Prismatic lifepo kennot & bms

[-Teme-]

En tiedä onko tämä luokiteltavissa DIY vai kaupalliseksi akuksi? Kaupallinen kokonaisuus mutta itse pitää laittaa akut sisään
Räkkimallia oleva EEL kotelo 280/304Ah prismatic kennoille sis.200A BMS 658€ rahti 0€
16kpl Envison 4LH3L7 280Ah LFP prismatic kennoja 14.4kWh 69€/kpl yht 1104€ ja rahti 115€
Yhteensä 1880€ eli n.130€/kWh eli halvin pylontech 2.2 kertaa kalliimpi per kWh
Toimii yhdessä Victronin kanssa

 

[Espejot]

Onko Envison kennoista kokemuksia netissä? Siis yksi kotelo+bms per 14kWh?

Kerään tähän kaupoja missä kennoja myydään
Batteryfinds.com
Basengreen.com
Eelbattery.com
Gobelpower.com
Hakadibattery.com

 

[Hegsa]

En tiedä onko tämä luokiteltavissa DIY vai kaupalliseksi akuksi? Kaupallinen kokonaisuus mutta itse pitää laittaa akut sisään
Räkkimallia oleva EEL kotelo 280/304Ah prismatic kennoille sis.200A BMS 658€ rahti 0€
16kpl Envison 4LH3L7 280Ah LFP prismatic kennoja 14.4kWh 69€/kpl yht 1104€ ja rahti 115€
Yhteensä 1880€ eli n.130€/kWh eli halvin pylontech 2.2 kertaa kalliimpi per kWh
Toimii yhdessä Victronin kanssa

B-laadun kennojen kanssa pitäisi melkein yksi kerrallaan testata minkä takia ovat joutuneet kakkoskoppaan + rakentaa seurantajärjestelmä varmistamaan miten suorituskyky laskee. Ei huono ajatus jos osaa/pystyy, mutta jos askarteluun lähtee niin melkein sama pistää ruttutukusta sähköauton akku tilaukseen ja ottaa vielä halvemmalla €/kWh kapasiteettia.

 

[-Teme-]

Onko Envison kennoista kokmeusta netissä? Siis yksi kotelo+bms per 14kWh?

Yksi kotelo per 16 kennoa ja saa 14-15kWh akun siitä. EVE grade A akuilla hinta nousee n200€
Envison akuista on keskustelua DIYsolar foorumilla

 

[Sukke]

En tiedä onko tämä luokiteltavissa DIY vai kaupalliseksi akuksi? Kaupallinen kokonaisuus mutta itse pitää laittaa akut sisään
Räkkimallia oleva EEL kotelo 280/304Ah prismatic kennoille sis.200A BMS 658€ rahti 0€
16kpl Envison 4LH3L7 280Ah LFP prismatic kennoja 14.4kWh 69€/kpl yht 1104€ ja rahti 115€
Yhteensä 1880€ eli n.130€/kWh eli halvin pylontech 2.2 kertaa kalliimpi per kWh
Toimii yhdessä Victronin kanssa

Näyttäisi olevan myös jonkinlainen lämmitysmahdollisuus?

Tuskailen täällä tilan vähyyttä. Akkuja varten pitäisi tehdä pihalle oma "rakennus" ja kesällä akut kaipaisi luultavasti ilmanvaihtoa ja talvella lämmitystä. En tiedä kuinka onnistuneesti tuon saisi kokematon tehtyä luotettavasti ja vielä siten, että akut uskaltaa asentaa ja ottaa käyttöön.

 

[mestariviheltäjä]

 

[mestariviheltäjä]

Pirkka-budjetilla tehdessä Huawein 3-vaihe SUN2000 hybridi-inu noin tonnilla ja 5 kWh ulkoasennuskelpoinen + lämmitetty akkupaketti reilulla 3000€ ei kuulosta ollenkaan pahalle kombolle. Bonuksena taloa joskus myydessä yhden valmistajan integroidun paketin pystyy luovuttamaan uudelle omistajalle ilman päivän opastusta

Tai sitten, ei ulkokäyttöön, vähän DIY
Akku (1880€):

En tiedä onko tämä luokiteltavissa DIY vai kaupalliseksi akuksi? Kaupallinen kokonaisuus mutta itse pitää laittaa akut sisään
Räkkimallia oleva EEL kotelo 280/304Ah prismatic kennoille sis.200A BMS 658€ rahti 0€
16kpl Envison 4LH3L7 280Ah LFP prismatic kennoja 14.4kWh 69€/kpl yht 1104€ ja rahti 115€
Yhteensä 1880€ eli n.130€/kWh eli halvin pylontech 2.2 kertaa kalliimpi per kWh
Toimii yhdessä Victronin kanssa

Invertteri (2250 + rahti?):

Tai tämä (2250e):

Buy Solar Inverter DEYE Hybrid 10kW | Tienda Solar

Purchase cheap DEYE Hybrid 10kW three phase at Tienda Solar

tienda-solar.es

14kWh, lataus/purku max 10kW, yhteishinta 4130e + jotain (rahti + ehkä jotain kaapeleita)

 

[Hegsa]

Tai sitten, ei ulkokäyttöön, vähän DIY
Akku (1880€):

B-luokan kennoista itse johdottamalla, testaamalla ja softan rakentamisella voisi olla joku muukin kuin termi kuin ”vähän DIY”

14kWh, lataus/purku max 10kW, yhteishinta 4130e + jotain (rahti + ehkä jotain kaapeleita)

Tuolla simulointiketjussa on tästä ollut kyllästymiseen asti vääntöä, mutta rajahyöty yli 5 kWh akuille on aika rajallinen. Huawei on myös 600V vs DYI 48V mikä mahdollistaa paljon paremman hyötysuhteen.

 

[mestariviheltäjä]

B-luokan kennoista itse johdottamalla, testaamalla ja softan rakentamisella voisi olla joku muukin kuin termi kuin ”vähän DIY”

Tuolla simulointiketjussa on tästä ollut kyllästymiseen asti vääntöä, mutta rajahyöty yli 5 kWh akuille on aika rajallinen. Huawei on myös 600V vs DYI 48V mikä mahdollistaa paljon paremman hyötysuhteen.

On varmasti turvallisempi ostaa plug n play akku + invertteri, vieläkin samalta valmistajalta.

Mutta jos on vähän (tai hiukan enemmän) DIY-henkeä, tuosta voisi saada aika hyvän paketin

 

[Espejot]

Pitäisiköhän tästä lohkaista uusi ketju kun aletaan tulla DIY:n tontille.... mutta lueskelin EVE:n dataa ja siellä sanotaan "The cells have a lifespan (up to 80% capacity) of 8000 cycles when using a pressure of 280-320kg and charging at 0.5C (0.05C termination current up to 3.65V) and discharging 0.5C (up to 2.5V)"

Haiskahtaa kiinalaisille lupauksille 8000 sykliä ja kapaa 80% jäljellä. Mitä meinaa "using a pressure of 280-320kg"

Ja sitten nää BMS, onko näissä eroja? Luulisi että ei mutta onko kiinalaiset onnistuneet halpuuttamaan nämäkin sudeksi?

 

[mestariviheltäjä]

Mitä meinaa "using a pressure of 280-320kg"

Tässä yritetään selittää:

 

[mestariviheltäjä]

Tässä sama herra kasaa pystymallin EEL kotelo 280/304Ah prismatic kennoille

 

[Espejot]

Tässä yritetään selittää:

Pahkinän kuoressa? Liittyee materiaalin elämiseen...

 

[mestariviheltäjä]

Pahkinän kuoressa? Liittyee materiaalin elämiseen...

Kohdassa 4:48 puhutaan kuplista jotka valmistusvaiheessa jää akun sisälle ja halutaan "pakottaa" ulos käyttämällä ulkoista painetta

 

[mestariviheltäjä]

Kohdassa 4:48 puhutaan kuplista jotka valmistusvaiheessa jää akun sisälle ja halutaan "pakottaa" ulos käyttämällä ulkoista painetta

Jos puristusta ei tehdä menetetään kai syklejä mutta loppujen lopuksi kuitenkin todetaan ettei sillä ole käytännössä mitään merkitystä koska ne akut kuitenkin ikäntyy ennenkuin syklit tulisivat täyteen

 

[-Teme-]

Ja sitten nää BMS, onko näissä eroja? Luulisi että ei mutta inko kiinalaiset onnistuneet halpuuttamaan nämäkin sudeksi?

Andy (Offgrid Garage) on aika hyvin ja laajasti testannut BMSiä ja tuo mikä EELin kopassa mukana tulee on käytännössä Seplos BMS joka ihan OK, mutta suurin vajavuus on aktiivisen balansoijan puute tai sen minimaalinen kapasiteetti.
EELillä on myös JK Inverter BMS toisessa kopassaan jota ei ole Euroopan varastossa saatavana, mutta sanoisin sen olevan tällä hetkellä yksi parhaimmista vaihtoehdoista matalajännite akustoille. Sisältää 2A aktiivi balansoijan, sekä mahdollisuus päivittää firmis joka niin oudolta kuin kuulostaa ei ole mahdollista muiden yleisesti käytössä olevien BMSien kanssa.

Kaupallisista akuista kaipaisin myös infoa miten hyvin niissä on balansointi hoidettu? Jos sitä ei hanskaa fiksusti kerta kerran jälkeen syö kapasiteettia sillä pois kun yksi kenno toppaa ladatessa ylijännitteelle ja lataus loppuu, sekä purkaessa yksi laskee alijännitteelle niin sama juttu. Sykli sykliltä homma menee vain huonommaksi

 

[Sukke]

En tiedä onko tämä luokiteltavissa DIY vai kaupalliseksi akuksi? Kaupallinen kokonaisuus mutta itse pitää laittaa akut sisään
Räkkimallia oleva EEL kotelo 280/304Ah prismatic kennoille sis.200A BMS 658€ rahti 0€
16kpl Envison 4LH3L7 280Ah LFP prismatic kennoja 14.4kWh 69€/kpl yht 1104€ ja rahti 115€
Yhteensä 1880€ eli n.130€/kWh eli halvin pylontech 2.2 kertaa kalliimpi per kWh
Toimii yhdessä Victronin kanssa

Jonkin verran tullut luettua erilaisista akkuvaihtoehdoista. Kaupalliset ratkaisut vaikuttaa hyvin kalliilta, mutta näiden DIY-ratiaisujen kanssa on heti sata ja yksi kysymysmerkkiä.

Yhden tuommoisen puolivalmiin tai valmiiksi rakennetun akun saa liitettyä invertteriin, kunhan invertteri ja akun BMS ymmärtävät toisiaan.

Jos haluaa ulkoisen ohjauksen, täytyy varmistaa, että invertteriä saa komennettua esim. HA:n avulla. Ratkaisuja löytyy.

Sitä en ymmärrä, että miten yhteen invertteriin saisi toisenkin akun perään. Joo, ilmeisesti rinnalle kytkemällä onnistuu, mutta miten ihmeessä ohjaus tässä sitten menee, jos invertteriin saa vain yhden BMS:n kiinni.

Ja oliko niin, että ohjauksen latauksesta / purusta voi jättää BMS:n huoleksi, jolloin invertteriä ei tarvitse ohjata vaan ohjaus voisi olla mahdollista BMS:n kautta?

Vai pitääkö toista akkua varten ostaa toinen invertteri ja ohjata niitä itsenäisinä? Onko pelkälle akulle inverttereitä vai onko sopivat aina aurinkosähkölle tehtyjä hybridejä?

Niin paljon kysymyksiä ja niin vähän ymmärrystä.

 

[-Teme-]

BMS linkitetään toisiinsa ja invertteriin CAN tai RS485 väylän kautta. Tällöin tietty pitää BMS:t olla keskenään sekä invertterin kanssa yhteensopivia.
Victronin kanssa voi myös käyttää nk.smart shunt’ia joka kertoo mikä on koko akuston tila. Smart shunttiin konffataan koko akuston kapasiteetti ja ensimmäisen täyden syklin jälkeen se osaa varsin hyvin päätellä mikä on lataustaso. BMS:t tässä tapauksessa ohjaa oman akustonsa tilaa itsenäisesti toisistaan tietämättä, eli eivät ole linkitettyä väylän kautta toisiinsa, mutta poweri linjat kytketty rinnan ja smart shuntin läpi invertteriin.

 

[Sukke]

BMS linkitetään toisiinsa ja invertteriin CAN tai RS485 väylän kautta. Tällöin tietty pitää BMS:t olla keskenään sekä invertterin kanssa yhteensopivia.
Victronin kanssa voi myös käyttää nk.smart shunt’ia joka kertoo mikä on koko akuston tila. Smart shunttiin konffataan koko akuston kapasiteetti ja ensimmäisen täyden syklin jälkeen se osaa varsin hyvin päätellä mikä on lataustaso. BMS:t tässä tapauksessa ohjaa oman akustonsa tilaa itsenäisesti toisistaan tietämättä, eli eivät ole linkitettyä väylän kautta toisiinsa, mutta poweri linjat kytketty rinnan ja smart shuntin läpi invertteriin.

Joo, noin yksinkertaiseksi minäkin sen periaatteessa mielsin, mutta jostain syystä olen jäänyt ainakin osittain siihen käsitykseen, ettei se ainakaan kaikilla BMS:illä onnistuisi eli että useamman akun kokoonpanoissa yksi BMS toimisi Masterina ja loput Slaveina invertterin suuntaan.

Luultavasti en ole ihan ymmärtänyt lukemaani.

Kyllähän esim. nuo Eelbatteryn paketit vaikuttaa mielenkiintoisilta. Tulisikohan jotain 2 500 € hintaa noin 15 kWh paketille. Mutta miten toimii virheiden selvitys ja takuuasiat onkin sitten toinen juttu.

Kumpikohan on kannattavampaa, ottaa pienempi akkupaketti ja ajella sitä laajemmin täydestä tyhjäksi isoilla suhteellisilla virroilla vai laittaa vähän reilumpi paketti ja ajella pienemmillä purkutasoilla ja pienemmillä suhteellisilla virroilla. Lähinnä siis elinkaarikustannusten kannalta, jos asiaa tarkastelee. Toki oma etunsa isommalla maksilikapasiteetilla, mutta vanheneeko akku pelkän ajan myötä.

 

[-Teme-]

Olet oikeassa, kaikki BMSt ei tue väylällä linkittämistä. Vaan silloin pitää käyttää smart shuntia. Nuo EELin boxeissa olevat uudelleen brändätyt seplos BMSt tukee. Tällä hetkellä ”paras” kohtuullisella hintalapulla varustettu BMS on JK inverter BMS, joka on muuten tarjolla myös EEL räkkiboxiin mutta tällä hetkellä vain Kiinasta shipattavissa laitteissa. Yksi ehkä isoin heikkous tuossa EU varastosta saatavana olevassa akkuboxin BMSsä on erittäin heikko aktiivi balanceri, jossa ei riitä potku balansoimaan akustoa kuten pitäisi. JK inverter BMSsä on huomattavan paljon parempi balansointi joka oikeasti pitää paketin kennot balanssissa.

Tämän hetkisen tiedon mukaan LFP akut eivät merkittävästi heikkene pelkästään ajan vaikutuksesta. Merkittävin rasite on suuret lataus- ja purkuvirrat jotka syntyy kun pienikapasiteettista akkua käytetään täysiä syklejä. Lisäksi jos kennoista on heittoa (kuten aina on jonkin verran) pitää balansoijan tehdä tehtävänsä. Muutoin kennojen välinen jännite-ero kasvaa joka syklillä. Tämä taas aiheuttaa sen että kun akkua puretaan BMS sulkee akuston (kuten kuuluukin) suojatakseen sen kennoja vahingoittumiselta kun ensimmäinen kenno saavuttaa Low Voltage Protection rajan, vaikka kennoston muissa aluissa olisi vielä potkua. Samaan tapaan ladatessa, kun ensimmäinen kenno kohtaa High voltage protection rajan, BMS lopettaa latauksen - tässä vaiheessa balansointi on ollut jo tovin toiminnassa ja se jatkuu, jolloin tuota yhtä tai useampaa korkeimman jännitteen kennoa puretaan ja ladataan matalampien jännitteiden kennoihin. Jos balanserissa ei ole riittävästi tehoa, se ei saa akustoa balansoitua ja tämän jännitteiden delta vain kasvaa kerrasta toiseen.
Kun akkuja ladataan ja puretaan maltillisemmin, joka luonnollisesti tapahtuu isompaa akustoa käytettäessä, pidennetään myös akuston kestoikää. Lisäksi akusto pysyy paremmin balanssissa rasitus kevyempää.

 

[Sukke]

Olet oikeassa, kaikki BMSt ei tue väylällä linkittämistä. Vaan silloin pitää käyttää smart shuntia. Nuo EELin boxeissa olevat uudelleen brändätyt seplos BMSt tukee. Tällä hetkellä ”paras” kohtuullisella hintalapulla varustettu BMS on JK inverter BMS, joka on muuten tarjolla myös EEL räkkiboxiin mutta tällä hetkellä vain Kiinasta shipattavissa laitteissa. Yksi ehkä isoin heikkous tuossa EU varastosta saatavana olevassa akkuboxin BMSsä on erittäin heikko aktiivi balanceri, jossa ei riitä potku balansoimaan akustoa kuten pitäisi. JK inverter BMSsä on huomattavan paljon parempi balansointi joka oikeasti pitää paketin kennot balanssissa.

Tämän hetkisen tiedon mukaan LFP akut eivät merkittävästi heikkene pelkästään ajan vaikutuksesta. Merkittävin rasite on suuret lataus- ja purkuvirrat jotka syntyy kun pienikapasiteettista akkua käytetään täysiä syklejä. Lisäksi jos kennoista on heittoa (kuten aina on jonkin verran) pitää balansoijan tehdä tehtävänsä. Muutoin kennojen välinen jännite-ero kasvaa joka syklillä. Tämä taas aiheuttaa sen että kun akkua puretaan BMS sulkee akuston (kuten kuuluukin) suojatakseen sen kennoja vahingoittumiselta kun ensimmäinen kenno saavuttaa Low Voltage Protection rajan, vaikka kennoston muissa aluissa olisi vielä potkua. Samaan tapaan ladatessa, kun ensimmäinen kenno kohtaa High voltage protection rajan, BMS lopettaa latauksen - tässä vaiheessa balansointi on ollut jo tovin toiminnassa ja se jatkuu, jolloin tuota yhtä tai useampaa korkeimman jännitteen kennoa puretaan ja ladataan matalampien jännitteiden kennoihin. Jos balanserissa ei ole riittävästi tehoa, se ei saa akustoa balansoitua ja tämän jännitteiden delta vain kasvaa kerrasta toiseen.
Kun akkuja ladataan ja puretaan maltillisemmin, joka luonnollisesti tapahtuu isompaa akustoa käytettäessä, pidennetään myös akuston kestoikää. Lisäksi akusto pysyy paremmin balanssissa rasitus kevyempää.

Taidan siis olla lopulta kuitenkin kartalla, vaikka osa yksityiskohdista onkin pimennossa. Toki isommalle akkukapasiteetille tulee miinusta, jos ja kun akkujen hinnat tulee alaspäin. Mutta muutoin isommalla kapasiteetilla on paljon hyviäkin puolia.

Smart shunteja tekee ilmeisesti muutkin kuin Victron.

2A balansseria on pidetty ilmeisesti jo hyvänä, tässä v4-boksissa on 4A balansseri? Onko enemmän parempi?

EEL 48V DIY Battery BOX V4 DIY Server Rack 4A Active Balancer Stackable Type Pre-Order

Elevate your energy independence with the V4 DIY 48V Battery Box Kits. Featuring a Bluetooth BMS, this kit offers 15Kwh of robust energy storage. Perfect for DIY enthusiasts, it boasts a stackable design, premium components, and seamless integration for efficient energy management. Expand your...

eelbattery.myshopify.com

Jos kokonaisuus näyttää järkevältä voisi kesälle / syksylle 2025 ajoittaa projektin toteutuksen.

 

[tepa]

Ei tasapainotusta ihan hirveästi tarvitse jos on tasalaatuiset kennot (useimmat grade b ovat ihan hyviä) eikä yritä ajaa ihan jännitealueiden äärirajoilla. Itse olen mennyt nyt kuukausia kokonaan ilman balansointia, eikä eroja jännitteissä juurikaan ole. Matala kuormitus ja ääripäät pois käyttöalueesta, niin riittää monenlaiset tasapainotusratkaisut, tekee sitten erikseen ns. huoltobalansoinnin vaikka kerran-pari vuodessa.

BMS:ssä voi tietysi olla aktiivibalansoija valmiina ja erillistä voi pitää akussa kytkettynä jatkuvastikin, mutta tuosta kannattaa tunnistaa yksi turvallisuusriski: Jos ohjelmiston tai hardispuolen viasta johtuen jonkin kennon mittaus tai balansoinnin ohjaus sekoaa, se ajaa sen ylijännitteelle eikä BMS voi tehdä mitään. JK inverter bms on tainnut melkoisesti sisältää kriittisiäkin ohjelmistobugeja, joita kyllä on korjattu, mutta kannattaa huomioida tuo asia. Resistiivinen balanseri voi hajotessaan ajaa yhden kennon tyhjäksi, mutta tuo on lähtökohtaisesti paljon vaarattomampaa.

Toki tuollaiset vikaantumiset ovat harvinaisia, ettei niitä aktiiveja ole tarvetta alkaa pelkäämään

 

[Sukke]

Hyvää infoa. Täytyy alkaa kartoittaa vaihtoehtoja ja miettiä toteutusta. Kaksi 15 kWh akkua antaisi mahdollisuuden käyttää niitä varmaan pääosin 10-90 tai 15-85 % varaustasoilla. Suuri osa käytöstä varmaan sattuisi noitakin kapeammalle alueelle.

Onko ajoittaisesta aktiivisesta balanssoinnista jotain hyötyä vai tuleeko hyöty vasta pysyvästä asennuksesta?

 

[-Teme-]

2A balansseria on pidetty ilmeisesti jo hyvänä, tässä v4-boksissa on 4A balansseri? Onko enemmän parempi?

EEL 48V DIY Battery BOX V4 DIY Server Rack 4A Active Balancer Stackable Type Pre-Order

Elevate your energy independence with the V4 DIY 48V Battery Box Kits. Featuring a Bluetooth BMS, this kit offers 15Kwh of robust energy storage. Perfect for DIY enthusiasts, it boasts a stackable design, premium components, and seamless integration for efficient energy management. Expand your...

eelbattery.myshopify.com

Jos kokonaisuus näyttää järkevältä voisi kesälle / syksylle 2025 ajoittaa projektin toteutuksen.

Kappas, EEL on paikannut BMS puutteen erillisellä balanecrilla - onkohan Neey active Balancer?.
Kuten Tepa tuossa mainitsi, riittä kerran / kaksi vuoteen balansointi. Siten riittää että on erikseen balanceri jonka käy kytkemässä erikseen käyttöön. Seplos BMS manuaalit yms löytyy google driveltä
Balanseri ei myöskään saa olla koko aikaa aktiivisena, käytännössä n.3.5V on jännite jolloin balancer aloittaa toimintansa
kannattaa ottaa seurantaan Off Grid Garage YT kanava. Siellä on juttu kaikesta mm.kytkennästä balancerin käytöstä, mitkä asetukset BMSään, eri BMS testauksia... web sivulla infoa eri laitteista.

the Off-Grid-Garage

DIY Solar Battery Projects

off-grid-garage.com

 

[jmaja]

Onko ajoittaisesta aktiivisesta balanssoinnista jotain hyötyä vai tuleeko hyöty vasta pysyvästä asennuksesta?

Tuosta on montaa mielipidettä ja riippuu varmasti myös kennojen tasalaatuisuudesta. Purjeveneissä noita on käytetty jo yli 10 v. Hyvillä kennoilla balanssointitarve on hyvin pientä ja varsin monessa veneessä on ollut 12 V LFP-akkuja kokonaan ilman balansointia ja yksittäisten kennojen mittausta. Noita jotkut pitää maailmanlopun ratkaisuina, mutta tuntuu ne vaan toimivan. Tiedän useamman veneen, jossa tuollainen täysin balansoimaton on toiminut moitteetta jo lähemmäs 10 v. Noissa väitetään kennojen olevan erityisesti valittuja.

Satunnaisilla kennoilla ja varsinkin B-luokan kennoilla ainakin yksittäisten kennojen seuranta on hyvin tärkeää, jotta yksittäisen kennon jännite ei nouse tai laske turvallisen alueen ulkopuolelle. Balansoinnin oikeastaan ainoa etu on silloin suurempi käyttöalue, kun yksittäisen kennon jännite ei rajoita koko akuston latausta tai purkausta. Mutta eihän balansointikaan poista eri kapasiteettien aiheuttamaa ongelmaa. Siis jos yhden kennon kapasiteetti on vain 90% muista, menee muiden 10% täysin hukkaan.

 

[-Teme-]

Balansoinnin oikeastaan ainoa etu on silloin suurempi käyttöalue, kun yksittäisen kennon jännite ei rajoita koko akuston latausta tai purkausta. Mutta eihän balansointikaan poista eri kapasiteettien aiheuttamaa ongelmaa. Siis jos yhden kennon kapasiteetti on vain 90% muista, menee muiden 10% täysin hukkaan.

Itseä mietityttää tämä osuus noissa kaupallisissa 140S akustojen kokonaisuuksissa. Niissä lähes 10x mahdollisuus että yksi kenno on huono joka sitten pudottaa koko akun kapasiteetista 10% pois.
Mistään ei näe miten balasointi niissä hoidettu ja ei pysty monitoroimaan kennojännitteitä

 

[Sukke]

Kappas, EEL on paikannut BMS puutteen erillisellä balanecrilla - onkohan Neey active Balancer?.
Kuten Tepa tuossa mainitsi, riittä kerran / kaksi vuoteen balansointi. Siten riittää että on erikseen balanceri jonka käy kytkemässä erikseen käyttöön. Seplos BMS manuaalit yms löytyy google driveltä
Balanseri ei myöskään saa olla koko aikaa aktiivisena, käytännössä n.3.5V on jännite jolloin balancer aloittaa toimintansa
kannattaa ottaa seurantaan Off Grid Garage YT kanava. Siellä on juttu kaikesta mm.kytkennästä balancerin käytöstä, mitkä asetukset BMSään, eri BMS testauksia... web sivulla infoa eri laitteista.

the Off-Grid-Garage

DIY Solar Battery Projects

off-grid-garage.com

Kiitos vinkeistä. Täytyy tutustua.

Tässä onkin vähän miettinyt, että mitä sitä seuraavaksi harrastaisi. Taitaa tähän akku- ja aurinkopaneeliasiaan saada menemään jonkin verran aikaa.

Meinannut käydäkin jo tylsäksi arki tuon kotiautomaation kanssa, kun kaikki toimii itsekseen, kuten pitää.

 

[Sukke]

Kappas, EEL on paikannut BMS puutteen erillisellä balanecrilla - onkohan Neey active Balancer?.
Kuten Tepa tuossa mainitsi, riittä kerran / kaksi vuoteen balansointi. Siten riittää että on erikseen balanceri jonka käy kytkemässä erikseen käyttöön. Seplos BMS manuaalit yms löytyy google driveltä
Balanseri ei myöskään saa olla koko aikaa aktiivisena, käytännössä n.3.5V on jännite jolloin balancer aloittaa toimintansa
kannattaa ottaa seurantaan Off Grid Garage YT kanava. Siellä on juttu kaikesta mm.kytkennästä balancerin käytöstä, mitkä asetukset BMSään, eri BMS testauksia... web sivulla infoa eri laitteista.

the Off-Grid-Garage

DIY Solar Battery Projects

off-grid-garage.com

Katsoin ensimmäisen videon ja siinä ei kovin kehuttu jatkuvaa aktiivista balansoinnista. Mainittiin tosin Neey, jonka päälläoloa voi säätää. Video käsittelee ihan muuta aihetta, mutta loppupuolella oli tuosta balansoinnista.

 

[-Teme-]

Katsoin ensimmäisen videon ja siinä ei kovin kehuttu jatkuvaa aktiivista balansoinnista. Mainittiin tosin Neey, jonka päälläoloa voi säätää. Video käsittelee ihan muuta aihetta, mutta loppupuolella oli tuosta balansoinnista.

Juuri niin että ei voi olla koko aikaa päällä vaan hallitusti latauksen loppuvaiheessa, tai ihan manuaalisesti ne kerran/kaksi vuodessa

 

[mestariviheltäjä]

En tiedä onko tämä luokiteltavissa DIY vai kaupalliseksi akuksi? Kaupallinen kokonaisuus mutta itse pitää laittaa akut sisään
Räkkimallia oleva EEL kotelo 280/304Ah prismatic kennoille sis.200A BMS 658€ rahti 0€
16kpl Envison 4LH3L7 280Ah LFP prismatic kennoja 14.4kWh 69€/kpl yht 1104€ ja rahti 115€
Yhteensä 1880€ eli n.130€/kWh eli halvin pylontech 2.2 kertaa kalliimpi per kWh
Toimii yhdessä Victronin kanssa

Nyt se on kaupallistettu. Ja jopa suomessa.

Rebelvolt | Battery Generators & Diesel Replacement Solutions

Replace diesel generators with Rebelvolt e-Generators. Silent, emission-free battery power 5kWh-2MWh for construction, defence & events. Finnish engineering.

www.rebelvolt.com

Kotelo näyttää hyvin samalta kuin tämä:

Apexium Apex 51.2v 48v Diy Mason Box Lifepo4 Lithium Phosphate Battery Pack Smart Kits Set Case Assemble Box Empty Battery Case - Buy Apexium Battery Box 280ah Diy Box seplos Mason 16s Diy 280ah Battery Box Seplos Mason 280 Diy Kit Empty Case For Lif

Apexium Apex 51.2v 48v Diy Mason Box Lifepo4 Lithium Phosphate Battery Pack Smart Kits Set Case Assemble Box Empty Battery Case - Buy Apexium Battery Box 280ah Diy Box seplos Mason 16s Diy 280ah Battery Box Seplos Mason 280 Diy Kit Empty Case For Lifepo4 280ah Battery With Smart Bms Seplos Mason...

www.alibaba.com

 

[burmanm]

Nyt se on kaupallistettu. Ja jopa suomessa.

Kun sivuilla mainostetaan "Kaikki Rebelvolt-tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa." ja itse tuote on Kiinassa suunniteltu ja tehty kuitenkin, niin miten paljon voi luottaa itse yrityksen tuotteisiin muutenkaan?

 

[-Teme-]

Kun sivuilla mainostetaan "Kaikki Rebelvolt-tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa." ja itse tuote on Kiinassa suunniteltu ja tehty kuitenkin, niin miten paljon voi luottaa itse yrityksen tuotteisiin muutenkaan?

Jos suunniteltu mitä osia käyttää, koottu Suomessa ja lopulta tarra kiinni niin siitä syntyi Suomessa suunniteltu ja valmistettu Rebelvolt tuote.
Hinnassa on kyllä hieman katetta, kun komponentit n.4.000€ ja myyntihinta 15.000€

 

[Hegsa]

Jos suunniteltu mitä osia käyttää, koottu Suomessa ja lopulta tarra kiinni niin siitä syntyi Suomessa suunniteltu ja valmistettu Rebelvolt tuote.
Hinnassa on kyllä hieman katetta, kun komponentit n.4.000€ ja myyntihinta 15.000€

On tuossa sentään mukana talviaikainen pörssisähkön optimointi akun kautta mitä ei ihan jokaisella kotirakentajalla ole, tosin kallis se silti on. Vastaavan ohjauksen kaupallistamista kun itse laskin niin jotain tämän suuntaista pitäisi tehdä kun pelkällä softalla on vaikea elää ilman todella isoa käyttäjäkuntaa.

Puolet pois hinnasta ja kuormanohjaus mukaan niin alkaisi markkina vetämään paremmin.

 

[Sukke]

Paljonko akut luovuttaa lämpöä käytön aikana? Jos esim. 15 kWh akkua purkaa tasaisesti vaikkapa 2 kW teholla, paljonko on lämpöteho kennoilla, liitoksilla, johdolla ja BMS:llä?

Jos suunnittelee laittavansa akut ulos, tarvitaan eristys + lämmitys talvea varten. Jossain lämpötilassa ei tarvita oikeastaan kumpaakaan. Mutta minkälaista jäähdytystä akut edellyttää, jos niitä säilyttää ja käyttää eristetyssä kotelossa myös kesän ajan?

Voisi tehdä testilastikon eli laittaa säädettävän lämmityselementin eristettyyn laatikkoon ja yrittää saada pidettyä lämpötilan laatikon sisällä hyväksyttävissä rajoissa jonkinlaisella tuuletinratkaisulla. Haasteita kyllä edessä, kun ainakin tuloilma pitäisi myös suodattaa.

 

[Jule]

B-luokan kennoista itse johdottamalla, testaamalla ja softan rakentamisella voisi olla joku muukin kuin termi kuin ”vähän DIY” .

Käytännössä A-luokan kennojen löytäminen markkinoilta "parin kappaleen" erissä on vaikeaa.

Se että aliexpress/evay/amazon myyjät väittävät niiden olevan A-luokkaa ei tarkoita muuta kuin eri nappulan painamista näppiksellä.

Paljonko akut luovuttaa lämpöä käytön aikana? Jos esim. 15 kWh akkua purkaa tasaisesti vaikkapa 2 kW teholla, paljonko on lämpöteho kennoilla, liitoksilla, johdolla ja BMS:llä?

Jos suunnittelee laittavansa akut ulos, tarvitaan eristys + lämmitys talvea varten. Jossain lämpötilassa ei tarvita oikeastaan kumpaakaan. Mutta minkälaista jäähdytystä akut edellyttää, jos niitä säilyttää ja käyttää eristetyssä kotelossa myös kesän ajan?

Voisi tehdä testilastikon eli laittaa säädettävän lämmityselementin eristettyyn laatikkoon ja yrittää saada pidettyä lämpötilan laatikon sisällä hyväksyttävissä rajoissa jonkinlaisella tuuletinratkaisulla. Haasteita kyllä edessä, kun ainakin tuloilma pitäisi myös suodattaa.

Hukkalämpö on lifepo4 akuissa melko maltillinen, varsinkin kun latausvirta pidetään pienenä, mutta jos kennoa lataa yhtään kovemmalla virralla alle 0°C, kennot hajoaa peruuttamattomasti.

Mä en sijoittaisi tuollaista akustoa ulos. Jos sen syttymistä kauheasti pelkäisi, niin johonkin metallilaatikkoon, jossa mahdollisuus täyttää laatikko nopeasti vedellä... tms..

 

[Sukke]

Hukkalämpö on lifepo4 akuissa melko maltillinen, varsinkin kun latausvirta pidetään pienenä, mutta jos kennoa lataa yhtään kovemmalla virralla alle 0°C, kennot hajoaa peruuttamattomasti.

Mä en sijoittaisi tuollaista akustoa ulos. Jos sen syttymistä kauheasti pelkäisi, niin johonkin metallilaatikkoon, jossa mahdollisuus täyttää laatikko nopeasti vedellä... tms..

En sijoittaisi minäkään, mutta näillä näkymin ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Lämmityksen kuvittelisin olevan helpompi hallita ja saahan latauksen estettyä, jos akut alkaa olla liian kylmiä.

Kesäkausi ja riittävän alhaisen lämpötilan pitäminen onkin sitten haastavampi juttu. On kyllä niin paljon kysymysmerkkejä ja haasteita koko projektissa, että luultavasti hylkään koko ajatuksen.

 

[-Teme-]

Korkeasta lämmöstä en olisi niinkään huolissani, koska LiFePo4 kennoja on käytössä huomattavasti lämpimämmissä maanosissa kuin Suomessa. Nyrkkisääntönä sanotaan että lämmöt on syytä olla alle 40°C. Tyypillisesti BMS sisältää useamman lämpötilasensorin josita ainakin yksi kannattaa sijoittaa akuston lämpöä seuraamaan.
Pahin yksittäien hotspot tapahtuu liitoksissa jos niitä ei ole kiristetty kunnolla.
LFP on akkukemiana varsin turvallinen, se ei räjähdä, eikä pala agressiivisesti tai räjähdysmäisesti, vaan rauhellisesti.
Jos LFP akkukemiana epäilyttää melkein kannattaa jäädä odottamaan ja venata sodium kennojen yleistymistä - siinäkin teknikkassa on omat ongelmansa ainakin vielä, tai tutustua LTO eli lithium titanaatti kennoihin. LTO kennoissa on myös se etu että niitä voi varata pakkasessa

 

[Jule]

En sijoittaisi minäkään, mutta näillä näkymin ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Lämmityksen kuvittelisin olevan helpompi hallita ja saahan latauksen estettyä, jos akut alkaa olla liian kylmiä.

Kesäkausi ja riittävän alhaisen lämpötilan pitäminen onkin sitten haastavampi juttu. On kyllä niin paljon kysymysmerkkejä ja haasteita koko projektissa, että luultavasti hylkään koko ajatuksen.

Ei ne juurikaan lämpene ladattaessa.. Tai riippuu tietysti käyttötarkoituksesta, mutta esim aurinkopaneelin varastona ne ei lämpene, koska se energia ladataan kuitenkin suhteellisen hitaasti sinne, akuston koko on yleensä kuitenkin melko iso suhteessa paneelikentään. Tietysti jos käyttötarkoitus onkin esim pörssisähkön optimointi, eli esim. halvimman tunnin aikana ladata koko vuorokauden sähkö, niin silloin se tietysti jonkin verran myös lämpenee, mutta tuo ei oikein ole taloudellisesti kannattavaa, koska harvoin yksi ainoa tunti on niin halpa että äärimmäisen kovan latausnopeuden myötä heikentyvä hyötysuhde tekisi tuosta kannattavaa..

Yksi mahdollisuus olisi tietysti upottaa tuo maahan, jolloin maa pitäisi sen talvella lämpimänä (ja vastaavasti kesällä viileänä) jos akusto on pakko sijoittaa ulos.

 

[Hegsa]

Energiaa ei mystisesti ilmesty tyhjästä eli kaikki akkujärjestelmästä tuleva lämpö on sähköenergian hävikkiä. Hyvillä korkeajänniteakuilla ollaan lähempänä paria prosenttia liikuvasta energiasta ja huonoimmilla ei 10 % riitä. Siitä vaan laskin kouraan ja mitoittamaan muodostuvien lämpötilaprofiilien mukaan

 

[Jule]

Energiaa ei mystisesti ilmesty tyhjästä eli kaikki akkujärjestelmästä tuleva lämpö on sähköenergian hävikkiä. Hyvillä korkeajänniteakuilla ollaan lähempänä paria prosenttia liikuvasta energiasta ja huonoimmilla ei 10 % riitä. Siitä vaan laskin kouraan ja mitoittamaan muodostuvien lämpötilaprofiilien mukaan

Tuohonkin nyt vaikuttaa se puhutaanko pelkästä kennon hyötysuhteesta vai koko järjestelmän hyötysuhteesta. Kennon hyötysuhteeseen se akun jännite ei vaikuta, mutta homma muuttuu luvanvaraiseksi ja helvetin hankalaksi jos aletaan rakentamaan korkeajänniteakustoja.