Se on foorumin tapa, mikään tavallinen ei käy vaan pitää kehitellä joku muu ratkaisu.
Jos et ole ikinä käynyt uimahallissa niin nyt olisi hyvä käydä vilkaisemassa miten betonialtaassa pidetään vesiä
En osaa sanoa, estävätkö säänkestävät betonit kuinkakin hyvin kapillaarisen veden nousun, mutta perusbetoni on kuin öljylampun sydän. Lämpövaraston lämpö kiihdyttää kosteuden siirtymistä ja perusta jäähtyy väistämättä pakkasen puolelle yläpäästään (maan pinnalla), ellei sitten koko taloa rakenneta maan alta harjaan toisella tyylillä kuin Suomessa on nykyisin tapana.
www.rakennuslehti.fi
Lähtökohta on tietty salaojitettu rakenne, eikä veden pumppaus kallista ole. Pumppauksessa voi tulla häiriöitä eri syistä minkä takia sitä kannattaa välttää. Tuon kuvitellut betonisäiliön runko on jopa 80 astetta lämmin, eihän se ole suoraan ulkoilmaa vasten. Siinä voisi olla seuraavana styrox eristys ja lämpörappaus tai erillinen muurattu kuori ja kapillaarikatko tietysti pohjaveden yläpuolelle jos käytössä tavallinen betoni.
"Altaissa ei käytetty vesieristystä". Tämä kannattaa huomata, kloorivesi päästettiin vaikuttamaan betoniin.Tässä on tästä perusongelmasta hyvä kuvaus:
Vanhojen uimahallien betonirakenteiden rapautuminen aiheuttaa miljoonakustannukset korjauksissa | Rakennuslehti
Uusien tutkimustietojen mukaan ainakin kuudessa vanhassa uimahallissa Tampereella, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla kärsitään betonia rapauttavasta alkalikiviainesreaktiosta.
"Ohuthietutkimus paljasti tilanteen karuuden. Betonin laatu oli altaan ulkopinnoilla hyvä, mutta sisäpuolelta noin 150 millin syvyydelle asti huono. Voimakkaimmat vauriot esiintyivät 50-120 millin syvyydellä, mutta osin niitä oli vielä 200 millinkin syvyydellä".
"Uusissa uimahalleissa allasvaihtoehtoina on nykyään käytetty myös teräsaltaita, joiden avulla voidaan välttää alkalikiviainesreaktio.
Esimerkiksi Espoon Kaivomestarin monitoimirakennuksessa on teräsallas. Se on hankintana betoniallasta kalliimpi."
Isännän lienee syytä pohtia millaisissa varusteissa availee huoltoluukkua.Kapillaarisen vuodon ei tarvitse olla peräisin maasta, vaan mikä tahansa varastosäiliön vuoto aiheuttaa saman, jos vettä tihkuu taas pääsee kaasumuodossa säiliön sisäpinnan vesieristeestä lävitse. Vuotoja voi syntyä myös käytön aikana, jos ja kun betoniin tulee hiipumia tai ikuiseksi uskottu vesieristeaine vanheneekin odotettua nopeammin kuumaa vettä vasten. Tapiolan uimahalli on esimerkki rakenteesta, jota ei altaan puoleisella eristyksellä onnistuttu koskaan saamaan hallintaan, vaan tihkuva kosteus jatkaa runkorakenteiden tuhoamista.
Itse mietin itsekseni ruostumattomasta kattopellistä hitsattua allasta ja sen alla jonkinlaista painetta tasaavaa pehmustetta (kuten juuri kovahkoa solumuovia). Painetta kuitenkin tulee pohjalle puolisen baria 5 metrin syvyyttä kohden, mikä kyllä tunkee lävitse pienistäkin reijistä suuria määriä. Kuumasinkityn levyn saumaaminen luotettavasti on aika hankalaa, rosteria voi liittää aika luotettavasti kiekkohitsauksella tms. "mobiililla" koneellisella menetelmällä (mutten tiedä, onko mahdollisten vuotojen löytäminen käytännössä mahdollista, jos sellaisia sattuisi syntymään).
No mä kyllä visioin sen lämmöneristeen sinne betonirungon sisäpuolelle. Sen ulkopinnan eristäminen on mun nähdäksen hankalampaa, ja varsinkin alapinta on ongelma, kun kokonaisuus makaisi eristeen päällä.. Tietysti riittävän tukeva eriste kestää tuon.
Lasikuitua tarjoan minä. Voi olla vaikea testata noita hitsisaumoja. Toi purkki pitää onnistua laakista.
Kyllä se sitten täytyy eristää jonkin matkaa maan allekin (kaiketi joka tapauksessa oli tarkoituskin) ja vielä ylöspäinkin seinää (jottei ongelma vain siirry rajakohtaan), mutta kuinka korkealle? Ehkäpä räystääseen asti? Ja ainakin jokin osa täytyy suojata viistosateelta, mutta miten seinän pysyminen kuivana esim. sisältä ja maaperästä (diffuusiolla) johtuvan kosteuden osalta varmistetaan kesällä ja talvella ja aina muulloinkin? On tuo sellainen "antipiilosokkelirakenne" sitten, että enpä osaa suoralta kädeltä arvoida, miten tuollainen kaiken kaikkiaan toimii eri sääolosuhteissa.
Siinäpä se. Onnistua ja kestää talon ikä tai sen odotettu kestoikä. Harrastelija saattaisi tuommoisen saadakin yhden kerran tiiviiksi mutta sitten jää herran haltuu kuinka kauan se pysyy tiiviinä. Vesitorneista voisi yrittää katsella miten ne on rakennettu, mutta niissäkin se betoni voi tuulettua ja kuivua ilmaan, vesi on lisäksi kylmää.
Käviskö tuommonen muovikalvo? Kestää lämpöäkin 120 C. Hintaa en sille löytänyt.
www.geosynt.fi
Eihän lämpövarasto jäädy, vaan mahdollinen eristeiden ulkopuolinen sokkelin tms. ulkopinta, jos lämpö ja varaston tihkuvuodoista haihtunut vesi tiivistyy lähelle ulkopintaa. Olen todennut vastaavaa kesämökilläni ehjälle kalliolle perustetun rakennuksen sokkelin pinnalta seurauksena rappauksen irtoaminen lohkeamalla sokkelin pinnalta (maali on vähän edesauttanut ja korjaus onkin jättää pinta maalaamatta rappauksen paikkauksen jälkeen). Kallio on eräänlainen lämpövarasto, jonka rakoihin pääsee tihkumaan hieman vettä ylempänä olevalta kalliolta betonirakenteiden alta ja lomitse.
Suuremmassa mittakaavassa ainakin puhaltimen ilmavirtaan asennetulla sähkövastuksella. 500 astetta on vielä hyvin hallittavissa, mutta kovin monta astetta ylemmäs on jo vaikea päästä. Turbiinikuumentimilla voisi päästä lähes tuhanteen asteeseen (lämpö siis syntyy voimakkaasti pyörteilevän kaasun sisäisestä kitkasta ja teho syötetään pyöritysmoottorilla). Hiekkaan upotettuja vastussauvojakin on kokeiltu, mutta noin ei pääse edellisten lämpötiloihin ja hiekka saattaa murentua tai sintrautua vastuksen vaurioitumisen ohella.
Mutta kuten perinteisillä sähkölämmityksen massavaraajilla, tuulivoiman mahdollinen vaihtelusykli luokkaa viikon, parin jaksolla voisi vielä toimia. Tosin hitaampiakin vaihteluita esiintyy joinakin vuosina.