Lämpöakku kellariin

pökö

Kaivo jäässä
Tuo on se kohde missä öljynjalostamon verran on haudattu putkia talon alle. Mutta hankkeen tekniikasta ei ole kuulunut mitään vuosiin. Kertoo paljon miten lopulta kävi.
Tekniikka on lämpöpaalut mihin lämpö ladataan auringolla ja puretaan maalämpöpumpulla, eli maalämpötalo tuo on. 10000 kWh sähkönkulutus. Paljon vai vähän passiivitaloon jossa MLP + aurinkolämpö, en osaa sanoa (täällä 9000, talo toki pienempi aktiivitalo)

Vastaavia paaluja testailtiin läheisessä kauppakeskuksessa mutten tiedä jäikö niitä käyttöön, lämpökaivoja porattiin sinne useita. Kauppakeskus sai jonki energiapalkinnon jonkin aika sitten

 

Mikki

Hyperaktiivi
"vuonna 2019 sähkönkulutus oli 10 000 kWh, josta ostettua sähköä oli 6 700 kWh ja itsetuotettua 4 000 kWh."

Tuollahan taisi olla iso aurinkokeräin autotallin kattoon integroituna. Mutta niin tai näin... Onhan 6700kWh noin isoon taloon todella våhån ostosähkönä. Ja luulen että nimenomaan se aurinkolämpö talon alle vietynä saa MLPn COPn huimalle tasolle suureksi osaa vuotta.
 

pökö

Kaivo jäässä
On siellä sähköpaneelitkin, niillähän saa ostosähkön vieläkin alemmas. Mutta sähkönkulutus tuossa tönössä on se 10000 kWh
 

pröö

Aktiivinen jäsen
kiertääkö se neste paalussa alas/ylös vai ei,
1706430183775.png
Jaa löyty kuva :rolleyes: https://ecowell.fi/ratkaisut/energiapaalujarjestelma/
 

Liitteet

  • 1706430000553.png
    1706430000553.png
    449,3 KB · Katsottu: 79
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
On siellä sähköpaneelitkin, niillähän saa ostosähkön vieläkin alemmas. Mutta sähkönkulutus tuossa tönössä on se 10000 kWh
10700kWh. Jos tuossa on mukana kaikki sähkö, niin eihän tuo paljon ole. Mutta! Eihän se olisi tuota enempää jos olisi normaali MLP+Kaivo+paneelit. Tämä olisi vain rajusti halvempi kuin tuo öljynjalostamo.

Se näissä nollaenergiataloissa on että lisätään hurjasti tekniikkaa ja silti kulutus ei käytännössä tipahda nimeksikään. Ikipäivänä nuo energiapaalut ei esim.maksa itseään takaisin.

Lisäksi kun talossa ei ole isoa varaajaa, ei ostosähkön hintaa voi optimoida kunnolla. Talviaikana.
 

pökö

Kaivo jäässä
10700kWh. Jos tuossa on mukana kaikki sähkö, niin eihän tuo paljon ole. Mutta! Eihän se olisi tuota enempää jos olisi normaali MLP+Kaivo+paneelit.

Se näissä nollaenergiataloissa on että lisätään hurjasti tekniikkaa ja silti kulutus ei käytännössä tipahda nimeksikään. Ikipäivä nuo energia paalut ei esim. Maksa itseään takaisin.
Jos nuo on osana muuta (pakollista) paalutusta?

Mutta mikä on tuo passiivitalon idea?

Se ympätään täyteen tekniikkaa, silti se kuluttaa mielestäni ihan liikaa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Eikös siinä jutussa sanottu, että lämmitys+käyttövesi on tuo 10000 kWh, käsitin että cop1 tehtynä.
Lämpöpumpulla otetaan paalukentästä lämpö

Rakennuksen lämmityksessä liuoksen lämpötilan muutos hyödynnetään lämpöpumpun avulla. Joutsentalon lämmityksessä hyödynnetään siis kesän aikana maahan varastoitunutta energiaa sekä maan sisältä peräisin olevaa geotermistä energiaa.
 

Tifo

Vakionaama
280 m2 oli tosiaan mainittu tekstissä, puhutaanko nyt rakennusoikeus neliöistä vai sisäneliöistä. Sekin vaikuttaa 2-kerroksisessa talossa äkkiä 15%. 280/250 tai 280/320?
 

Mikkolan

Vakionaama
Tuo Albertan Drake Landing on ollut oman savivaraajan innoittaja. Tuolla varaajaa ladattiin 3 vuotta että alkoi toimia toivotusti.
Onhan nuo paalut olevinaan se varaaja. Mutta en minäkään näiden kannattavuudesta ole ihan vakuuttunut.
Tuolla uponorin aatteita maavaraajan tiimoilta:
 

Jule

Vakionaama
Tuollainen talon paaluihin/talon alle varattava energia olisi varmaan ihan jees joissain spesiaalitapauksissa.. Esim eräs sukulainen asuu postikortin kokoisella tontilla päijännetunnelin päällä, sinne ei paljoa maalämpökaivoja porata, eikä keruukenttää kaiveta, mutta talon alle jos saisi lämpöä talteen sen voisi talvisin käyttää.

Sen sijaan normitilanteessa laittaa vaan riittävästi kaivoa.

Maakylmäsysteemillähän jonkinverran tuota maaperän varaamista tehdään jo nykyiselläänkin.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
TM rak maailma nrossa 3/12 on kohtuu yksinkertainen kausivarasto talon rossipohjassa ja maassa olevassa sorassa.

Keräin PA 40m2, puhaltimilla suoraan keräimiltä lämpövarastoon, jolloin jo pienillä lämpöeroilla saadaan talteen jo helmi-maaliskuulta. "Vaikka talvella on turvauduttava sähkölämmitykseen, maltillisesti lämmöneristetyn talon ostoenergian kulutus on silti pysynyt matalalla tasolla, 6500 kWh ostoenergiaa/v on tavallisella eristyksellä 350m2 talolle kova luku".

Lämpö varastoidaan betoniseen rossipohjan rakenteisiin (kork 80 cm, 180m2) ja ohuen betonilaatan alla olevaan soraan ja maaperään.
Lämpö nousee sopivasti eristetyn alapohjan läpi, maksimi lämpö elokuulla 25C, talvikuukausina lämpö laskee n. +10C:een.
"Järjestelmän lämpökerroin on 9179/386 = 24, eli 1 kWh:n sähköllä saadaan 24 kWh lämpöä.
Lämmitysjärjestelmän arvioitu takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta."
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Tuo hyötyluku on saatu vertaamalla vastaavaan normitaloon, mutta onko se kaikki vain energiavaraston ansiota vai energiavaston + keräimien, eli oliko normitalo ilman keräimiä, koska keräimiltä tulee lämpöä tuossa suoraankin käyttöön sydäntalvea lukuunottamatta.
 

Tifo

Vakionaama
TM rak maailma nrossa 3/12 on kohtuu yksinkertainen kausivarasto talon rossipohjassa ja maassa olevassa sorassa.

Keräin PA 40m2, puhaltimilla suoraan keräimiltä lämpövarastoon, jolloin jo pienillä lämpöeroilla saadaan talteen jo helmi-maaliskuulta. "Vaikka talvella on turvauduttava sähkölämmitykseen, maltillisesti lämmöneristetyn talon ostoenergian kulutus on silti pysynyt matalalla tasolla, 6500 kWh ostoenergiaa/v on tavallisella eristyksellä 350m2 talolle kova luku".

Lämpö varastoidaan betoniseen rossipohjan rakenteisiin (kork 80 cm, 180m2) ja ohuen betonilaatan alla olevaan soraan ja maaperään.
Lämpö nousee sopivasti eristetyn alapohjan läpi, maksimi lämpö elokuulla 25C, talvikuukausina lämpö laskee n. +10C:een.
"Järjestelmän lämpökerroin on 9179/386 = 24, eli 1 kWh:n sähköllä saadaan 24 kWh lämpöä.
Lämmitysjärjestelmän arvioitu takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta."
Kovat on luvut, kas kun tuosta ei ole uutisoitu enemmän.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Uskoisin pitävän paikkansa, kun siellä on hienot loggerit ja mittaukset, ja kaverilla kokemusta 30v aurinkoenergian hyödyntämisestä. Kysymys enempi, mihin verrataan.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Tuota perusideaa vielä kun jalostaa, esim hautaa tehokkaita sähkövastuksia varaajaan, ja pörssisähkö/kulutusvaikutteinen soppari, niin voi kesken talven hieman boostata, kun hinta n. 0c/kwh, taikka ilpin/vilpin tuotto tuonne, niissä cop aika hyvä talven 0-kelissä, jos varaston lämpö vaikka 15C.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tuota perusideaa vielä kun jalostaa, esim hautaa tehokkaita sähkövastuksia varaajaan, ja pörssisähkö/kulutusvaikutteinen soppari, niin voi kesken talven hieman boostata, kun hinta n. 0c/kwh, taikka ilpin/vilpin tuotto tuonne, niissä cop aika hyvä talven 0-kelissä, jos varaston lämpö vaikka 15C.
Miten tuo 15 asteen varasto lämmittää talon?
 

Tifo

Vakionaama
6500+9179+386=16065 kWh. Olisiko tämä talon kokonaisenergiankulutus, siitä tulee copiksi 2,5. Miten lämpö otetaan talon alta käyttöön? Hyötysuhde sama kuin vilpillä.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Ei siellä ymmärtääkseni ole pumppua, elokuulla 25C, ja sieltä tulee lämpöä, jonka tuleminen hyytyy lattian läpi varmaan n. 20-19 C kohdalla, talvella viilenee sitten minimiinsä 10C, mutta on tuokin eri asia kuin pelkkä viileä maa/rossi, eli osaltaan pienentää normilämpölaskua, sitten mennään sillä n. 6000kwh turvin kylmimmät kk, kunnes helmi-maaliskuussa taas helpottaa (kun keräimet, jotka tuottaa vielä lokakuullakin).
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Soitto sinne, ja porukalla tutustumiskäynnille, talotekniikkalehdestä nimi...varmaan esittelee innokkaasti;)
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Tuossa vielä ilmanvaihdosta ja käyttövedestä:

"Talon ilmavaihtojärjestelmä on tavallinen, keskitetty koneellinen järjestelmä lämmön talteenotolla, jota ohjaa hiilidioksidianturi. Tosin tuloilmaa lämmitetään myös aurinkoenergialla, sillä tuloilmakanava kulkee keräimessä. Näin talon energiatehokkuutta voidaan kohottaa jo talvikuukausina. Tuloilman lämpötilaa saadaan päivällä nostettua jo helmikuun lopulla noin 10 astetta.
Aurinkoenergiaa kyetään hyödyntämään myös käyttöveden esilämmityksessä, mutta vain pakkasajan ulkopuolella. Talvikuukausina vesi- kierto katolle on estetty ja kiertojärjestelmä tyhjennetty vedestä."
 

Tifo

Vakionaama
Ei siellä ymmärtääkseni ole pumppua, elokuulla 25C, ja sieltä tulee lämpöä, jonka tuleminen hyytyy lattian läpi varmaan n. 20-19 C kohdalla, talvella viilenee sitten minimiinsä 10C, mutta on tuokin eri asia kuin pelkkä viileä maa/rossi, eli osaltaan pienentää normilämpölaskua, sitten mennään sillä n. 6000kwh turvin kylmimmät kk, kunnes helmi-maaliskuussa taas helpottaa (kun keräimet, jotka tuottaa vielä lokakuullakin).
Lämmitys alkaa täällä etelässä ehkä syyskuun puolenvälin tienoilla. 22 huonelämmöllä lattia ei kuluta mitään jonkun aikaa mutta seinät ja katto kuluttaa. Oliko toi 16000 kWh oikea vuosikulutus?
 
Back
Ylös Bottom