Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?

M

Mikkolan

Vakionaama
Surkea taloustilanne oli ennakoitavissa jo pari vuotta ennen sotaa, suurimpana syynä EU:n viherhömppä, joka nosti energian hinnan ja se taas laukaisi inflaation. Nyt kun on kierros menty niin bensanhinnan nosto nostaa bensanhintaa, syöksykierre on aina vaikea korjata.
Orpo yrittää nyt "elvyttää" samalla keinolla kuin Sipilä aikoinaan, ei onnistunut silloin eikä onnistu nytkään, ei talous kasva taloutta köyhdyttämällä. Orpon pitäis ottaa lainaa yhtä suruttomasti kuin edellinen hallitus mutta viisaasti elvytykseen kohdistaen eikä humpuukiin. Velan voi sitten kaataa seuraavan hallituksen niskaan.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Suomessa luovuus kanavoidaan aina ennen muuta uuden byrokratianluonteisen toiminnan kehittelyyn (eikä tämä rajoitu valtion ja kuntien toimiin, vaan yksityinen puolikin kantaa kattavasti kortensa kekoon). Kun byrokratia kehitetään oikein huippuunsa, siitä muodostuu aikamoinen taloudellinen riippakivi (seurannaisvaikutuksineen, mm. oikeuslaitoksen tukehtuessa seurannaisten selvittelyyn). Tuo on myös ikiliikkuja, jonka eri aikaansaannokset työllistävät toisiaan ylitehokkaasti. Samalla monet tärkeät asiat, jotka kaipaisivat rikkasen aiheellistakin byrokratiaa, hukkuvat ikiliikkujan ryöväämien resurssien puutteeseen.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Hintojen nousu on ajanut suomalaisia krooniseen rahapulaan, kertoo Kuluttajaliiton kysely. Noin puolet vastaajista kertoi, että heillä on kuukausitasolla korkeintaan 100 euron puskuri.
www.uusisuomi.fi

Synkkä tieto: Suomalaisten taloudellinen ahdinko tuli nyt ”suoraan silmille”

Hintojen nousu on ajanut suomalaisia krooniseen rahapulaan, kertoo Kuluttajaliiton kysely. Noin puolet vastaajista kertoi, että heillä on kuukausitasolla korkeintaan 100 euron puskuri.
www.uusisuomi.fi www.uusisuomi.fi
 
P

puuteknikko

Vakionaama
fraatti sanoi:
Hintojen nousu on ajanut suomalaisia krooniseen rahapulaan, kertoo Kuluttajaliiton kysely. Noin puolet vastaajista kertoi, että heillä on kuukausitasolla korkeintaan 100 euron puskuri.
www.uusisuomi.fi

Synkkä tieto: Suomalaisten taloudellinen ahdinko tuli nyt ”suoraan silmille”

Hintojen nousu on ajanut suomalaisia krooniseen rahapulaan, kertoo Kuluttajaliiton kysely. Noin puolet vastaajista kertoi, että heillä on kuukausitasolla korkeintaan 100 euron puskuri.
www.uusisuomi.fi www.uusisuomi.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Aika tiukilla on oltu kyllä ennen inflaatiopomppuakin, jos tilanne on nyt tuo :oops:
Mahdotonta saada vastausta, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mikä kulurakenne noista löytyy. Onko "liian kallista" asumista vai pelkästään matalapalkkainen työ tai tukien varassa eläminen ja asuminen suunnilleen aina liian kallista jos on esim. pk-seudulla.
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Jaa jotta sellaisia klikkiotsikoita, tuolta tekstistä kun löytyy mm:
Hintojen nousu on saanut kotitaloudet säästämään. Yli puolet vastaajista kertoi pihistäneensä ravintolakäynneistä, elintarvikeostoksista ja lomamatkoista kuluneen puolen vuoden aikana.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jaa jotta mistä ihmeen ravintolaillallisista tahi etelän matkoista? Voi voi jos nyt joutuu noistakin jo säästämään, tälläisellä tavis duunarilla tuollaisiin yleellisyyksiin ollut laittaa enää vuosiin muutoinkaan. Kas kun ei sanottu ettei ole enää varaa Woltata viikottain ja kotisiiivoojankin joutui jo irtisanomaan :confused:
 
Tekniikkatulitaloon

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
puuteknikko sanoi:
Aika tiukilla on oltu kyllä ennen inflaatiopomppuakin, jos tilanne on nyt tuo :oops:
Mahdotonta saada vastausta, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mikä kulurakenne noista löytyy. Onko "liian kallista" asumista vai pelkästään matalapalkkainen työ tai tukien varassa eläminen ja asuminen suunnilleen aina liian kallista jos on esim. pk-seudulla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Itseä myös ihmettyttää miten nää välttämättömät kulut määrittyvät. Telkkarista tullut katsottua muutama kerta rikkaat ja rahattomat sarjaa ja siinä ihmisillä saattoi jäädä ihan muutama hassu euro ruokaan viikossa. Yhtään kritisoimatta kenenkään rahan käyttöä pakkohan siinä olla jotai valintoja takana mitä jää käteen ns kun kaikki pakolliset on maksettu. Tienaat vaikka 3000 € / kk mutta ostat asunnon josta pakko maksaa 2500 € lyhennyksiä yms niin eihän siitä tietty paljon jää säästötilille vaikka lyhennykset säästöä onkin.
 
M

mobbe

Vakionaama
puuteknikko sanoi:
Aika tiukilla on oltu kyllä ennen inflaatiopomppuakin, jos tilanne on nyt tuo :oops:
Mahdotonta saada vastausta, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mikä kulurakenne noista löytyy. Onko "liian kallista" asumista vai pelkästään matalapalkkainen työ tai tukien varassa eläminen ja asuminen suunnilleen aina liian kallista jos on esim. pk-seudulla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tiukkaa on ollut ja on lähes jokaisella.Pidän suurimpana syyllisenä liian kallista asumista jopa liian kallista vuokra-asumista ,edelleen saa lukea että oma asunto vaikka velaksi tulee pitkän päälle halvemmaksi kuin vuokraisäntiä lihottaa tämä ei kuitenkaan pidä kaikkien kanssa paikkaansa sillä pitää ottaa huomioon omistamisen riskit ja korkokulut oman parisuhteen kestävyys terveys ja talouteen tuleva rahan määrä pitäisi olla ennustettavissa myös realisoitavissa oleva muu varallisuus mutta kun ei ole.
 
K

katve

Aktiivinen jäsen
fraatti sanoi:
Hintojen nousu on ajanut suomalaisia krooniseen rahapulaan, kertoo Kuluttajaliiton kysely. Noin puolet vastaajista kertoi, että heillä on kuukausitasolla korkeintaan 100 euron puskuri.
www.uusisuomi.fi

Synkkä tieto: Suomalaisten taloudellinen ahdinko tuli nyt ”suoraan silmille”

Hintojen nousu on ajanut suomalaisia krooniseen rahapulaan, kertoo Kuluttajaliiton kysely. Noin puolet vastaajista kertoi, että heillä on kuukausitasolla korkeintaan 100 euron puskuri.
www.uusisuomi.fi www.uusisuomi.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Olisi mielenkiintoista tietää mikä kyseisillä vastanneilla ollut tilanne 1, 3 tai 5 vuotta sitten. Tuollainen kysely kertoo että joillakin vastanneilla tämä tilanne juuri nyt. Edustavatko he kuinka demografisesti väestöä, ei käy ilmi.

Entä keskiluokkainen perhe jolla asiat ns. hyvin ja elämänhallinta kunnossa, onko heillä muutosta ja jos niin mihin suuntaan? Omien havaintojeni mukaan on kohtuullisen suurehkokin joukko talouksia joissa asiat eivät ole reilassa, eivät ole sitä kenties olleet koskaan. En millään tavalla kritisoi ihmisten tapaa elää, on sairauksia, kohtuutonta kuormaa langennut kannettavaksi jonka seurauksena ei välttämättä ole ensimmäisenä eikä kymmenentenä mielessä pitää säästötilillä 2kk palkkaa/ tuloja vastaavaa puskuria. Saati laittaa tuloistaa 20% hajautettuna indeksirahastoihin kuukausittain. Kritisoin klikkiotsikkoa ja paniikkimielialan levittämistä, mutta no uutinen ei ole uutinen jos se ei ole jotain huonoa tai sitä ei saada siltä kuulostamaan.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ihmisten heikko maksukyky näkyy myös ravintoloissa ja niitä kaatuukin ennätystahtia. Itse olen kuullut vastaavaa eräältä ravintoloitsijalta, kun rakennusyhtiöiden alamäki alkoi niin samalla jäi myös asiakkaat kotiin.

www.hs.fi

Raha | Ravintoloita kaatuu ennätystahtia Helsingissä

Koko Suomessa ravitsemusalan yrityksistä 17 prosentilla on suuria tai erittäin suuria taloudellisia ongelmia. Selvitimme syyt.
www.hs.fi www.hs.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Nousseet korot(ja muut hinnat) ovat kurittaneet myös lapsiperheitä

Nordean mukaan kahden vanhemman lapsiperheillä on asuntovelkaa keskimäärin 152 805 euroa, kun lapsettomilla pariskunnilla velkaa on 102 693 euroa. Asuntovelan määrä vaihtelee paljon myös maantieteellisen sijainnin mukaan. Eniten asuntolainaa on pääkaupunkiseudulla, jossa kahden vanhemman lapsiperheillä asuntovelkaa on keskimäärin 229 409 euroa.

Nordean laskelmien mukaan keskimääräisen asuntovellisen lapsiperheen vuosittaiset lainanhoitomenot ovat nousseet kahdessa vuodessa 2 800 eurolla, kun asuntolainojen keskikorko on noussut reilulla kolmella prosenttiyksiköllä. Tämä tekee noin 240 euroa kuukaudessa.
www.kauppalehti.fi

Lähes 3000 euroa vuodessa – Taulukko näyttää asuntovelallisten lapsiperheiden rajun kulunousun

Korkomenojen lisäksi ruoka-, vaate- ja harrastekulut ovat nousseet viime vuosina.
www.kauppalehti.fi www.kauppalehti.fi
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Lainan korot vaikuttaa mutkan kautta paljon enemän. Kenekään talous ei kaadu korkoihin mutta työttömyys voi painaa budjetin epätasapainoon. Ja siihen päälle joku musta joutsen voi aiheuttaa aika pahaa jälkeä. Meillä peruuteltiin kesän aktiviteettaja. Ja karsittiin muutenkin tarpeettomia menoja. Toisaalta tarkoitus olisi myös investoida, koulutukseen jne. Uskon että että osa kustannussästöistä jää pysyviksi koska puskurit täytyy saada kuprun jälkeen taas täyteen odotamaan seuraavaa katovuotta.
 
Viimeksi muokattu:
P

puuteknikko

Vakionaama
Lainakorot on kyllä vaikuttaneet omaankin kulutukseen, tosin aika vähän tulee hankittua mitään turhaa muutenkaan. Nollakorkoajasta on lainanhoitokulut hypänneet n. 30% ylöspäin, euroina lähemmäs neljä sataa kuukaudessa. Säätövaraa olisi jonkun verran, pystyisin vaihtamaan lainat tasalyhenteisestä tasaerään, mutta mennään nyt vielä näillä kun se on mahdollista, säästää kuitenkin korkokuluissa pidemmällä aikavälillä.

Raksa-alalla näkyy pieniä valonpilkahduksia loppuvuotta ajatellen, joten pitää nyt toivoa, että korot saadaan pieneen laskuun investointien kannalta.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Kova on kurimus. Ensin pumpattiin kiinteistöjen hintoihin runsaasti ilmaa, kun korot olivit toista vuosikymmentä alhaiset ja vuosikausia jopa negativiiset. Sitten iski korona, ja valtio velkaantui yli kohtuusrajan tukiaisilla ja siten pelattu jatkosta pois tukijana. Nyt sitten ovat korot nousseet pitkän ajan näkökulmasta tavanomaiselle tasolle (sotahan on tähän myötävaikuttanut), jolloin ne ovat muodostuneet reaalisiksi samaan aikaan, kun kiinteistöjen arvot tiukan tilanteen johdosta valuvat alas ja kaikenlainen julkinen tuki on joutunut kortille (ja rahaahan tarvitaan lisää myös sotatarkoituksiin).
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Lobbausta vai todellinen uhka, sen näyttää aika. Sen kyllä huomaan että vastikkeet on nousussa koska tekniikka lisääntyy ja huolto henkilöstö kaipasi rutkasti lisää koulutusta.

​

Isännöintiliitto: Maksukyvyttömyys uhkaa jo Helsingin seudun taloyhtiöitä​

Pääkaupunkiseudulla taloyhtiöiden rahatilanne näyttää Koro-Kanervan mukaan jopa huonommalta kuin muualla maassa, koska pääkaupunkiseudulla useilla taloyhtiöillä on tilillään rahasumma joka vastaa enintään kuukauden kertymää vastikkeista, ilmenee Kiinteistöliiton kartoituksesta. Tämä tilanne on kartoituksen mukaan useammalla kuin joka kymmenennellä taloyhtiöllä.

”Se, keikkuuko tällainen taloyhtiö maksukyvyttömyyden rajoilla, riippuu totta kai paljon osakkaista”, Koro-Kanerva sanoo. Ongelmaa ei tule, jos kaikilla osakkailla on talous sellaisessa kunnossa, että he pystyvät nopeasti maksamaan ylimääräisiä vastikkeita. Tämä on kuitenkin harvinaista, Koro-Kanerva huomauttaa.

”Yleensä taloyhtiöissä on kyllä aika kirjava joukko osakkaita, joten mukaan mahtuu monenlaista maksukykyä ja se muodostaa toki riskin yhtiölle ja toisille osakkaille, jos eletään ihan täysin kädestä suuhun.” Huonosti menoihin varautuneen, korjausvelkaa kasvattaneen taloyhtiön tilanne voi olla kehno, kun tulee yllättäviä isoja menoja.

Taloyhtiö ei saakaan lainaa, ja silloin on vaarana konkurssi, Koro-Kanerva varoittaa. Isännöintiliitto suosittelee, että taloyhtiöllä olisi ainakin kolmen neljän kuukauden hoitovastikekertymä tilillään. Myös Helsingin seudulla on maksukyvyttömyyden rajoilla horjuvia taloyhtiöitä, varoittaa Isännöintiliitto.
Rahoituksen kanssa vaikeuksiin joutuneet taloyhtiöt pääkaupunkiseudulla ovat kuitenkin tähän mennessä olleet satunnaisia yksityistapauksia, ilmenee liiton neuvontapalvelusta.

”Ylivoimainen enemmistö pärjää vallan mainiosti.” Heikkilä kehottaa kuitenkin taloyhtiöitä tekemään korjaukset ajoissa. ”Teknisillä järjestelmillä on tietty käyttöikä, eikä niiden uusimista voi lykätä loputtomiin.” Hän kertoo, että pahoja tapauksia on 1970-luvulla valmistuneissa taloissa, joissa ei ole uusittu järjestelmiä. ”Kylpyhuoneita, vesijohtoja eikä sähköjä ole uusittu eikä julkisivua kunnostettu.” ”Sellaisissa taloyhtiöissä voi käydä niin, että kun korjauksiin sitten ryhdytään, ei pankki myönnäkään lainaa.”

Ref, maksumuuri: www.hs.fi/kaupunki/art-2000010309381.html


Danske Bank: Taloyhtiöissä varauduttava hoitovastikkeiden nousuun keväällä​


Danske Bank kehottaa taloyhtiöiden yhtiökokouksia pohtimaan, voisiko osakkaiden maksamia vastikkeita muuttaa useammin kuin kerran vuodessa. ”Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että yhtiökokous on paikoin liian raskas ja hidas tapa vastata vastikkeiden muutospaineisiin. Osa taloyhtiöistä on jo antanut hallitukselle valtuuden muuttaa vastikkeita kesken yhtiökokouskauden.”

Hoitovastike on taloyhtiön osakkailta perimä maksu, joka kattaa muun muassa rakennuksen ylläpidon ja juoksevat kulut. Hoitovastikkeen lisäksi osakkaat voivat maksaa rahoitusvastiketta, jolla katetaan taloyhtiön ottamaa lainaa hoitokuluineen. Hoitovastike ja rahoitusvastike muodostavat yhdessä yhtiövastikkeen. Se on maksu, jota osakkaat maksavat taloyhtiölle sen kaikkien menojen kattamiseksi kerran kuukaudessa.

Jos taloyhtiön hallitus saisi yhtiökokoukselta Dansken ehdottaman valtuuden, hallitus voisi muuttaa vastikkeita tarpeen mukaan. Esimerkiksi rahoitusvastikkeissa korkojen lasku voisi näin näkyä nopeammin osakkaan maksamassa erässä, pankki sanoo. Vastikkeiden mahdollinen nousu taas jakautuisi osakkaille useammalle kuukaudelle sen sijaan, että heiltä perittäisiin yhden tai useamman kuukauden ylimääräinen yhtiövastike.

Ref: www.hs.fi/talous/art-2000010308344.html
 
Viimeksi muokattu:
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi

Suomen asuntokauppa jatkuu edelleen vaisuna nostettujen asuntolainojen määrällä mitattuna.​

Suomen Pankin tilastojen mukaan uusia asuntolainoja nostettiin helmikuussa runsaalla 900 miljoonalla eurolla eli noin 60 miljoonalla eurolla vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Edellisen kerran uusia asuntolainoja on nostettu helmikuussa tätä vähemmän vuonna 2002, kertoo Suomen Pankin ekonomisti Antti Hirvonen. Tuolloin uusia asuntolainoja nostettiin noin 750 miljoonalla eurolla.

Tammikuuhun verrattuna asuntolainoja nostettiin kuitenkin hieman enemmän. Tammikuussa uusia asuntolainoja nostettiin runsaalla 800 miljoonalla eurolla. Helmikuun uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli noin 95 miljoonaa euroa. Uusien asuntolainojen nostohuippu nähtiin toukokuussa 2008. Tuolloin uusia lainoja nostettiin noin 2 300 miljoonalla eurolla.

ref: Helsingon Sanomat
 

Liitteet

  • 1712078644713.png
    1712078644713.png
    62,6 KB · Katsottu: 94
R

rawpower

Aktiivinen jäsen
www.kauppalehti.fi

Jääkylmä suihku EKP:n korkoaikeille – Peli täysin auki

Kesäkuun koronlaskua pidetään lähes varmana, mutta EKP saattaa joutua muuttamaan kurssiaan sen jälkeen.
www.kauppalehti.fi www.kauppalehti.fi

www.talouselama.fi

Korkojen nousu iski: Nyt suomalaisten hyvätuloisten keskuudessa on käynnissä lumipalloefekti

Hyvätuloisten ongelmat näkyvät nyt kaupungin velkaneuvonnassa ja asuntolainojen maksun viiveinä. Asiantuntijat kuvaavat ongelmaa lainojen lumipalloefektiksi, jossa korkojen nousulla on iso rooli.
www.talouselama.fi www.talouselama.fi

Alkaa inflaatioluvut jenkeissä näyttää sille, että koronlaskuja saadaan odottaa vuodelle 2025.
 
Viimeksi muokattu:
R

repomies

Hyperaktiivi
Aiemmin ovelta-ovelle remonttien tarjoajia tuli ovikelloa soittamaan ehkä kerran kahdessa viikossa, korkeintaan. Nyt niitä tulee melkein joka päivä.
 
M

maanma

Vakionaama
Maailman talouteen odotetaan 20% pudotusta ilmastonmuutoksen vuoksi. Isompaa on odotettavissa, jos kulutusmuutosinvestoinnit viivästyvät.

Antti Metsänkylä (@antmetsa@mastodon.social)

#Deutschland #klimaschutz #ilmastonsuojelu Ilmastotutkimus varoittaa Maailmantaloutta uhkaa noin viidenneksen supistuma vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ovat kuusi kiertaa korkeammat kuin ilmastonsuojelutoimenpiteiden kustannukset, todetaan Potsdamin...
mastodon.social mastodon.social
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Onhan tämä nykyinen asuminen luksusta verrattuna omaankin nuoruuteen.

Jonnekin 10v asti asuttiin kämpässä (yhdenlainen omakotitalo) jossa oh+k+s (saunaan piti kulkea ulkokautta) +ulkowc. Oh+k neliöt ehkä vajaa 30 m2. 2 aikuista ja 2 lasta. Vesi haettiin saavilla kaupungin vesipostista.
Sen jälkeen mukaan tuli yksi mh ja wc mutta sauna/pesuhuone oli sitten 0.5km päässä (kerran viikossa).
Sen jälkeen (olin 16v) siirryttiin silloin nykyaikaiseen ok taloon (oh+k+3mh+wc+ph+s). Ei sekään uusi ollut. Minun mh taisi olla jotain 8-9 m2.
Nykyään on sitten vielä enemmän tilaa. Tosin pienempään joutaisi.muuttaa kun väki on vähentynyt.

Tuo eka on vieläkin olemassa. Ulkovessakin on olemassa mutta taitaa olla koristeena. Kaipa itse taloon on vedetty vesijohdot ja viemäri. Vuokranantaja asuu siellä itse. Jotain 80-90v mummeli.
 
Viimeksi muokattu:
M

maanma

Vakionaama
Nyt kun ollaan taas leikkaamassa kotimaisesta kulutuksesta, niin on hyvä muistaa, että paikallisen kulutuksen supistuessa tuotanto siirretään usein kasvun toivossa ulos maasta. Tai lopetetaan kansainvälisen konsernin toimesta.
 
A

arimika

Vakionaama
Kyllä tällä hetkellä kuulee melkoisen useasta yrityksestä joissa lomautetaan henkilökuntaa taikka on muutosneuvottelut käynnissä. Ihme että toisilla ei ole toivoa tulevaisuudesta. Itseäkin kohtasi työajanlyhennys joka on 25% ja takoittaa että sopeutukset piti aloittaa heti menojen suhteen. Eihä se ihan päivässä käy, mutta hyvällä tiellä ollaan. Seuraav askel sitten onkin varmaa lomautus, ken tietää sitä odotellessa.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Tossa katselin eläkesummia ja verokertymiä.
Tuloveroja kerätään yhteensä n. 35 miljardia euroa vuodessa.
Vastaavaa palkkasummaa en löytänyt netistä, josta nuo verot kerätään.
Eläkkeitä maksetaan yhteensä n. 37 miljardia euroa vuodessa.
www.veronmaksajat.fi

Verokertymä Suomessa

Verotilasto kaikista Suomessa kerätyistä veroista. Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja keräävät valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.
www.veronmaksajat.fi
www.etk.fi

Kokonaiseläkemenot - Eläketurvakeskus

Suomessa maksettiin eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia yhteensä 40,2 miljardia euroa vuonna 2024. Yli 90 prosenttia eläkemenoista muodostui työeläkkeistä, joita maksettiin 36,4…
www.etk.fi www.etk.fi
Noista eläkkeistä menee myös veroja, jotka ovat em. verosummassa.

Eläkeläisten osuus alkaa olla todella merkittävä kansantaloudessa. Joku pieni kunta äskettäin, en muista mikä, sanoi, että eläkeläiset pitää kuntaa pystyssä. Eli kun porukka kupsahtaa, niin kuntakin sammuttaa valot konttorista.

Tarkoittaa, että eläkerahastoilla pidetään Suomea pystyssä tällä hetkellä.
 
P

puuteknikko

Vakionaama
kaihakki sanoi:
Tossa katselin eläkesummia ja verokertymiä.
Tuloveroja kerätään yhteensä n. 35 miljardia euroa vuodessa.
Vastaavaa palkkasummaa en löytänyt netistä, josta nuo verot kerätään.
Eläkkeitä maksetaan yhteensä n. 37 miljardia euroa vuodessa.
www.veronmaksajat.fi

Verokertymä Suomessa

Verotilasto kaikista Suomessa kerätyistä veroista. Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja keräävät valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.
www.veronmaksajat.fi
www.etk.fi

Kokonaiseläkemenot - Eläketurvakeskus

Suomessa maksettiin eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia yhteensä 40,2 miljardia euroa vuonna 2024. Yli 90 prosenttia eläkemenoista muodostui työeläkkeistä, joita maksettiin 36,4…
www.etk.fi www.etk.fi
Noista eläkkeistä menee myös veroja, jotka ovat em. verosummassa.

Eläkeläisten osuus alkaa olla todella merkittävä kansantaloudessa. Joku pieni kunta äskettäin, en muista mikä, sanoi, että eläkeläiset pitää kuntaa pystyssä. Eli kun porukka kupsahtaa, niin kuntakin sammuttaa valot konttorista.

Tarkoittaa, että eläkerahastoilla pidetään Suomea pystyssä tällä hetkellä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pienellä eläkkeellä ei tuota verotuloja kuntaan. Raja taisi olla jossain vähän alle 2000 eurossa per kuukausi eli näitä tapauksia on aika paljon.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Tarkoittaa, että eläkerahastoilla pidetään Suomea pystyssä tällä hetkellä.
Klikkaa laajentaaksesi..
No ei ainakaan niillä. Eläkkeethän maksetaan eläkmaksuilla tai suoraan valtion budjetista. Eläkerahaston osuus on hyvin pieni.
www.etk.fi

Työeläkkeiden rahoitus - Eläketurvakeskus

Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä eli kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan käyttämällä niihin…
www.etk.fi www.etk.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Eläkkeethän maksetaan eläkmaksuilla tai suoraan valtion budjetista. Eläkerahaston osuus on hyvin pieni.
Klikkaa laajentaaksesi..
Työeläkkeiden rahoitusosuus on oheisen kaavion esittämä, https://www.etk.fi/tutkimus-tilasto...yoelakejarjestelman-elakevarat-ja-rahavirrat/. Eläkerahastojen rahoitusosuus on luokkaa neljännes ja suoran budjettirahoituksen osuus luokkaa viidennes. Luokkaa kahdeksasosa eläkemaksuista sijoitetaan tällä hetkellä rahastojen kasvatukseen ja kokonaisuutena rahastojen arvo on viime aikoina kasvanut vuosittain luokkaa kolmasosan maksettujen eläkkeiden kokonaismäärästä.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Eläkerahastojen rahoitusosuus on luokkaa neljännes ja suoran budjettirahoituksen osuus luokkaa viidennes.
Klikkaa laajentaaksesi..
Minä luen tuota eri tavalla. Eläkerahastosta menee eläkkeisiin 5,8 mrd, mutta eläkemaksuista 3,2 mrd menee rahastoon. Minun logiikallani siis vain 2,6 mrd menee oikeasti eläkerarahastosta eläkkeisiin ja vastaavasti kaikki 27 mrd eläkemaksut menevät suoraan eläkkeisiin.
 
P

puuteknikko

Vakionaama
mobbe sanoi:
Luvataan irtisanoa tuhansia virkamiehiä oli jo aikakin ,toivottavasti koskee myös hyvinvointialueita.Asia hoitunee kevyemmin heittämällä eläkkeelle ainakin jo virallisen eläkeiän ylittäneet hämyilijät.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010375819.html
Klikkaa laajentaaksesi..
Ongelma ei niinkään ole virkamiesten määrä, vaan se miten sitä porukkaa hyödynnetään. Veikkaan, että erinäiset lupaprosessit, lainsäädäntöön liittyvät asiat yms. alkaa takkuilemaan pahasti kun pakollista tekemistä ei todennäköisesti kuitenkaan karsita pois. No, lainsäädännön valmistelu nyt on ollut jo pidempään mitä sattuu, mutta ei sen laatu ainakaan parane.
 
M

mobbe

Vakionaama
jmaja sanoi:
Minä luen tuota eri tavalla. Eläkerahastosta menee eläkkeisiin 5,8 mrd, mutta eläkemaksuista 3,2 mrd menee rahastoon. Minun logiikallani siis vain 2,6 mrd menee oikeasti eläkerarahastosta eläkkeisiin ja vastaavasti kaikki 27 mrd eläkemaksut menevät suoraan eläkkeisiin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Oli miten vaan mutta työeläkevaranto nousi vuodessa 242,4 miljardista 255 miljardiin ei huono. 100 miljardia ylittyi vuonna 2006 en usko että tavallinen palkansaaja olisi päässyt samaan tuottoprosenttiin nettona
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
mobbe sanoi:
Luvataan irtisanoa tuhansia virkamiehiä oli jo aikakin ,toivottavasti koskee myös hyvinvointialueita.Asia hoitunee kevyemmin heittämällä eläkkeelle ainakin jo virallisen eläkeiän ylittäneet hämyilijät.
Klikkaa laajentaaksesi..
Iskee vaan omaankin nilkkaan, julkkari projekteissa konsulttina jo yli 20v ajan, niin mehän sieltä ihan ekana lennetään pihalle. Sen jälkeen lähtee sitä duunariportaan pikku virkamiestä perään ja kohta ihmetellään suureen ääneen kun mikään ei pelaa, asioden käsittely hidastuu ja jonot paisuu niin ettei käytännössä palvelua enää saa lainkaan. Tuohon vielä joku "kiwa" DDOS tms. ja... No katsotaan mitä tästä vielä seuraakaan, tuossahan tuo nuo idän ukkelit meinaan jo keväällä viikon verran koputtelivatkin melkoisella urakalla. Onneksi oltiin me konsultit valppaina ja systeemit pidettiin pystyssä, vaan kuka blockaa enää nyt sen seuraavan yrityksen :confused:
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Sikäli on kyllä hiljentynyt että olen 4-5 kuukautta lähinnä ajellut ympäri kaupunkia firman pakulla lähes tekemättä mitään. Samaa oli muistaakseni 2008. Meillä on lomautuskynnys aika korkealla.

Työmaita aukeaa taas kesälomien jälkeen ja syksyllä on kuulemma "kädet täynnä" töitä. Sitä odotellessa.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom