Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kuinkas tuo ilmamäärä lasketaan, jos tiedettäisiin puhaltimen kierrosnopeus?Onko kukaan mitannut strobolla Toshibaa, että pyörii ilmoitettua (ja että ilmamäärät sitä mitä ilmoitetaan)?
Varoitus: tuohon huviin palaa useampi ilta jos aloittaa
Ei sitä voi laskea, mutta tietäisi että rpm ilmoitus vastaa sitä mitä ilmoitetaan. Ellei niin ei voi tietää ilmamäärääkään.Kuinkas tuo ilmamäärä lasketaan, jos tiedettäisiin puhaltimen kierrosnopeus?
Melkoisen paljon helpompi keino on tilata muutaman kympin anemometri.Ei sitä voi laskea, mutta tietäisi että rpm ilmoitus vastaa sitä mitä ilmoitetaan. Ellei niin ei voi tietää ilmamäärääkään.
Eise silti helppoa ole, mutta ainoa konsti. Tein aikoinaan melkoisen työn Argon kanssa - mutta 'sokkona' tehtyjen mittausten jälkeen sekä puhallus että antoteho vastasivat yllättävän hyvin lupauksia.Melkoisen paljon helpompi keino on tilata muutaman kympin anemometri.
Siksi minulla oli 7 mittauspaikkaa. Saa siitä taulukoitua eri nopeuksilla niin että yhden pisteen tuloksista voi lopulta ennustaa kokonaisvirtauksen. Työtä siinä on. Myös ulostulevan virtauksen lämpömittarin paikka pitää hakea samalla tavalla.Anemometrillähän saa vain yhden kohdan ilmamäärän. Meneekö mahdottomaksi arvioida koko alan ilmamäärä?
Näinhän se toshiban takkamoodi toimii. Puhaltaa aina valittua nopeutta, tuli lämmintä tai ei. Kompura on toki katkolla niin ei lämpöä tuleTänään päivällä ihan hitunen pakkasta ja aurinko paistoi. Pumppu ei näytä menevän katkolle sitten millään, puhaltaa copilla 1 ja jopa alle kun lämmitystarvetta ei olohuoneessa ole. Otin virrat pois päiväksi. Nyt pakkanen kiristyy ja pelaa taas odotetusti, huomenna pitää kattoa miten yöstä susuoriutui.
Tänään päivällä ihan hitunen pakkasta ja aurinko paistoi. Pumppu ei näytä menevän katkolle sitten millään, puhaltaa copilla 1 ja jopa alle kun lämmitystarvetta ei olohuoneessa ole. Otin virrat pois päiväksi. Nyt pakkanen kiristyy ja pelaa taas odotetusti, huomenna pitää kattoa miten yöstä suoriutui.
Ulkoyksikkö ei minusta missään vaiheessa sammunut, katsonpa vielä uudestaan.Näinhän se toshiban takkamoodi toimii. Puhaltaa aina valittua nopeutta, tuli lämmintä tai ei. Kompura on toki katkolla niin ei lämpöä tule
Mulla painoi hommia koko päivän n. kutosen copilla. Minimiottotehot 250w ja yksi sulatus illasta kun lämpötila meni nollaan.
Vähän kuulostaa kovalle copille, databookissa ei tuommoisia coppiarvoja ole edes +20:ssä asteessa.Mulla painoi hommia koko päivän n. kutosen copilla. Minimiottotehot 250w ja yksi sulatus illasta kun lämpötila meni nollaan.
Se on totta. Ja ei se itse asiassa koko päivää ihan kutosella jauhanut, mutta aika lähelle kuitenkin. Voihan se olla, ettei tuo laskelma pidä ihan paikkaansa. Mut on se kuitenkin ihan sama kaava, joka antaa pakkasilla databookin mukaisia coppeja.Vähän kuulostaa kovalle copille, databookissa ei tuommoisia coppiarvoja ole edes +20:ssä asteessa.
Kellosulatuksista: noooo, tuossakin kuutenkin tunnin sulatusväliä. Pana on joskus harvoin (onneksi) sulatushullu 40min, mutta koko talvi aikalailla mennyt sitten 1h-1h20min sulatuksilla.Se on totta. Ja ei se itse asiassa koko päivää ihan kutosella jauhanut, mutta aika lähelle kuitenkin. Voihan se olla, ettei tuo laskelma pidä ihan paikkaansa. Mut on se kuitenkin ihan sama kaava, joka antaa pakkasilla databookin mukaisia coppeja.
katso liitettä 96164
Edit.
Harmillista, kun nää Toshiban vehkeet on rampautettu kellosulatuksilla. Heti kun mennään pakkaselle, niin sulatukset romuttaa copit just kun päästy hyvään vauhtiin:
katso liitettä 96166
Ulkoilman kosteus lisää COPa pluskeleillä. Veden tiivistyminen luovuttaa paljon energiaa.
Esim aurinkoisella +2C rutikuivalla kevätkelillä ja pienellä ottoteholla ei välttämättä tiivistymistä tapahdu. Vastaavasti sumuisella +2C kelillä voi tiivistyä jopa 20 litraa vuorokaudessa. Tämä vastaa lähes 13 kWh "ilmaisenergiaa". Lämmitystehossa tämä vastaa noin 0,5 kW:a.
Kuivalla kevättalven kelillä säästyy energiaa, kun tossukka käy reilun tunnin välein vain parin minuutin pikasulatuksella "tarkistamassa tilanteen".
Kostea nollakeli, jo palaa eri malliin energiaa sulatuksiin, ja on ne sen pituisiakin.
Toki näin nollakelillä, mutta ei enää kun ollaan kunnolla plussan puolella 2-4 asteessa. Silloin ei tarvita enää sulatuksia ja hyöty kosteuden tiivistymisestä vedeksi tulee energiaksi.
No höh, odotin että tuo 35+ olisi ollut parempi.Aikaisemmin mittailut +25:stä osoitti että scanofficen mittaukset ovat ihan paikkaansapitäviä, täällä todettu useamman mittaajan toimesta. Tulokset ovat hyvin yhteneviä.
+35:n osalta odotin vähän parempaa mutta hyötysuhde jää tälläkin kohtuu huonoksi, scanofficen testejä kun katsoo niin onhan tämäkin siellä ihan häntäpäässä. Vähän on floppi koko premium+ mallisto.
Samaa odotin itse. Katoin yhden vanhan +25 mittauksen jossa lämpötila oli alussa -12 ja lämpeni -8 asteeseen: Ulkolämpötilan keskiarvo oli -10 ja siinä cop 1.9 (puhallus 4/5, takka 1, pyynti +21).No höh, odotin että tuo 35+ olisi ollut parempi.![]()
Ylläpitolämpötilapyynnillä pitää vertailu tehdä ylläpitolämpötilojen välillä, ei asuinlämpötiloihin. Että ei muuta kuin kämppää kylmäksi seuraavan kerran kun on -20C.
Tai sitten tallia lämpimäksi, voi tulla pienempi hellasärö.
Tämä pitäisi tehdä itellekin, tallin Arcticissa esim edelleen tuo sulanapitovastus aina päällä. Otan kesällä ja modaan tämän. Tätä uutta tossua en vielä takuuaikana modaile.Tuon pohjavastuksen kytkentään voisi soveltaa foorumilta löytyvää modia. Esim. omassa FD:ssä on pohjavastus https://www.partco.fi/fi/saehkoemekaniikka/termostaatit/6266-sulp-iso-a15.html tälläisen termostaatin perässä. Ja termostaatti on kiinni sisäyksikölle lähtevän putken venttiilin hatussa. Tällä asennuksella termostaatti kytkee virrat vastukselle sulatuksien ajaksi.
Syy taitaa olla edelleekin mysteeri, selvittämättä vai mitä?Tässä +35:ssä on ihan sama ongelma kuin pikkuveljessä.