Jos investoisin uudestaan tonnitolkulla isoon lämpökeräinkenttään, niin kyllä mä sinne ihan oikeat lämmönsiirtonesteet sisään laittaisin. Ainakaan alumiinisten tasokeräimien kanssa korroosioriskiä en ottaisi. Eipä tarvitsisi sitten pelätä jäätymistäkään. Ja kilowatteja saisi kerättyä jopa pakkaskeleillä, kun nesteet lämmettyään pistää pumpun pyörimään. Maalis-Huhtikuu on minulla ollut tuottoisin kuukausi (rahassa mitattuna) kun lämmitystarvetta vielä on ja riittää kylmää vettä lämmitettäväksi. Touko-Kesäkuussa on usein ollut pilvisempää kuin Huhtikuussa, joten ero kuukausien välillä on yllättävän pieni.
Lämpöakku kellariin
- Viestiketjun aloittaja Jule
- Aloituspäivämäärä
kätevä laskinhttps://1plus1.fi/hyoty/veden-lammitysenergialaskuri/
Näppärä laskin kyllä. Tässä voisi olla kanssa yksi simulaatio, eli olisi tuollainen 200m3 luokkaa oleva varaaja ja sitä veivattaisiin lämpöpumpun toimintalueen sisällä, jolloin häviöt ei kasva hurjiksi.
Ja siten, että keskimääräinen hinta per tuotettu kWh olisi 2 senttiä (eli esim. COP 4:llä ostosähkö 8 senttiä siirtoineen ja veroineen). Vaikka varastoon ei saisi "kuin" 7000kWh, niin sillä saisi melkoisesti joustoa tuotannon ja kulutuksen suhteen.
Ja vuotuinen lämmityksen sähkölasku ei kovin suureksi päätyisi jos "per" 7 MWh laskua tulisi 139 euroa. Kooltaan tuollainen 200m3 allas olisi esimerkiksi 2,5m x 9m x 9m. Mielestäni ei mikään mahdottoman suuri.
2,5m
Viimeksi muokattu:
Sehän olisikin se juttu, että keruupiiri voisi olla melkeinpä vain rullalla pihalla, jos sitä käytettäisiin vain kesällä kun aurinkopaneelit tuottaa. Kilometri putkea auringossa, niin kyllä se siinä lämpenee.
Tosin iso VILP antaisi kyllä erittäin hyvällä COP:lla kanssa silloin. Eihän nuo isot VILP:t hurjasti maksa, jos kiiinalaisia vehkeitä ostetaan. Kyllä nekin huhtikuu-lokakuulla varmasti hyvin pelaa.
Tosin iso VILP antaisi kyllä erittäin hyvällä COP:lla kanssa silloin. Eihän nuo isot VILP:t hurjasti maksa, jos kiiinalaisia vehkeitä ostetaan. Kyllä nekin huhtikuu-lokakuulla varmasti hyvin pelaa.
suuret lämmöt 600 c välitysaine esim. öljy ja lämpö varastoituna esim. juoksuhiekkaan. En nyt oikein keksi mitä etua MLP antaisi tuollaisessa kesäkäytössä. Kyllähän ilmasta sitä energiaa saa paljon enemmän revittyä kesällä kuin maasta, maalämmön ideahan on se että cop pysyy hyvänä myös kovilla pakkasilla kun se maan lämpötila pysyy ympäri vuoden melko vakaana.
Näinhän se on. Kyllä tuollainen R290 PowerWorld/ U-Energy olisi kova sana lataamaan varastoa.
VILP COP on aikalailla hyvä kun heinökuun helteillä päästelisi menemään. Paneeleita jonkun 6-8kWh edestä ja kovaa ajoa vaan.
Ja tässä on sekin että vaikkapa juuri nyt kannattaisi kone taas pistää kovaan ajoon kun lauantain keskihinta tammikuulla on pari senttiä. Ei jäisi per kWh paljon hintaa kun ajaisi tod.näk. maanantai aamuun asti täydellä teholla lämpöä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No taas alkaa tulla vaihteeksi soveltamista sivuavia ajatuksia. Varaajalla saa paljon aikaan eikä sen tarvitse olla välttämättä hirvittävän iso. Kyllähän tuhansien litrojen varaajalle toki hintaa tulee ja jos VILPissäkin on tehoja, senkin hinta vähän nousee. Pysyn kyllä edelleen näkemyksessäni että se varaajan näköinen talon keskelle. Muutaman päivän tarpeet siihen voisi saada. Kannattavuus voi olla hakuisessaan mutta sillä saisi siirrettyä pumppausta todellakin halvemmalle sähkölle ja lämpimämpiin olosuhteisiin. 3 päivääkin olisi jo aika hyvä varaaja.
Talon keskelle voisi saada toki varaajan, mutta en ymmärrä miksei talon alle kun se on joutotilaa jos ei kellaria halua.?
Vaikka tekisi 50m3 niin eihän se ole kuin 2m syvä ja 5m leveä ja pitkä. Ei tuollaisen teko olisi homma eikä mikään.
Suoraan sanoen ketuttaa että ei ollut vielä niin viisas kun taloa rakensi. Meilläkin tåyttöjä tehtiin sen verran että todella isokin varasto olisi talon alle tullut kun olisi jättänyt täytöt vähemmälle ja tehnyt lämpövaraston sen sepeliajon sijasta.
Vaikka tekisi 50m3 niin eihän se ole kuin 2m syvä ja 5m leveä ja pitkä. Ei tuollaisen teko olisi homma eikä mikään.
Suoraan sanoen ketuttaa että ei ollut vielä niin viisas kun taloa rakensi. Meilläkin tåyttöjä tehtiin sen verran että todella isokin varasto olisi talon alle tullut kun olisi jättänyt täytöt vähemmälle ja tehnyt lämpövaraston sen sepeliajon sijasta.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Hankalin mahdollinen paikka talossa siellä alla. Eikä se vesi altaassa pysy, lämpö vielä huonommin. Hapekas vesi ja hapertuva allas, jonka lämpöliikkeet rikkovat yhdessä betonin vanhenemisen ja raudoituksen ruostumisen kanssa. Usko pois.
Tiivis rautapytty sitä vastoin:
Rautainen pyöreä pytty:
Tiivis rautapytty sitä vastoin:
Rautainen pyöreä pytty:
- Olisi oikein käytettynä ikuinen
- Jää lämmönsiirtovaihe pois.
- Pyöreänä rautasäiliö luultavasti halvempikin kuin betonista valettu
- Voi tehdä pajalla valmiiksi ja jopa koeponnistaa, tiiveys ei jää uskon asiaksi.
- Suorastaan tykkää pienestä paineesta, juuri pyöreänä.
- Lämpöhäviöt muodon vuoksi pienemmät ja suuntautuvat hyödyksi taloon.
- Ei lahota taloa siinä päällä eikä ympärillään
Huollon kannalta jokin uima-altaan kaltainen rakennelma pihalla olisi paljon vähemmän riskialtis, jos vain tonttia on riittävästi. Rakentaminen on myös tyypillisesti helpompaa, jos säiliön korkeusaseman saa ylemmäs. Yläpuolen eristeet eivät välttämättä järkyttävästi lisää maksa, vaikka ulkosalla paksumpia joutuukin käyttämään. Sivuille johtuvat häviöt tuskin talon ulkopuolella muodostuvat talon alustaa suuremmiksi. Voisihan rakennelman yläosasta myös tehdä varsinaisen uima-altaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kaikki "kantikkaat" ovat kalliita, koska niissä on tukia, yhteitä ja kierukoita, lisäksi eristyskin valmiina ja suojakuorikin. Vaikea hintaa arvailla. Pelkkä pytty: rauta siinä euron kilo, tekeminen vähintään toisen, jonkun pitää se tietty suunnitellakin, kuten se betoninenkin. 3 mm varmaan voisi olla minimi, 5 mm jo tosi hyvä. Nosturikin tarvittaisiin ja itsehän se pitäisi eristää. Laske mitä tuo painaisi. Päätyjä voi tehdä kuperia painosorvaamalla vaikka minkä kokoisia mutta saattaa niissäkin jotain std mittoja olla myös tarjolla.
Mutta jos periaatteen nimissä, ei siitä nyt varmaan suhteessa koko taloon posketonta lisähintaa, siitä pelkästä rautapytystä. Tosi jeppe saattaisi löytää romuna sopivan vanhan säiliön. Silloin se hinta on ehkä 10 s/kg + rahti, siitä vaan pesemään, maalaamaan ja siistimään. Rautaa on helppo hitsata, jos jotain haluaisi poistaa. Jopa lyhentäminenkin olisi ihan realistista.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Laskin tässä lieriömäisen mukaan budjettimielessä eli pyöreillä päillä tilavuus putoaisi. Alle jalka vähän kuin nestekaasupullossa, pohja ja jalka paksumpaa kuin muuten. Kaksikerroksiseen taloon keskelle ja katon läpi pää ullakolle.
h=5 m
Ø 3,7 m
Tilavuus noin 50 m3 ja paino nelisen tonnia.
h=5 m
Ø 3,7 m
Tilavuus noin 50 m3 ja paino nelisen tonnia.
| LIERIÖ | MITTA | Pinta-ala | Vahvuus | Paino kg | |||
| Korkeus | 5 | m | |||||
| Vaipan Ø | 3,7 | m | 58,1 | m2 | 5 | mm | 2266 |
| Kansi Ø | 3,7 | m | 10,7 | m2 | 5 | mm | 419 |
| Pohja Ø | 3,7 | m | 10,7 | m2 | 8 | mm | 671 |
| Jalka Ø | 3 | m | 6,6 | m2 | 10 | mm | 515 |
| Jalan korkeus | 0,7 | m | |||||
| Paino yhteensä | 3870 | kg | |||||
| Tilavuus | 53,7 | Kuutiometriä | |||||
| Pinta-ala | 79,6 | Neliömetriä |
Viimeksi muokattu:
Eli karkeasti motti vettä lämpenee 1 asteen 1,163 kWh:lla. Kerroin on tarkka arvo ja tulee suoraan SI-järjestelmästä. Motti tarkoittaa 1000 kg, vaikkei vesi niin painavaa olekkaan. Jos varastointi aineena käyttää muuta kuin vettä niin pitänee käyttää ko. aineen tilavuuden lämpökapasiteettia, esmes märkä savi/siltti on lähes yhtä hyvä kuin vesi.kätevä laskin
Laskurissa hyvä puoli on se että joutuu miettimään mitkä ovat alku- ja loppulämpötilat. Alle 30 C lämpö alkaa olla aika hyödytöntä lämmityksen kovalla pakkasella. Omat patterit vaatii 55 C kun pakkasta on -20 C. Mitään puhallin härveleitä en asuintiloihin halua, helläsärö vielä vähemmän.
Matalalämpöä vois hyödyntää autotallin tai -katoksen peruslämmitykseen ja ehkä pihakäytävien sulana pitoon. Jos varaajan ala lämpö menee jopa miinukselle niin dT suurenee hurjasti mutta paljonko se haittaa varaajan lataamista?
Nyt kun panelien hinnat ovat laskeneet niin diu-meiningillä paneelisähkön hinta putoaa 1 - 3 cnt tasolle. Jos paneeleilla käyttää vilppiä kesän lämmössä niin kerätyn lämmön kWh hinta on aika edullista.
Purettujen huoltoasemien säiliöitä oli joskus "tarjouksessa" lähes pois kuljetuksen hinnalla, taisivat kooltaan olla 20 - 30 m3.
Eräällä pajalla tehtiin 20 kuution säiliö. Sen tiiveyttä piti sitten vedellä testata. Kun säiliö ei päivässä täyttynyt niin jätettin "kraana" auki yöksi. Aamulla oli hurja näkymä kun säiliön alta oli tuki pettänyt ja säiliö pohjastaan revennyt.
Tulipa mieleen, jottakun se varaaja on sielöä talon alla ja väistämättä vuotaa lämpöä ylläolevaan asuntoon, se lisää asunnon jäähdytystarvetta pitkälle syksyyn, kannattaa se ilmastointilaitekin toteuttaa niin että sen lämpö työnnetään varaajaan, normaaliin ulos siietämisen sijaan.
Jäähdytyksen pitää vaan olla sellainen että se kykenee vielä ~80°C varaajalämmöllä jotain jäähdyttämään.
Tuon 3m korkeuden otin alunperin lähtökohdaksi siksi että ajattelin sen olevan vielä suhtellisen helppo kaivaa. Esim 5m. syvä kellaritila on jo hankalampi, ja vaatii isompaa kaivuria.
Jos tuon toteuttaisi kellarista asunnon läpi nousevana sylinterinä, niin se kyllä veisi jo melkoisen pinta-alan talon keskeltä, mutta eihän se tietusti mahdoton olisi. Kellarin lattiasta tulisi jonkinverran kalliimpi, koska sylinteri toisi pistekuormaa aika paljon enemmän.
Sehän on nyt selvää että tuollaista 300m3 terässäiliötä ei kannata tehdä josssin muualla ja tuoda kokonaisena, joten se pitää tehdä paikanpäällä, mutta ei tuo kai ylitsepääsemätön ongelma ole, mutta kyllähän tuo väistämättä tulisi suunnilleen sen terässäiliön hinnan verran kalliimmaksi.
Onko uima-altaiden rakenteissa sitten yleensä ilmennyt ongelmia? Mä olen käsityksessä että niissä remontoidaan ensisijaisesti pintamateriaaleja, eikä varsinaista altaan runkoa.
Se on tietysti selvä että säiliö pitää olla ylöspäin tiivis, niin ettei höyrytä taloa pilalle, jokin, esim. 0,1bar paineensieto laitoksen katolla pitää olla.
Jäähdytyksen pitää vaan olla sellainen että se kykenee vielä ~80°C varaajalämmöllä jotain jäähdyttämään.
Tuossa mun visiossa jossa tehdään täysi vuodenaikavarasto sen pitäisi olla 3m korkeana jokseenkin asunnon kokoinen (ts. 100m2 asuntoon n.300m3 varaaja), jos tekisi kellarin ja sinne pyöreän astian, niin sen pitäisi olla aika paljon korkeampi jotta saman tilavuuden saavuttaisi. Lisäksi sen kellarin seinät olisivat rakenteellisesti oikeastaan ihan saman hintaiset vaikka kellarissa olisikin terässäiliö.Hankalin mahdollinen paikka talossa siellä alla. Eikä se vesi altaassa pysy, lämpö vielä huonommin. Hapekas vesi ja hapertuva allas, jonka lämpöliikkeet rikkovat yhdessä betonin vanhenemisen ja raudoituksen ruostumisen kanssa. Usko pois.
Tiivis rautapytty sitä vastoin:
Rautainen pyöreä pytty:
Minusta tuntuu, että menetys ei ole ollut suuren suuri
- Olisi oikein käytettynä ikuinen
- Jää lämmönsiirtovaihe pois.
- Pyöreänä rautasäiliö luultavasti halvempikin kuin betonista valettu
- Voi tehdä pajalla valmiiksi ja jopa koeponnistaa, tiiveys ei jää uskon asiaksi.
- Suorastaan tykkää pienestä paineesta, juuri pyöreänä.
- Lämpöhäviöt muodon vuoksi pienemmät ja suuntautuvat hyödyksi taloon.
- Ei lahota taloa siinä päällä eikä ympärillään
Tuon 3m korkeuden otin alunperin lähtökohdaksi siksi että ajattelin sen olevan vielä suhtellisen helppo kaivaa. Esim 5m. syvä kellaritila on jo hankalampi, ja vaatii isompaa kaivuria.
Jos tuon toteuttaisi kellarista asunnon läpi nousevana sylinterinä, niin se kyllä veisi jo melkoisen pinta-alan talon keskeltä, mutta eihän se tietusti mahdoton olisi. Kellarin lattiasta tulisi jonkinverran kalliimpi, koska sylinteri toisi pistekuormaa aika paljon enemmän.
Sehän on nyt selvää että tuollaista 300m3 terässäiliötä ei kannata tehdä josssin muualla ja tuoda kokonaisena, joten se pitää tehdä paikanpäällä, mutta ei tuo kai ylitsepääsemätön ongelma ole, mutta kyllähän tuo väistämättä tulisi suunnilleen sen terässäiliön hinnan verran kalliimmaksi.
Onko uima-altaiden rakenteissa sitten yleensä ilmennyt ongelmia? Mä olen käsityksessä että niissä remontoidaan ensisijaisesti pintamateriaaleja, eikä varsinaista altaan runkoa.
Se on tietysti selvä että säiliö pitää olla ylöspäin tiivis, niin ettei höyrytä taloa pilalle, jokin, esim. 0,1bar paineensieto laitoksen katolla pitää olla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos tuommoisen käyttöfilosoviaa pohtii, niin kyllä tuolla olisi etuja saavutettavissa. Hankintakustannukseen todella pitää lisätä tuo taloa täyttävä vaikutus, eli koko pytingistä pitää tehdä hiukan suurempi. Tuon säiliön muodon saisi järkeväksi jos se olisi vähintään 2 kerrosta korkea tai yksikerroksisessa ulottuisi vesikattoon saakka.
Mutta jos tuommoista lämmittäisi VILPillä, lämmityksen korkeampaan lämpötilaan voisi tehdä suhteellisen leudolla kelillä, talvellakin noin nollakelillä ja lähes siirtohinnalla. Sitten sen järjestelmän pitäisi mahdollistaa lämmitys ikään kuin suoraan sillä VILPillä, jotta tämä työllä ja tuskalla tehty ~50 asteinen latinki odottaisi kallista sähköä ja pakkasia. Jos luotto piisaisi, että kummempia pakkasia ei enää tule, voisi vapaasti pelata sähkön hinnan ja sään mukaan ja kyllä tuolla nyt jotain etua saisi. VILPin pitäis olla aika iso, sanotaan nyt ~2x se lämmöntarve esim. ~-15 °C, jotta melko kylmälläkin ilmalla voisi öisin jäähtymistä oleellisesti hidastaa ja latailla välikeleillä kohtuu lyhyessä ajassa.
Mutta jos tuommoista lämmittäisi VILPillä, lämmityksen korkeampaan lämpötilaan voisi tehdä suhteellisen leudolla kelillä, talvellakin noin nollakelillä ja lähes siirtohinnalla. Sitten sen järjestelmän pitäisi mahdollistaa lämmitys ikään kuin suoraan sillä VILPillä, jotta tämä työllä ja tuskalla tehty ~50 asteinen latinki odottaisi kallista sähköä ja pakkasia. Jos luotto piisaisi, että kummempia pakkasia ei enää tule, voisi vapaasti pelata sähkön hinnan ja sään mukaan ja kyllä tuolla nyt jotain etua saisi. VILPin pitäis olla aika iso, sanotaan nyt ~2x se lämmöntarve esim. ~-15 °C, jotta melko kylmälläkin ilmalla voisi öisin jäähtymistä oleellisesti hidastaa ja latailla välikeleillä kohtuu lyhyessä ajassa.
Tuohan riippuu eristeistä. 300mm on jo sen verran että eipä iso lämpökuorma tulisi. Vrt. Varaajat alle 100mm ja kädellä ei pinnasta paljon mitään tunne
Betonista tehdään paljon säiliöitä. Vesitiivis betoni on hyvä runkoon ja se polyurea pinnoitteella
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei tehdä säiliöitä juurikaan. Tehdään yleensä altaita, joissa on paljon pohjaa ja vähän seinää, yleensä ei kattoa ollenkaan.
Säiliön näköisiä olen nähnyt vain raudasta, rst ja muovista tehtyinä. Sitten on noita vesitorneja. Jos on mahdollista iskeä jokin pajalla rakennettu, kyllä se kilpailukyky on varsin hyvä paikalla rakentamisen vaihtoehtoihin. Suurissa tätä mahdollisuutta ei ole.
Rautatiinun valmistus helpottuu, jos se Ø on semmoinen, että tulee vain niitä pyöreitä saumoja eli levy ylettyy koko täyden ympyräkiekan.
Ohessa (saksankielinen) video sveitsiläisten kehittelemästä kemiallisesta lämpöakusta, josta oli toisessa ketjussa aikaisemmin keskustelua, http://tv.empa.ch/empa_tv_natronlauge-20180119.m4v.
Tuollainen olisi vaihtoehto tässä puheena olevalle lämpövarastolle ja etunahan on pienempi koko (ehkä luokkaa kolmasosa tai puolet vesivarastosta) ja se, ettei energia häviä varastointiaikana (lämpö tuotetaan kemiallisella reaktiolla vasta käyttövaiheessa). Videossa on käytetty varaston lataukseen tyhjiöputkikeräintä, mutta aurinkopaneeli+sähkövastus olisi ehkä jopa halvempi ratkaisu ainakin Suomen oloissa? Jäähdytysratkaisuna ladattaessa ja lämpöpumppausratkaisuna on maalämpö, mutta lämpöpumppauksen merkitys ei ole tässä kovin ratkaiseva (huonohko COP prosessiperiaatteesta johtuen) ja lämpöä saa yli puolet teoreettisesta maksimista myös reaktiosta ilman lämpöpumppaustakin. Kesällä Suomessa on sen verran viileää, että latausvaiheessa haihdutusjäähdytys tai jopa viilennys ilpillä tms. voisi toimia auringon paistaessa. Tuulisähkön tapauksessa ja talvella ulkoilmakin lienee riittävän viileää.
NaOH pidetään suljetussa säiliössä samoin kuin vesi. Tavanomaiset muovit (PE, PVC tms.) taikka rautakin sietävät moista alkaliliuosta (tavallinen rauta olettaen, että NaOH:ssa ei ole epäpuhtautena merkittävää määrää esim. NaCL:ää). Videon koesysteemit toki ovat haponkestävää tavaraa tms. Alumiinia ei voi käyttää missään kohtaa tekemisissä liuosten kanssa.
Tuollainen olisi vaihtoehto tässä puheena olevalle lämpövarastolle ja etunahan on pienempi koko (ehkä luokkaa kolmasosa tai puolet vesivarastosta) ja se, ettei energia häviä varastointiaikana (lämpö tuotetaan kemiallisella reaktiolla vasta käyttövaiheessa). Videossa on käytetty varaston lataukseen tyhjiöputkikeräintä, mutta aurinkopaneeli+sähkövastus olisi ehkä jopa halvempi ratkaisu ainakin Suomen oloissa? Jäähdytysratkaisuna ladattaessa ja lämpöpumppausratkaisuna on maalämpö, mutta lämpöpumppauksen merkitys ei ole tässä kovin ratkaiseva (huonohko COP prosessiperiaatteesta johtuen) ja lämpöä saa yli puolet teoreettisesta maksimista myös reaktiosta ilman lämpöpumppaustakin. Kesällä Suomessa on sen verran viileää, että latausvaiheessa haihdutusjäähdytys tai jopa viilennys ilpillä tms. voisi toimia auringon paistaessa. Tuulisähkön tapauksessa ja talvella ulkoilmakin lienee riittävän viileää.
NaOH pidetään suljetussa säiliössä samoin kuin vesi. Tavanomaiset muovit (PE, PVC tms.) taikka rautakin sietävät moista alkaliliuosta (tavallinen rauta olettaen, että NaOH:ssa ei ole epäpuhtautena merkittävää määrää esim. NaCL:ää). Videon koesysteemit toki ovat haponkestävää tavaraa tms. Alumiinia ei voi käyttää missään kohtaa tekemisissä liuosten kanssa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuommoisen ~50 kuutioisen rautasäiliön villi hinta-arvaus painoon perustuen voisi olla siinä 15 000 € luokkaa. Siihen pitää olla sitten kierukkalaippaa ja putken lähtöä. Rakenne on ns. yksinkertainen rautarakenne. Maalaus, koeponnistus, varustelu, eristykset jne tietty maksavat myös jos niitä teettää. Kyllä se allaskin maksaa. Kysy hintaa jos asia oikeasti kiinnostaa. Ei ne pajalla oikeastaan muuta tarvitse arvioon kuin että on säiliö, tilavuus, Ø, korkeus ja paino. Paino on noista se tärkein. Hintaa voisi pudottaa jos se vaan tehdään, ei koeponnisteta jne. Koeponnistus vedellä on ongelmallinen, koska pytty jää märäksi ja on altis ruostumiselle. Itse koeponnistaisin ensin ilmalla omassa pihassa ja vedellä lopullisella paikalla ja räppäisin puikolla jos jostain vuotaisi. Vuodon todennäköisyys on realistinen mutta sanoisin että suurempi todennäöisyys että ei vuoda mistään kuin että joutuu korjaamaan.
No eihän tuon kirjaimellisesti tarvitse säiliö ollakaan, vaan allas riittää. Jos siitä tekee ihan umpisäiliön, sinne saa kyllä laittaa ihan tautisen kokoisen paisunta-astian, kun altaalle riittää pieni hengitysputki.
Muutaman kerran vieraillut tuollaisen sisällä ja kyllä sellaisen vesitiiviiksi saaminen edellyttää jotain säkkiä sisään. Usein päällisinpuolin ihan ehjänkin näköinen kontti on sisältä katsottuna kuin oltermannia.
Jos u arvo on 0,09 ja johtumispintaa on 100m2, 60° lämpötilaerolla se on jatkuva 540W lämmitysteho. Eihän tuo tietysti iso teho ole, mutta ei nyt ihan täysin merkityksetönkään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo paisunta on kyllä sinällään mielenkiintoinen juttu järjestettäväksi. Sehän paisuu kuutiokaupalla. Avopaisunta merkitsee tuon pöntön tuhoa, jos se on rautaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En jaksa uskoa että semmoinen kestäisi kovin korkeita lämpötiloja. Ilmeisesti päästää happea lävitseen joten pitäisi käyttää hapekkaana, joka nyt ei mahdotonta toki ole. Tarkoitus kai olisi rakentaa talo tämän päälle tai ympärille. Edellyttäisi raudatonta lämmitysjärjestelmää tai vaihtoehtoisesti lämmönvaihtimen käyttöä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Halpa on kyllä tuo kontti.
Olisko nyt edes ajatuksen asteella kukaan oikeasti rakentamassa taloa lämpövarastolla tai värkkäämässä pihaan tämmöistä "pakkasjaksovarastoa"? Tuota hyötyä tuosta vesivarastosta voisi ehkä jotenkin simuloida toteutuneiden lämpötilojen ja sähkön hinnan mukaan. Suorat taloudelliset kiihokkeet osaa olla hakusassaan mutta jos riippumattomuudelle panisi painoa, ei tuo harrastuksena edes kovin kallis olisi.
Olisko nyt edes ajatuksen asteella kukaan oikeasti rakentamassa taloa lämpövarastolla tai värkkäämässä pihaan tämmöistä "pakkasjaksovarastoa"? Tuota hyötyä tuosta vesivarastosta voisi ehkä jotenkin simuloida toteutuneiden lämpötilojen ja sähkön hinnan mukaan. Suorat taloudelliset kiihokkeet osaa olla hakusassaan mutta jos riippumattomuudelle panisi painoa, ei tuo harrastuksena edes kovin kallis olisi.
Mä kyllä harkitsen sitä, käytännössä suurempi kysymys on toteutuuko rakennusprojekti johon tuo olisi tulossa. Jos rakennusprojekti toteutuu, ja maaperä ei estä tuota teen ainakin jossain mittakaavassa tuon kokeeksi.
E: luonnollisesti insinöörilläkin voi tuohon olla sanottavaa.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Romuna voisi saada 1-2 € kilo eli halvemmalla kuin teettämällä uuden mustasta. Romun hinta vaihtelee rajusti ja nyt on romu halpaa. Hitsaamista ei kannata pelätä jos johonkin reikään tuketta tarvitsee. Uuden teettäminen kannattaa tosiaan unohtaa.
Olisi kyllä kiintoisaa nähdä toteutus.
50 kuutioisen rautasäiliön koeponnistaminen ilmalla on jotain, mitä en olisi itse vieressä todistamassa (häiritsee tuo rauta-sana, koska eihän raudasta mitään valmisteta. Kyllä ne terästä on)
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä. Siinä on melkoisia voimia jos joku pettää
Kaarinalaisen Samin hurja hanke: talo joka lämpiää täysin auringolla!
Voiko omakotitalon lämmitys Suomessa koko vuoden perustua kesällä saatavaan aurinkoenergiaan, joka varastoidaan rakennuksen alle? Kaarinassa työmaalla uskotaan niin.
www.is.fi
Tuo on se kohde missä öljynjalostamon verran on haudattu putkia talon alle. Mutta hankkeen tekniikasta ei ole kuulunut mitään vuosiin. Kertoo paljon miten lopulta kävi.Kaarinalaisen Samin hurja hanke: talo joka lämpiää täysin auringolla!
Voiko omakotitalon lämmitys Suomessa koko vuoden perustua kesällä saatavaan aurinkoenergiaan, joka varastoidaan rakennuksen alle? Kaarinassa työmaalla uskotaan niin.
Kanadassa isomman taloyhteisön kausivarasto:
Olen tehnyt uima-altaan lasikuidusta, siihen tuli seinämävahvuudeksi 5 mm. Allas tukeutuu maata vasten mikä tässä varaajassakin olisi järkevää.Uudet 40HC kontit nyt 3900€ + alv.ja siinä tilavuus 76 m3
KONTIN MITAT
Ulkomitat
Pituus: 12192 mm, Leveys: 2440 mm, Korkeus: 2896 mm
Sisämitat
Pituus: 12032 mm, Leveys: 2352 mm, Korkeus: 2698 mm.
Kapasiteetti: 76,4 m3
50 m3 varaaja mitoilla 5*5*2 tekee vaippaa 90 m2 kansi mukaan lukien. Siihen menee kaksi tynnyriä hartsia ja 200 kg mattoa. Kustannus noin 3700 €. Eikä tarvitse miettiä tuliko purkista vedenpitävä. Laminointi eristeitä vasten.