On tässä muutakin hommaa kuin rakentaminen
Totta kai. Kuulin että huollon puolellakin on hiljaista. Mulle on tullut työpaikkailmoituksia kännyyn pidemmän aikaan ja nyt niitä tulee tosi vähän. Epäilen että ei tänä vuonna piristy.... sitten kun korot lähtee laskuun ja uusien asuntojen kauppa käynnistyy ja varastot loppuu nopeasti niin sitten tulee jyrkkä käännös.
Eläkerahaston tuotosta kuitenkin 15 miljardia menee rahaston vahvistamiseen. Tuotto tietenkin vaihtelee eri syistä, mutta eläkkeet on pakko maksaa. Siksi asia esitetään tuolla tavoin, eli eläkekulujen osa otetaan rahastosta eikä rahaston paljon suuremmista voitoista. Jos sijoitukset menisivät todella metsään ja tulisi tappiota, sitten olisi rahastoa lisäksi realisoitava todellisuudessakin.
Kumpaakaan ratahanketta ei varsinaisesti ole tekeillä eikä sisälly nykyhallituksen ohjelmaankaan (tulevat hallitukset ovat toinen juttu). Niin sanotun länsiradan osalta on tarkoitus rakentaa paikallisliikenteen rata Espoosta Lohjalle Espoon Histan suunnitellun taajaman, sekä olemassa olevien jatkuvasti kehittyvien Veikkolan ja Nummelan taajamien kautta, jotta pääkaupunkiseudun asunto- ja työpaikkarakentamispainetta voidaan purkaa tuolle käytävälle, jonka työmatkaliikenne on tällä hetkellä käytännössä täyteen kuormitetun moottoritien varassa ja jonka leventämistä voidaan siten siirtää (6...8 -kaistaiseksi riippuen siitä, onko osuus 4 vai 6-kaistainen tätä nykyä).
Tuosta Turun radasta varmaan tuo karttakuva kertoo parhaiten mistä siinä on kyse
Rahavirrat voi tietysti esittää monin tavoin, mutta kuitenkin summana eläkerahaston pääomasta ja tuotosta vain tuo 2,6 mrd meni eläkkeisiin ja loput jäivät pääomaan. Silti ei tainut rahaston pääoma kasvaa reaalisesti, kun inflaatio oli suurta.
Tuon rantaradan kapasiteetti on tukossa ja kaukoliikenne haittaa jo tarpeellisten parempien ja luotettavampien paikallisjunayhteyksien järjestämistä reitille Kirkkonummi, Inkoo, Siuntio, Karjaa (oikeastaan myös etäämmälle Karjaalla risteävälle Tammisaareen ja Hankoon vievälle Hyvinkäältä Lohjan kautta kulkevalle 150 vuoden ikäiselle radalle, jota myös on parannettu viime aikoina). Rantaradan kehittäminen erityisesti kaukoliikennettä palvelemaan kehittyvän lähiliikenteen ohella muodostuisi todelliseksi rahareiäksi, jos tuota vieläkin yritettäisiin kuin käärmettä pyssyyn, koska välille Kirkkonummi - Karjaa - Salo tarvittaisiin silloin käytännössä kaksoiraide, ja sen tekeminen tulee kalliimmaksi kuin uuden linjauksen toteuttaminen korkeatasoisena koko välille Espoo - Salo moottoritielinjaa seuraten, sillä väli on pitkä, maastoltaan vaikea (savikkoja ja lukuisia tunneleita, vanhoja radan varrelle syntyneitä ja väestökadostakin kärsiviä maalaistaajamia, joille rata on lähinnä maankäyttöä vahvasti rajoittava ja melua aiheuttava haitta, sillä asematkin edellisen remontin yhteydessä lopetettiin, kun taajamia edellisen kerran pirstottiin radan alta vajaat puoli vuosisataa sitten pitkän päälle huonoin tuloksin, vaikka rahaa paloi valtavasti).
Eläkekuluthan kasvavat, kun väki ikääntyy, joten rahaa täytyy säästää varastoon, jotta jotakin riittää vielä työssä olevien eläkkeisiin. Pikemminkin tuokin 2,6 mrd olisi tullut sijoittaa rahaston kasvattamiseen, jos olisi ollut mahdollista.
Valtiohan ei nytkään ole ainoa maksaja, vaan kunnat ja EU rahoittavat hankeyhtiön muiden rahoitusjärjestelyjen ohella. Riippuu osuudesta, mikä on suhde. Ratainfrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito yksityisten toimesta on monipiippuinen juttu kuten tiedämme esimerkiksi sähkönsiirtoverkkojen osalta. Edellä puheena olleista radoista Hyvinkää - Hanko oli muuten alun perin venäläisten liikemiesten rakennuttama ja rahoittama, mutta talousvaikeuksien jälkeen valtio lunasti toissavuosisadalla radan itselleen. Kiinalaisia voisi tietenkin tällä kertaa huutaa avuksi (vrt. Tallinnan rautatietunnelihaihattelut).
Totta. Mutta olisi tietysti mukavaa, että rahastosta olisi varaa joskus ottaakin eläkkeisiin merkittävästi. Muutenhan tuosta rahastosta ei paljon iloa ole kuin vakuutena. Ei kai ole näköpiirissä aikaa, jolloin olisi varaa syödä pääomaa eli tuoton pitäisi olla reilusti yli inflaation. Eikös vireillä ole ajatuksia eläkesijoitusten riskitason kasvattamisesta?
Ihan ylipäätään mikä tahansa infra jos on yksityisen monopolin hallussa, niin siinä kaivaa itselleen vain ongelmia. Johan tuon näkee vaikka englannistakin kuinka siellä junamatkustamisen hinta on noussut ihan pilviin kun ratainfra on kokonaisuudessaan yksityistetty
Voisi mahdollisesti hiukan ottaa lisäriskiä tuottojen kasvattamiseksi. Pääongelma Suomessa kuitenkin on, että työikäinen väki suhteessa vähenee omasta takaa aivan liian nopeasti tulevaisuudessa eikä kehityksen muuttumisesta ole viitteitä, joten rahastojen merkitys ja vaadittava riskitaso kasvaa kestämättömäksi, ellei tänne saada houkutelluksi lisää työikäistä aktiiviväestöä ulkomailta kaikkien yhteisen eläketurvan rahoittajaksi. Onneksi tuo näkyy viime vuosina kehittyneen lupaavaan suuntaan.
Tuohon herättiin liian myöhään. Eläkevaroja alettiin kunnolla kasvattaa vasta 90-luvulla. Työeläkemaksut olivat varsin alhaisia 60-80-luvulla ja sitten tuplaantuivat muutamassa vuodessa 20% paikkeille eli lähes nykytasolle. Nyt sitten ollaan jo niin pitkällä, että 25% maksut eivät riitä edes eläkkäisiin, vaan osa otetaan rahaston tuotosta eli pääoma ei enää realisesti kasva ellei tuotto ole loistava.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
No kyllähän sitä itse kukin ihan yksityiselläkin tasolla ole varmaan huomannut kuinka paljon vaikeampaa on säästää vs. tuhlata, vaikka sitten lainarahallakin. Ajattele että laitat sen 300€/kk sijoituksiin, jotta 5v kuluttua sulla on pinkkaa ostaa se auto käteisellä vs. kuinka paljon henkisesti helpompaa on marssia vain kauppaan ja ostaa se auto 5v pätkällä, 400€/kk lyhennyksellä
Lainanotossahan ei ole mitään vikaa jos sijoitukselle saadaan korkoa suurempi tuotto tai vaihtoehtoiskustannus osoittaa sen paremmaksi vaihtoehdoksi. Jokainen vähänkään isompi firma operoi siksi velkavivun kanssa.No kyllähän sitä itse kukin ihan yksityiselläkin tasolla ole varmaan huomannut kuinka paljon vaikeampaa on säästää vs. tuhlata, vaikka sitten lainarahallakin. Ajattele että laitat sen 300€/kk sijoituksiin, jotta 5v kuluttua sulla on pinkkaa ostaa se auto käteisellä vs. kuinka paljon henkisesti helpompaa on marssia vain kauppaan ja ostaa se auto 5v pätkällä, 400€/kk lyhennyksellä
No, täytyy sen tuoton olla suurempi kuin korko koska muuten investointi ei maksa itseään saatikka tuota.
www.kauppalehti.fi
www.kauppalehti.fi
yle.fi
Kolmea laskua ne laskelmoi. Eli kolmen prosentin tai alle mennään jo 2024Saa nähdä osuuko kesäkuun korkojen lasku näpeille. Toisaalta nyt saa asennoitua siihen, että tulemme pysymään yli 3% korkotasossa todennäköisesti ainakin 2025 loppuun jopa pidempään. Tuskin nähdään enää tänä vuonna ohjauskoron laskuja EKP:ltä. FED laskee tuskin lainkaan.
Nyt tuli varoitus EKP:sta: inflaatio saattaa kiihtyä jälleen
Klaas Knotin mukaan rahapoliittisten päätösten tulee perustua dataan.
Myymättömien asuntojen määrä ennätyslukemissa – Tuhansia uusia asuntoja myymättä
Tilastokeskuksen tuore tilasto osoittaa asuinrakentamisen vaikean tilanteen. Myös myymättömien uusien asuntojen määrä on ennätyslukemissa.
www.uusisuomi.fi
Inflaatiolla ei ole edellytyksiä pysyä missään määrin korkeana, mikäli:Nyt tuli todella ikävä ennuste: Inflaation hillitseminen tulee viemään 20 vuotta
Jesper Rangvidin mukaan markkinat eivät odota merkittäviä muutoksia reaalikorkoihin seuraavien 30 vuoden aikana.
Jumaskruideli kaverit korkeilla liksoillaan ja hienoilla titteleillään EKP:ssä panee kansan vaikka konttaamaan, kunhan vaan inflaatio pysyy alle 2%. Yksinkertaisesti en vain voi ymmärtää moista touhua, tuossahan ei ole ei niin pienintäkään järkeä. FED kun ottaa huomioon sentään myös työllisyystilanteen ja siten tuo korkopolitiikka onkin jo ison harppauksen fiksumpaa; korkoja voidaan nostaa ja rahavyötä kiristää inflaation kurissa pitämiseksi, kunhan firmat säilyy pystyssä ja näin myös ihmisillä työpaikat.
Minkä ohella täkäläinen taloudellinen ilmasto ja etenkin sen muu tarpeellinen käytännön tuki on sellaista, että kasvu on hyvin niukkaa. Suomi jää kaiken aikaa jälkeen verrokkimaista, mikä johtaa pitemmällä aikavälillä pienempään inflaatioon ja automaattisesti hintakilpailukyvyn parantumiseen. Kun ei kuitenkaan ole luontaista väestönkasvua eikä elintason kehitys houkuttele työperäistä maahanmuuttoakaan, kokonaistaloudellinen kilpailukyky ei siitä parane, eli entisten halpatuotantomaiden kanssa ei pysty kilpailemaan (esimerkkinä itäisen Euroopan maat, Kiina ja Intia). Poikkeuksiakin on, mutta liian vähän.
Päivän hesarin visio-liitteessä oli juttu siitä miten raha karkaa koska Suomessa ei ole kasvun rahoittajia - hyvistä firmoista tulee ulkomaisia. Timo Ahopelto vertasi Suomea Ruotsiin - siellä startupit keräsivät 4,7 miljardia euroa kasvurahaa, Suomessa 871 miljoonaa. Yksin Cerandum niminen rahasto kokosi Ruotsissa 500 miljoonaa. Suomessa on kymmenkunta miljardin arvoista startuppia, Ruotsissa on 5 vuoden aikana syntynyt uusia 43.
www.kauppalehti.fi
Nouseehan niitä markkinaehtoisesti nytkin, mutta jäävät pieniksi - ei sitä rahaa kasvuun silti ole tarjolla kuin ulkomailta. Orgaaninen kasvu ei vaan käy startupmaailmassa, jossa ensimmäiset vuodet ( 5-10 ) tehdään järkyttävää tappiota ja saadut rahat pannaan kasvuun. Kilpailijat painaa kovaa ohi sijoittajien rahoilla, jos yrittää omalla tulorahoituksella pärjätä.
Luin tuon saman jutun ja jossakin määrin vaikutti oman kirjoitukseni sävyyn ennakolta. Muutoin olen monesti pohtinut, että omistuksen luisuminen uilkomaisiin käsiin ei välttämättä ole suomalaisten kannalta huono juttu, sillä ulkomaalaiset näyttävät osaavan hoitaa finasseja keskimäärin varsin hyvin suomalaisiin nähden. Suomalaiset vain tässäkin asiassa hoitavat asioita päin mäntyä, eli myyvät luonnollisia monopoleja ulkomaalaiseen omistukseen, mikä on viimeinen asia, mihin pitäisi pakonkaan edessä ryhtyä. Aidosti kilpaillulla aloilla sen sijaan tuolla tavoin pääomia kannattaisi kanavoida käsiin, jotka osaavat pitää niistä huolta ja etenkin kasvattaa (osaavathan jotkut suomalaisetkin, mutta liian harvat, minkä ohella verotus on tässä suhteessa umpivääristynyttä; myös regulaatiomaailma laajassa mielessä kaipaisi suurta remonttia, jotta olisi edes jossakin määrin johdonmukaista).
Se luonolisen monopolin myyminen ei sinälänsä ole huono mutta se ettei osata olla tarpeeksi tiukkoja voiton suhteen. Lainsäädänöllä saadaa suitset jos halutaan. Caruna esim kaipasi pikkusen lisäohjausta uusien liittymien jonotusajoista. Säännöt luonolliselle monopolille pitäisi olla tiukemmat, esim milloin tuotteessa on vika. Vuoden jonotus sähköliittymään sanoisin että palvelussa on vikaa.
Periaatteessa tietenkin noin, mutta tuskin käytännössä kovin pitkään, koska luovuus kukoistaa ja tässä on kyse kansallisesti säädellystä aiheesta, jolloin lainsäätäjä on helposti varsin hampaaton. Vaikkapa EU-tason tukea on kovin vaikea saada pienen kansallisvaltion omille hölmöilyille, kun vastapuolella on Luxemburgin ja Irlannin ohella muitakin jäsenvaltioita ja kansainvälisiä sopimuksia.
