Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä, mutta vasta viime vuosina hinnat ovat pomppineet miten sattuu ja lähinnä nousseet kohtuuttomasti tuottaen suuria voittoja tuottajille.
Vasta viime vuosina on onnistuttu vähentämään merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Fossiilinen yhteistuotanto oli nykyistä laajempaa, sähkölämmitys perustui teknologiaan, jonka kulutus oli helpompi ennustaa, fossiilista lauhdevoimaa kannatti tehdä huippukulutustilanteen ohella melko pitkään, koska päästömaksuja ei ollut ja polttoaineet halpoja. Venäjältä ja Virosta saatiin nykyistä halvempaa sähköä. Sähkön tasaisena pysyvä kuluttajahinta Suomessa talvella perustui siihen, että kuluttajat eivät ostaneet sähköä pörssisähkösopimuksilla (oli niitä tarjolla jo parisen kymmentä vuotta sitten ja olivat mielestäni silloin verrattain edullisia, käytin niitä itsekin; myöhemmin sähköyhtiöt rupesivat tarjoamaan kiinteähintaisia suhteessa edullisemmin ja itsekin siirryin niihin).
 

bungle

Vakionaama
Sais joku kuluttajapuolelle perustaa jonkun osuuskunnan, jolta sähköä voisi ostaa. Tämä osuuskunta hankkisi sähkön suoraan tuottajilta ohi pörssin ja myisi jäsenille omakustannushintaan. Tulevaisuudessa vois alkaa myös tuottajaksi. Nk. kuluttajamankala.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Alkaako Kela vaatia muuttoa toiseen asuntoon missä on esim kaukolämpöä lämmitystapana eikä sähköpatterit asunnossa?
Tuskimpa Kela suoraan mitään tekee. Sossu eli nykyisin kai hyvinvointialueet jakavat rahaa silloin kun se ei tule jollakin jakoavaimella jonkin oikeuden mukaan. Suuntaushan on juuri tämä. Eli kaikki saajat sinne luukulle ja silmämunasta katsotaan, tarvitseeko etuuksia vai.

Välillä kun "musta laatikko" (itänaapurin valtias) oikein sotki asioita aloitteellisesti saattoi olla vaikeaa saada toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta toimitusvelvolliselta sähkönenergian myyjältä ja varsinkaan joltakin toiselta yhtiöltä. Vielä vaikeampaa oli määräaikaisten osalta, mutta tuo on ollutta ja mennyttä jo vuoden verran.
Mitäs tämä tarkoittaa? Lähinnähän tuolta suunnalta rakennettiin sähköriippuvuutta dumppaamalla sähköä. Ehkä se niille saattoi jopa olla kannattavaa, toisaalta saivat sitä yliomavaraisuuttaan purettua johonkin kai ehkä jopa jollakin säädyllisellä hinnalla. Tämän johdosta Suomeen ei kannattanut päästömaksujen varjossa mitään rakentaa ja Hanhikiven toteutumisen pelko torppasi varmaan kaikki viimeisetkin muut sunnitelmat.

Energian siirto kaasuputkessa on tehokkaampaa kuin sähköjohdoissa. Kaasulla oli ennen suhteellisen edullista tohauttaa sähköä tarvittaessa. Onneksi kaasun laajempaan hyödyntämiseen ei Suomessa koskaan lähdetty.
 

huugo

Vakionaama
Sais joku kuluttajapuolelle perustaa jonkun osuuskunnan, jolta sähköä voisi ostaa. Tämä osuuskunta hankkisi sähkön suoraan tuottajilta ohi pörssin ja myisi jäsenille omakustannushintaan. Tulevaisuudessa vois alkaa myös tuottajaksi. Nk. kuluttajamankala.
Eikös mankala ole nimenomaan voimaloita omistava yhtiö / niiden omistajiin sovelletaan mankalaa? Ei tuossa kuvattu myyntiyhtiö.

Tuommoisen myyntiyhtiö osuuskunnan voi perustaa heti. Sitten vaan sopimuksia tekemään voimalayhtiöiden kanssa. Jos osaa neuvotella niin ehkä saa hyvät diilit ehkä ei.

Oikean makala-yhtön perustaminen vaatii pääomia. Esim eikös S-voima ole jossakin mankalassa omistajana. Eli kyllä osuuskuntakin pääsee mankalaan kiinni - pääomaa vaan pitää olla.
 

tet

Hyperaktiivi
No kyllä tässä kuluttajaa on viety kuin litran mittaa viimeiset kaksi vuota. Oli vuoden jakso, jona kaikki muut paitsi pörssi olivat todella kalliita. Viimeisen puolen vuoden aikana on toki taas saatu melkein järkihintaisiakin määräaikaisia.

Kyllä, ja tuon puolen vuoden aikana olisi ollut mahdollisuus vaihtaa sellaiseen järkihintaiseen kiinteään. Pörssisähkössä on se hyvä puoli, että siitä pääsee eroon nopeasti, maksimissaan viikossa. Puoleen vuoteen mahtuu monta viikkoa, joten aikaa poistua pörssihinnoittelusta on ollut runsaasti.

Lämmitysöljyn hinta vaihteli joskus jopa lähelle 50 senttiä mutta ei tunneittain vaan kuukausien sisällä joka kiolwattituntia kohden ei ole kuin 5 snt eli silloin oli mahdollista ostaa lämmitysöljyä kun hinta oli "kohillaan".

Nyt tämä instanssi eli valtiovalta joka kannusti vaihtamaan lämmitysmuotoa ei tee mitään kun me "vipuun" menneet rikastutetaan sähköntuottajia,he jotka eivät menneet vipuun vaan jatkoivat öljyllä lämmittämistä nauravat meille partaansa kun on pakko lämmittää kalliilla sähköllä kun ei ole enään niitä halpoja varmasti toimivia öljypolttimia ja kun vielä lämmitysöljyn hinta ei ole kallistunut.Öljykattila toimi kuin junan vessa,ei tarvinnut päivittää sisäyksikköä,ei ihmetellä kun ulkoyksikkö vinkuu,toimi aina kun muutaman vuoden välein kävi vain pannuhuoneessa toteamassa että kaik hyvin.

Itse olen noudattanut maltillista linjaa, ja öljylämmitys peuhaa edelleen. ILP tekee leijonanosan lämmöstä, ja käyttöveden lämmittää kesäaikaan sähkövastus kattilassa. Noin 5 kk vuodessa öljypoltin on käytössä, ja avittaa ilppiä.

On silti hyvä muistaa, ettei se öljykään ilmaista ole. Tuo mainitsemasi 50 senttiä kuuluu sarjaan "aika kultaa muistot". Itselläni säiliössä tällä hetkellä oleva öljy maksoi 1,8 €/litra.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kyllä, ja tuon puolen vuoden aikana olisi ollut mahdollisuus vaihtaa sellaiseen järkihintaiseen kiinteään. Pörssisähkössä on se hyvä puoli, että siitä pääsee eroon nopeasti, maksimissaan viikossa.
Pääsee toki. Mutta määräaikaisista on monilla huonoja kokemuksia. Itsellä loppui 4 c/kWh määräaikainen silloin, kun tarjolla oli niitä 30+ c/kWh määräaikaisia tai pörssisähköä. Ja silloinhan tuli tulkinta, että pörssisähkö täyttää toimitusvelvoitteen. Tietysti sen määräsikaisen päätyttyä voi siirtyä taas pörssisähköön.

No itse olen valinnut pysyä pörssisähkössä viimeiset 1,5 v eikä se kaduta. Tuskin olisi edes halvemmaksi tulleet muut vaihtoehdot joita tuona aikana on tarjolla ollut.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Osuuskunnassa tuskin on yhtään helpompi arvata mitä kukin seuraavana päivänä kuluttaa.
No ei toki, mutta voihan se tehdä sopimuksia tyyliin lupaan kuluttaa enintään x kWh tunteina, joina hinta on yli Y.

Ja voisi pohjalle ostaa jotain tällaista, jolla saa tietyn kulutuksen halvalla kalliina päivinäkin. Fortumin osavuosikatsauksesta:
"
Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tukkusähkön tuotannolle: loppuvuodelle 2023 noin 75 %
hintaan 50 euroa/MWh, vuodelle 2024 noin 65 % hintaan 47 euroa/MWh ja vuodelle 2025 noin 30 % hintaan
43 euroa/MWh."
 

bungle

Vakionaama
No ei toki, mutta voihan se tehdä sopimuksia tyyliin lupaan kuluttaa enintään x kWh tunteina, joina hinta on yli Y.

Ja voisi pohjalle ostaa jotain tällaista, jolla saa tietyn kulutuksen halvalla kalliina päivinäkin. Fortumin osavuosikatsauksesta:
"
Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tukkusähkön tuotannolle: loppuvuodelle 2023 noin 75 %
hintaan 50 euroa/MWh, vuodelle 2024 noin 65 % hintaan 47 euroa/MWh ja vuodelle 2025 noin 30 % hintaan
43 euroa/MWh."

Itse voisin ostaa vuosittain 10-15 MWh etukäteen ja loput pörssistä. Jos en saa kulutettua kaikkea, niin menköön tappioksi tai halvalla myyntiin. Jos kiintiö kulutettu, niin loppuvuosi pörssistä. Tällaisessa mallissa jopa kilpailu voisi toteutua. Laajemmin asiaa voisi hoitaa omakotitalo yms. asujien osuuskunta tai vaikka osakeyhtiö.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Jos kiintiö kulutettu, niin loppuvuosi pörssistä.
Ei se noin voi toimia. Tai ehkä osalle voi, mutta sähköä varmaankin ostetaan joka tunnille, jos etukäteen sovitaan hinta. Siis vaikkapa 1 kW vuoden jokaiselle tunnille tai joku vuodenaikajakauma päälle.

Saisikohan tuottjalta ostaa vain päiväsähkön ja yöllä sitten yleensä halpaa pörssisähköä?
 

bungle

Vakionaama
Ei se noin voi toimia. Tai ehkä osalle voi, mutta sähköä varmaankin ostetaan joka tunnille, jos etukäteen sovitaan hinta. Siis vaikkapa 1 kW vuoden jokaiselle tunnille tai joku vuodenaikajakauma päälle.

Miksei voi? Niinhän se tuntuu toimivan moninpaikoin muutenkin. Tuossa vaan laskelman tekijä vaihtuu. Sama kuin pankeilla. Jos kaikki hakevat rahansa raha loppuu kesken.
 
Viimeksi muokattu:

Ton1A

Vakionaama
Tuollainen vuosisopimus voisi toimia sellaisen hyödykkeen kanssa jota voidaan varastoida ja jota valmistetaan esim. vuoden sykleissä, vaikkapa maataloustuotteet tai klapit.

Sähkö taas on samantien pilaantuvaa tuoretavaraa, josta voi jonakin ajanhetkenä olla pulaa ja sitten taas muutaman tunnin kuluttua voisi olla yllinkyllin saatavilla. Eli tuollainen hinnoittelu ei toimi myyjän/tuottajan kannalta.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Moro

Jokunen vuosi takaperin instanssi nimeltään valtio kannusti ja oikein rahaa jakamalla että ihmiset vaihtaisivat "saastuttaja" öljylämmitykset sähkölämmityksiin,no silloin sähkö maksoi maltilliset 4-5 snt jonka se oli maksanut vuosikausia ja kilpailutukset sähkön hinnatta tehtiin sentin kymmenyksien perusteella.

Lämmitysöljyn hinta vaihteli joskus jopa lähelle 50 senttiä mutta ei tunneittain vaan kuukausien sisällä joka kiolwattituntia kohden ei ole kuin 5 snt eli silloin oli mahdollista ostaa lämmitysöljyä kun hinta oli "kohillaan".

Nyt tämä instanssi eli valtiovalta joka kannusti vaihtamaan lämmitysmuotoa ei tee mitään kun me "vipuun" menneet rikastutetaan sähköntuottajia,he jotka eivät menneet vipuun vaan jatkoivat öljyllä lämmittämistä nauravat meille partaansa kun on pakko lämmittää kalliilla sähköllä kun ei ole enään niitä halpoja varmasti toimivia öljypolttimia ja kun vielä lämmitysöljyn hinta ei ole kallistunut.Öljykattila toimi kuin junan vessa,ei tarvinnut päivittää sisäyksikköä,ei ihmetellä kun ulkoyksikkö vinkuu,toimi aina kun muutaman vuoden välein kävi vain pannuhuoneessa toteamassa että kaik hyvin.

Ei tainnut toteutua vihersiirtymä IMVPpuilla lämmitykseen siirryttyä kun nyt pakkasilla kaikki korventavat takkoja ym. puulla lämpiäviä tulisijoja ettei kaikki rahat menisi riistoyhtiöiden pohjattomiin taskuihin.

Jokunen kuten minäkin jätin pannun varaajaksi ja nyt on mieli tehnyt laittaa tällaisten pakkasjaksojen ajaksi poltin kiinni ja lämmittää halvalla kuten ennenkin,en kuitenkaan ole vielä siihen laittomuuteen lähtenyt.

Kaikenlaisia suunnitelmia olen miettinyt tällasiten sähkön mihinkään perustamattomasti korotettujen hintojen paikkaamiseksi,yksi voisi olla autoihin tarkoitetun polttoainelämmittimen joko bensa tai diisel käyttöisen liittäminen lämmitysjärjestelmään.
Tällaisen lämmittimen saisi alle tontulla eikä sen liittäminen montaa kymppiä tulisi maksamaan.Tällainen varmaan jollain jo on käytössä,jos on niin kommentoikaa ihmeessä sen toimivuudesta.

Mielestäni valtiovallan pitäisi tälle saa..nan sähkön pörssihintasysteemille tehdä jotain ja meidän kansalaisten jotka rahoitamme sähköntuottajien pörssiosakkeiden huimia osinkoja ja lähteä "parrikaadeille" tai vähintään ostaa sähköyhtiöiden osakkeita ja sitäkautta oikeellistaa systeemiä.
Se olis nyt kansalaistottelemattomuuden paikka jos olisi makdollista(mutta kun ei ole koska laitteet on hävitetty) eli kaikki laittaisivat öljylaitteet takaisin toimintaan kalliiden tuntien ajaksi tai liian kovalla pakkasella. Saahan sitä uneksia kun ei muutakaan voi.
 

Ton1A

Vakionaama
Joo, harmi kun menin purkamaan teräspiipunkin pois, ei olisi ollut pakko. Öljylämmitys olisi muuten ihan helppo pistää takaisin toimintaan, pitäisi vain jostain hankkia öljypoltin, pakkaspäivien tankiksi riittäisi hyvin pari jerrykannua. Mullahan on edelleen öljykattila puskuritankkina, se hoitaa myös käyttöveden esilämmityksen käyttövesikierukalla, sekä varalämmityksen tehtävän 6 kW sähkövastuksella.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitäs tämä tarkoittaa? Lähinnähän tuolta suunnalta rakennettiin sähköriippuvuutta dumppaamalla sähköä.
Keski-Eurooppaan suunnattiin jo hyvissä ajoin edellisten vuosien aikana laaja taloudellinen häivehyökkäys: Maakaasua myytiin vuosia hyvin halvalla ja tuettiin ydinvoimavastaisia liikkeitä. Kriittistä infrastruktuuria haalittiin Venäjän valtion strategisen luottoyhtiön enemmistöomistuksen tai päätösvaltaan. Vuotta ennen hyökkäystä Ukrainaan ruvettiin purkamaan kaasuvarastoja niin, että sodan alkaessa ne olivat jokseenkin tyhjillään. Kaasun hinta kohosi ja saatavuuteen tuli kupruja. Kaasun hinta taisi kymmenkertaistua, kun sodan alettua varastoja ruvettiin systemaattisesti täyttämään mahdollisimman nopeasti sekä Venäjältä (saatavuuden rajoissa), Norjasta, Algeriasta, Turkin kautta lounaisista IVY-maista ja LNG-lasteina (terminaalikasiteetista oli kutenkin huutava pula eivätkä siirtoyhteydet esim. Espanjasta Ranskaan (ja edelleen Saksaan) olleet kunnossa.

Koska säätövoiman tuottaminen perustuu Keski-Euroopassa kaasuun, sähkön hinta nousi pilviin ja tuo veti Skandinavian hinnat mukanaan (rahaa sai viemällä sähköt Keski-Eurooppaan ja jos Skandinaviaan sähköä halusi, oli maksettava vastaava hinta). Suomihan on täydellisen riippuvainen Skandinavian sähkön hinnasta, koska omavaraisia ollaan vain ajoittain ja vientikapasiteettia on Skandinaviaan päin aivan riittävästi, etteivät Suomen hinnat putoa Skandinavian hintatason alle juuri koskaan (SE1-alue on varsin usein Suomea halvempi ja melkein aina korkeintaan saman hintainen). Suomessa oli omat ongelmansa, kun Venäjän sähköntuonti tyssäsi, kaasun saanti oli epävarmoissa kantimissa ja ennen kaikkea OL3:n vaikeudet jatkuivat ja jatkuivat.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuommoisen myyntiyhtiö osuuskunnan voi perustaa heti. Sitten vaan sopimuksia tekemään voimalayhtiöiden kanssa. Jos osaa neuvotella niin ehkä saa hyvät diilit ehkä ei.
Joka tapauksessa Suomessa sähkökauppa tapahtuu valtakunnan verkossa pörssihinnalla viime kädessä, sillä rajayhteydet ja siirtomaksut menevät tuolta pohjalta (kantaverkkoyhtiä on välissä taseselvittäjänä ja periaatteessa on aina riski, että kantaverkkoyhtiö lähettää jonkun ylös- tai alassäätölaskun pörssihintaisena, jos sähköverkon tasapainon ylläpito moista edellyttää; myös jälkikäteen tehtävä tasevastuun selvitys voi johtaa pörssihintapohjalta tehtyyn jälkilaskutukseen). Kaikenlaisia kahdenkeskisiä hintasopimuksia voi aina solmia, mutta nuo ovat sitten käytännössä kahdenvälisisä sopimuksia siitä, että sovitaan pörssihintojen kompensoinnista. Eihän tuossa olisi mitään ongelmaa, jos toisena osapuolena olisi valtio, mutta yrityksen kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyy aina konkurssin riski ja silloin voi joutua maksajaksi hyödykkeen täydestä pörssihinta-arvosta. Niinpä isotkin yhtiöt yleensä välineellistävät tuollaiset sopimukset futuuripörssien markkinoilla, eli sopimuksessa sovitulle sähkömäärälle järjestetään eräänlainen pankkitakaus. Tuollainen sopimus voi tulla hyvin kalliiksi osapuolille, jos pörssisähkön hinta heittelee rajusti ja ennen kaikkea moinen voi ajaa osapuolen konkurssiin, minkä partaalla Fortumkin edellisenä vuona kävi Suomen hintatilanteen takia, kunnes valtio suostui takaajaksi.

Normaalitilanteessa tuollaiset sopimukset ovat rutiinia, mutta valitettavasti viime vuosilta on kokemuksia tilanteesta, jossa ne ovat kaikkea muuta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei se noin voi toimia. Tai ehkä osalle voi, mutta sähköä varmaankin ostetaan joka tunnille, jos etukäteen sovitaan hinta. Siis vaikkapa 1 kW vuoden jokaiselle tunnille tai joku vuodenaikajakauma päälle.
Kiinalaisille käsittääkseni myydän usein sähköä jotenkin noin. Itse olisin periaatteessa valmis tekemään sopimuksen, jolla suostun ostamaan ja maksamaan aina tietyn tasaisen sähkötehon tietyllä hinnalla ja tietyllä kuukausikohtaisella kiintiöllä vaikkapa vuodeksi eteenpäin. Sähkön varmaan joutuisi maksamaan ennakolta, jolloin sille saisi ennakkona maksetulla summalla vastaavasti takauksen futuuripörssin instrumenttina. Loput sähksötä sitten vaikkapa pörssihintasidonnaisesti. Futuurithan hinnoitellaan tuonkaltaisilla ehdoilla ja tuottajat varsin usein myyvät vastaavilla ehdoilla merkittävän osan tuotannostaan ennakkoon vastaavilla ehdoilla (käytännössä asettamalla myyntifutuureja).

Päivän sisään kulutustaan voisin tuollaisen sopimuksen yhteydessä tasata kohtuukokoisella puskuriakustolla.
 

bungle

Vakionaama
Tuollainen vuosisopimus voisi toimia sellaisen hyödykkeen kanssa jota voidaan varastoida ja jota valmistetaan esim. vuoden sykleissä, vaikkapa maataloustuotteet tai klapit.

Sähköä voi ostaa hyvin monella tapaa vaikkei sitä voi varastoida tai sen massavarastointi on ongelmallista. Moni sähkö tuotetaan myös varastoitavissa olevilla raaka-aineilla. Mm. futuureilla, ostamalla koko tuulipuiston tuotannon jne. voidaan kauppaa myös käydä. Moni (ellei kaikki) sähkövoimala mielellään pyörisi täydellä höökällä kokoajan (esim. ydinvoima), tuottaen kohtuullisesti. Öljylämmittäjät tyypillisesti ostivat vuoden ”sähkön” etukäteen. Samoin autoilijat ostavat ”sähkönsä” etukäteen.
 
Viimeksi muokattu:

Ton1A

Vakionaama
Jonneja vanhemmat helsinkiläiset muistavat vielä Salmisaaren ja Hanasaaren kivihiilikasat. Nekin olivat sähkön sekä kaukolämmön raaka-ainevarastoja. Mutta ei siitä silti ole juuri apua sen kovimman tuntikulutuksen aikana, kun määräävä tekijä on kyseisen voimalaitoksen höyryturbiinin teho. On aivan sama monenko terawattitunnin edestä kivihiiltä on kasassa, jos laitosta ajetaan jo täysillä ja turbiinin maksimiteho on vaikkapa 200 MW.
 

kotte

Hyperaktiivi
On aivan sama monenko terawattitunnin edestä kivihiiltä on kasassa, jos laitosta ajetaan jo täysillä ja turbiinin maksimiteho on vaikkapa 200 MW.
Kaasuyhteistuontanto sen sijaan auttaa nykytilanteessa enemmän, koska noita laitoksia ajetaan vain kovan lämmitystarpeen aikana. Sähkökin noista syntyy suhteessa enemmän (suuremmalla rakennusasteella), eli luokkaa 50% polttoaineen energiasta (kuten myös isoilla kaasumoottoreilla tai monipolttoainedieseleillä).

Kaasun osalta vain varastoinnin kalleus ja haavoittuvuus haittaa. Ainoa merkittävä varastokokonaisuus on tällä hetkellä Inkoon terminaalilaiva, jossa on kaasua viikosta muutamaan kulutuksesta riippuen. Toki tuohon voi periaatteessa ankkuroida kylkeen toisen laivan lisävarastoksi, jossa on vastaava varastokapasiteetti, ja laivan tyhjennyttyä (varsinaiseen terminaalivarastolaivaan), uuden täyden merellä odottavan saa vaihdetuksi tilalle muutamassa tunnissa (elleivät jääolot tai myrsky heittäydy poikkeuksellisen hankaliksi).
 

katve

Aktiivinen jäsen
Näkyy haaveita että voisi itse kertoa pörssiin (välikäden eli myyjäsi kautta) paljonko sähköä ostaisin milläkin hintaportaalla seuraavalle vuorokaudella. Onko niin että sähkönmyyjiä varten pitäisi luoda uusi laatumittari. Hintamittari on jo olemassa ts. paljonko marginaalia maksat spot-hinnan päälle, sekä kenties julkisuuskuva että toimiiko sovellukset, laskutus, aspa jne. Laatumittari kertoisi kuinka hyvin tuntevat asiakkaansa eli 5/5 yhtiö olisi perjantaina hoksannut että ahaa koska keskihinta on > 1€/kWh kulutus pienenee radikaalisti, jolloin ostolaitaa pienennämme olennaisesti. Tietenkin tuossa on takaisinkytkentä eli halvempi hinta -> kulutus lisääntyy (koska tarvetta olisi, arktiset kelit). Mutta näin ollen hyvä yhtiö olisi ostatellut vähemmän jolloin hintakin olisi pienentynyt. Totta on myös että jos siellä on markkinassa monta 0/5 tasoista yhtiötä ja jääräpäisesti ostattelevat kuten ennenkin (katsoen vain pakkasia) niin hinta pysynee korkeahkona. Hopealuotia ei ole mutta parempia ennustajia tarvittaisiin sähkönmyyjien konttoreihin, parempia algoritmeja? Nythän tulee dataa tästä jonka toivottavasti osaavat tulevaisuudessa hyödyntää

Mutta se että kuluttaja itse ilmoittaisi päiväkohtaisesti paljonko kuluu niin taitaisi olla foorumin aktiivien hommaa :hmm:Itse en osaisi tai viitsisi tälläkään tietoisuudella, ehkä sitten jos ylikuluttaessani sanktio ei ole mitenkään merkittävä. Silloin voisi läppäistä että 100 kWh kiitos kun kelejä pitelee tai 150 kWh koska holotna. Mutta tuntikohtaisesti huh, tästä kai me maksetaan se marginaali tuolle myyjällemme
 
Viimeksi muokattu:

HelaKammo

Vakionaama
Mukana on varmaan maanantailisää, vaikka koko suomi lauhtuu ja kulutus laskee rankasti. Odottaisin, että tiistaina olisi jo halvempaa. Tuulet nuupahtaa iltapäivällä ja tiistaina taas tuulee hyvin ja ollaan jopa plussakeleillä.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ei tuo kassakone näköjään hintaa tiputa huomennakaan erityisen alas. Yöllä halvempaa toki, mutta siitä ei paljoa hyödy.

Mikä tässä nyt lienee syynä, kun tuotantoa on reilusti, nyt parhaillaankin tuotantoa enemmän kuin kulutusta.
 

katve

Aktiivinen jäsen
Ei tuo kassakone näköjään hintaa tiputa huomennakaan erityisen alas. Yöllä halvempaa toki, mutta siitä ei paljoa hyödy.

Mikä tässä nyt lienee syynä, kun tuotantoa on reilusti, nyt parhaillaankin tuotantoa enemmän kuin kulutusta.
Onko ulkomailla ostajia että kotimaan kuluttajat joutuneet kilpailemaan hinnasta jotta saivat sähköä? Voisi tuon Viron linjan laittaa pois niin meillä olisi halvempaa yleensä?
 

katve

Aktiivinen jäsen
Ja kovilla pakkasilla sähkökatkot.

Ja seuraavaksi ruotsalaiset pohtii samoin ja sitten Suomessa vasta kallista onkin.

Viimeiset 20v eletty tuontisähkön varassa ja heti kun vuositasolla mennään nollaan niin ajatukset muuttuu. Lyhyt on ihmisen muisti.
Ruotsista en puhunut mitään, tietoisesti, sinne voisi lisätä linjoja, sellaisella kuparilla jossa kulkee itää kohden elektronit ;D
 

kotte

Hyperaktiivi
Voisi tuon Viron linjan laittaa pois niin meillä olisi halvempaa yleensä?
Panitko merkille, että Virosta tuotiin kriittiset luokkaa 800MW edellisen "mustan" perjantain (5.1.) pahimpina hetkinä? Ilman tuota sähkön hinta olisi ainakin pompannut 4€ kilowattitunnilta, vaikka verkko olisikin pysynyt pystyssä ilman kiertäviä sähkökatkoja (kun pörssisähkön käyttäjät olisivat säästäneet vielä enemmän ja muihin olisi vedottu entistä painavammin sähkön säästämiseksi, jolloin kulutus olisi luultavasti pudonnut riittävästi).

Toisin kuin Suomessa, Virossa ja Baltiassa kokonaisuutena on riittävästi tarpeen vaatiessa käynnistettävissä olevaa sähkön tuotantokapasiteettia. Ongelma vain on, että tuollaisen sähkön teko on kallista. Suomessa tuollaista varakapasiteettia ei omasta takaa ole, vain "ei oota". Jos olisi ollut lisäksi tyyntä, Suomessa olisi luultavasti käynyt joka tapauksessa hullusti.
 

repomies

Hyperaktiivi
4€ hinnalla jopa minä olisin saattanut käynnistää agregaatin jääkaapille ja ATK:lle. Kynnys on korkea, koska kunnon sähkönsyöttöä ei ole ulkoa sisään, ja -25C kelillä joku roikka ison ikkunan raosta ei jotenkin toimi.

Nyt perjantain sähkön myynti maksoi 15€. Plus siirto, kuukausimaksut, puita ja vähän kaasua. Kallis päivä.
 

bungle

Vakionaama
Panitko merkille, että Virosta tuotiin kriittiset luokkaa 800MW edellisen "mustan" perjantain (5.1.) pahimpina hetkinä? Ilman tuota sähkön hinta olisi ainakin pompannut 4€ kilowattitunnilta,

Ei tollanen pieni tuplaantuminen enää 10-50 kertaistumisen jälkeen olisi tuntunut missään. Ehkä olisi ollut parempi, että olisi noussut suoraan tuonne ja sitten lähdetty nostamaan kattoa. Olisi saanut huomiota vähän laajemmin. Kansalaisten pelastama Fortum jakaa taas osinkoa varmasti ennätysmääriä. Vähintään johdon bonarit täysimääräisinä.
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Eikä se sähkö mihinkään lopu, pelkkää bluffia. Koko Suomi -25 tai alle lämpötiloissa. Katuvalot päällä ja ladut valaistuna. Mitään erityistä säästöä ei tarvinnut tehdä ja hyvin riitti sähköt. Yli 1000 MW jäätiin aataminaikaisista ennätyksistäkin. No lähti pohja tältä uhkailulta kerralla pois. Pahempia sääolosuhteita tuskin tulee uudestaan pitkiin aikoihin.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä nyt hiukan syvempää analyysiä tunnekuohuihin.

Reunaehtona, että esim. NGE ei tarjoa ollenkaan kiinteitä, eikä mahda saada tuohon hintaan muualtakaan. Oli kyllä helppo kaksi vuotta, ei kyttäystä, ei säätämistä.:) Vaikka olisi hiukan kalliimpikin, kiinteässä hinnassa on erittäin paljon hyviä puolia.

Oomin Jousto 24 kk on erittäin mielenkiintoinen. Ilmeisesti eivät ole laskeneet sen varaan, että voi niin rajuja hintoja ja hinnan vaihteluita tulla kuin viimeviikolla, mikä antaa tilaisuuden suureen kulutusvaikutukseen. Luultavasti tuosta muodostuisi nyt tammikuun edullisin. Vuositasolla tuokaan ei pärjää. Fortum Duo on lähes sama. Kulutusvaikutus on vain rajattu kahteen senttiin, mikä on kyllä hyvin ymmärrettävää. Lähtöhinta piirun verran edullisempi.

Jätin kk-maksut pois, kun ei noissa suuria eroja edes ole.

Sähkösopimusvertailu.jpg


Tammikuun alun kulutus on pientä, koska kattila on myös. Kattilan käyttö antaa mojovan kulutusvaikutuksen, jos voi välttää lämmittämisen kallilla ajalla. Täällä kattilaan on pitänyt turvautua yleensä tammi ja helmikuussa. Niin edukasta kiinteää ei mahda heti saada, että se kattilamahdollisuuden kanssa voisi kilpailla.

Edullisin on ollut tuo NGE:n kiinteä mutta sitä siis ei ole enää olemassakaan. Menneen vuoden aikana seuraavaksi edullisin olisi ollut kuitenkin pörssi kaikkine kujeineen, niin omituiselta kuin se tuntuukin. Monihan taisi tienata marraskuun sähköt silloin hulluna päivänä, jos kärvisteli pörssissä.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Tässä nyt hiukan syvempää analyysiä tunnekuohuihin.

Reunaehtona, että esim. NGE ei tarjoa ollenkaan kiinteitä, eikä mahda saada tuohon hintaan muualtakaan. Oli kyllä helppo kaksi vuotta, ei kyttäystä, ei säätämistä.:) Vaikka olisi hiukan kalliimpikin, kiinteässä hinnassa on erittäin paljon hyviä puolia.

Oomin Jousto 24 kk on erittäin mielenkiintoinen. Ilmeisesti eivät ole laskeneet sen varaan, että voi niin rajuja hintoja ja hinnan vaihteluita tulla kuin viimeviikolla, mikä antaa tilaisuuden suureen kulutusvaikutukseen. Luultavasti tuosta muodostuisi nyt tammikuun edullisin. Vuositasolla tuokaan ei pärjää. Fortum Duo on lähes sama. Kulutusvaikutus on vain rajattu kahteen senttiin, mikä on kyllä hyvin ymmärrettävää. Lähtöhinta piirun verran edullisempi.

Jätin kk-maksut pois, kun ei noissa suuria eroja edes ole.

katso liitettä 93195

Tammikuun alun kulutus on pientä, koska kattila on myös. Kattilan käyttö antaa mojovan kulutusvaikutuksen, jos voi välttää lämmittämisen kallilla ajalla. Täällä kattilaan on pitänyt turvautua yleensä tammi ja helmikuussa. Niin edukasta kiinteää ei mahda heti saada, että se kattilamahdollisuuden kanssa voisi kilpailla.

Edullisin on ollut tuo NGE:n kiinteä mutta sitä siis ei ole enää olemassakaan. Menneen vuoden aikana seuraavaksi edullisin olisi ollut kuitenkin pörssi kaikkine kujeineen, niin omituiselta kuin se tuntuukin. Monihan taisi tienata marraskuun sähköt silloin hulluna päivänä, jos kärvisteli pörssissä.

Ite nappasin tuon Oomin 24kk Jouston hintaan 7,79 snt/kWh, siitä pari viikkoa niin nousi tuohon uuteen hintaan. Oli ihan rajoilla, että otanko vai jäänkö pörssiin, mutta kuten sinunkin laskelmasta näkee niin vuositasolla (tuo minun halvempi) hinta voisi olla lähes sama pörssisähkön kanssa seuraavinakin vuosina. Lisäetua vielä siitä, että marginaalia ei ole.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Panitko merkille, että Virosta tuotiin kriittiset luokkaa 800MW edellisen "mustan" perjantain (5.1.) pahimpina hetkinä? Ilman tuota sähkön hinta olisi ainakin pompannut 4€ kilowattitunnilta, vaikka verkko olisikin pysynyt pystyssä
Paljonkos sinne oli myyty pörssikaupassa? Todellisuudessahan Ruotsista olisi ollut varaa tuoda tuo 800 MW lisää, kun linjat oli myyty täyteen, mutta toimivat vain puolikuormalla. Sinänsä erikoista, että alassäätö myyntivirheeseen tehtiin Ruotsin halvalla vesivoimalla eikä Viron kalliilla lauhdevoimalla.
 
Back
Ylös Bottom