Juuri näin. Voi miettiä, paljonko, millä copilla ja millä hinnalla esim. vilpillä olisi viimeisen viiden päivän sisään saanut lämpöä varattua vähän kausivaraajaa maltillisempaan ratkaisuun odottamaan helmikuun hyvin mahdollisia pakkaskelejä?
MInä olen kasannut vanhasta ja tarpeettomaksi käyneestä huoneilmastointilaitteesta pelkää ilmaa lämmittävän, jollainen oli jäänyt nurkkiin. Tuollainen on maksanut aikoinaan 200...300 euroa (kuten nykyisinkin). Jouduin käyttämään lisäosiin luokkaa toisen mokoman (levylämmönvaihdin, vanha magneettiventtiili, virtausvahti, kontaktori, etäohjattava pistorasia, putkia, liittimiä ja juotetta, liuosventtiilit, lämpöeristeitä ja liuosletkuja; pumppuja ei tarvittu, kun virtaussäätöinen kiertopumppu on muustakin syystä jo päällä rinnakkaispiireille).
Fiinfoamin, tai ylipäätään urtsueristeen etu olisi se että se voi olla siellä vedessä, styroxia ei voi pidemmänpäälle pitää märässä.finnfoamit maahaneikö mitään kalliimpaa löytyis en ymmärrä mitä lisä hyötyä se suulakepuristettua polystyreeni XPS toisi paisutettuun polystyreeniin EPS
~800e?
Uretaania ei käytetä yleensä maan alla. Sen puristuslujuus on huono ja se imee vettä. Lattialle finnfoamia ja seinissä voi käyttää routastyroksia jos haluaa.
Savivaraaja pyörii edelleen päässä ja lämpöpumpun hyödyntäminen mietityttää. Kesähelteellä tummilla peltikatoilla on 40 - 60 C lämmintä, miten mlp tai vilp pystyisi tuota priimaamaan 75 - 85 C asteiseksi ja cop pitäisi saada yli 6 tai jopa 12? Syksyllä viilenee mutta kuoppa kaipais edelleen kuumaa. Lopputalvella kun kuoppa jäähtyy niin pumppua tarvitaan briimaamaan patteriverkkoa. Taitaa imupaine nousta korkeaksi, samoin hörystimen paine; tuhoutuuko tavan ilpin kompura jos imu on 10 bar ja paine 30 bar?
Mikään ei ole ilmaista, no ehkä lämmönsuhteen se että vedät verhot pois ikkunoista, hyötysuhdekkin liki 100%.
Tuo on aivan kylmäaineesta kiinni. Katselin juuri webinaaria, jossa aiheena oli tavoitelämpötila-alue 100-300 astetta teollisuuden hukkalämpövirtojen soveltamiseksi muualla tuotannossa. Noille luokkaa 200 asteen tai yli pääsemiseksi alle sadan asteen lähtölämpötilasta tarvitaan kylläkin kaskadi, jonka jälkimmäinen aste voi olla esimerkiksi edullisesti vesihöyryn suora paineen nostaminen kompressorilla.
www.tori.fi
Joo, toisaalta kyllähän ihan normaalistikin kivijalan ja rakennuksen välissä on se bitumimatto pysäyttämässä kosteuden.. Sitä en tiedä riittääkö se matto tuollaisessa tapauksessa, vai pitäisikö se kosteus pysäyttää tehokkaammin.
Insinööri suunnittelee alle salaojituksen, sitten putki-inssi huomaa jossain vaiheessa että korot ei riitä painovoimaiselle viemärille koska toi on perustettu normaalia syvempään kuin tavallinen kellari. Vaihtoehdoksi jää pumppaaminen tai että salaojia ei viedä niin syvälle.
Jos tuonne sisälle rakentaa vesieristetyn vesilämpövaraston, perusta pitää suunnitella ulospäin kuivuvaksi. Tuo sinällään on aivan mahdollista, jos perusta eristetään ulkoa päin salaojittavalla lämpöeristeellä (useampia tuotemerkkejä ja mahdollisesti lecasoravirityksiä tarjolla). Lämmin perusta lisää huomattavasti perustan kuivumista mihin vesi nyt pääseekin. Sivut ja alasuunta eivät ole ongelmia (tosin pohjaveden alapuolelle rakentaminen on ainakin lämmöneristyksen kannalta vaikeaa, jos varaston alaosa tuonne asti ulottuu). Ylös päin sen sijaan vaikeuksia on odotettavissa, kun kyseessä on kostea lämpövarasto. Varaston yläosan ja itse rakennuksen väliin pitäisi suunnitella ja toteuttaa jonkinlainen molemminpuolisilla höyrysuluilla ja välistä tuuletettavalla ilmaraolla varustettu ratkaisu.
Kellareissa on aika paljon sellaista rakennetta että pesuhuoneen seinä on vesieristetty ja ulkopuolella on bitumihuovat. Nekin toimii vaikka eivät ole oikeaoppisia rakenteita fysikaalisesti. Orgaanista ei tietty saa olla joukossa.
Sittenhän näkee, jos lähtee kokeilemaan (en löisi vetoa onnistumisesta). Vikoja ja vuotoja kumminkin tulee, eikä noista saisi ensi alkuun seurata mitään kovin vakavaa ja korjauskin pitäisi kaikissa tilanteissa olla mahdollista pikkuvikojen osalta.
Toimivat joskus, joskus ei. Mahdollinen jäätyminen tekee talon perustuksista ennen pitkää selvää, koska tuskin sokkelia on rakennettu jäätymisenkestävästä betonista.
Onhan talon ympärillä routalevyt ja seinä myös eristetty ulkopuolelta. Ei perustukset ole koskaan jäässä. Uudet rakenteet tehdään säänkestävästä betonista. Niille on useita rasitusluokkia. Esim:
Rupea kaivamaan kuoppaa vaan, ei jää betoneista kiinni.
Aika harvassa on suomessa paikat jossa ei 3m syvyydessä tule vettä. Käytännössä usein jo siellä metrin paikkeillakin missä tavalliset perustukset ovat on pohjavesi, jonka takia ne salaojat sinne laitetaan.
Voisi olla kyllä ihan perusteltua tehdä 1. koekohde ihan puhtaasti kaivamalla kuoppa pihaan, sen sijaan että yrittäisi yhdistää sitä rakennettavan talon perustukseen.Rupea kaivamaan kuoppaa vaan, ei jää betoneista kiinni.
Ei huono idea, pihakuopan rakenteetkin on simppelimmät.
Onhan tuo juu, mutta kun ei niitä kumpuja tahdo kaikille halukkaille riittää.. Ainakaan kohtuullisesti hinnoiteltuna.
