Swegon itkua, parkua ja säätöä

jep, valitettavsti MLP teknisessä tilassa ja iv kone ihan talon toisessa päässä kodinhoitohuoneessa. Tätäkin olen ihmetellyt miksi näin. kumpa noilla Kastelleilla jne. olisi ammattitaitoset LVI suunnittelijat, jotka osaisivat ehdottaa näitä tyhmälle ostajalle. Nyt jos toisen hankkisin niin ehdottomasti iv konekin tekniseen tilaan ja mlp kierto siihen.
1500 maksaa Swegoniin pelkkä patteripaketti ja työt päälle ja silti se on vielä Swegon.

Varmaan sen neljällä tonnilla saisi tohon laitettuna, kai se putki eristettynä tonne kulkis? Sen saman verran Valloxiin vaihtokin maksaa ja olisihan siinä se MLP jäähdytys.
Mut jotenkin sylettää tää vehje, varmaan polttelisi jotain vatusta vieläkin lisäksi, ettei vaan vahingossa jäädy
 

repomies

Hyperaktiivi
Jos minun pitäisi fiksailla W-sarjan etuvastus pois päältä, niin kokeilisin puolijohderelettä sen syöttöön. Kokonaan poishan sitä ei oikein voi kytkeäkään, mutta omaan hallintaan sen voi ottaa jos on varovainen ja tietää mitä tekee.

Vastus vetää kohtuullisen määrän amppeereja ollessaan päällä, joten puolijohderele olisi hyvä pultata koneen sisällä sellaiseen peltiin, joka on joko kylmä tai vähintäänkin viileä eli ilmavirran vaikutuksessa. Ohjauksen joutuisi tekemään itse, mutta puolijohderelettä voi käskeä melkeinpä millä tahansa mikrokontrollerilla. Se on juurikin niin yksinkertainen, että toiselle puolelle tulee mikrokontrollerin GPIO 3.3V tai 5V, ja GND, toiselle puolelle sitten 230V johto. Napoja on siis neljä. 230V kytkentöjen teossa koneen sisuksissa on syytä pitää hieman järkeä mukana. Esimerkiksi vikavirtasuojattu pistorasia on nyt kultaa, ja 230V liitosten on oltava suojatut hipelöinniltä.

Ainakaan W3 ja W5 malleissa ei ole suoraan SEC-liitännässä modbusia, joten koneen kaveriksi joutuu hommaamaan Swegonilta modbus GW:n, jotta pääsee kärylle siitä, mitä koneen sisuksissa tapahtuu.

Toteuttaisin sulatukset uhraamalla yhden toimintamoodeista (poissa / kotona / tehostus) siten, että uhratun moodin asetuksissa poistopuhallin käy lujalla ja tulopuhallin käy hyvin hitaasti. Lopputulos on lorina kondenssiyhteessä.

Loppu on sitten logiikan kötöstelyä kosteustiedon, lämpötilojen, puolijohdereleen ja toimintamoodin valinnan suhteen. Toimintamoodia voi vaihtaa turvallisesti I/O inputtien avulla, se ei kuluta flashia. Vaihtoehtoisesti voi yrittää säätää modbusista smart-controlia niin paljon, että kone vaihtaa moodia. Ainakin jäsen sukke kertoi että riittävän suurella smart control muutoksella moodi vaihtuu.

Parhaan sulatustarpeen tunnistuksen saisi ehkä kasaan painelähettimellä, mutta tuloilman lämpeneminen kertoo kyllä myös jäätymistilanteesta paljon.

Kaltiaisen tapauksessa pyrkisin kuitenkin ennemmin rakentamaan esilämmityksen viinakierrolla jollain pexillä viemällä putket vaikka yläpohjassa villojen seassa niin syvällä kuin ne saa. Ilmaus olisi tehtävä letkuttamalla, joten siihen olisi syytä tehdä mahdollisuus asentaessa.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Vaihtoehtoisesti voi yrittää säätää modbusista smart-controlia niin paljon, että kone vaihtaa moodia. Ainakin jäsen sukke kertoi että riittävän suurella smart control muutoksella moodi vaihtuu

Tosiaan, jos smart controlin arvoksi antaa lukeman, joka johtaa samaan puhallinnopeusasetukseen kuin esim. poissa-tila, kytkeytyy poissa-tila päälle.

Jos esim. kotona-tilassa nopeudet on 52/53 ja poissa-tilassa 32/33 niin smart control -asetuksella -20, muuttuu käytyötilaksi poissa. Tehostuksen osalta en tiedä toimiiko vastaavasti, ei ole tainnut oma ohjaus koskaan kolkutella tehostuksen rajoja.
 

repomies

Hyperaktiivi
Mut jotenkin sylettää tää vehje, varmaan polttelisi jotain vastusta vieläkin lisäksi, ettei vaan vahingossa jäädy
Se voisi hyvinkin tehdä niin. Eihän maalämpöneste itsessään riitä nostamaan raitisilman lämpöä plussalle vielä. Jos kierrätät pelkkää lämmitysvettä niin menetät jäähdytysmahdollisuuden, mutta sitten taas toisaalta, noinkohan tuloilmaputkistosi on kondenssieristetty lähtöjäänkään? Yleensä ei ole, jos ei ole jäähdytystä aiottu rakentaessa jo laittaa. Joten ei se jäähdytys olisi edes vaihtoehto.

Näinpä voisit lämmitellä kyllä maalämmölläkin vesipatteriin kiertävää vettä, mutta onhan se sitten tietysti riskipaikka jos maalämpö ei syystä tai toisesta lämmitä. Oman kiertopumppunsa tuo vaatii, ja sittenkin saa olla tarkkana. Mutta riittääkö edes tehot maalämpökoneessa, jos nyt yhtäkkiä tarvitsisi antaa puolitoista kilowattia enemmän pakkasilla? Ei välttämättä riitä.

Vaihtoehdossa yksi eli viinakierron käytössä voisin sanoa varmaksi että etuvastus käy edelleen päällä.
Vaihtoehdossa kaksi eli lämmityskierron käytössä pidän pienenä ihmeenä ellei tule vastaan kelejä joissa maalämpö tarvitsee vastusta avukseen. Vaihtoehto kaksi kuormittanee eniten lämpökaivoa.

Esilämmityspatteri edellyttää painehäviön verran kovempia puhallinnopeuksia läpi vuoden. Sekin syö hieman sähköä.
 

burmanm

Vakionaama
Se voisi hyvinkin tehdä niin. Eihän maalämpöneste itsessään riitä nostamaan raitisilman lämpöä plussalle vielä. Jos kierrätät pelkkää lämmitysvettä niin menetät jäähdytysmahdollisuuden, mutta sitten taas toisaalta, noinkohan tuloilmaputkistosi on kondenssieristetty lähtöjäänkään? Yleensä ei ole, jos ei ole jäähdytystä aiottu rakentaessa jo laittaa. Joten ei se jäähdytys olisi edes vaihtoehto.

Tosin kyllähän tuo viina silti vielä auttaisi pitämään tuloilman järkevänä + kuivaamaan, vaikka ei jäähdyttämään asti kykenisi. Eli antaisi sen edelleen mennä LTO:n läpi kesälläkin. Kyllä se muutaman asteen turvallisesti noinkin tippuisi ja poistuisi paljon kosteutta.
 
juu, hankala homma ja iv koneen vaihdon verran palaa rahaa.
ainoa budjettiratkaisu on että Swegonia pääsisi 'ronkkimaan' sen verran että arvoa saisi muutettua
1. jäteilman lämpö missä lähtee pelleilemään, nyk +2-> reilusti pakkaselle

Just juttelin Valloxin miehen kanssa tänään, niin heidän vastaavakennosilla koneilla on ajettu -19 jätelämpöjä jäätymättä ja meinas että optimaalisilla säädöillä ei -15 asteessa sulatusjaksoja ole juurikaan, sisäilman kosteuden ollessa alle 10%. Swegonilla oli tänään täysi huurtumisen esto ralli päällä, ulkolämpötilan ollessa n. -13 astetta.

eli vaihtoon menee, jos siihen ei pääse millään käsiksi arvoja muuttamaan.

Toi ois kyllä houkutteleva ajatus, kierrättää 'lattialämmitysvettä' etulämmittämiseen, veikkaan että aika lähellä oltaisiin että riittäisi. Toi Qi6 on aika ylimitoitettu tohon 100 neliöiseen kämppään ja kaivo toimii hyvin. viime viikolla oli alimmillaan -39 pakkasta ja hyvin puksutti kompura ilman vastusta sisälämmön ollessa 24 astetta ja se sisällä koko ajan on tassisesti pysynyt.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Just juttelin Valloxin miehen kanssa tänään, niin heidän vastaavakennosilla koneilla on ajettu -19 jätelämpöjä jäätymättä ja meinas että optimaalisilla säädöillä ei -15 asteessa sulatusjaksoja ole juurikaan, sisäilman kosteuden ollessa alle 10%.
Kukas tuollaisen ruutikuivan ilmaskosteuden haluaa asuntoonsa? Duunissa ainakin on porukkaa jotka valittaa että on ongelmia mm kuivan ihon kanssa kotona. RH huitelee jossain 10% paikkeillla.

 
Kukas tuollaisen ruutikuivan ilmaskosteuden haluaa asuntoonsa? Duunissa ainakin on porukkaa jotka valittaa että on ongelmia mm kuivan ihon kanssa kotona. RH huitelee jossain 10% paikkeillla.

ei kukaan, ei mekään, mutta minkäs teet. Lapin pakkastalvi ja muovilla tiivistetty uusi 'pullo talo', kovalla ilmanvaihdolla ja ronskilla sisälämmöllä, siinäpä se syy. erillisiä lmankostuttimia pitäisi olla joka huoneessa erikseen, meepä kasikymppisille vanhuksille näitä ehdottamaan ( se nuukuus kun tulee)

ja väitän että toi Swegonin etuvastus, vie sisään tulevasta ulkoilmasta sen vähänkin kosteuden, kun kulkee kuuman vastuksen läpi, vaikka asiantuntijat väittää ettei vie prosenttiakaan?
 
tuollahan jotain pöhinää W sarjalaisen virittelystä

pitääkö tuohonkin vielä vanhoilla päivillä opetella
ei silti, mielenkiintoista puuhaa, jos aikaa olisi ja muumit riittäisi
 

repomies

Hyperaktiivi
ei kukaan, ei mekään, mutta minkäs teet. Lapin pakkastalvi ja muovilla tiivistetty uusi 'pullo talo', kovalla ilmanvaihdolla ja ronskilla sisälämmöllä, siinäpä se syy. erillisiä lmankostuttimia pitäisi olla joka huoneessa erikseen, meepä kasikymppisille vanhuksille näitä ehdottamaan ( se nuukuus kun tulee)

ja väitän että toi Swegonin etuvastus, vie sisään tulevasta ulkoilmasta sen vähänkin kosteuden, kun kulkee kuuman vastuksen läpi, vaikka asiantuntijat väittää ettei vie prosenttiakaan?
Ei tuloilma tiedä lämmittääkö sitä etuvastus, kenno vai jälkilämmitys. Vai maalämpö lattian kautta. Se mikä ratkaisee vastavirtakennon kanssa, on ihmisten, ilmankostuttimien, kokkailun ja suihkussa käynnin määrä. Pyöriväkennoisella palautuu suuri osa kosteudesta takaisinkin, mutta silti ilma kuivaa. Kosteutta poistuu muitakin reittejä kuin koneen läpi (liesikupu, takka, muut reiät).
 

repomies

Hyperaktiivi
juu, hankala homma ja iv koneen vaihdon verran palaa rahaa.
ainoa budjettiratkaisu on että Swegonia pääsisi 'ronkkimaan' sen verran että arvoa saisi muutettua
1. jäteilman lämpö missä lähtee pelleilemään, nyk +2-> reilusti pakkaselle
Swegonin modbusissa ei ole näkyvissä mitään säätöä sisäisen esilämmityspatterin käyttölämpötilalle.

Voit pätkiä sähköjä vastukselle, tai vaihtoehtoisesti huijata NTC-vastuksia näyttämään suurempaa lämpötilaa kuin mitä onkaan. Suurempi lämpötila = pienempi vastus -> NTC-vastuksen rinnalle kytketään releellä huijausvastus, tai NTC-vastuksen tilalle kytketään huijausvastus. Ensin mainittu varmistaa ettei kone näe katkottua piiriä, jälkimmäisessä on riski sille että kone ottaa mittauksen hetkellä jolloin vaihtorele on vaihtamassa.
 
Swegonin modbusissa ei ole näkyvissä mitään säätöä sisäisen esilämmityspatterin käyttölämpötilalle.

Voit pätkiä sähköjä vastukselle, tai vaihtoehtoisesti huijata NTC-vastuksia näyttämään suurempaa lämpötilaa kuin mitä onkaan. Suurempi lämpötila = pienempi vastus -> NTC-vastuksen rinnalle kytketään releellä huijausvastus, tai NTC-vastuksen tilalle kytketään huijausvastus. Ensin mainittu varmistaa ettei kone näe katkottua piiriä, jälkimmäisessä on riski sille että kone ottaa mittauksen hetkellä jolloin vaihtorele on vaihtamassa.
ok, onkohan siellä mitään raja-arvoja, mikä määrittää tuon sulatuksen käinnistymisen ja lopettamisen?
Jäteilman lämpötiloissa 1.5-2.5 aloitus ja tuolla 13 asteen korvilla lopetus.
Tuo 1.5-2.5 haarukka säätyy, smart paneelilla HUURTUMISEN ESTO->TEHOKKUUS, matala-keski-korkea (vaikuttaa aina o.5 astetta aloitukseen) , mitä arvoa se ohjaa?
 
Ei tuloilma tiedä lämmittääkö sitä etuvastus, kenno vai jälkilämmitys. Vai maalämpö lattian kautta. Se mikä ratkaisee vastavirtakennon kanssa, on ihmisten, ilmankostuttimien, kokkailun ja suihkussa käynnin määrä. Pyöriväkennoisella palautuu suuri osa kosteudesta takaisinkin, mutta silti ilma kuivaa. Kosteutta poistuu muitakin reittejä kuin koneen läpi (liesikupu, takka, muut reiät).
juu, ei tietenkään. Tarkoitin/ itse ajattelen, että se veisi muutaman prosentin tuloilman kosteudesta, kun kulkee tullessaan lämpimän läpi (oli se lämmitetty millä tahansa), eli jos ei etulämmitystä olisi niin paljon käytössä, niin olisiko huoneistoonkin puhallettava ilma hitusen kosteampaa, en tiedä?
 

repomies

Hyperaktiivi
juu, ei tietenkään. Tarkoitin/ itse ajattelen, että se veisi muutaman prosentin tuloilman kosteudesta, kun kulkee tullessaan lämpimän läpi (oli se lämmitetty millä tahansa), eli jos ei etulämmitystä olisi niin paljon käytössä, niin olisiko huoneistoonkin puhallettava ilma hitusen kosteampaa, en tiedä?
En ymmärrä. Miten vastus rikkoisi tai kadottaisi kosteutta tavalla joka ei palautuisi? Siinä ilmassa on tietty määrä absoluuttista kosteutta ja sitä lämmitetään. Jos lämmitetään vallan peevelisti (yli 2200C), niin jossain siinä kohtaa H2O voidaan saada rikottua, mutta ihan niin kuumaksi niitä vesimolekyylejä ei vedetä, ja vaikka vedettäisiinkin, niin jokseenkin välittömästi sen jälkeen ne taas yhdistyvät vedeksi. Kyllä se sama absoluuttisen kosteuden määrä tulee ilmanvaihdosta sisään ihan lämmitystavasta riippumatta. Sitten kun se ilma lämmitetään huoneen lämpöön, sen suhteellinen kosteus on mitä on, hyvin vähän pakkaskeleillä.

Modbusissa ei näy rekistereissä mitään, millä ohjata sulatuksen käynnistymistä ja lopetusta.
 
En ymmärrä. Miten vastus rikkoisi tai kadottaisi kosteutta tavalla joka ei palautuisi? Siinä ilmassa on tietty määrä absoluuttista kosteutta ja sitä lämmitetään. Jos lämmitetään vallan peevelisti (yli 2200C), niin jossain siinä kohtaa H2O voidaan saada rikottua, mutta ihan niin kuumaksi niitä vesimolekyylejä ei vedetä, ja vaikka vedettäisiinkin, niin jokseenkin välittömästi sen jälkeen ne taas yhdistyvät vedeksi. Kyllä se sama absoluuttisen kosteuden määrä tulee ilmanvaihdosta sisään ihan lämmitystavasta riippumatta. Sitten kun se ilma lämmitetään huoneen lämpöön, sen suhteellinen kosteus on mitä on, hyvin vähän pakkaskeleillä.

Modbusissa ei näy rekistereissä mitään, millä ohjata sulatuksen käynnistymistä ja lopetusta.
selvä ei sitä maallikko näitä aina ymmärrä
 

burmanm

Vakionaama
Just juttelin Valloxin miehen kanssa tänään, niin heidän vastaavakennosilla koneilla on ajettu -19 jätelämpöjä jäätymättä ja meinas että optimaalisilla säädöillä ei -15 asteessa sulatusjaksoja ole juurikaan, sisäilman kosteuden ollessa alle 10%.

Ei ehkä ihan kaikkea mainosmiesten puhetta silti kannata uskoa. Jo tältä forumilta voi lukea onnesta Valloxin sulatuksien kanssa paristakin pitkästä ketjusta:


Tuossakin vikassa ketjussa -20C lämpötilassa näyttää olevan kone enemmän sulatuksella kuin tehden mitään muuta. Jos oikeasti sulatuksia haluaa välttää, niin joutunee pyöriväkennoisen hankkimaan, kaikki nämä vastavirtakennot sulattelevat ja näyttävät jostain syystä olevan aika surkeilla toteutuksilla jokainen.
 
Ei ehkä ihan kaikkea mainosmiesten puhetta silti kannata uskoa. Jo tältä forumilta voi lukea onnesta Valloxin sulatuksien kanssa paristakin pitkästä ketjusta:


Tuossakin vikassa ketjussa -20C lämpötilassa näyttää olevan kone enemmän sulatuksella kuin tehden mitään muuta. Jos oikeasti sulatuksia haluaa välttää, niin joutunee pyöriväkennoisen hankkimaan, kaikki nämä vastavirtakennot sulattelevat ja näyttävät jostain syystä olevan aika surkeilla toteutuksilla jokainen.
juu, tottakai myyntimies on myyntimies ja olen lukenut näitä samoja 'poruja' Valloxistakin.

Ei ne mullekkaan innolla kaupitellut, kun 4K€ vaihto kuitenkin ja tietää että huuto nousee, jos on lupailtu liikoja.
Mutta kyllä uusissa Valloxeissa sentään on enemmän säätömahdollisuuksia sulatteluuun olosuhteiden mukaan. mm tuo ilmankosteuden huomioon ottaminen huurtumisen estossa, jota voi ihan liukusäätimellä säätää ja kokeilla missä raja tulee. Helppo esim. saunapäivänä muuttaa asetusta ja sitten taas takaisin 'normaaliin'. Ja tulopuhallinta ei pelkästään pudotetaan, vaan pudotetaan suhteessa molempia, jos sille on tarve.
 

burmanm

Vakionaama
Mutta kyllä uusissa Valloxeissa sentään on enemmän säätömahdollisuuksia sulatteluuun olosuhteiden mukaan. mm tuo ilmankosteuden huomioon ottaminen huurtumisen estossa, jota voi ihan liukusäätimellä säätää ja kokeilla missä raja tulee. Helppo esim. saunapäivänä muuttaa asetusta ja sitten taas takaisin 'normaaliin'.

Päätellen noista ketjuista, ei se toimi sen paremmin. Vaihtoehtoina on melkeinpä Valloxin "jäätyi umpeen", "sulattelee kokoajan" vs. Swegonin "polttaa turhaan etuvastusta".

Vaikka jälkimmäinen voi kuulostaa ikävältä, niin se on kyllä turvallisempi tapa (ottaahan se silti talteen energiaa, ei vastavirta kovin paljon pakkaselle voi kuitenkaan mennä). Ilmanvaihto nyt vain uusissa taloissa hukkaa eniten energiaa.

Helpoiten pääset kummallakin koneella jos lämmität edessä olevaa ilmaa MLP:llä. Oli se sitten maaliuos tai lämpimän veden avulla. MLP tekee sen lämpimän vedenkin sinne niin hyvällä hyötysuhteella. Muussa tapauksessa repomiehen kikat ovat hyviä. Itse lämpötilaa +2C -> -2C voi periaatteessa kyllä tehdä ihan modbussistakin, muokkaamalla sitä lämpötilasensorin antamaa lukemaa (4x5155).
 

repomies

Hyperaktiivi
Joutunen ottamaan tuon koneen oman kosteusautomatiikan pois käytöstä. Minua ei huvita napsutella sitä rekisteriä modbusilla, koska flash siinä kuluu, joten taidan ottaa sen pysyvästi pois ja toteutan sitten oman tehostuksen, milloin poistoilma on turhan kosteaa.

Syy on se, että suurimman osan suihkussaolon ajasta tuo kosteusautomatiikka menee huurteenpoistoautomatiikan edelle. Tästä seuraa se että kovalla pakkasella ilmanvaihto on suihkutellessa about balanssissa, ja todella kosteaa ilmaa menee kennolle suihkun aikana. Näin asia on, vaikka modbusilla ei kikkailisi minkään vertaa. Eli: varsinainen huurteenpoisto pääsee vauhtiin vasta sitten kun kosteusautomatiikka hellittää. Täysin päätön härrävärkki. Tämä sulattaa ennen suihkua, kun ei tarvitse, ja poistaa kosteutta puhaltimet balanssissa suihkun aikana, kun pitäisi sulattaa. Sitten joskus aika kauan suihkuttelun jälkeen kosteusautomatiikka hellittää, ja kone sulattaa itseään.

Seuraava muutos on siis kosteusautomatiikka offille, pysyvästi, ja kosteusprosentin mukaan tehostusta peliin. Tällöin toivottavasti kovalla pakkasella koneen poistopuhaltimen exhaust forcing toimii suihkujenkin aikana, jolloin jäätymisriski jää hyvin pieneksi.
 
Päätellen noista ketjuista, ei se toimi sen paremmin. Vaihtoehtoina on melkeinpä Valloxin "jäätyi umpeen", "sulattelee kokoajan" vs. Swegonin "polttaa turhaan etuvastusta".

Vaikka jälkimmäinen voi kuulostaa ikävältä, niin se on kyllä turvallisempi tapa (ottaahan se silti talteen energiaa, ei vastavirta kovin paljon pakkaselle voi kuitenkaan mennä). Ilmanvaihto nyt vain uusissa taloissa hukkaa eniten energiaa.

Helpoiten pääset kummallakin koneella jos lämmität edessä olevaa ilmaa MLP:llä. Oli se sitten maaliuos tai lämpimän veden avulla. MLP tekee sen lämpimän vedenkin sinne niin hyvällä hyötysuhteella. Muussa tapauksessa repomiehen kikat ovat hyviä. Itse lämpötilaa +2C -> -2C voi periaatteessa kyllä tehdä ihan modbussistakin, muokkaamalla sitä lämpötilasensorin antamaa lukemaa (4x5155).
Juu, em. normaali asumisolosuhteissa, useampi henki, suihkussa käydään "päivittäin" jne. varmaan jäätyy Vallox. Mutta olen aikaisemmin maininnutkin, meillä tässä talossa asuu kaksi yli 80v vanhusta, suihkua (ilman saunaa) ei ole käytetty koskaan, sauna kerran viikossa. Tässä on se pointti, jäätyyhän ne koneet, kaikki. Swegoninkin käyttäytyminen on täysin "järjen"mukaista em. olosuhteissa, pakko lämmittää ettei jäädy. Kysymys on siitä, että pitää pystyä kertomaan koneelle, meillä ei ole mitään ylimääräistä kosteuskuormaa, kun kerran viikossa (tai joskus kun itse käyn siellä saunassa), älä turhaan sulattele. Vaikka olenkin ihan pöllö IV asioissa, väitän kyllä että IV kone jäätyy sata kertaa helpommin normaaleissa asumisoloissa, kun tuolla meillä.
 

Liitteet

  • IMG-20240111-WA0001.jpg
    IMG-20240111-WA0001.jpg
    77 KB · Katsottu: 105

pökö

Kaivo jäässä
Juu, em. normaali asumisolosuhteissa, useampi henki, suihkussa käydään "päivittäin" jne. varmaan jäätyy Vallox. Mutta olen aikaisemmin maininnutkin, meillä tässä talossa asuu kaksi yli 80v vanhusta, suihkua (ilman saunaa) ei ole käytetty koskaan, sauna kerran viikossa. Tässä on se pointti, jäätyyhän ne koneet, kaikki.
Ei ne kaikki kyllä jäädy
 

mika.m

Tulokas
Liitytäämpä R5 omistajana joukkoon.
Koittanut täsä näppäillä tuota konetta, että pääsisi toiminnasta jyvälle.
Huurtumisen eston tasoilla ei tunnu olevan mitään vaikutusta. "Tuloilmaraja min" arvo on ehkä se "tuloilma ennen" lämpötila, jonka alle kun lämpötila laskee, niin aloittaa huurtumisen eston. Tämä vaikuttaisi jotenkin toimivan -10 - -20 asteen välissä.
Alle -20 pakkasillahan tuo tekee 24/7 huurtumisen estoa.
Otin videon toiminnasta, kun käytin sähköt pois huurtumisen eston aikana. Toiminta ei liene kenellekään yllätys. Alkutilanne oli jatkunut jo vuorokauden ja sama tilanne jatkui videon jälkeen vuorokauden.
Laitoin Swegonille kans kyselyä, mutta ei ole kuulunut vastausta. Onkohan tullut niin paljon kysymyksiä, että eivät tohdi vastata...

Yksi asia mitä miettinyt, että jos huijaisi tuota ulkoilma anturia niin, että se ei mittaisi alle -20 asteen lämpötiloja.
 
Viimeksi muokattu:

Sukke

Aktiivinen jäsen
Liitytäämpä R5 omistajana joukkoon.
Koittanut täsä näppäillä tuota konetta, että pääsisi toiminnasta jyvälle.
Huurtumisen eston tasoilla ei tunnu olevan mitään vaikutusta. "Tuloilmaraja min" arvo on ehkä se "tuloilma ennen" lämpötila, jonka alle kun lämpötila laskee, niin aloittaa huurtumisen eston. Tämä vaikuttaisi jotenkin toimivan -10 - -20 asteen välissä.
Alle -20 pakkasillahan tuo tekee 24/7 huurtumisen estoa.
Otin videon toiminnasta, kun käytin sähköt pois huurtumisen eston aikana. Toiminta ei liene kenellekään yllätys. Alkutilanne oli jatkunut jo vuorokauden ja sama tilanne jatkui videon jälkeen vuorokauden.
Laitoin Swegonille kans kyselyä, mutta ei ole kuulunut vastausta. Onkohan tullut niin paljon kysymyksiä, että eivät tohdi vastata...

Yksi asia mitä miettinyt, että jos huijaisi tuota ulkoilma anturia niin, että se ei mittaisi alle -20 asteen lämpötiloja.

Tuota modbusin kautta tehtävää huurtumisen estoa voin suositella, jos haluaa ottaa ohjia omiin käsiin. Pientä investointia vaatii, että saa ohjauksen rakennettua (esim. Raspberry, USB-RS-485-sovitin ja SEC- / DIY-liityntä koneeseen) ja toki osaamista tai opettelua esim. Home Assistantin kanssa.

Modbusin kanssa saa sitten asetettua koneen myös tilaan, jossa huurtumisen esto ei ole käytössä. Jos haluaa väliin sulatuksia, voi "sulatusjaksoja" ohjelmoida mukaan haluamillaan spekseillä. Sulatusjaksona toimii siis laitteen normaali käyttötila, jolloin huurtumisen esto tietenkin aktivoituu.

Meillä on kertynyt huurretta vähäisesti jäteilmapuolelle seinämiin, kattoon ja puhaltimen kehyksiin. Saunomisia tai pitkiä suihkuja ei ole harrastettu, mutta joka yö on kolme Ufoxia puskemassa kosteutta ilmaan - menisikö 2-3 litraa vettä vuorokaudessa. Olen käynyt ajoittain ottamassa huurteesta kuvan lämmönvaihtimen ja jäteilmapuolen välisestä raosta, josta saa salaman kanssa hyvän tilannekuvan ilman laitteen avaamista. Kennossa en ole huurretta havainnut, kun olen kennoa ottanut näkyviin. Minulla on myös jäteilman lämpötilan mittaus, jota olen seuraillut.

Onko @repomies "sulatellut" konetta pakkasten aikana ja onko huurteesta havaintoja?
 

repomies

Hyperaktiivi
Onko @repomies "sulatellut" konetta pakkasten aikana ja onko huurteesta havaintoja?
Joka kerta kun joku käy suihkussa, kone putoaa normaalitilaan vähintään 45 minuutiksi, ja sen ajan kone tekee, mitä tekee.

Poistopuhaltimen luona on lähinnä muutaman eksyneen ötökän raato. Aivan etualalla vasemmalla näkyy pohjalla läiskä, joka saattaisi olla haihtuneen lätäkön jättämä muisto. Kuvanottohetkellä ulkona oli -10C, ja suihkussa oli käyty noin pari tuntia aiemmin. Illalla oli vielä pikkuisen yli 20 astetta pakkasta.

Minulta on kyselty mitkä ovat ethernet-piuhassa modbus-johtojen värit. Vastaus on "ei ne ruskeat". Siis toisen laidan väri, kumpi se väri onkaan riippuu johtostandardista. Käyttäkää silmiänne, tai investoikaa yleismittariin. Maksaa huikeat 12€ Biltemassa. Kiinasta saa näemmä Aliexpressistä free shippinginä 5.07€. Ehkä siihen budjetti taipuu.
 

Liitteet

  • 20240120_100519_copy_562x713.jpg
    20240120_100519_copy_562x713.jpg
    100,4 KB · Katsottu: 119
Viimeksi muokattu:
Tuota modbusin kautta tehtävää huurtumisen estoa voin suositella, jos haluaa ottaa ohjia omiin käsiin. Pientä investointia vaatii, että saa ohjauksen rakennettua (esim. Raspberry, USB-RS-485-sovitin ja SEC- / DIY-liityntä koneeseen) ja toki osaamista tai opettelua esim. Home Assistantin kanssa.

Modbusin kanssa saa sitten asetettua koneen myös tilaan, jossa huurtumisen esto ei ole käytössä. Jos haluaa väliin sulatuksia, voi "sulatusjaksoja" ohjelmoida mukaan haluamillaan spekseillä. Sulatusjaksona toimii siis laitteen normaali käyttötila, jolloin huurtumisen esto tietenkin aktivoituu.

Meillä on kertynyt huurretta vähäisesti jäteilmapuolelle seinämiin, kattoon ja puhaltimen kehyksiin. Saunomisia tai pitkiä suihkuja ei ole harrastettu, mutta joka yö on kolme Ufoxia puskemassa kosteutta ilmaan - menisikö 2-3 litraa vettä vuorokaudessa. Olen käynyt ajoittain ottamassa huurteesta kuvan lämmönvaihtimen ja jäteilmapuolen välisestä raosta, josta saa salaman kanssa hyvän tilannekuvan ilman laitteen avaamista. Kennossa en ole huurretta havainnut, kun olen kennoa ottanut näkyviin. Minulla on myös jäteilman lämpötilan mittaus, jota olen seuraillut.

Onko @repomies "sulatellut" konetta pakkasten aikana ja onko huurteesta havaintoja?

Liitytäämpä R5 omistajana joukkoon.
Koittanut täsä näppäillä tuota konetta, että pääsisi toiminnasta jyvälle.
Huurtumisen eston tasoilla ei tunnu olevan mitään vaikutusta. "Tuloilmaraja min" arvo on ehkä se "tuloilma ennen" lämpötila, jonka alle kun lämpötila laskee, niin aloittaa huurtumisen eston. Tämä vaikuttaisi jotenkin toimivan -10 - -20 asteen välissä.
Alle -20 pakkasillahan tuo tekee 24/7 huurtumisen estoa.
Otin videon toiminnasta, kun käytin sähköt pois huurtumisen eston aikana. Toiminta ei liene kenellekään yllätys. Alkutilanne oli jatkunut jo vuorokauden ja sama tilanne jatkui videon jälkeen vuorokauden.
Laitoin Swegonille kans kyselyä, mutta ei ole kuulunut vastausta. Onkohan tullut niin paljon kysymyksiä, että eivät tohdi vastata...

Yksi asia mitä miettinyt, että jos huijaisi tuota ulkoilma anturia niin, että se ei mittaisi alle -20 asteen lämpötiloja.
Kerran vastasivat mulle, että laite toimii, kuten sen kuuluu. Sen jälkeen ei enää mitään, puolen tusinaa yhetydenottoa olen laittanut Casa Helpin kautta, ei edes vastat kysymiksiin, mitä nuo huutumisen eston tasot ja asetukset on, mihin pitäisi vaikuttaa, kun käytännössä ei vaikuta mihinkään? Asiakaspalvelu parasta Ö luokkaa
 

mika.m

Tulokas
Alkaa olemaan testikelit ohi tältä erää.
Tämmöistä mietin että, jos laittaisi ensin 1k vastuksen sarjaan 10k NTC:n kanssa ja näiden rinnalle sitten 150k vastuksen.
Tällä saisi huijattua tuota ulkolämpötilan mittausta niin että -35 pakkasella kone oletttaisi lämpötilan olevan -20. Jos tuo huurumisen esto perustuu pelkästään tuohon ulkolämpötilaan, niin voisi toimia paremmin alle -20 lämpötiloissa.
+20 lämpötilassa näyttäisi oikeaa lämpötilaa.
 

Liitteet

  • IMG_20240122_153052_HDR.jpg
    IMG_20240122_153052_HDR.jpg
    397,9 KB · Katsottu: 95

mika.m

Tulokas
Kerran vastasivat mulle, että laite toimii, kuten sen kuuluu. Sen jälkeen ei enää mitään, puolen tusinaa yhetydenottoa olen laittanut Casa Helpin kautta, ei edes vastat kysymiksiin, mitä nuo huutumisen eston tasot ja asetukset on, mihin pitäisi vaikuttaa, kun käytännössä ei vaikuta mihinkään? Asiakaspalvelu parasta Ö luokkaa
Käyttöohjeessa lukee näin:
5.3 Huurtumisen esto
Ilmanvaihtokoneen jäätymissuojaus toimii automaatti-
sesti. Jäätymissuojauksen taso voidaan säätää valikossa
Asetukset/(1234)/Huurtumisen esto.

Huurtumisen esto
Taso
Tuloilmaraja (min) 14°C
Tuloilmarajoitus
Normaali

Tuloilman rajoitustoiminto muuttaa ilmavirtoja, jos
tuloilman lämpötila laskee minimirajan tai asetusarvon
alapuolelle.

Eli muuttaa ilmavirtoja, jos tuloilma alle asetusarvon. Esimerkiksi tuossa videolla tuloilma on useamman asteen yli huurtumiseneston asetusarvon ja jopa yli tuloiman asetuksen. Kuitenkin tuo kone pitää ilmavirrat huurtumiseneston tilassa.

Eihän tuo kone silloin toimi tuon käyttöohjeen mukaisesti. Eikä niin kuin se määritelty toimivan.
 

repomies

Hyperaktiivi
Alkaa olemaan testikelit ohi tältä erää.
Tämmöistä mietin että, jos laittaisi ensin 1k vastuksen sarjaan 10k NTC:n kanssa ja näiden rinnalle sitten 150k vastuksen.
Tällä saisi huijattua tuota ulkolämpötilan mittausta niin että -35 pakkasella kone oletttaisi lämpötilan olevan -20. Jos tuo huurumisen esto perustuu pelkästään tuohon ulkolämpötilaan, niin voisi toimia paremmin alle -20 lämpötiloissa.
+20 lämpötilassa näyttäisi oikeaa lämpötilaa.
Tietämättä NTC-vastuksen beta-arvoa on mahdoton arpoa mikä on sen vastusarvo -20 ja -35 asteen pakkasella. Vasta kun tiedät mitä ne resistanssit noissa lämpötiloissa ovat, voit menestyksellä kikkailla jotain.

Ellet ole jo vastuksia mitannut, sittenhän toki tiedät.
 

JKer

Tulokas
Liityn tähän sivusta, swegonin aparaatti hoitaa meilläkin ilmanvaihtoo. Noin vuoden vanha w4xs. Pari asiaa itselläkin mielen päällä laitteesta...
Pakkasten lauhduttua alle kymmenen asteen, hämmästelin etuvastuksen aktiivista päälläoloa noin 35%käytöllä. Mitään kriteereitä sille ei mielestäni ollut, kaikki lämmöt kanavissa hyvät, paitsi tulolämpö joka kohosi em.syystä yli tavoitteen noin neljän asteen verran. Tätä oli jatkunut jo useamman tunnin ajan. Pari napsua poistoo pienemmälle, ei oikein vaikutusta asiaan. Buuttasin koneen paneelista ja sen jälkeen kaikki ylilämmitykset poistuivat ja laite toiminut niinkuin pitääkin tähän hetkeen saakka. Muistelen että jossain esitteessä valmistaja kehuu oppivaksi ja älykkääksi laitteeksi. Oppiiko siis huonoille tavoille ja boottaus palauttaa ruutuun hetkeksi?

Liesikuvun kanavakytkennästä tulee yksi kysymys. Tällä hetkellä se on kytketty liesiyhteeseen koneen päällä. Tähän kanavaan on aikoinaan rakennusaikana kytketty myös wc-poisto. Keittiössä ei yleispoistoa, liesikuvun läpässä taitaa olla pari reikää aukaistuna.
Kannattaisiko muuttaa kytkentä siten että liesikanava vaihdetaan poistokanavaan koneen päällä. Tämä olisi kohtuu helppoa koska laite sijaitsee lämpimällä ullakolla, lattialla jalustan päällä ja kaikki kanavat koneen päällä näkyy.
 

milk

Tulokas
Meillä vanhempi R120 Premium, ilman mitään sähköpattereita. Mitenköhän tuosta ilman Modbus-ohjausta huomaisi mahdolliset huurteenpoisto-ongelmat? Noin korvakuulolta tuntuisi pöhisevän ihan tasaisesti (nyt kun laakerit kunnossa) asetusten mukaan, tehostaa jos valitsee manuaalisesti tilan (ei kosteusanturia laitettuna).

Löytyy tosiaan neljä lämpötila-arvoa mittauksista, yksi lienee jäteilman lämpötila.
Olikos tietoa saako tähän R120 suoraan tuon RS-485:n kiinni kaapeloimalla, vai pitääkö ostaa joku Swegonin kikkula? Toiveena on, että tästä saisi jotenkin tolkullisesti toimivan omalla ohjauksella.

On nimittäin ollut monenlaista painia nyt pakkasjakson aikana tämän koneen kanssa. Mm. ankara alipaine kun tuloilmapuhallin säästöliekillä ja piipusta savun haju sisään. Lisäksi oli tuota spekulaatiota meneekö lämmönvaihdin jäähän. Kyllä menee, ainakin meidän taloudessa. Tuli käytyä ~-25 asteen pakkasella saunassa (5 henkeä). Pakkasjaksolla lämmönvaihdin on käynyt pariin otteeseen sisällä sulamassa. Ja on kondenssivesi letkuunkin kertynyt tavaraa. Harmillisesti on joku asentanut laitteen ilman vatupassia, joten vedet kastelee ensin etuoven ja äänieristeet ennen kun päätyvät takareunan poistoaukkoon.

"offtopic": mistä laakeri(t)? lämmönvaihtimen laakeri oikeakätisessä mallissa jäteilma/ulkoilma puolella alkaa olemaan entinen.

Viisainta olisi varmaan laittaa koko laite vaihtoon.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kaikki R120 dokumentaatio viittaa gatewayn käyttöön. Mutta eihän se tietysti sinänsä yllättäisi, jos siitä rj9 laitekaapelista löytyisi modbus. Oma veikkaus on, että johdosta löytyy joku tasajännite kahdesta johdosta, ja jäljelle jäävät on sitten rs485 modbus.

Koska ei ne jaksa kahta systeemiä rakennella.
 

repomies

Hyperaktiivi
Pieniä havaintoja Casa R5 energiankulutuksesta. Laitoin koneen Tuya pistorasiamittarin perään. Siinä ei energiamittaus aluksi pelannut ensinkään, mutta nyt tuo oli herännyt eloon, kun nillitin asiakaspalveluun ohjeiden mukaisesti. Aika tuimat on lukemat pakkasella. Eilen kone vei melkein 10kWh. Se on todella paljon, vuorokauden keskilämpötila oli ehkä -12 tai -13.

En suosittele kiinasta tilattuja tuya-pistorasioita kuin vikavirtasuojattuihin pistorasioihin. Maadoituskarvat laitteen, tuyan ja talon pistorasian välillä yhdistää joku noin about huonolaatuista verkkojohdon parikaapelin johdonpaksuutta vastaava hitujohdin. Järkyttävä viritys. Kyllä olisi tukesille oikeita töitä tarjolla noiden pöyhimisessä.

Toisaalta korkea kulutus on oma valinta. Vaihtoehtona on antaa huurteenpoiston tehdä omiaan, ja antaa maalämmön lämmittää rakenteiden läpi imetty pahanhajuinen ilma.

Taidan ennemmin maksaa kovempaa sähkölaskua. Jälkilämmityksen voi tietysti ottaa poiskin, mutta myöskään ihan niin vilakka ilma, kuin mitä tuloilmaventtiileistä silloin saisi, ei kiinnosta. Nyt tuloilman lämpötila on säädetty 20 asteeseen, ja se ehtii jäähtyä matkalla siitä hieman. Sarjassamme mitä tekisin talossa toisin, olisi lämpimällä puolella kulkevat IV-putket, sekä poistot makuuhuoneissakin. Hyvin näkyy huoneiden co2 pitoisuudessa öisin, onko ovi auki, vai kiinni. Käytännössä kaikki yöt IV tehostus on päällä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sarjassamme mitä tekisin talossa toisin, olisi lämpimällä puolella kulkevat IV-putket, sekä poistot makuuhuoneissakin. Hyvin näkyy huoneiden co2 pitoisuudessa öisin, onko ovi auki, vai kiinni. Käytännössä kaikki yöt IV tehostus on päällä.
Kyllä CO2 täälläkin nousee jos ovi on kiinni. Siirtoilmareitin (oven alarako) koko varmaan vaikuttaa mutta oleellisempaa lienee se että kun ovi on auki niin CO2 taitaa jatkaa matkaansa vapaasti. Eikös kaasujen pitoisuudet pyri tasapainotilaan? Eli vaikka huoneessa olisi myös oma poisto, niin tilanne ei siltikään olisi sama kuin että jos ovi on auki.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kyllä CO2 täälläkin nousee jos ovi on kiinni. Siirtoilmareitin (oven alarako) koko varmaan vaikuttaa mutta oleellisempaa lienee se että kun ovi on auki niin CO2 taitaa jatkaa matkaansa vapaasti. Eikös kaasujen pitoisuudet pyri tasapainotilaan? Eli vaikka huoneessa olisi myös oma poisto, niin tilanne ei siltikään olisi sama kuin että jos ovi on auki.
Voi olla noinkin. Ylipäätään ilmaa raskaamman CO2:n luulisi vajoavan lattialle ja leviävän ovien alta. Mutta omassa talossa ovet eivät taida vuotaa sisältä aivan tarpeeksi, tai ehkä pieni CO2 pitoisuus ei vajoa alas samaan tapaan.

Voisi olla mielenkiintoista mittailla CO2-pitoisuutta eri korkeuksilla huoneessa. Näkyykö eroa, vai ei.
 

milk

Tulokas
Kaikki R120 dokumentaatio viittaa gatewayn käyttöön. Mutta eihän se tietysti sinänsä yllättäisi, jos siitä rj9 laitekaapelista löytyisi modbus. Oma veikkaus on, että johdosta löytyy joku tasajännite kahdesta johdosta, ja jäljelle jäävät on sitten rs485 modbus.

Koska ei ne jaksa kahta systeemiä rakennella.
Ei ollut muistiinpanovehkeitä, mutta jotain tällaista siellä oli karvoissa luettavissa:
- -1.6V
- 0V(GND
- +1.7V
- +3.7V

Referenssit suhteessa tuohon minkä valitsin maakarvaksi. Pitää käydä vielä uusintakierros ja ottaa kunnon muistiinpanot. Mutta ymmärsinkö oikein että olisi pitänyt pari samaa jännitetasoa löytyä ? Yleismittarilla suhteellisen stabiileita olivat kaikki mitatut jännitteet.
 

repomies

Hyperaktiivi
Ei ollut muistiinpanovehkeitä, mutta jotain tällaista siellä oli karvoissa luettavissa:
- -1.6V
- 0V(GND
- +1.7V
- +3.7V

Referenssit suhteessa tuohon minkä valitsin maakarvaksi. Pitää käydä vielä uusintakierros ja ottaa kunnon muistiinpanot. Mutta ymmärsinkö oikein että olisi pitänyt pari samaa jännitetasoa löytyä ? Yleismittarilla suhteellisen stabiileita olivat kaikki mitatut jännitteet.
Jos "-1.6" olisi maa, niin sitten tyrkyllä olisi noin about 5V sekä 3.3V. Molemmat aika normaaleja ehdokkaita, ohjauspaneeli saattaa käyttää kumpaa tahansa.

Modbus on erotussignaali ja sen kai pitäisi toimia suht erilaisilla jännitetasoilla (-7.. +12) maatasoon nähden.

Aika turvallisesti voit siis noiden väliltä kytkeä rs485 dongleen. Mutta kyllä oskilloskoopilla varmaan pääsisi helpommin eteenpäin, kuin arpomalla. Sen lisäksi että joudut arpomaan piuhat niin ainakin myös nopeuden. Muuttujia tulee paljon. Jos saisi skoopin kiinni piuhoihin, ja katsoisi mitä tapahtuu kun ropeltaa näyttöä, niin sieltä saattaisi löytyä sekä oikeat piuhat että nopeus.
 
Viimeksi muokattu:

milk

Tulokas
Jos "-1.6" olisi maa, niin sitten tyrkyllä olisi noin about 5V sekä 3.3V. Molemmat aika normaaleja ehdokkaita, ohjauspaneeli saattaa käyttää kumpaa tahansa.

Modbus on erotussignaali ja sen kai pitäisi toimia suht erilaisilla jännitetasoilla (-7.. +12) maatasoon nähden.

Aika turvallisesti voit siis noiden väliltä kytkeä rs485 dongleen. Mutta kyllä oskilloskoopilla varmaan pääsisi helpommin eteenpäin, kuin arpomalla. Sen lisäksi että joudut arpomaan piuhat niin ainakin myös nopeuden. Muuttujia tulee paljon. Jos saisi skoopin kiinni piuhoihin, ja katsoisi mitä tapahtuu kun ropeltaa näyttöä, niin sieltä saattaisi löytyä sekä oikeat piuhat että nopeus.
Kiitos! Pitänee ottaa skooppi lainaan ja tutkia minkälaista liikennettä siellä näkyy.
 

pjr

Aktiivinen jäsen
Kiitos! Pitänee ottaa skooppi lainaan ja tutkia minkälaista liikennettä siellä näkyy.
Oisko tuosta apua? Siinä on koodin kirjottaja selvittäny jo osan liikenteestä.
Lähettelin tarkentavia kysymyksiä hälle maililla niin tosiaan liikenne napattu tuosta iv-koneen ja ohjauspaneelin välisestä väylästä.

 

mika.m

Tulokas
Taas olisi pakkaskelejä tiedossa, niin tein tuommoisen pikaratkaisun kokeeksi, noista mitä nyt sattui löytymään.
Kellokytkin laittaa sähköt päälle tunnin välein ja 12v muuntajalla sähköt releelle. Rele ohjaa ulkoista takkatoiminnon io:ta.
Asetuksista takkatoiminnon ajaksi 56min.
Eli pitäisi tehdä sulatusta n. 4min tunnin välein.
Kellokytkin irti seinästä, kun kelit lauhtuu.

1000023830.jpg
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Huurtumisen esto oli aktivoitunut taas noin -12 asteessa. Onneksi on toimivia keinoja eston hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi.

Riittääköhän tuo 4 minuuttia sulattamaan mahdollista huurretta?
 
Back
Ylös Bottom