Lämpöakku kellariin

Mikki

Hyperaktiivi
Minusta on hassua, että tuollainen allas koetaan kovin vaikeaksi tehdä. Olen käynyt ihan lähiaikoina sellaisessa talossakin, missä on kellari maan alla ja siellä on uima-allas vielä siitäkin alaspäin. Siellä oli kylpytilat, saunat, kodinhoitohuoneet ja sun muuta. Eikä haissut home tai ollut märät seinät.

SIINÄ on ollut vaikea rakennuskohde. Mutta niin vain tehty.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eikös se tavallinen ole semmoinen raudasta hitsattu säiliö. En ole koskaan muunlaista nähnyt enkä kuullut. Umpikuparisia ja rosterisisa sitten hapekkaille talousvedelle ja vanhoja erilaisia pyttyjä sitten voi olla uusio käytössä kuten minullakin. Kyllä tässä nyt uutta rakennetta ollaan kehittelemässä ja se ei ole siis "mikään tavallinen".

Nuo Alaskan videot ihan hyviä, vieläpä vähän samoilta korkeuksilta eli ei aurinkoa talvella. Ne olivat kuitenkin rakennusaikaisia. Löytyisiköhän käyttökokemuksia, kuinka ne ovat lunastaneet asetetut odotukset ja mitä hyötyä niistä saatu?
 

Tifo

Vakionaama
Tämän säikeen ongelma on se että kukaan ei ole tekemässä koko kellarin kokoista energiavarastoa vaan tämä on kuitenkin jonkinlainen ajatusleikki. Kannattaisi kuitenkin miettiä enemmän isoja asioita kuten energiataloutta, mistä ja millä teholla voidaan ladata varaajaa. Kuinka iso tontti tarvitaan? Kannattaako oikeasti varata puolen vuoden energiat kerralla? Kun kaikki kuitenkin maksaa jotain niin talouspuolta pitäisi myös laskea. Oman työn voi tietty laittaa nollaksi tällaisessa harrasteprojektissa.
Mutta tämän homman pihvi ei ole se onko purkki rautaa vai betonia tai muovia vaan se on se energiapuoli. Loppu kyllä ratkeaa sen jälkeen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Olen ajatellut asiaa tässä niin, että jos haluaisi optimoida per kWh hintaa, niin loppujenlopuksi on kaksi kysymystä:

- Kuinka isolla teholla haluaa ladata varastoa jos sähkö on halpaa?
- Kuinka kauan haluaisi hoitaa lämmityksen latausajan jälkeen varastolla?

Nythän tässä tammi/helmikuun vaihteeesa on ollut todella halpaa sähköä. Jollain halvalla, mutta tehokkaalla PowerWorld VILP:llä olisi tehnyt mielettömästi energiaa tuleville viikoille. Mutta riittäisikö tähän vaikka 50m3 varaaja? Josko sillä menisi seuraavat 2-3 viikkoa eteenpäin, kun tulee kylmempää jaksoa.

Jokatapauksessa luulen että lähes kaikkien VILP:t ja MLP:t ovat "nukkuneet" nämä päivät kun on ollut leutoa keliä ja melkein ilmaista sähköä. Aika tyhmää, sanoisin.
 

Tifo

Vakionaama
Mikä olisi riittävän pitkä varausaika? Viikko, kaksi vai kuukausi puolen vuoden sijaan. Ei se vuosihyöty katoa vaikka välillä joutuisi lataamaan varaajaa huonommillakin hinnoilla.
Tämä pitäisi onnistua myös asemakaavoitetulla alueella, haja-alueella on monia etuja, paitsi isommat tontit niin siellä myös löytyy helpommin "ilmaista" puuta, joka sotkee koko paketin.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Niin, mihin käyttöön iso lämpövarasto sitten olisi paras ratkaisu ja mistä näkökulmasta?

Omavaraisuus, edullisuus, asumismukavuus, yksinkertaisuus, luotettavuus, riskittömyys, huollettavuus ja korjattavuus?

Meillä menee MLP:lle ehkä kolmasosa kaikesta sähköstä. Kannattaako tuota kolmannesta lähteä enää optimoimaan vai onko jossain helpompia euroja. Onko esim. akku ja paneelit kaveriksi voittavampi yhdistelmä? Kesällä saa päivän ilmaiset energiat yöllä omaan käyttöön ja talvella yön halvat sähköt päivän käyttöön.

Vaikka kyllähän massiivinen energiavarasto kuulostaa hyvältä. Ihan hauska ajatusleikki. Jos joskus voitan vaikka eurojaskasta riittävästi, otan foorumilta iskuryhmän suunnittelemaan mahdollisimman optimaalista kokonaisuutta.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mikä olisi riittävän pitkä varausaika? Viikko, kaksi vai kuukausi puolen vuoden sijaan. Ei se vuosihyöty katoa vaikka välillä joutuisi lataamaan varaajaa huonommillakin hinnoilla.

Luulen että 2 viikkoakin olisi jo todella hyvä lämpövarasto. Jos sillä menisi talon lämmitykset, suihkut, pesukoneille/tiskareille esilämmitetyt vedet. Melkolailla tyytyväinen olisin.

Tässä kun mallaan seuraavaa versiota HTML sivustosta mikä päivittyy itsekseen, niin tuli just mieleen että eipä olisi tyhmä hetki ajaa lämpöä isoon varaajaan.....

1706997191465.png
 
Viimeksi muokattu:

Tifo

Vakionaama
Joku ehdotti maanpäällistä varastoa. Tehdään vaikka 4 metriä kanttiinsa oleva mökki, jonka sisällä on pyöreitä metallisia varaajia, eristämättömiä. Vaippa on hyvin eristetty ja sisällä siellä on puhallinlämmönvaihdin, joka siirtää lämmön ilmasta veteen tai vaikka ilmaankin, tehot kyllä riittää. 300 litrainen varaaja vuotaa eristettynä 50-100 wattia. Kymmenen sellaista eristämättöminä eikö, tehot riittää. Ei tarvi edes laskea. Kaksi metriä korkeita tuonne mahtuisi helposti 16 kuutiota. Saahan sinne isomman kantikkaan purkin myös, josta otetaan lämpö talteen suoraan vedestä. Tuli vaan tällainen ilmavälitteinen mieleen.
 

Harrastelija

Vakionaama
Jos säiliö on pohjavedessä, aiheuttaa pohjavesi jonkinlaista nostetta.
Liekö sitten merkityksellistä kun säiliökin on täynnä vettä ja talokin lisäpainona.
 

ATI

Tulokas
Olettaisin, että altaan/säiliön rakentamiseen löytyy kyllä sopivat ratkaisut. Kannustavaan sävyyn haluaisin kommentoida, että en näkisi ollenkaan huonona vaihtoehtona toteuttaa lämpövaraston lataus suoraan vastuksilla. Uusien pientalojen tapauksessa lämmitysenergian tarve on hyvin kohtuullinen joka tapauksessa ja konseptin monimutkaistaminen käyttämällä VILP- tai MLP-tekniikkaa ei mielestäni ole vahvasti perusteltavissa.

Vastuksilla tehtävä lämmitys olisi käytännössä huoltovapaa ja erittäin pitkäikäinen ratkaisu. Tällainen hanke olisi harrastukseen verrattavissa, joten ylipäänsä konseptin esittelyssä voisi silloin keskittyä ydinasiaan, eli lämmön varastointiin. Tässä asiayhteydessä VILP:t ja MLP:t voisivat saada aivan liian suuren painoarvon. Toki lämpöpumppaus voi olla kannattavaa, mutta ei se ole täysin selvää investoinnit ja korjaukset huomioiden. Mahdollisten säästöjen suuruusluokan hahmottaminen olisi tässä tärkeää. Esimerkiksi rikkoutuvan tai jäätyvän VILP-ulkoyksikön tuoma henkinen kuorma voi mitätöidä saavutettavat hyödyt yksilötasolla.

Aurinkopaneelit sähköntuotantoon laskisin hiukan eri kategoriaan, sillä ne eivät olisi kiinteä osa itse lämmitysjärjestelmää. Voisivat mukavasti kompensoida edellä mainittujen lämpöpumppujen puutteen ja luultavasti mahdollistaa sopivan energialuokan uudisrakennukseen, jotta rakennuslupa olisi mahdollista saada.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onhan talon ympärillä routalevyt ja seinä myös eristetty ulkopuolelta. Ei perustukset ole koskaan jäässä. Uudet rakenteet tehdään säänkestävästä betonista.
En osaa sanoa, estävätkö säänkestävät betonit kuinkakin hyvin kapillaarisen veden nousun, mutta perusbetoni on kuin öljylampun sydän. Lämpövaraston lämpö kiihdyttää kosteuden siirtymistä ja perusta jäähtyy väistämättä pakkasen puolelle yläpäästään (maan pinnalla), ellei sitten koko taloa rakenneta maan alta harjaan toisella tyylillä kuin Suomessa on nykyisin tapana.

Kaikennäköisten uusien pinnoitteiden vedenpitävyyteen jopa pitemmän päälle tuntuu myös @Mikki uskovan. Vaikka tuollainen toimii suihkun seinässä ja ulkopinnaltaan asiallisiin rakenteisiin päättyvässä uima-altaassa, eivät nuo mitään paineisen veden pitämiseen sertifioituja rakenteita ole. Ennen pitkää vesi tihkuu jostakin lävitse (kuten joissakin surullisen kuuluisissa uimahallien altaissa). Tuuletettamiskelpoinen ilmaväli ja viemäröinti on ainoa luotettava rakenne, kun rakennetaan lämpimiä tekeleitä maan pinnan alapuolelle. Vaikeuksia tulee joka paikassa, jos sisllä oleva lämpö on lisäksi jatkuvasti märkää. Erityisen hankalia paikkoja ovat lähellä maan pintaa olevat ja yläpuoliset rakenteet.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä on tästä perusongelmasta hyvä kuvaus:


"Ohuthietutkimus paljasti tilanteen karuuden. Betonin laatu oli altaan ulkopinnoilla hyvä, mutta sisäpuolelta noin 150 millin syvyydelle asti huono. Voimakkaimmat vauriot esiintyivät 50-120 millin syvyydellä, mutta osin niitä oli vielä 200 millinkin syvyydellä".

"Uusissa uimahalleissa allasvaihtoehtoina on nykyään käytetty myös teräsaltaita, joiden avulla voidaan välttää alkalikiviainesreaktio.
Esimerkiksi Espoon Kaivomestarin monitoimirakennuksessa on teräsallas. Se on hankintana betoniallasta kalliimpi."
 

Tifo

Vakionaama
En osaa sanoa, estävätkö säänkestävät betonit kuinkakin hyvin kapillaarisen veden nousun, mutta perusbetoni on kuin öljylampun sydän. Lämpövaraston lämpö kiihdyttää kosteuden siirtymistä ja perusta jäähtyy väistämättä pakkasen puolelle yläpäästään (maan pinnalla), ellei sitten koko taloa rakenneta maan alta harjaan toisella tyylillä kuin Suomessa on nykyisin tapana.

Kaikennäköisten uusien pinnoitteiden vedenpitävyyteen jopa pitemmän päälle tuntuu myös @Mikki uskovan. Vaikka tuollainen toimii suihkun seinässä ja ulkopinnaltaan asiallisiin rakenteisiin päättyvässä uima-altaassa, eivät nuo mitään paineisen veden pitämiseen sertifioituja rakenteita ole. Ennen pitkää vesi tihkuu jostakin lävitse (kuten joissakin surullisen kuuluisissa uimahallien altaissa). Tuuletettamiskelpoinen ilmaväli ja viemäröinti on ainoa luotettava rakenne, kun rakennetaan lämpimiä tekeleitä maan pinnan alapuolelle. Vaikeuksia tulee joka paikassa, jos sisllä oleva lämpö on lisäksi jatkuvasti märkää. Erityisen hankalia paikkoja ovat lähellä maan pintaa olevat ja yläpuoliset rakenteet.
Lähtökohta on tietty salaojitettu rakenne, eikä veden pumppaus kallista ole. Pumppauksessa voi tulla häiriöitä eri syistä minkä takia sitä kannattaa välttää. Tuon kuvitellut betonisäiliön runko on jopa 80 astetta lämmin, eihän se ole suoraan ulkoilmaa vasten. Siinä voisi olla seuraavana styrox eristys ja lämpörappaus tai erillinen muurattu kuori ja kapillaarikatko tietysti pohjaveden yläpuolelle jos käytössä tavallinen betoni.
Siltarakenteita voi käydä katsomassa, kyllä ne siellä vedessä kestää. Maantiesuola on ehkä pahin rasitus.
Minä tekisin tuon säiliön pihalle, kellariin laittaisin pienemmän perinteisen pyöreän säiliön, joka on irti seinistä.
 

Tifo

Vakionaama
Tässä on tästä perusongelmasta hyvä kuvaus:


"Ohuthietutkimus paljasti tilanteen karuuden. Betonin laatu oli altaan ulkopinnoilla hyvä, mutta sisäpuolelta noin 150 millin syvyydelle asti huono. Voimakkaimmat vauriot esiintyivät 50-120 millin syvyydellä, mutta osin niitä oli vielä 200 millinkin syvyydellä".

"Uusissa uimahalleissa allasvaihtoehtoina on nykyään käytetty myös teräsaltaita, joiden avulla voidaan välttää alkalikiviainesreaktio.
Esimerkiksi Espoon Kaivomestarin monitoimirakennuksessa on teräsallas. Se on hankintana betoniallasta kalliimpi."
"Altaissa ei käytetty vesieristystä". Tämä kannattaa huomata, kloorivesi päästettiin vaikuttamaan betoniin.
Altaat ovat myös yli 40 vuotta vanhoja eli käyttöikä alkaa muutenkin loppumaan. Näitähän korjataan suojelusyistä.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Energian lataaminen olisi ainakin omalta osaltani jo selvä jos tällainen allas tontille ilmestyisi. Isonkin altaan lataa maltillisen kokoisella aurinkovoimalalla ja sille kertojaksi laitetulla vilpillä pumppulämpöihin aurinkokauden aikana. Uima-allasvilp kustantaa sen tonnin, myös lämmityslaitteeksi soveltuva kiinavilp muutaman tonnin. Oma valintani olisi laite joka kykenee hoitamaan lämmityksen myös altaan ollessa tyhjä tai kylmillään.

Tulistus sitten vastuksilla niin ylös kuin ylimääräistä voimalasta vielä liikenee. Kotiautomaatiolla ohjaus siten että voimalan tuotto ohjautuu altaan lämmitykseen aina kun ylimääräistä on eikä myyntihinta ole houkutteleva.

Altaan rakenteessa eniten mietityttää riittävään höyrytiiviyteen pääseminen asuintiloihin nähden. Trooppinen ilmasto 20v talon alla voi aikaansaada kaikenlaista ikävää jos pieniäkin vuotoja löytyy? Entäpä eräs vielä mainitsematon vakiopuheenaihe eli legionella? Massiivinen vesiallas joka suuren osan ajasta liikkuu lämmöiltään 30-50C välillä, aikamoinen viljelmä :hmm:Isännän lienee syytä pohtia millaisissa varusteissa availee huoltoluukkua.
 

kotte

Hyperaktiivi
Lähtökohta on tietty salaojitettu rakenne, eikä veden pumppaus kallista ole. Pumppauksessa voi tulla häiriöitä eri syistä minkä takia sitä kannattaa välttää. Tuon kuvitellut betonisäiliön runko on jopa 80 astetta lämmin, eihän se ole suoraan ulkoilmaa vasten.
Kapillaarisen vuodon ei tarvitse olla peräisin maasta, vaan mikä tahansa varastosäiliön vuoto aiheuttaa saman, jos vettä tihkuu taas pääsee kaasumuodossa säiliön sisäpinnan vesieristeestä lävitse. Vuotoja voi syntyä myös käytön aikana, jos ja kun betoniin tulee hiipumia tai ikuiseksi uskottu vesieristeaine vanheneekin odotettua nopeammin kuumaa vettä vasten. Tapiolan uimahalli on esimerkki rakenteesta, jota ei altaan puoleisella eristyksellä onnistuttu koskaan saamaan hallintaan, vaan tihkuva kosteus jatkaa runkorakenteiden tuhoamista.
 

Tifo

Vakionaama

Sähkön verotus määräytyy käyttäjän mukaan​

Sähkön sekä mäntyöljyn ja polttoturpeen vero koostuu energiaverosta. Sähköstä kannetaan myös huoltovarmuusmaksua. Sähkön vero on porrastettu kahteen veroluokkaan.

Veroluokkaan I kuuluvat muun muassa kotitaloudet, julkinen sektori, maataloussektori sekä palvelutoiminnot. Sähkövero luokassa I on 2,253 senttiä kilowattitunnilta.

Veroluokkaan II kuuluvat teollisuus, kaivostoiminta, ammattimainen kasvihuoneviljely, hukkalämpöä hyödyntävät energiatehokkaat vähintään 0,5 megawatin konesalit, kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja sähkökattilat sekä sellaiset kaukolämpöverkon ulkopuoliset lämpöpumput, joiden lämpöteho on vähintään 0,5 megawattia. Maataloudessa ja vesiviljelyssä käytetyn sähkön vero alennetaan veroluokan II tasolle veronpalautuksella. Vuoden 2021 alusta sähkövero luokassa II on ollut 0,05 senttiä kilowattitunnilta, minkä lisäksi kannetaan huoltovarmuusmaksu, 0,013 senttiä kilowattitunnilta.

Tällainen kausivaraaja pitäisi saada ll veroluokkaan kun sillä on tarkoitus käyttää ylijäämä sähköä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kaikennäköisten uusien pinnoitteiden vedenpitävyyteen jopa pitemmän päälle tuntuu myös @Mikki uskovan. Vaikka tuollainen toimii suihkun seinässä ja ulkopinnaltaan asiallisiin rakenteisiin päättyvässä uima-altaassa, eivät nuo mitään paineisen veden pitämiseen sertifioituja rakenteita ole.

Eikai kausivaraaja paineisena pidettäisi. Ja kyllähän polyurea on ihan laadukas teollinen vesieriste. Mutta jos ei pinnoitteisiin luoteta, niin tässä olisi suoraan listahinta (ALV 0%) aika jämerälle kuumasinkitylle teräslevylle. Alkaisiko tämmöisella saamaan vedenpitävää aikaan tavalla tai toisella?
1707045868276.png


Tuossa on hinta siis 360m2:lle 2mm paksua kuumasinkittyä teräslevyä. Kaipa tuon jotenkin saisi harkkoaltaan sisäpuolelle hitsailtua niin, ettei vuoda ihan ensimmäiseen 100 vuoteen? Kyllähän tämmöinen varaaja tehtäisiin kunnolla, jos sellaista joku lähtisi tekemään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Alkaisiko tämmöisella saamaan vedenpitävää aikaan tavalla tai toisella?
Itse mietin itsekseni ruostumattomasta kattopellistä hitsattua allasta ja sen alla jonkinlaista painetta tasaavaa pehmustetta (kuten juuri kovahkoa solumuovia). Painetta kuitenkin tulee pohjalle puolisen baria 5 metrin syvyyttä kohden, mikä kyllä tunkee lävitse pienistäkin reijistä suuria määriä. Kuumasinkityn levyn saumaaminen luotettavasti on aika hankalaa, rosteria voi liittää aika luotettavasti kiekkohitsauksella tms. "mobiililla" koneellisella menetelmällä (mutten tiedä, onko mahdollisten vuotojen löytäminen käytännössä mahdollista, jos sellaisia sattuisi syntymään).
 

Jule

Vakionaama
Olen ajatellut asiaa tässä niin, että jos haluaisi optimoida per kWh hintaa, niin loppujenlopuksi on kaksi kysymystä:

- Kuinka isolla teholla haluaa ladata varastoa jos sähkö on halpaa?
- Kuinka kauan haluaisi hoitaa lämmityksen latausajan jälkeen varastolla?

Nythän tässä tammi/helmikuun vaihteeesa on ollut todella halpaa sähköä. Jollain halvalla, mutta tehokkaalla PowerWorld VILP:llä olisi tehnyt mielettömästi energiaa tuleville viikoille. Mutta riittäisikö tähän vaikka 50m3 varaaja? Josko sillä menisi seuraavat 2-3 viikkoa eteenpäin, kun tulee kylmempää jaksoa.

Jokatapauksessa luulen että lähes kaikkien VILP:t ja MLP:t ovat "nukkuneet" nämä päivät kun on ollut leutoa keliä ja melkein ilmaista sähköä. Aika tyhmää, sanoisin.

Mun visio on se että energian lataaminen olisi käytännössä ilmaista (siis jonkun kv pumpun sähköllä tjsp). Käytännössähän nämä "0 hintaiset" sähkötkin maksavata edullisimmillaankin n. 4snt/kwh. Reilusti negatiiviset sähkönhinnat jotka komepnsoivat siirron ja veron ovat oikeasti aika harvassa.

Jos säiliö on pohjavedessä, aiheuttaa pohjavesi jonkinlaista nostetta.
Liekö sitten merkityksellistä kun säiliökin on täynnä vettä ja talokin lisäpainona.

Pohjavesi ei kyllä aiheuta merkittävää nostetta vesialtaalle. Tyhjälle kellaritilalle kyllä. Tietysti jos tuon altaan laittaa ihan rämeeseen, sen savivesisotkun ominaispaino voi olla yli 1, jolloin jonkintasoinen noste muodostuu, tosin se itse betonilaatikkokin kyllä painaa jotain..

En osaa sanoa, estävätkö säänkestävät betonit kuinkakin hyvin kapillaarisen veden nousun, mutta perusbetoni on kuin öljylampun sydän. Lämpövaraston lämpö kiihdyttää kosteuden siirtymistä ja perusta jäähtyy väistämättä pakkasen puolelle yläpäästään (maan pinnalla), ellei sitten koko taloa rakenneta maan alta harjaan toisella tyylillä kuin Suomessa on nykyisin tapana.

Kaikennäköisten uusien pinnoitteiden vedenpitävyyteen jopa pitemmän päälle tuntuu myös @Mikki uskovan. Vaikka tuollainen toimii suihkun seinässä ja ulkopinnaltaan asiallisiin rakenteisiin päättyvässä uima-altaassa, eivät nuo mitään paineisen veden pitämiseen sertifioituja rakenteita ole. Ennen pitkää vesi tihkuu jostakin lävitse (kuten joissakin surullisen kuuluisissa uimahallien altaissa). Tuuletettamiskelpoinen ilmaväli ja viemäröinti on ainoa luotettava rakenne, kun rakennetaan lämpimiä tekeleitä maan pinnan alapuolelle. Vaikeuksia tulee joka paikassa, jos sisllä oleva lämpö on lisäksi jatkuvasti märkää. Erityisen hankalia paikkoja ovat lähellä maan pintaa olevat ja yläpuoliset rakenteet.

Yksi vaihtoehtohan olisi eristää "kivijalan" maan yläpuolinen osuus, jolloin jäätymisvaaraa ei olisi.
Jotenkin mä näkisin että tuo kannattaisi toteuttaa siitä lähtkökohdasta että vesi pääsee betoniin, ja rakentaa se niin että betoni sekä päällä oleva talo kestää sen kosteuden.

Lähtökohta on tietty salaojitettu rakenne, eikä veden pumppaus kallista ole. Pumppauksessa voi tulla häiriöitä eri syistä minkä takia sitä kannattaa välttää. Tuon kuvitellut betonisäiliön runko on jopa 80 astetta lämmin, eihän se ole suoraan ulkoilmaa vasten. Siinä voisi olla seuraavana styrox eristys ja lämpörappaus tai erillinen muurattu kuori ja kapillaarikatko tietysti pohjaveden yläpuolelle jos käytössä tavallinen betoni.
Siltarakenteita voi käydä katsomassa, kyllä ne siellä vedessä kestää. Maantiesuola on ehkä pahin rasitus.
Minä tekisin tuon säiliön pihalle, kellariin laittaisin pienemmän perinteisen pyöreän säiliön, joka on irti seinistä.
No mä kyllä visioin sen lämmöneristeen sinne betonirungon sisäpuolelle. Sen ulkopinnan eristäminen on mun nähdäksen hankalampaa, ja varsinkin alapinta on ongelma, kun kokonaisuus makaisi eristeen päällä.. Tietysti riittävän tukeva eriste kestää tuon.
 

Tifo

Vakionaama
Itse mietin itsekseni ruostumattomasta kattopellistä hitsattua allasta ja sen alla jonkinlaista painetta tasaavaa pehmustetta (kuten juuri kovahkoa solumuovia). Painetta kuitenkin tulee pohjalle puolisen baria 5 metrin syvyyttä kohden, mikä kyllä tunkee lävitse pienistäkin reijistä suuria määriä. Kuumasinkityn levyn saumaaminen luotettavasti on aika hankalaa, rosteria voi liittää aika luotettavasti kiekkohitsauksella tms. "mobiililla" koneellisella menetelmällä (mutten tiedä, onko mahdollisten vuotojen löytäminen käytännössä mahdollista, jos sellaisia sattuisi syntymään).
Lasikuitua tarjoan minä. Voi olla vaikea testata noita hitsisaumoja. Toi purkki pitää onnistua laakista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Yksi vaihtoehtohan olisi eristää "kivijalan" maan yläpuolinen osuus, jolloin jäätymisvaaraa ei olisi.
Jotenkin mä näkisin että tuo kannattaisi toteuttaa siitä lähtkökohdasta että vesi pääsee betoniin, ja rakentaa se niin että betoni sekä päällä oleva talo kestää sen kosteuden.
Kyllä se sitten täytyy eristää jonkin matkaa maan allekin (kaiketi joka tapauksessa oli tarkoituskin) ja vielä ylöspäinkin seinää (jottei ongelma vain siirry rajakohtaan), mutta kuinka korkealle? Ehkäpä räystääseen asti? Ja ainakin jokin osa täytyy suojata viistosateelta, mutta miten seinän pysyminen kuivana esim. sisältä ja maaperästä (diffuusiolla) johtuvan kosteuden osalta varmistetaan kesällä ja talvella ja aina muulloinkin? On tuo sellainen "antipiilosokkelirakenne" sitten, että enpä osaa suoralta kädeltä arvoida, miten tuollainen kaiken kaikkiaan toimii eri sääolosuhteissa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
purkki pitää onnistua laakista.
Siinäpä se. Onnistua ja kestää talon ikä tai sen odotettu kestoikä. Harrastelija saattaisi tuommoisen saadakin yhden kerran tiiviiksi mutta sitten jää herran haltuu kuinka kauan se pysyy tiiviinä. Vesitorneista voisi yrittää katsella miten ne on rakennettu, mutta niissäkin se betoni voi tuulettua ja kuivua ilmaan, vesi on lisäksi kylmää.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei voi olla näin vaikeaa pitää vettä betonisessa altaassa :)

Jos aloittaisi siitä, että tekisi tosiaan altaan betonimuottiin valettuna mahdollisimman hyvästä vesitiiviistä betonista. Tuossa mainittiin että erilaisista kristallisoivista aineista yms. voisi tulla esim. 80-100 euroa lisää per kuutio hintaa. No ei se siihen kaatuisi.... ehdottomasti paras mahdollinen betonilaatu vain muottiin ja sillä selvä.

10m x 10m x 3m altaan seinämiin menisi 200mm paksuudella noin 24m3 betonia. Se olisi about 50 tonnia varaavaa massaa myös tietenkin. Ei yhtään huono juttu.

Siihen sisäpintaan rst peltivuoraus niin on se kumma jos ei ala vesi pysymään.
 

Mikkolan

Vakionaama
Siihen sisäpintaan rst peltivuoraus niin on se kumma jos ei ala vesi pysymään.
Käviskö tuommonen muovikalvo? Kestää lämpöäkin 120 C. Hintaa en sille löytänyt.

En kyllä olikein usko että lämpövarasto jäätyy, tai mikään sen rakenteista.
Betonissa kapillaarinen vesi nousee kuulemma jopa 12 m ylöspäin. Irtovedet valuu salaojiin mutta kapillari vedestä ei ikinä pääse eroon.
 

kotte

Hyperaktiivi
En kyllä olikein usko että lämpövarasto jäätyy, tai mikään sen rakenteista.
Eihän lämpövarasto jäädy, vaan mahdollinen eristeiden ulkopuolinen sokkelin tms. ulkopinta, jos lämpö ja varaston tihkuvuodoista haihtunut vesi tiivistyy lähelle ulkopintaa. Olen todennut vastaavaa kesämökilläni ehjälle kalliolle perustetun rakennuksen sokkelin pinnalta seurauksena rappauksen irtoaminen lohkeamalla sokkelin pinnalta (maali on vähän edesauttanut ja korjaus onkin jättää pinta maalaamatta rappauksen paikkauksen jälkeen). Kallio on eräänlainen lämpövarasto, jonka rakoihin pääsee tihkumaan hieman vettä ylempänä olevalta kalliolta betonirakenteiden alta ja lomitse.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Tuossa mallinnettu exeliin suorakaiteen muotoista hiekka-lämpöakkua, sinisellä pohjalla olevia soluja voi muuttaa, mm sivujen mitat, eristeiden paksuudet, maks lämpö, jolloin näkee suuruusluokat. Sivujen eriste koostuu kahdesta kerroksesta, ensin on hiekka itsessään (tässä 0,5m) ja sen jälkeen kivivilla tietenkin parempana. Lopussa on tehot mitkä vuotavat sivujen läpi, kun akun lämpö laskee puoleen, siihen kuluva aika (puoliintumisaika), kansi erikseen, koska se voi vuotaa suoraan ylöspäin lattiaan alta lämmittäen. Siitä vai muotoilemaan itselleen sopivaa. Jos purkaa lämmön lähes nollille loppuun asti, lienee syytä olla läpillä avattavat kanavat/putket keskemmältä varastoa/läpi, koska vuototeho reunoilla pienenee lämmön laskiessa. Voi siihen vaihtaa vedenkin hiekan tilalle, hiekasta puuttuu veden ja höyrynpaineen aiheuttamat kosteusongelmat.

1707244267648.png
 

Liitteet

  • hiekkalämpövarasto1.xlsx
    11 KB · Katsottu: 83
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
^ Hiekkavarasto on myös mahdollista rakentaa regeneraattorin periaatteella, eli varastoitaessa lämpö syötetään mieluiten ilmavirtaan varaston keskeltä ylhäältä kierrättäen jäähtynyt ilma takaisin alhaalta. Purku tapahtuu käänteisellä ilman kiertosuunnalla paitrsi, että kuumennettavaa ilmaa syötetään enemmän sivuilta. Tuolla tavoin voi lämpöhäviöitä mahdollisesti pienentää varsin merkittävästikin, kun pyritään hyödytämään varastohiekkaa myös jonkinmoisena lämpöeristeenä.
 

Jule

Vakionaama
Tavallaan tuo hiekkavarasto olisi parempi kun ei tarvitse pohtia kosteutta, mutta samalla se on myös reilusti painavampi, edellyttää oikeastaan rakentamista kallion päälle.

Hiekan ominaislämpökapasiteetti ei tosin ole kovin kummoinen.
 
Viimeksi muokattu:

kkk

Aktiivinen jäsen
Vedellä samaan tilavuuteen ja lämpö 90 C asteeseen , on varauskyky hieman alle puolet hiekasta (500C), mutta veden lämpö säilyy kauemmin samalla eristemäärällä, koska lämpö vain maks 90 C ja paino puolet hiekasta. Samalla painolla vedellä olisi tuplatilavuus ja melkein sama varauskyky :
1707328064995.png
 

Jule

Vakionaama
Miten tuollaiset 500°C lämmöt yleensä tuotetaan noihin varaajiin?
 
Viimeksi muokattu:

kkk

Aktiivinen jäsen
Juurikin tuossa käden ulottuvilla lämmittää n. 10 cm paksu varaava patteri, jonka sisällä painavia tummia tulitiiliä, joiden keskellä on sähkövastukset, sen voi ladata (ennen yösähköllä) pörssisähkön halvoilla tunneilla maks n. 500-600 C sisältä , jos väännetty täysille, varauskyky n. 18 kwh, paino n. 100kg.

 

kotte

Hyperaktiivi
Vesi on aivan ylivoimainen varastointimedia, jos lämpö tuotetaan lämpöpumpulla tai aurinkokeräimellä. Suoralla sähköllä varattaessa hiekalla on omat hyvät puolensa, jos lämpö varastoidaan ja puretaan ilmavirtaa apuna käyttäen ja virtaussuunnat valitaan tarkoituksenmukaisesti erikseen sovitettuna varastointia ja purkua varten. Hiekkavarastossa lämpö tasaantuu ajan oloon nopeammin ylöspäin kuin alas.

Miten tuoööaiset 500°C lämmöt yleensä tuotetaan noihin varaajiin?
Suuremmassa mittakaavassa ainakin puhaltimen ilmavirtaan asennetulla sähkövastuksella. 500 astetta on vielä hyvin hallittavissa, mutta kovin monta astetta ylemmäs on jo vaikea päästä. Turbiinikuumentimilla voisi päästä lähes tuhanteen asteeseen (lämpö siis syntyy voimakkaasti pyörteilevän kaasun sisäisestä kitkasta ja teho syötetään pyöritysmoottorilla). Hiekkaan upotettuja vastussauvojakin on kokeiltu, mutta noin ei pääse edellisten lämpötiloihin ja hiekka saattaa murentua tai sintrautua vastuksen vaurioitumisen ohella.
 

Jule

Vakionaama
Kausivarastossa tosin alkaa häviö näyttelemään kohtuuttoman suurta osuutta noin kovilla lämmöillä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kausivarastossa tosin alkaa häviö näyttelemään kohtuuttoman suurta osuutta noin kovilla lämmöillä.
Mutta kuten perinteisillä sähkölämmityksen massavaraajilla, tuulivoiman mahdollinen vaihtelusykli luokkaa viikon, parin jaksolla voisi vielä toimia. Tosin hitaampiakin vaihteluita esiintyy joinakin vuosina.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Tuossa minun hiekkaesimerkissä hiekan lämpö tippuu puoleen 500:sta C asteesta 34 vuorokaudessa, kun lämpö vuotaa/tihkuu eristeen läpi reunoille, josta se voidaan kerätä tavalla tai toisella hyötykäyttöön laskelmassa olevalla keskimääräisellä teholla 4,6 kw, sitten jää vielä toiset puolet energiasta , jos puretaan samalla teholla 4,6kW, niin toiset 34 vrk, eli n. 2 kk teoriassa, (sama teho edellyttää keruuta eristeen takaa enempi kuin 1. kuumemman puoliskon purussa).
 

Jule

Vakionaama
Joo, tuo hiekkavaraaja voisi toimia systeemissä jossa energia varataan halvan pörssisähkön aikana. Kausivaraaja jossa varastointiaika on yli puolivuotta, menee liikaa harakoille, tai eristeet tulevat järjettömän paksuiksi/kalliiksi.

Esim mä pystyisin varaamaan suhteellisen ison määrän energiaa hallin betonilattiaan, mutta ongelma on se että sähkön hintaa ei näe riittävän pitkälle eteenpäin eikä n. 1,5vrk syklissä sähkön hinta yleensä vaihtele riittävästi.
 
Back
Ylös Bottom