Power World R290 Ultimate 9000E seuraajaksi?

[Amigo]

-66 valmistunut 160 neliöinen lekaharkkotalo Satakunnassa rannikkoseudulla. Lämmitysenergian tarve aika huikea. Öljylämmityksellä aikoinaan meni noin 3500L/v.

Noin puolet asuintiloista muutettu vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi putkiremontin yhteydessä 2008 jolloin myös Ulti tuli taloon. Samaan aikaan järkeistetty patteriverkoston tasapainotusta ja lämpötiloja tiloissa joissa ei oleskella.

Nyt yli 16 vuotta takana Ultimaten 9000E on/off koneella ja 500L varaajalla jossa kuumakaasukierukka ja 9kW ylävastus. Vuosikulutus luokkaa 17000kWh pelkää sähköä käyttäen. Poislukien kuluva talvi jonka kovien pakkasjaksojen aikana myös öljykattilaa käytetty patterikierron lämmityksessä. Vuosikulutus sisältää käyttösähkön, 2 henkeä.

Miksi ja mikä mietityttää?

-En ole 2008 jälkeen seurannut lämpöpumppujen maailmaa.
-Ulti alkaa olla jo iällä. Laitteet on kehittyneet.
-Sähkövastus alkaa napsumaan päälle jo -3 asteessa, mikä on aika harmittavaista nykyisillä sähkön hinnoilla.
-Ajatukset kuitenkin jumittaa isotehoisen pumppu kanssa joka saattaa pitää taukoja vielä pikkupakksella? Onko minkälainen ongelma pienen 500L ”varaajan/ puskurin” kanssa? Isompaa en saa sopimaan.

Onko käytännön kokemuksia ja ratkaisuja vastaavista tilanteista joissa lämmitystarve kasvaa huikeasti pakkasilla eikä mahdollisuutta isoon varaajaan pätkäkäynnin vähentämiseksi lämpimämmillä keleillä? Monoblokin pätkäkäynti eroaa käytännössä kuitenkin paljon kuumakaasukierukan pätkäkäynnistä.

Mielipiteitä, ajatuksia, ehdotuksia, kokemuksia, kysymyksiä.

 

[kaihakki]

Meillä Vantaalla 150 m2 yhdessä tasossa. Aiemmin Ultimate 5000EEV. Oli 11 vuotta. Viime kesänä tuli Panan 7kw J-mono. Todella hyvin toiminut. On ylittänyt odotukset. Varmaan on yhtä hyviä muitakin merkkejä.
Minulla valinta perustui panan hyvään tehon tuottoon kovillakin pakkasilla. Tuottaa 7kw nimellistehoa vielä lähes -10 pakkasessa, josta lähtien alkaa hiipua. Tänä talvena n -17 pakkasissa alkoi vähitellen ottaa 3kw vastusta mukaan. Coppiarvot tosi hyviä. Tääälä lisää kokemuksia.

Panasonic 7 kw J-sarjan monoblock kokemuksia (1-vaihe kone)

Nyt on ekat sulatuskokemukset tänä aamuna. Laitoin koneen päälle klo 9.00, ulkona +1 astetta. Seurasin tarkkaan miten hoitaa sulatukset. Otti aluksi tehoja 2500 w ja antoteho 9000 w (mittarina pollucom/Eltako) eli n. 3,6 cop. Vähitellen alkoi huurtumaan, mutta puski samaa rataa em. tehoilla ja...

lampopumput.info

Lisäksi valintaan vaikutti, että on tehdastekoinen paketti, eikä tarvita kaasuputkien asennusta ja saa sisäyksikön seinältä pois.
Lisäksi halusin 1-vaihekoneen, jotta saa ottoenergiamittarit helposti käyttöön.
Myös mittava service manual, n. 250 sivua, vaikutti ja hyvät tehontuottokäppyrät, jne.
Myös 5 vuoden takuu vaikutti. Edellyttää Panan valtuuttaman asennusliikkeen käyttöä. Itse asensin putket ja sähköliike sähköt ja käyttöönoton.
Tähän päivään mennessä viime kesäkuusta lähtien on talon lämmitys ja osa käyttöveden lämmityksestä tullut panan kautta.
Kompura on kuluttanut 5500 kwh ja vastus 490 kwh.
Arvio koko vuoden kokonaiskulutukseksi on alle 8000 kwh. Kesäkuussa tarkkenee.

 

[suloeno]

Mutu tuntumalta tuolla kulutuksella kannattaisi katsella ainakin 10kW konetta.
500L varaaja on riittävän iso lämmitykseen, sillä saa jo jonkin verran puskuria.

Onko käyttövedelle omaa varajaa?

 

[Markush]

Onko varaajassa vapaana yhteitä? Monoblokki kone suoraan vaan varaajaan kiinni, ilman mitään lämmönvaihtimia. Aloituksesi mukaan PWr290 laite sopii mainiosti, eikä ole kallis.

Valitse 3 vaihelaite kuitenkin jos vaan mahdollista. Niistä kaikilla malleilla pitäisi homma hoitua. Kunnolla voimaa vaan siihen koneeseen kun hinta ei ole este. Kone saa kyllä leudoilla keleillä huilaillakkin välillä. PW koneet on selvinneet tänä talvena kovista pakkasista varsin hienosti.

 

[kaihakki]

Nyt yli 16 vuotta takana Ultimaten 9000E on/off koneella ja 500L varaajalla jossa kuumakaasukierukka ja 9kW ylävastus. Vuosikulutus luokkaa 17000kWh pelkää sähköä käyttäen. Poislukien kuluva talvi jonka kovien pakkasjaksojen aikana myös öljykattilaa käytetty patterikierron lämmityksessä. Vuosikulutus sisältää käyttösähkön, 2 henkeä.

-Ajatukset kuitenkin jumittaa isotehoisen pumppu kanssa joka saattaa pitää taukoja vielä pikkupakksella? Onko minkälainen ongelma pienen 500L ”varaajan/ puskurin” kanssa? Isompaa en saa sopimaan.

Onko käytännön kokemuksia ja ratkaisuja vastaavista tilanteista joissa lämmitystarve kasvaa huikeasti pakkasilla eikä mahdollisuutta isoon varaajaan pätkäkäynnin vähentämiseksi lämpimämmillä keleillä? Monoblokin pätkäkäynti eroaa käytännössä kuitenkin paljon kuumakaasukierukan pätkäkäynnistä.

Nykyiset VILPit on invertterikoneita ja aika laajalla säätöskaalalla. Esimerkiksi 7kw J-monon säätöalue on n. 700 - 7000 W, jota laite omalla logiikalla säätää. Samaa rataa toimii muutkin koneet. Sekä split- että monomallit. Pätkäkäynti ei ole ongelma, kunhan ei hommaa liian tehokasta konetta.

 

[Hhartikainen]

Ei riitä 7kW:n kone korvaamaan 3500 litraa öljyä.

 

[kaihakki]

VILPillä pääsee yli kakkosen vuosicoppiin, joten 3500 litrasta ehkä n. 2000 litraa säästyy. Joten sähköä tarvitaan n. 15000 kwh.
Meillä 7 kw ei riitä kaikkeen. Lisäksi tarvitaan n. 500 kwh vuodessa vastuslämpöä, joka on rahassa n. 75,- euroa. Että tällaisilla setapeilla.
Aloittajan tilanne on, että Ulti tuottaa aika hyvin säästöjä ja vaikka valitsisi minkä tahansa uuden VILPin, ei lisäsäästöt tule olemaan kovin suuria. Ehkä luokkaa 2000-3000 kwh vuodessa? Kyse on kuitenkin korvausinvestoinnista. Ulti vetää viimeisiä ja tilalle pitää hankkia uusi moderni laite.

 

[Amigo]

Kiitos kaikille vastauksista.

Pumpun teho on tällaisessa vanhassa kivinavetassa se mikä pistää miettimään. 9kW vanha on/off pumpputeho riittää tosiaan yksinään vain siihen -3 asteeseen asti. Pakkasen kiristyessä lämmöntarve kasvaa aivan naurettavan jyrkästi. Toki lämmöntuotto jatkuu myös tuon -3 asteen jälkeen mutta käytännössä eristämättömälle talolle ei meinaa mikään riittää. Vuonna 66 ratkaisu oli 5000 litran öljysäiliö.

Monella maalla on nettisivut jotka tarjoavat apua pumpun mitoitukseen heidän ilmastonsa mukaan huomioiden rakennuksen iän, koon ja vanhan lämmitysmuodon energiankulutuksen. Yleisenä ohjeena jossain näin että lisälämmitysenergian tarve tulisi olla luokkaa 5% tai alle lämmitysenergian tarpeesta, tuolla ilmeisesti tarkoitetaan tuotettua lämpöenergiaa eikä ottotehoa. Suomessa mitoitukset on pumppukauppiaiden tarjouspyyntöjen takana.

Tuohon 5% tarvittaisiin perstuntumalla tähän talouteen 18kW+ nimellistehoinen pumppu. Pistin syksyllä lämmityskulutuksen parempaan seurantaan kun vanha halpa määräaikainen loppui ja tuli kokeiltua pörssisähköä. Ei sovi pörssisähkö tähän talouteen mutta sillä mennään nyt parempiin tarjouksiin asti.

21.2.2024 lämmityskulutuksesta pari kuvaa. Lämpötila 0-1 astetta.

Varaajasta löytyy yhteet aivan ylhäältä ja alhaalta. Käyttövesikierukkaa on pytyssä 20m pystyssä. Erillistä käyttövesivaraajaa ei ole. Kierukka on hämmästyttävän tehokas. Erillinen pieni tulistusvaraaja ei ole ongelma.

Kuinkahan monta kertaa tuo pumppu on käynnistynyt 16 vuoden aikana?

 

[Amigo]

Jäi vielä mainitsematta että vain monoblokkeja olen katsellut ja PW tuotteet kiinnostavat hinnan ja käyttökokemuksien takia. Toki olen täältä lukenut paljon muiden merkkien erittäin onnistuneita valintoja. Myös PHNIX mietinnässä mutta hinta ilmeisesti myös kiinanmaalla korkeampi.

 

[kaihakki]

Tilanne taitaa olla, että kaikki eri valmistajien nykylaitteet ovat suunnilleen yhtä hyviä. Valmistajien henkilöstö liikkuu ja tieto vaihtuu. Laitteiden erot ovat aika pieniä. Lisäksi laitteiden kestoikä on todella pitkä, niin kuin aloittajallakin on ollut. Halpa Ulti on pörrännyt 15 vuotta. Meillä Ulti pörräsi 11 vuotta, tosin ulkoyksikkö vaihdettiin jossain vaiheessa, joka oli minun oma moka.

 

[Amigo]

Taitaa laitteiden erot löytyä jostain lämmönvaihtimien mitoituksista, softapuolen ominaisuuksista, materiaaleista ja ehkä elektroniikasta. Kylmäaineiden ominaisuudet on kuitenkin kaikille samat. Onkos noi ulkoyksiköiden piirilevyt muuten suojattu jollain lakalla tai muulla olosuhteita vastaan? Sitä ei oikein kuvista näe. Tuskin siellä höyrypilven sisällä piirilevy kauan pärjää ilman mitään pinnoitusta.

 

[kaihakki]

Ei ole suojattu mitenkään. Peltikotelon sisällä ovat. Niin ne oli Ultissakin.

 

[MJKA]

Ei riitä 7kW:n kone korvaamaan 3500 litraa öljyä.

Ei riitä , ainakin 10-11 kW pitää olla. En ymmärrä miksi tuossa vaiheessa yritetään säästää. Tuo pätkä käynti tuntuu olevan mörkö, ei nuo inverter koneet ole siitä moksiskaan. Onko se, että pieni kone huutaa talven 100 %. teholla parempi? Itsellä 11 HP Fujitsu korvannut n. 3200 ltr öljyn kulutusta.

 

[pamppu]

Olikos tommosessa vanhassa Ultimatessa tuntimittari? Vähän kiinnostais että paljonko se on vuosien mittaan käynyt…

 

[burmanm]

Ajatukset kuitenkin jumittaa isotehoisen pumppu kanssa joka saattaa pitää taukoja vielä pikkupakksella?

Jos 9kW kone huutaa nyt täysillä -3C:ssä, niin tuskin edes 16-20kW ihan hirveästi taukoja pitää -3C:ssä. Hyvin alas nuo invertterit kuitenkin nykypäivänä menevät. Vaikka tehokkuus koneissa on parantunut kovilla pakkasilla hieman, niin noissa lämpötiloissa se ero ei mikään kovin ihmeellinen ole.

Varmaan 11kW kone alkaa olemaan ihan hyvin mitoitettu, riippuen tietysti valmistajasta (Panasonicin T-CAP 11kW on aivan eri asia pakkasilla kuin PowerWorld/Vaillant/etc 11kW), mutta tuskin yhdeltäkään valmistajalta liian iso.

 

[MJKA]

Jos 9kW kone huutaa nyt täysillä -3C:ssä, niin tuskin edes 16-20kW ihan hirveästi taukoja pitää -3C:ssä. Hyvin alas nuo invertterit kuitenkin nykypäivänä menevät. Vaikka tehokkuus koneissa on parantunut kovilla pakkasilla hieman, niin noissa lämpötiloissa se ero ei mikään kovin ihmeellinen ole.

Varmaan 11kW kone alkaa olemaan ihan hyvin mitoitettu, riippuen tietysti valmistajasta (Panasonicin T-CAP 11kW on aivan eri asia pakkasilla kuin PowerWorld/Vaillant/etc 11kW), mutta tuskin yhdeltäkään valmistajalta liian iso.

Niin mitä pahaa siinä on jos pumppu huilaa pikku pakkasella? Minulla Fujitsu huilaa jo n. -5C CTC varaaja 230 ltr. Samaa mieltä, että 11 kW kone pitää olla, 15 vuotta pumpanneen kokemuksella. Koolla on väliä.Ps. kts. Wiessman ketju alitehoisista pumpuista.

 

[Hhartikainen]

Onkos noi ulkoyksiköiden piirilevyt muuten suojattu jollain lakalla tai muulla olosuhteita vastaan?

On ainakin Panasonicissa lakattu. Ei sen suuremmin ole suojausta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

CTC:ssä on myös lakatut kortit.

 

[pökö]

Nyt yli 16 vuotta takana Ultimaten 9000E on/off koneella ja 500L varaajalla jossa kuumakaasukierukka ja 9kW ylävastus

Hyvin on kestänyt

Ulti alkaa olla jo iällä. Laitteet on kehittyneet.
-Sähkövastus alkaa napsumaan päälle jo -3 asteessa

Tuohon voisi tulla helpotus kun ultin paisuntaventtiiliä voi jakarilla säätää, omani muuttui säädöstä melkoisesti.

Ehkä silti alkaa olla uuden koneen paikka käsillä

 

[VesA]

Ultin teho putoaa pakkasella aikalailla, en enää muista kuinka jyrkästi. Tästä ei selviä kuin selvästi isommalla raudalla - sellaista saattaa olla nimellisteholtaan maltillisissakin koneissa pellin alla ja sitten kehutaan että teho pysyy vaikka -15C asti nimellistehon mukaisena. Kiinanvehkeissä annetaan vielä se iso nimellisteho jolla voi lähinnä tehdä käyttövettä kesälä - mutta ei sen kannata antaa hämätä. Kone ostetaan sen pakkaspään mukaan - ilmoitetusta nimellistehosta ei kannata välittää.

 

[Amigo]

Olikos tommosessa vanhassa Ultimatessa tuntimittari? Vähän kiinnostais että paljonko se on vuosien mittaan käynyt…

Tämä kiinnostaisi itseäkin mutta ei ainakaan minun tiedossa että sen jostain näkisi.

Jos 9kW kone huutaa nyt täysillä -3C:ssä, niin tuskin edes 16-20kW ihan hirveästi taukoja pitää -3C:ssä. Hyvin alas nuo invertterit kuitenkin nykypäivänä menevät. Vaikka tehokkuus koneissa on parantunut kovilla pakkasilla hieman, niin noissa lämpötiloissa se ero ei mikään kovin ihmeellinen ole.

Varmaan 11kW kone alkaa olemaan ihan hyvin mitoitettu, riippuen tietysti valmistajasta (Panasonicin T-CAP 11kW on aivan eri asia pakkasilla kuin PowerWorld/Vaillant/etc 11kW), mutta tuskin yhdeltäkään valmistajalta liian iso.

Panasonic taitaa olla ainoa joka ilmoittaa tehon niin että se on käytettävissä silloin kun tarvitsee lämmittää. Peukku siitä Pansulle. Muut voisivat ottaa mallia ja ilmoittaa pumpun tehot ja COPit siellä -15 eri veden lämpötiloilla. Muiltakin noita taulukoita ja käppyröitä löytyy mutta Panalla oikea linja suomen ilmastoon.

On ainakin Panasonicissa lakattu. Ei sen suuremmin ole suojausta.

CTC:ssä on myös lakatut kortit.

Kiitos tiedosta. Hyvä että jotain suojausta käytetään.

Hyvin on kestänyt

Tuohon voisi tulla helpotus kun ultin paisuntaventtiiliä voi jakarilla säätää, omani muuttui säädöstä melkoisesti.

Ehkä silti alkaa olla uuden koneen paikka käsillä

On kyllä ylittänyt kestollaan hurjimmatkin odotukset. Paisuntaventtiilin säätömahdollisuudesta en ole ollut tietoinen. En kyllä sitä osaisi säätääkään. Ehdottomasti uuden koneen aika jo.

Ultin teho putoaa pakkasella aikalailla, en enää muista kuinka jyrkästi. Tästä ei selviä kuin selvästi isommalla raudalla - sellaista saattaa olla nimellisteholtaan maltillisissakin koneissa pellin alla ja sitten kehutaan että teho pysyy vaikka -15C asti nimellistehon mukaisena. Kiinanvehkeissä annetaan vielä se iso nimellisteho jolla voi lähinnä tehdä käyttövettä kesälä - mutta ei sen kannata antaa hämätä. Kone ostetaan sen pakkaspään mukaan - ilmoitetusta nimellistehosta ei kannata välittää.

Totta turiset. Olen katsellut noita -7, -10, -15, -20 ilmoitettuja tehoja COPpeineen tarvittavilla vedenlämmöillä. Jos noita ilmoitettuja pakkastehoja katselee esimerkiksi PW mallistosta niin tähän taloon tarvitaan PW060-DKZLRS-E jotta pärjäisi myös pakkasilla pelkällä pumpulla. Myös COP kiittää kun ei tarvi aina täysillä ajaa.

 

[tjani]

Jos kiinnostaa noita tehokäppyröitä vertailla niin tästä saattaa olla iloa, mikäli ei ole vielä osunut silmään.

VILP vertailu taulukko

Omaa vilppiä valkatessa tuli kerättyä dataa ja vertailtua teho/cop käyriä "excelissä" niin jalostin siitä nyt tämmöisen käyttäjäystävällisemmän tänne uusien ja vanhojen pumppaajien iloksi. Lisäsin toki paljon koneita samalla ja koitan lisäillä kun vaan tulee puutteita ilmi ja dataa on...

lampopumput.info

 

[Amigo]

Exel yrittää avata tiedostoa mutta ilmoittaa että se on vahingoittunut? Exel mallia 2016

Edit: Ohjeet luettu ja toimii.

 

[Amigo]

Näyttäisi PW060 pyörivän samoissa antotehoissa kuin Panasonic 12kW T-CAP J-sarja.

 

[Markush]

Minulla on tuo 22Kw Power world juuri. Se paineli 270 talon lämpimäksi vielä -22 asteessa tänän talvena. Ja nyt kun on leutoa, niin se käy invertterikoneena ihan ihaljaksiin tuolla. Se siinä justiinsa on hienoa, että noromaalisti tuo käy hiljaa, melkeen tyhjäkäyntiä tuolla.

Turun seurdulla tuo on siis ihan yksin kelvollinen pitämään talon lämpimänä kaikissaa keleissä mitä on tarjolla. Vastuksia ei ole tarvittu missään vaiheessa sen jälkeen kun tuon asensin.

HInta on tuohon tehoon nähden varsin sopiva.

 

[Amigo]

Olen lukenut käyttökokemuksiasi mielenkiinnolla. Kyllä se vähän niin on että pieni on piloilla. Parempi ostaa tehokas jos ei ole hinnankiroissa. Nyt kun ollut tuo lämmityskulutus seurannassa ja vielä pörssisähköllä niin kyllähän se niin on että niillä harvinaisemmilla kylmillä keleillä tehdään suurimmat laskut tai säästöt.

Onko sun koneella mitään ryntäilytaipumuksia jos on pitänyt lepohetken ja onko se muuten toiminut hyvällä logiikalla? Järkeviä sulatuksia silloin kun tarvii eikä kellon mukaan ja sulattaa hyvin? Onko toiminnassa ollut mitään kummastusta herättänyttä? Tuleeko mieleen mitään mikä saattaisi pienen pöntön kanssa olla ongelma?

 

[burmanm]

Niin mitä pahaa siinä on jos pumppu huilaa pikku pakkasella? Minulla Fujitsu huilaa jo n. -5C CTC varaaja 230 ltr. Samaa mieltä, että 11 kW kone pitää olla, 15 vuotta pumpanneen kokemuksella. Koolla on väliä.Ps. kts. Wiessman ketju alitehoisista pumpuista.

Itseasiassa tuskin mitään ongelmaa varmaan kestävyyden suhteen, vaikka kävisi pätkäkäyntiä. Omani käy, kun on aivan liian iso tähän taloon, mutta ei se siitä ole ainakaan vielä poksahtanut. COP kylläkin kärsii jonkin verran pätkäkäynnistä, mutta tässäkin sitten erona mikä on kenenkin mielestä pätkäkäyntiä. 500l puskurilla tuskin pätkäkäynti aivan mahdotonta on.

 

[Markush]

Onko sun koneella mitään ryntäilytaipumuksia jos on pitänyt lepohetken ja onko se muuten toiminut hyvällä logiikalla? Järkeviä sulatuksia silloin kun tarvii eikä kellon mukaan ja sulattaa hyvin? Onko toiminnassa ollut mitään kummastusta herättänyttä? Tuleeko mieleen mitään mikä saattaisi pienen pöntön kanssa olla ongelma?

. Kiinalaiset softat näissä, ovat... NO miten sen sanoisi kauniisti... Simppeleiiä.

Sulatukset tulee kellolla nimen omaan ja kerran tunnissa pöllähtää. En ole kokenut tuota ongelmaksi, kun kerran kulutuslukemat on kaiken kaikkiaan varsin ok.

TOiminnassa muuten pitää mainita, että ulkolämpötilaan perustuva automatiikka ei ole minua palvellut kunnolla. Eli varaajaan teen aina tavoiteläpmpöistä vodaa, ja siitä shuntti säätää pattereille. Minun pitää toistaiseksi ainakin käsin nostaa tavoitelämpä silloin kun on kovat pakkaset. Sanoisin että kolmella tavoitteella menen, välillä 37-49 astetta. En oikein usko, että tätä asteen tarkkuudella optimoimalla säästäisin koskaan takaisin kovin suuria hintaeroja kalliimpien ja fiksumpien laitteiden välillä. Uskon että saan tuon tavoitelämmönkin automatisoitua, kunhan haluan siihen pistää vähän ajatusta.

Rautapuoli on aika tanakan tuntuista, ja uskon että laite tuolla toimii sentään useamman vuoden. Takaisinmaksu koko proggikselle tulee kuntoon tasan vuoden päästä jo.

Minulla oli ennen tämmöisen kylmän talven kanssa vuoden sähkönkululutus kokonaisuutena 38Mwh, kun tuota varaajaa lämmitettiin 18Kw vastuksin, pääasiassa öisin. Viime vuonna VILP tuli taloon keväällä, huntikuulla, ja nyt viime vuosi oli enää 20Mwh. Pakkasille mentiin jo lokakuulla, ja talvihan on ollut täälläkin ihan poikkeuksellisen kylmä. Tämä vuosi jäänee kokonaiskulutus kunnolla alle 20Mwh. Meillä on vielä alakerrassa noin 50M2 suoralla sähköllä lämpiävää lattiaa. Eli puoleen päästään entisestä helposti.

Jos vielä saisin järkevän hintaisen kiinteän sopimuksen sähköön, niin loppuisi kokonaan kaikenmoinen vehtaus pörssisähkön kanssa. Sille rentoudelle antaisin arvoa. Nyt kun tuo iso varaaja mahdollistaa pörssisähkökikkailun, niin sitä tulee sitten värkättyä noiden säätöjen ja ajastusten kanssa. näpynäpy... Ja hyvin pääseekin säästämään ei siinä mitään. On se oman ajankin arvo sentään tulevaisuudessa laskettava. Näinä halvan sähkön päivinä tuo vaan hoitaa tuolla nurkan takana hommansa, ja sitä ei tarvitse joka päivä mitenkään muistaa. Toisaalta taas, jos jaksaisi kyhätä riittävästi älykkyyttä että siais tuota pörssisähköä oikeasti automatisoidusti optimoitua. sittenhän se vasta olisi cool.

 

[Amigo]

Itseasiassa tuskin mitään ongelmaa varmaan kestävyyden suhteen, vaikka kävisi pätkäkäyntiä. Omani käy, kun on aivan liian iso tähän taloon, mutta ei se siitä ole ainakaan vielä poksahtanut. COP kylläkin kärsii jonkin verran pätkäkäynnistä, mutta tässäkin sitten erona mikä on kenenkin mielestä pätkäkäyntiä. 500l puskurilla tuskin pätkäkäynti aivan mahdotonta on.

Ilmaisin itseäni vähän huonosti tuossa ensimmäisessä viestissäni. Koneen kestävyys ei huolestuta pätkäkäynnissä. Tuolla kuumakaasukierukalla tuo 500L varaaja on toiminut lämmön kerrostumisessa samoin kuin aikuisten varaajatkin. Pytty on jäähtynyt puoleenväliin asti jolloin pumppu on pärähtänyt käymään. Shunteille on ollut yläosassa koko ajan lämmintä tarjolla koska sisältö ei sekoitu samalla tavoin kuin monoblokilla.

Reilunkin kokoiselle pumpulle tässä torpassa riittää sen minimituoton verran kulutusta jo ihan pikkupakkasilla ja lämpimämmillä ilmoilla ei sitten niin lämmintä enään tarvitakkaan. Mun ajatusmalli jumittaa liikaa 16 vuoden kokemukseen alitehoisesta on/off koneesta ja kuumakaasukierukasta. Mutta sen takia täältä kokemuksia ja neuvoja pyysinkin etten nyt mitään aivan idioottimaista ratkaisua tee. Vähän perseelleenhän ne nyt aina menee...

Mutta sinut mukaanlukien ei tuosta kenellekkään ole tuntunut mitään isompaa ongelmaa olleen niin lakkaan sitä pohtimasta. Kylmemmällä käynti on jatkuvaa ja silloin kun ei tosissaan tarvitse lämmittää niin mitä väliä.

 

[kaihakki]

Ei näissä uusissa VILPeissä mitenkään huonosti käy. Jos laite toimii, niin kaikki nykyiset pelittää hyvin. Pienet erot copeissa ei vaikuta juurikaan.
Tuosta alimitoituksesta sen verran, että meillä 7 kw pana mono on tarkoituksella hieman alimitoitettu. Nimittäin se pieni vastuskäyttö, joka meillekin on tulossa on tosi pieni. Eli meillä vuoden kulutusarvio on kompuralle alle 8000 kwh ja vastukselle 500 kwh, kesällä täsmenee. Saman kaliberin kämppä samoilla leveysasteilla kun aloittajalla. Elikkä vastuslämpö on rahassa n. 70,- euroa vuodessa (14 snt/kwh). Jos täysmitoittaa, niin säästää tuosta puolet, jos coppi on 2, eli 35,- euroa vuodessa. Ei juurikaan kata mitään investointia. Mutta näihin investointeihin liittyy tietysti monta muutakin asiaa.

 

[Amigo]

. Kiinalaiset softat näissä, ovat... NO miten sen sanoisi kauniisti... Simppeleiiä.

Sulatukset tulee kellolla nimen omaan ja kerran tunnissa pöllähtää. En ole kokenut tuota ongelmaksi, kun kerran kulutuslukemat on kaiken kaikkiaan varsin ok.

TOiminnassa muuten pitää mainita, että ulkolämpötilaan perustuva automatiikka ei ole minua palvellut kunnolla. Eli varaajaan teen aina tavoiteläpmpöistä vodaa, ja siitä shuntti säätää pattereille. Minun pitää toistaiseksi ainakin käsin nostaa tavoitelämpä silloin kun on kovat pakkaset. Sanoisin että kolmella tavoitteella menen, välillä 37-49 astetta. En oikein usko, että tätä asteen tarkkuudella optimoimalla säästäisin koskaan takaisin kovin suuria hintaeroja kalliimpien ja fiksumpien laitteiden välillä. Uskon että saan tuon tavoitelämmönkin automatisoitua, kunhan haluan siihen pistää vähän ajatusta.

Rautapuoli on aika tanakan tuntuista, ja uskon että laite tuolla toimii sentään useamman vuoden. Takaisinmaksu koko proggikselle tulee kuntoon tasan vuoden päästä jo.

Minulla oli ennen tämmöisen kylmän talven kanssa vuoden sähkönkululutus kokonaisuutena 38Mwh, kun tuota varaajaa lämmitettiin 18Kw vastuksin, pääasiassa öisin. Viime vuonna VILP tuli taloon keväällä, huntikuulla, ja nyt viime vuosi oli enää 20Mwh. Pakkasille mentiin jo lokakuulla, ja talvihan on ollut täälläkin ihan poikkeuksellisen kylmä. Tämä vuosi jäänee kokonaiskulutus kunnolla alle 20Mwh. Meillä on vielä alakerrassa noin 50M2 suoralla sähköllä lämpiävää lattiaa. Eli puoleen päästään entisestä helposti.

Jos vielä saisin järkevän hintaisen kiinteän sopimuksen sähköön, niin loppuisi kokonaan kaikenmoinen vehtaus pörssisähkön kanssa. Sille rentoudelle antaisin arvoa. Nyt kun tuo iso varaaja mahdollistaa pörssisähkökikkailun, niin sitä tulee sitten värkättyä noiden säätöjen ja ajastusten kanssa. näpynäpy... Ja hyvin pääseekin säästämään ei siinä mitään. On se oman ajankin arvo sentään tulevaisuudessa laskettava. Näinä halvan sähkön päivinä tuo vaan hoitaa tuolla nurkan takana hommansa, ja sitä ei tarvitse joka päivä mitenkään muistaa. Toisaalta taas, jos jaksaisi kyhätä riittävästi älykkyyttä että siais tuota pörssisähköä oikeasti automatisoidusti optimoitua. sittenhän se vasta olisi cool.

Tulipa paljon asiaa.

Joistain kuvista noita valikoita näin ja siellä oli jotain sulatusmääreitä niin ymmärsin että mittailisi lämpötilajakin tuon kellon lisäksi? Tietysti jos sulatustarve täyttyy niin silloinhan sulatetaan sitten määrätyn ajan välein. Tuo Ulti on sulattanut itsepäisesti 45 minuutin käyntiaikakellon mukaan oli tarvetta tai ei. Aikaa en ole saanut muutettua.

Ulkolämpötilan mukaista säätöä en ainakaan tällähetkellä osaa kaivata koska sellaista ei ennenkään ole ollut. Pari shunttia varaajan päällä kuitenkin. Automaatioharjoituksia täälläkin ollut syksystä alkaen.

Aika uskomaton säästö sun kulutuksessa kyllä. Isossa kulutuksessa rahallinen säästö vielä korostuu. Sun isolla varaajalla pörssikikkailuun on sentään mahdollisuuksia. Mulle selvisi kyllä joulukuussa että ei tää pörssisähkö tainnut olla kovin fiksu valinta.

Hyvät softat olisi kyllä hienoja. Ominaisuuksien ja ihan estetiikankin takia. Öljykattilassa ja Ultissa ei ole ollut kuin lämpötilasäätö ja silläkin on lämmennyt.

 

[Amigo]

Ei näissä uusissa VILPeissä mitenkään huonosti käy. Jos laite toimii, niin kaikki nykyiset pelittää hyvin. Pienet erot copeissa ei vaikuta juurikaan.
Tuosta alimitoituksesta sen verran, että meillä 7 kw pana mono on tarkoituksella hieman alimitoitettu. Nimittäin se pieni vastuskäyttö, joka meillekin on tulossa on tosi pieni. Eli meillä vuoden kulutusarvio on kompuralle alle 8000 kwh ja vastukselle 500 kwh, kesällä täsmenee. Saman kaliberin kämppä samoilla leveysasteilla kun aloittajalla. Elikkä vastuslämpö on rahassa n. 70,- euroa vuodessa (14 snt/kwh). Jos täysmitoittaa, niin säästää tuosta puolet, jos coppi on 2, eli 35,- euroa vuodessa. Ei juurikaan kata mitään investointia. Mutta näihin investointeihin liittyy tietysti monta muutakin asiaa.

En pääse enään puoleen nykyisestä kulutuksesta koska siinä on ollut tuo Ulti mukana. Mulla tuo lämmityksen mittaus ollut vasta syksystä niin en tiedä mikä sen osuus kokonaiskulutuksesta on. Näin huonosti eristetyssä talossa ei varmaan täysmitoitus ole edes mahdollista VILPillä ihan kylmäaineiden ominaisuuksien takia. Säästöä on kyllä saatavissa mutta vaikea arvioida kuinka paljon. Pumpun vaihto tulee jo iänkin puolesta vastaan.

Eipä sulla se vastuksen osuus sitten kalliiksi tule jos noin vähällä selviät. Hyviltä lukemilta kuullostaa.

Edit: Luin sitten vähän väärin tuon täysmitoituksen.

 

[vellu]

Sulatukset tulee kellolla nimen omaan ja kerran tunnissa pöllähtää. En ole kokenut tuota ongelmaksi, kun kerran kulutuslukemat on kaiken kaikkiaan varsin ok.

Sulatukset eivät tule kellolla, vaan riippuu myös ulkolämpötilaata. Tämän huomaa kovassa pakkasessa.

 

[5epi]

Jos olet kiinnostunut PW koneista, niin R32 ja R290 on hieman eroa.
R290 pitäisi tehdä kuumempaa vettä (max 75), mutta pakkasraja tulee vastaan -25.
R32 ei tee ihan niin kuumaa (max 55), mutta pakkasraja -30.
Päädytpä mihin tahansa valmistajaan, niin osta reilun kokoinen, kyllä ne tehoja osaa laskea.

 

[Amigo]

Jos olet kiinnostunut PW koneista, niin R32 ja R290 on hieman eroa.
R290 pitäisi tehdä kuumempaa vettä (max 75), mutta pakkasraja tulee vastaan -25.
R32 ei tee ihan niin kuumaa (max 55), mutta pakkasraja -30.
Päädytpä mihin tahansa valmistajaan, niin osta reilun kokoinen, kyllä ne tehoja osaa laskea.

Okei. Olen katsellut noita molempia. En muista kenen kyseistä R32 myymässä koneessa oli pitkä putken mallinen lämmönvaihdin. Ilmeisesti R32 paineille sopivat levylämmönvaihtimet ovat kalliimpia? Vai onko se pyöreä kenties parempi? En tiedä mikä juttu siinä on taustalla. Tämä on vanha talo ja patterikiertoa joukossa niin on perso kuumemmalle vedelle, siinämielessä R290 olisi sopivampi. Tuleekohan R290 kylmäaineelle pakkasraja vastaan aikaisemmin höyrystymispaineen takia, vai mikähän se termi mahtaa olla? Sitten on se R32 EVI ominaisuus joka ottaa lämpöä höyrystimeen menevästä kylmäaineesta ja sumuttaakin sen suoraan kompuraan? Mikähän sellainenkin on? En oikein ole ymmärtänyt.

Ja iso on suunnitelmissa, kiitos vielä rohkaisusta.

 

[Amigo]

Sulatukset eivät tule kellolla, vaan riippuu myös ulkolämpötilaata. Tämän huomaa kovassa pakkasessa.

Hyvä tieto. Kovemmilla pakkasillahan se kuurauminen väheneekin eli jotain mittaustietoakin olisi mukana. Onko muilla samanlaisia havaintoja?

 

[rapu]

Onko muilla samanlaisia havaintoja?

Itse en ole pw60:sen kanssa huomannut moista. En tosin ole kovin tarkkaan seurannutkaan.
Tällä hetkellä laitos on kiinni home assistantissa ja käy vaan yön halvimpina tunteina automaattisesti, joten en ole ollut hereillä. Data kyllä löytyy mistä näkisin koska on sulatellut.

Antakaas joku kylmä päivä turusta, niin voin tarkistaa.

 

[rapu]

Tässä esimerkiksi viime yö nollan tuntumassa.

 

[vellu]

Tässä lämpötilassa X sulatukset tai niiden puute.

 

[rapu]

Tässä lämpötilassa X sulatukset tai niiden puute.

Onko kattila tasalämmössä kokoajan vai ajatko pörssin mukaan?
Smart vai silent?
Mikä on sulatusten ajallinen asetus?