aina tuo tuolla on
1704640384557.png
 

_MikkoT_

Jäsen
Sähköteho 3 kW (ulkoinen mittari )ja 86 prosenttia oli käyntitieto, kuva 3 päivä mutta aina tuo tuolla on
katso liitettä 93053
86Hz joka on maksimi käyntitaajuus 8kW Ecodanille (ainakin omien tutkimusten perusteella). Eli täysillä se on käynyt. No ei tule kyllä muuta mieleen kuin mitä on jo arveltukin, liian suuri vesimassa + lämmön luovutus (paluu lämpötilan lasku) pumpun kapasiteettiin nähden.
 

petrikov

Jäsen
86Hz joka on maksimi käyntitaajuus 8kW Ecodanille (ainakin omien tutkimusten perusteella). Eli täysillä se on käynyt. No ei tule kyllä muuta mieleen kuin mitä on jo arveltukin, liian suuri vesimassa + lämmön luovutus (paluu lämpötilan lasku) pumpun kapasiteettiin nähden.
Tulevat nyt kuitenkin katsomaan kylmäaineen tilavuuden ja vaihtavat 3-tieventtiilin. Saadaan suljettua ainakin noi pois
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Eli kavereilla on patterilämmitys ja yhden patterin vesitilavuus (riippuen patterista) n 3 litraa. Jos putkipiiri on vaikka 20 metriä arvio n. 4 litraa. pattereita 10 kpl = 40 litraa verkoston tilavuus + puskuri 90 litraa

Itsellä on lattiapiirin pituus 607 metria MIDI PE 20 x 2 mm ja kanaalissa hieman isompi. Yhteistilavuus 130 litraa + puskuri 90 litraa

Lattia kierto puskurilta pois ja puskurin tilavuus 90 lit lämpiää todella nopeasti. max lämpötilaan 42 astetta (tuo on siis maksimi jonka olen antanut)

Pumppu lämmittää normaalisti käyttöveden 38 -->52 ilman vastuksia eli THW1 on jopa 52 astetta
Lämmityksella pumppu THW1ei mene yli 33 asteen millään. THW2 on n. 30 ja THW6 ja 7 31 - 30

Tuo vain ei käy ymmärrykseen miksi tuo lämmitykselle ei nouse 33 astetta enempi kuin se nousee käyttövedellä jopa 50. Eikö tuo tosiaan pysty tuota vesimassaa nostaa pikkuhiljaa lämpimämmäksi. Tuolloin oli vastuskäyttö kielletty 170 min. Ei noussut lämpö enempää kuin tuo 33 astetta tuona aikana. Nyt laitoin sen 45 min jotta saan vastuksista tuon puuttuvan. Katsotaan nyt ku lauhuu sillä joulukuun alussa -17 menovesi oli jopa 36 astetta.
Käyttöveden lämmön nostaminen on helppoa, kun sieltä ei se lämpö katoa käytännössä juuri ollenkaan eli vain se säiliön lämpövuoto ja mahdollinen kuuman veden käyttö. Se tökkää talvella lähinnä siihen, kun tarvittavan lämpötilaeron tuottaminen käy liian vaikeaksi pumpulle ts. tuleva vesi on jo niin lämmintä, että kovalla pakkasella ei saa sitä kuumennettua enää lisää jossain rajassa.

Kun taas sitten lämmityksen puolella on koko ajan kova lämpöhukka ja sieltä todennäköisesti tulee myös kovemmalla virtauksella sitä vettä ja lämpötila ei nouse, jos Mitsun tuottama lämmitysteho ei ole suurempi kuin kierrosta karkaava lämpö. Sen takia se lämpötila ei pääse nousemaan sitä rajaa korkeammalle kuin missä tuotettu teho on sama kuin hukka.
 
Viimeksi muokattu:

Reino56

Tulokas
Onko vinkkejä miten lämpökäyrä kannattaisi säätää? Lähinnä se, missä ulkolämpötilassa pumppu tuuttaa maksimeita (55c) patteristoon? Missä vaiheessa kannattaa jo ruveta keksimään muita ratkaisuja lämpöjen nostamiseen kuin vain käyrää nostamalla?

Aika rajoilla mentiin tämä viikko ja kävin väliaikaisesti laittamassa käyrän niin, että maksimilämmöt kiertää pattereissa jo -20 asteessa. Muistaakseni defaulttina se oli -24.
 

_MikkoT_

Jäsen
Onko vinkkejä miten lämpökäyrä kannattaisi säätää? Lähinnä se, missä ulkolämpötilassa pumppu tuuttaa maksimeita (55c) patteristoon? Missä vaiheessa kannattaa jo ruveta keksimään muita ratkaisuja lämpöjen nostamiseen kuin vain käyrää nostamalla?

Aika rajoilla mentiin tämä viikko ja kävin väliaikaisesti laittamassa käyrän niin, että maksimilämmöt kiertää pattereissa jo -20 asteessa. Muistaakseni defaulttina se oli -24.
Jos aikaisemmassa järjestelmässä oli käytössä Ouman, Automix tai vastaava, niin kopioisin käyrän siitä Ecodaniin ja alkaisin sitä hienosäätämään kelien ja tarpeen mukaan.

Meillä patterilämmityksen kanssa käytössä sisäkaukosäädin. Se toimii hyvin eikä tarvitse käyrää säädellä.

Foorumin kokemusten perusteella toisilla sisäohjaus toimii hyvin ja osassa kohteista taas käyräohjauksella on saatu parempi hyöty pumpusta irti
 

Reino56

Tulokas
Jos aikaisemmassa järjestelmässä oli käytössä Ouman, Automix tai vastaava, niin kopioisin käyrän siitä Ecodaniin ja alkaisin sitä hienosäätämään kelien ja tarpeen mukaan.

Meillä patterilämmityksen kanssa käytössä sisäkaukosäädin. Se toimii hyvin eikä tarvitse käyrää säädellä.

Foorumin kokemusten perusteella toisilla sisäohjaus toimii hyvin ja osassa kohteista taas käyräohjauksella on saatu parempi hyöty pumpusta irti
Meillä vuosi sitten vaihdettu öljystä pois eikä oikein hajuakaan laitteista. Kyseessä pienkerrostalo, jossa jostain syystä alakerran asuntoon ei meinaa lämmöt riittää, mutta yläkerrassa lämpöä on 21 näilläkin pakkasilla.
 

_MikkoT_

Jäsen
Meillä vuosi sitten vaihdettu öljystä pois eikä oikein hajuakaan laitteista. Kyseessä pienkerrostalo, jossa jostain syystä alakerran asuntoon ei meinaa lämmöt riittää, mutta yläkerrassa lämpöä on 21 näilläkin pakkasilla.
Aivan, sittenhän tuo sisäkaukosäädin ei ole tässä tapauksessa ratkaisu.

Onkohan lämmitysjärjestelmää tasapainotettu asennuksen jälkeen? Onko termostaatit edelleen paikoillaan? Tuntuu että yläkerran asuntoon kiertää paremmin/enemmän lämmitysverkon vesi.
 

Westi

Jäsen
Nyt olisi sille 120 Zubadan koneelle käyttöä, tosin saisiko sitä käyttöä elinkaaren aikana tonnin lisähinnan arvosta :hmm:Noh, eipä näitä kovia pakkasia todennäköisesti usein ole.

Täällä 120 nen zubadani ja läpi noiden kovienkin pakkasten mentiin vastukset kiellettynä ja pakkasraja -28 koneella .. Tässä ny yli vuoden kun kone ollu niin vastukset ollu poissa about koko elinajan ja hyvi pärjää.. Tuolla kovallakin pakkasjaksolla mitä tuossa oli niin jakso vielä ihan hyvin työntää lämpöstä vettä pattereille ja oltiin siinä rajalla et laittaako päälle muutakii ku boxerit..
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Täällä 120 nen zubadani ja läpi noiden kovienkin pakkasten mentiin vastukset kiellettynä ja pakkasraja -28 koneella .. Tässä ny yli vuoden kun kone ollu niin vastukset ollu poissa about koko elinajan ja hyvi pärjää.. Tuolla kovallakin pakkasjaksolla mitä tuossa oli niin jakso vielä ihan hyvin työntää lämpöstä vettä pattereille ja oltiin siinä rajalla et laittaako päälle muutakii ku boxerit..
Jeps, se voi olla, että toivottavasti kaukaisessa tulevaisuudessa tulee tehtyä upgrade vähän tehokkaampaan, kun nykykoneesta aika jättää :)
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Sellaista jäin tässä ihmettelemään, kun taas kerran katselin kompuran käppyröitä, että miksi ihmeessä käyttöveden lämmityksessä vedetään kompuran kierrokset minimille heti, kun aletaan lähestyä oikeaa lämpötilaa ja sitten kituutetaan siinä joku 15+ minuuttia paria astetta hinkaten.

Varmaan joku optimointihomma, että ei haluta menovettä lämmittää esim. 60C asti vaan koitetaan saada mahdollisimman matalalla menolämmöllä tankki tavoitteeseen, mutta onko tuolla oikeasti väliä meneekö sinne 56-57 vai 60 asteista. COP:ssakaan näytä juuri olevan eroa 55 - 60 välissä. Kovemmat pakkaset sitten tietty erikseen, silloin tuota 60C ei tule edes pihalle kompuralla.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Tammikuun luvuistakin näkee, että vuosi ei alkanut hirveän hyvin. Eikä nyt hirveän hyvältä näytä tämä helmikuukaan.

1707411762954.png
 
Back
Ylös Bottom