Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla

Adamooppeli

Vakionaama
Oletkos @Adamooppeli saanut tutkittua sitä tilaamaasi "natiivia" sähköraporttia ja millaisia havaintoja olet siitä tehnyt ? Sillä vaan kun ei ole mitään kommenttia kuulunut.
Luettu. Paljonko talossasi on tilaa, joissa sisälämpötila pysyy tasaisena, osuus neliöt m2 / kuutiot m3 jotka pidät tasaisen lämpimänä ? Lisäksi paljonko on se osuus talossa neliöinä m2 / kuutioina m3, joissa lämpötila seilaa säästötavoitteiden tahdissa = lämmönkatkaisu, lepuutukset, lämmönlaskemiset, muut ? Paljonko on sellaista tilaa, joita et varsinaisesti lämmitä aktiivisesti ollenkaan. Huonekorkeudet yläkerta, alakerta ?
 

kaihakki

Vakionaama
Täytyy sanoa että syytäkin olla, onhan noissa iässä jo iso ero sekä hankintahinnatkin taitaa olla aika eri luokkaa?
Minkä verran neliöitä lämmitettävänä, ei tuo 7500kwh mikään iso luku kylläkään ole.
Kyllä nämä uudet vilpit on hyviä lämmittämään, itsellä rajasi vilpit pois se että en halunnut isoa ulkoyksikköä ulos näkyviin. Silloin niitä olisi ollut jo 2 kun ilppi laitettiin jäähdytykseen kuitenkin. Tuon ilpin voi koteloida suht tiukkaankin pakettiin kotelolla kun ei käytetä lämmittämiseen
Lämmintä alaa autotalli mukaan lukien 150 m2 yhdessä tasossa Vantaalla.
Ulti otti vuodessa n. 8000 kw, mutta vastuslämpöä tarvittiin vähitellen lisää jo nollan paikkeilta.
Arvioisin, että vastusta tarvittiin n. 3000 kwh vuodessa Ultin kanssa.
Logtempin päiväkuvista voisi laskea varaajan vastuksen (5kw) vuotuisen käyttöajan. Ehkä jossain vaiheessa kesäkuussa voisin ne käydä läpi. Saisi tarkennettua Panan ja Ultin vertailua.
 

kaihakki

Vakionaama
Ulti siis kävi täydellä teholla lähes aina läpi vuoden?
Ei sentään. Tässä ottoenergia pistorasiamittarilla mitattu ajalla 1.6.22 - 31.5.23

Kesä 162
Heinä 109
Elo 114
Syys 477
Loka 652
Marras 856
Joulu 1006
Tammi 986
Helmi 913
Maalis 1013
Huhti 817
Touko 476
---------------
Yhteensä 7581 kwh
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Luettu. Paljonko talossasi on tilaa, joissa sisälämpötila pysyy tasaisena
No, miltäs se näytti. Kai siitä jotain selvisi?
Autotallia lukuunottamatta kaikki normaalissa huonelämpötilassa. Oli muistaakseni 17 °C nyt päivällä tallissa kun lähdin auton mittarissa. Siinäkin on 2 nosto-ovea, joista nyt ainakin valo näkyy läpi molempiin suuntiin. Talolla tuskin on väliä. Tuo tuotettu on hyvin riittänyt.
 

Adamooppeli

Vakionaama
No, miltäs se näytti. Kai siitä jotain selvisi?
Autotallia lukuunottamatta kaikki normaalissa huonelämpötilassa. Oli muistaakseni 17 °C nyt päivällä tallissa kun lähdin auton mittarissa. Siinäkin on 2 nosto-ovea, joista nyt ainakin valo näkyy läpi molempiin suuntiin. Talolla tuskin on väliä. Tuo tuotettu on hyvin riittänyt.
Kyllä talolla nimen omaan on väliä. Vastaatko kaikkiin näihin kysymyksiin erikseen ja erittele jokaiseen m2 ja m3 laskemalla ?

Paljonko talossasi on tilaa, joissa sisälämpötila pysyy tasaisena, osuus neliöt m2 / kuutiot m3 jotka pidät tasaisen lämpimänä ? Lisäksi paljonko on se osuus talossa neliöinä m2 / kuutioina m3, joissa lämpötila seilaa säästötavoitteiden tahdissa = lämmönkatkaisu, lepuutukset, lämmönlaskemiset, muut ? Paljonko on sellaista tilaa, joita et varsinaisesti lämmitä aktiivisesti ollenkaan. Huonekorkeudet yläkerta, alakerta ?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
m3 laskemalla ?
Kuutiotia ei tarvitse laskea on ne löytyy piirustuksista, xxxx m3
Itse saan hieman pienemmän tuloksen jos laskee neliöistä. Päättelen, että välipohja lasketaan kuutioiksi. Kaksi kerrosta ovat saman kokoiset ja muotoiset, vain autallin kohdalta on yksi kulma kellarikerroksesta ulkoilmaan, siinä käyntiovi ja autotallin ovet. Ainuttakaan ikkunaa ei kellarissa ole. Maanpinta on juuri kellarin sisäkaton korkeudella eli jos katsot kuvia missä VILPin putket menevät katon rajassa ulos, saman verran kuin irti katosta ne ilmestyvät sepelin alle ulkona.

edit: poistettu kuutiot kun lienee nähty
 
Viimeksi muokattu:

Adamooppeli

Vakionaama
Kuutiotia ei tarvitse laskea on ne löytyy piirustuksista, 1390m3
Itse saan hieman pienemmän tuloksen jos laskee neliöistä. Päättelen, että välipohja lasketaan kuutioiksi. Kaksi kerrosta ovat saman kokoiset ja muotoiset, vain autallin kohdalta on yksi kulma kellarikerroksesta ulkoilmaan, siinä käyntiovi ja autotallin ovet. Ainuttakaan ikkunaa ei kellarissa ole. Maanpinta on juuri kellarin sisäkaton korkeudella eli jos katsot kuvia missä VILPin putket menevät katon rajassa ulos, saman verran kuin irti katosta ne ilmestyvät sepelin alle ulkona.
Ei tästä taida saada selkoa, mutta yritetään vielä kerran. Brutto m3 ei ole kiinnostuksen kohteena. Onko mahdollista saada vastukset kysymyksiin 1 - 5 ?

1. Alakerta, korkeus lattia materiaalin pinnasta metriä (m) - > liitto / ontelolaatan alapintaa => m2 * korkeus (m) = lämmitettävät m3
2. Yläkerta korkeus lattia materiaalin pinnasta metriä (m) - > höyrysulkun alapintaa yläpohjassa => m2 * korkeus (m) = lämmitettävät m3
3. Paljonko talossasi on tilaa, joissa sisälämpötila pysyy tasaisena, osuus neliöt m2 / kuutiot m3 jotka pidät tasaisen lämpimänä ?
4. Lisäksi paljonko on se osuus talossa neliöinä m2 / kuutioina m3, joissa lämpötila seilaa säästötavoitteiden tahdissa = lämmönkatkaisu, lepuutukset, lämmönlaskemiset, muut ?
5. Paljonko on sellaista tilaa, joita et varsinaisesti lämmitä aktiivisesti ollenkaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kerroskorkeus on 2,5 m. Lämmittämätöntä ei ole ollenkaan eikä teknisesti voi ollakaan. Autotalli ei saavuta talvella täyttä huoneen lämpöä kuten olen kertonut. Näillä sinun pitää pärjätä.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Kuutiotia ei tarvitse laskea on ne löytyy piirustuksista, 1390m3
Itse saan hieman pienemmän tuloksen jos laskee neliöistä. Päättelen, että välipohja lasketaan kuutioiksi. Kaksi kerrosta ovat saman kokoiset ja muotoiset, vain autallin kohdalta on yksi kulma kellarikerroksesta ulkoilmaan, siinä käyntiovi ja autotallin ovet. Ainuttakaan ikkunaa ei kellarissa ole. Maanpinta on juuri kellarin sisäkaton korkeudella eli jos katsot kuvia missä VILPin putket menevät katon rajassa ulos, saman verran kuin irti katosta ne ilmestyvät sepelin alle ulkona.
Ilmoitit minulle brutto kuutiot 1390 m3 vaikka koko ajan olen sinulta kysynyt lämmitettäviä m2 ja m3.
Kerrotko vielä paljonko on lämmitettäviä netto neliöitä m2 = ulkoseinien sisäpinnasta laskettuna. Tämä 200 m2 + 200m2 on brutto m2, jota ei nyt tarvita ? Eli sinulla on lämmitettävää lattiapinta-alaa paljon vähemmän.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Minä en oikein ymmärrä tätä ristikuulustelua. Mitään tulosta ei näytä tulevan vai olisiko se sitten että talo ei VILPillä voi lämmetä vaikka se kuitenkin lämpenee.
 

ttk2

Aktiivinen jäsen
Kiitos analyysistä! Näyttäisi kaivo pysyneen hyvin lämpöisenä. Kaivosta ei kesällä oteta kylmää nähtävästi?
Ei oteta. Kesällä pumppu tekee käyttövettä ja puoliksi maanalaisen kerroksen lattioiden (etenkin siellä sijaitsevien märkätilojen) vuoksi myös lämmitysvettä, ihan kaikkein lämpimimpiä kelejä ja pidempiä poissaoloja lukuunottamatta.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Minä en oikein ymmärrä tätä ristikuulustelua. Mitään tulosta ei näytä tulevan vai olisiko se sitten että talo ei VILPillä voi lämmetä vaikka se kuitenkin lämpenee.
Olisko sulla luokkaa 14-15 MWh, mitä pelkkään lämmitykseen menee? Tuolla saa sitten 30-32 MWh energiaa taloon ja osa tiloista jää viileämmiksi. Mulla kun on samanluokan energiatarpeet luokkaa 35 MWh, niin siihen pitää käyttää hieman alle 8 MWh vuodessa energiaa ja kaikki on normaalilämmössä. Yhtään klapia tms lisäenergiaa ei tuon lisäksi lämmitykseen käytetä.
VILP
ILP
Öljy
Puu
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Olisko sulla luokkaa 14-15 MWh, mitä pelkkään lämmitykseen menee? Tuolla saa sitten 30-32 MWh energiaa taloon
No niin. Nyt löytyi haastaja. Hiukan enemmän on ollut kuitenkin tuottopuoli, 40-42 MWh. Yksin pumppaus on tuottanut 38-39MWh ~12 MWh sähköllä.
" ja osa tiloista jää viileämmiksi." Kattilako sitten närästi kuitenkin ?

NIin, joulukuu alkoi kylmissä merkeissä kun putosin pörssisähkölle eikä pakkasiakaan vielä oikein ollut:
"Kellarissa on käytössä pääsääntöisesti toinen piiri vuoron perään, paitsi viikonloppuisin molemmat. Lämpenee samaan aikaan kuin asuinkerroksen patterit. Taukoa on kellolla kolme tuntia aamuisin ja lisäksi usein iltaisin manuaalinen katkos, koska tuo ip hintapiikki on ollut milloin sattuu. Nyt on kallis päivä ja seisoo koko päivän kunnes laitan illalla päälle:prkl:. "

Aina ei ne sähkösopimukset mene ihan putkeen kaikilla, voi oliko se noin puolella palstan jäsenkunnasta ?
 
Viimeksi muokattu:

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
No niin. Nyt löytyi haastaja. Hiukan enemmän on ollut kuitenkin tuottopuoli, 40-42 MWh. Yksin pumppaus on tuottanut 38-39MWh ~12 MWh sähköllä.
" ja osa tiloista jää viileämmiksi." Kattilako sitten närästi kuitenkin ?
Tähän on kuin onnela II:n. Eli onko tuo nyt sitten VILP + ILP sähköt ja öljyä vuodessa 180-270 L ja puuta ei käytetä. Eli vissiin haarukassa kuitenkin oltiin tuon energian suhteen 14-15 MWh hävitetään energiaa pelkkään talon lämmitykseen. Tiloista 200 neliötä on asuin käytössä yläkerrassa. Alakerta on bunkkeri, jossa sijaitsee teknisiä tiloja, autotalli ja muita avustavia tiloja osittain lämmitettynä. Jos otetaan sun laskema öljyn hyötyenergian saanti 90% omalle aikaisemmalle öljynkulutuksen niin saadaan 4300 L x 9 = 38 700 kWh, joka vastaa tuota sun kulutusta lähes täsmälleen. Tuon tuottaminen omalla MLP 4,4 SCOP arvolla ottaisi sähköä 8 795 kWh, joka ei pidä todellisuuden kanssa paikkaansa, joten laitetaan kertoimeksi 80%. Saadaan 34 400 kWh, joka ottaa sähköä 7 818 kWh verkosta SCOO 4,4:llä, joka taas on 100 kWh vähemmän kuin todellinen, joten tämä on oikea arvio. MLP näyttää laskettua lukemaa 4,4. Öljyn nettohyötysuhde 80%:lla saadaan oikea verrokkilukema. Ja sähkömittari todentaa täsmämittauksella MLP syömän energian. Pientä virhettä tulee tuohon SCOP lukemaan, kun se on 10 vuotta ollut nousevalla trendillä. Tällä voisi nostaa sitten öljykattilan hyötylukemaa jopa 82-83%, niin alkaa olla melko täsmällinen. Nouseva trendi johtuu aloituksessa olleista pattereista ja ensimmäiset kuukaudet meni 3,6 lämmityksessä. Sen jälkeen alkoi vähän päästä kärryille ja valmistajan ilmoittama SCOP 4,7 liuos 0 ja kierto 35 on jo kiikarissa, kun SCOP on lämmityksessä noussut nyt 4,6 arvoon. Muulla tuskin on enempää merkitystä, kuin ympärivuotisella kulutuksella. MLP SCOP kaikelle lämmölle 10 v kertymänä on 4,4, sisältää 8 h käyttövesien lotkuttelut ja ilmanvaihdon patterilämmitykset 5 kW tehoisella läpivirtauksella, joka tosin on jäätymisen estona, eikä muutoin jälkilämmitä enempää.
Rakennusala on 204 neliötä ja se 2:ssa kerroksessa, eli kerrosalaneliötä 408 neliötä. Pari parveketta ja sisääntulon sisäänveto, niin n 350 neliötä. Tilavuutta n 1000 kuutiota, kun 1 isompi avoin tila 4,7 m korkea. Tuossa melkein se mitä itte saa irti omista tiedoista. Osa voi olla täysin päin peetä ajateltu ja laskettu, mutta mittarista luetut on oikeita lukemia.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eli onko tuo nyt sitten VILP + ILP sähköt ja öljyä vuodessa 180-270 L ja puuta ei käytetä. Eli vissiin haarukassa kuitenkin oltiin tuon energian suhteen 14-15 MWh hävitetään energiaa pelkkään talon lämmitykseen.
Kyllä, noin juuri. ILPiä nyt ei ole käytetty VILPin tulon jälkeen lämmitykseen, vain jäähdytykseen kesällä - vaikka toki itse asiassa - kovasti vaihtelevalla sähkön hinnalla sekin voisi olla ihan järkevää. Kellari on kyllä ihan lämmin, ole nyt huoleti vaan. Haluan pitää sen lämpimänä, koska muuten siinä mahtaa olla ihan homevaara. Tuo tuotto ja kulutusvertailusi hyötysuhdekieputuksineen nyt ei ihan auennut mutta joka tapauksessa COP3 >< COP4 ero 41000 kWh tarpeella olisi noin 3500 kWh. Siihen pitäisi sitten ilmeisesti järjestää edullinen pyörityssähkö 24h kuin teollisuudessa konsanaan tai olla tuplamitoitus vähän kuin öljykattiloissa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Minkäslaisella strategialla nyt sitten pörssisähköilijät lähtevät viikkoon? Pakkaset kiristyvät ja hinnat noususuunnassa. Asiahan pitäisi vähän niin päättää etukäteen eikä jälkikäteen. Jos lepuuttaa huomenna, ylihuomenna voikin olla halvempaa - tai vielä kalliimpaa.
 

mobbe

Vakionaama
Minkäslaisella strategialla nyt sitten pörssisähköilijät lähtevät viikkoon? Pakkaset kiristyvät ja hinnat noususuunnassa. Asiahan pitäisi vähän niin päättää etukäteen eikä jälkikäteen. Jos lepuuttaa huomenna, ylihuomenna voikin olla halvempaa - tai vielä kalliimpaa.
Vilpin lämpökäyrä pitäisi nyt olla kohdillaan tammikuun ekan viikon sähläysten jälkeen keskiviikkona ehtii vielä käyrää säätää tarvitessa kaikki vastuskäyttö estetty ja yritetään ilman ilpin tukea talven kylmin päivä torstai mitä vielä edessä.Tammikuu meni 2.5 copilla ja helmikuu tähän asti 3.2
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Hybridipörssisähköläisenä otetaan halvimmat talteen käyttöveteen, sitten kaikki alle keskihinnan +3 korotetulla käyrällä ja loput tunnit pumppu saa sitten touhuta ylläpitokäyrällä jos tarpeelliseksi näkee. Takoilla pidetään mukavuuslämmöt päällä. Eikä tartte ite tehdä tai suunnitella mitään. No ne takat kerta vuorokauteen niin pysyvät latingissa, paitsi yläkerran takka kylmänä odottelee -20 kelejä.

Edit. Nykyiset säädöt toimisi hyvin myös pörssisopparilla, kun ei vedellä enää kompuraa kokonaan sammuksiin ja lämmihköä vettä on paluussa jäljellä kompuran seuraavallekin startille, kulutus pysyy maltillisena.

Otinpahan vielä Niben SPAn avuksi, toimii itseasiassa melko hyvin nyt shellyn kaverina. Ylläpitokäyrä säätyy piikkitunneilla matalammaksi kun aiemmin se oli herran hallussa että strarttaako kompura just silloin kun on kalleinta, vaikka ihan minimillä käykin sen reilun tunnin että kelaa asteminuutit nolliin. Ulkoista säätöä piti SPAn takia sitten napsun verran tiputtaa, kun se sitten halvoilla tunneilla nostaa käyrää. Nyt SPA herkkyys kolmosella testissä, kakkonen toimi jo hyvin eli se on 2 tai 3 lopullinen asento.
 
Viimeksi muokattu:

ttk2

Aktiivinen jäsen
Minkäslaisella strategialla nyt sitten pörssisähköilijät lähtevät viikkoon? Pakkaset kiristyvät ja hinnat noususuunnassa. Asiahan pitäisi vähän niin päättää etukäteen eikä jälkikäteen. Jos lepuuttaa huomenna, ylihuomenna voikin olla halvempaa - tai vielä kalliimpaa.
Toistaiseksi jättämällä pörssihinnan kokonaan huomiotta lämmityksen osalta. Käyttövesi kuitenkin lämmitetään halvimmilla kahdella tunnilla sekä maalämpöpumpussa että sähkövaraajassa mlp:n perässä.

Olen nyt 18.1. alkaen mennyt tyystin ilman mitään pörssioptimointia lämmityksessä. Katsellaan tällä tavalla nyt kuukausi pari, ellei hinnat aivan tolkuttomiksi mene. Kiinnostaa mikä tulee olemaan testijaksolla hinta suhteessa pörssiin - optimoimalla se on ollut 10-25% alle pörssihinnan keskiarvon.

Hyvä se on tämäkin kokeilla, niin selviää paljonko tuo lämmityksen optimointi on auttanut, jos kaikki muu pysyy samana.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Minkäslaisella strategialla nyt sitten pörssisähköilijät lähtevät viikkoon? Pakkaset kiristyvät ja hinnat noususuunnassa. Asiahan pitäisi vähän niin päättää etukäteen eikä jälkikäteen. Jos lepuuttaa huomenna, ylihuomenna voikin olla halvempaa - tai vielä kalliimpaa.

Lämmityksessä painotetaan halvimpia tunteja, kalliit todennäköisesti hypätään yli ja sähköautoa ladataan tarpeen mukaan halvimmilla tunneilla. Automaatio hoitaa ja lopuksi maksetaan sähköyhtiön lähettämä lasku.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämä ja ehkä seuraavakin yö mennään "full forward". Piikki hinnoilla nyt ei enää oikein kannata mutta keskimäärin tuo huominen vielä vielä +/- 0. Katsotaan nyt kumpi viheltää poikki, pakkasukko vai Fortumi.
 

Mukana

Jäsen
Itselläni oli aiemmin pörssisähkö, tällä hetkellä kiinteä hinta. Voi olla, että jossain vaiheessa taas ottaisin pörssisähkön varsinkin jos saisi paremmin automatisoitua kaiken säätämisen.

Kiinteällä hinnalla nyt käytän ILPiä niin paljon kuin mahdollista. Vesikiertoinen lämmitys patterissa ja lattioissa on säädetty minimiin, toki käyrä sellainen, että kovilla pakkasilla lämmittää jo lattiaa Sähköllä pitää lämmittää käyttövesi öljypannussa ja tarvittaessasiirtyä öljyyn jos olisi niin kova pakkanen, että muut tavat ei riitä.

Jos olisin pörssisähköllä niin ILPillä edelleen mahd paljon. Halvemmilla hinnoilla veden lämmitys vastuksella ja huippuhinnoilla öljy. Tuohon kun saisi automatisoinnin, niin auttaisi paljon.

Takkaa molemmissa tapauksissa käytän silloin tällöin. Kun pakkanen kiristyy niin laitan puita takkaan, jos ehdin/muistan.

ILP on toiminut aika hyvin, se on asennettu noin 2 metrin korkeuteen. Vedet valuu aina hyvin. Mitään ylimääräistä jäänpoistoa ei ole tarvittu. Myöskään ei tarvitse allasta ILPinn alla, kun jääklimppi jää niin alas.
 

dillon

Jäsen
Minkäslaisella strategialla nyt sitten pörssisähköilijät lähtevät viikkoon? Pakkaset kiristyvät ja hinnat noususuunnassa. Asiahan pitäisi vähän niin päättää etukäteen eikä jälkikäteen. Jos lepuuttaa huomenna, ylihuomenna voikin olla halvempaa - tai vielä kalliimpaa.
Eipä sitä muuta voi tehdä kuin säätää käyrää (korotus/pudotus) sen mukaan kuinka pitkälle hintoja on tiedossa. Automaatio hoitaa, itse olen tarkkailijan roolissa.

Ainoa aktiivinen toimi on poltella takkaa kerran vuorokauteen. Sillä saa estettyä pörssioptimoinnin mahdolliset pienet lämpötilan heittelyt.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Minä en oikein ymmärrä tätä ristikuulustelua. Mitään tulosta ei näytä tulevan vai olisiko se sitten että talo ei VILPillä voi lämmetä vaikka se kuitenkin lämpenee.
Tämä asia olisi selvinnyt yhdellä viestillä molemmin puolin jos olisit halunnut vastata, mutta kun ei. Kysyin sinulta 3 eri asiaa yhdellä viestillä, jotka ovat aivan perusasioita. Ne tulee olla tiedossa jos arvioidaan talon energiankulutusta ja tehon tarvetta. Et vastannut juuri mihinkään. 5 viestin kuluessa, mistä tämä kertoo ?
Yhteenveto sinun talon lämmitettävistä pinta-alasta. Sinun niukan kertomuksen perusteella liittyen todellisiin huonepinta-aloihin ja lämmityksen ohjaukseen.
Huonekorkeus ylhäällä 2.5 m
Huonekorkeus alhaalla alle 2.5
Lämmitettävät huone neliöt n.310 m2
Lämmitettävät huone kuutiot n.780 m3
Lämmität yläkertaa n. 180 m2, n.20 C, myös yläkerrassa lämpötila sallitaan pudota säästöjen toivossa kun ilmavesipumpun lämmitysteho ei riitä.
Alakerrassa 2 auton autotalli 44 m2 + Tekninen tila 30 m2, jotka yhteensä 74 m2.
Lämmität alakertaa hyvin säästäen. Alhaalla 74 m2 puolilämmintä tilaa 15C. Alhaalla annat lämpötilan pudota runsaasti muualla n.130 m2 aina kun ilmavesipumpun lämmitysteho ei riitä. Ajoittain koko alakerran lämmitys on katkaistuna että lämmintä riittäisi jonkin verran yläkertaan pakkasilla.

Pitääkö paikkansa “kellarinlämmittäjä” ?
 
Viimeksi muokattu:

Janos

Vakionaama
Mietin tässä että annanko varoituksen kummallekin ketjun pakomisesta. @Adamooppeli ja @Kellarinlämmittäjä haluatteko kenties anuttaa päätöksen teossa?

Ennemmin vain toiselle kun jättää vastaamatta ja vastailee mitä sattuu keksittyjä lukuja, minullekin esitti että energiamäärät minun ja hänen talossaan per kuutio on samanlaiset mutta vieläkään ei ole kellekään suostunut vastaamaan kysyttyjä asioita että paljonko niitä kuutioita on ja missä lämmössä ne kaikki tilat nyt loppujen lopuksi pidetään.
Tähän jatkuvaan trollailuun ja keksittyjen lukujen esittämiseen saisi puutttua kun nämä esiintyvät ainoastaan jos aiheena on MLP
 

mobbe

Vakionaama
Ketju ansaitsee enemmän otsikkoon perustuvaa keskustelua nyt kun mennään talven viimeistä kylmää jaksoa ja lämpöpumput laulaa kohta hoosiannaa.Tänään kulutettu toistaiseksi 20kwh ja tuotettu 56kwh mitään lisälämmityksiä ei ole eikä säästötoimia ,positiivista tänään yksi! sulatus yöllä, toinen tullee vielä illalla.
 

Liitteet

  • ti.JPG
    ti.JPG
    31,7 KB · Katsottu: 99

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
No joo, ei kohta vaan nyt jo. Huominen päivä näyttää vielä lupaavalta sähkön hinnan suhteen. Kannattaa vielä yritää ellei pakasukko katkaise laulua. Viimeiset asteet on pelissä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Sen verran saisi kylmetä vaikka vain viikon tai kahden ajaksi että näen missä pakkasessa onoff-nibe alkaa käydä ilman taukoja ja missä huonelämpö alkaa laskea, nämä on vielä kokematta.
 

Janos

Vakionaama
Nyt saisi pakkaset tulla kun sai vähän mittareita lisättyä, kwh-mittarin pulssitiedosta saa nyt kukutustiedot talteen ja lisäksi näyttää nyt etänä koneen ottaman tehon. Shelly ei siis itse mittaa mitään vaan Carlo Gavazzi mittaa ja Shelly vain laskee pulssitiedosta kulutuksen.
Lisäksi anturit kaivon menoon ja paluun ja ulkolämpöön niin voi vähän seurailla kaivoa miten käyttäytyy pakkasilla. Lämpötilat 0,2asteen tarkkuudella samat mitä kone itse näyttää.
Eilen illalla 10 aikaan alkoi loggaamaan, kulutuksessa oli 1,1kwh pohjilla kun laskenta oli aluksi väärin.
Pakkanen kiristynyt -2 nykyiseen -8 ja kulutus ollut 14,8kwh vuorokaudessa. 125m2/380m3
 

Liitteet

  • IMG_2908.png
    IMG_2908.png
    118,7 KB · Katsottu: 88
Back
Ylös Bottom