Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
pökö
Kaivo jäässä
On tässä muutakin hommaa kuin rakentaminen
Espejot
Hyperaktiivi
Totta kai. Kuulin että huollon puolellakin on hiljaista. Mulle on tullut työpaikkailmoituksia kännyyn pidemmän aikaan ja nyt niitä tulee tosi vähän. Epäilen että ei tänä vuonna piristy.... sitten kun korot lähtee laskuun ja uusien asuntojen kauppa käynnistyy ja varastot loppuu nopeasti niin sitten tulee jyrkkä käännös.
Eläkerahaston tuotosta kuitenkin 15 miljardia menee rahaston vahvistamiseen. Tuotto tietenkin vaihtelee eri syistä, mutta eläkkeet on pakko maksaa. Siksi asia esitetään tuolla tavoin, eli eläkekulujen osa otetaan rahastosta eikä rahaston paljon suuremmista voitoista. Jos sijoitukset menisivät todella metsään ja tulisi tappiota, sitten olisi rahastoa lisäksi realisoitava todellisuudessakin.
Suomi saataisiin nopeasti nousuun, kun peruttaisiin sekä Turun että Tampereen ratahankkeet ja investoitaisi ko. rahat sotateollisuuteen. Taitavat olla n. 6 miljardin luokkaa yhteensä. Sillä rahalla voisi perustaa uusia sotateollisuusfirmoja ja saisi valtion talouden kuntoon ja työllisyyden samoin. Noi ratahankkeet upottaa suomalaisen yhteiskunnan rajuun velkataakkaan. Eivätkä tuota yhtään mitään. Päinvastoin lisäävät vuotuisia ylläpitokuluja.
Kumpaakaan ratahanketta ei varsinaisesti ole tekeillä eikä sisälly nykyhallituksen ohjelmaankaan (tulevat hallitukset ovat toinen juttu). Niin sanotun länsiradan osalta on tarkoitus rakentaa paikallisliikenteen rata Espoosta Lohjalle Espoon Histan suunnitellun taajaman, sekä olemassa olevien jatkuvasti kehittyvien Veikkolan ja Nummelan taajamien kautta, jotta pääkaupunkiseudun asunto- ja työpaikkarakentamispainetta voidaan purkaa tuolle käytävälle, jonka työmatkaliikenne on tällä hetkellä käytännössä täyteen kuormitetun moottoritien varassa ja jonka leventämistä voidaan siten siirtää (6...8 -kaistaiseksi riippuen siitä, onko osuus 4 vai 6-kaistainen tätä nykyä).
Turun ja Salon välille on tarkoitus rakentaa toinen raide, jotta välille on mahdollista järjestää työmatkapaikallisjunaliikenne (tuokin osuus on nykysin vain moottroritien varassa). Kumpikin osuus on jo tälläkin hetkellä työn alla välillä Leppävaara - Espoon keskus - Kauklahti ja Turun asema - Kupittaa.
Kumpikin osuus sopii sinällään osaksi uutta Helsingin ja Turun välistä ratayhteyttä, jos puuttuva luokkaa 70km osuus joskus rakennetaan. Nykyinen vastaava osuus on luokkaa 120km pituinen ja vaatii peruskorjausta, koska on perustettu kauttaaltaan huonosti vuoden 1900 molemmin puolin, kun ratalinjaus rakennettiin paikallisliikennettä varten mahdollisimman halvalla yhdistämällä olemassa olevia toisen suuntaisia rataosuuksia. Tuohon osuuteen upotettiin jo valtavasti rahaa 1980-90-lukujen vaihteen tienoilla, jolloin uuden ratalinjan rakentaminen oli edellisen kerran tapetilla. Samalla rahalla olisi pystytty rakentamaan nyt ehdotettua ja alustavasti suunniteltua ratalinjaa myötäilevä uusi rata, johon ei luultavasti sitten olisi tarvinnut upottaa jälleen huomattavaa rahasummaa sen pitämiseksi liikennöintikelpoisena myös tulevina vuosina, kuten olisi piakkoin joka tapauksessa tehtåvå nykyiselle poliittisten lehmänkauppojen tuloksena säilytetylle savelle perustetulle asemattomalle ja erikoisen pitkän koukkauksen lopetettujen asemien kautta tekevälle linjausosuudelle välillä Karjaa - Salo.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tuosta Turun radasta varmaan tuo karttakuva kertoo parhaiten mistä siinä on kyse
Ratahankkeiden läpivienti tulee olemaan vuosikausien homma. Mutta niin olisi myös sotateollisuuden laajentaminen ja kasvattaminen.
Ihmettelen kyllä noita ratahankkeita, että miten rankan velan päälle ollaan vielä ottamassa lisää miljarditolkulla, joka ei todellakaan tuota yhtään tuloja valtion kassaan. Sitä paitsi Turun uuden radan lisäksi on edelleen ylläpidettävä rantarata.
Ihmettelen kyllä noita ratahankkeita, että miten rankan velan päälle ollaan vielä ottamassa lisää miljarditolkulla, joka ei todellakaan tuota yhtään tuloja valtion kassaan. Sitä paitsi Turun uuden radan lisäksi on edelleen ylläpidettävä rantarata.
Rahavirrat voi tietysti esittää monin tavoin, mutta kuitenkin summana eläkerahaston pääomasta ja tuotosta vain tuo 2,6 mrd meni eläkkeisiin ja loput jäivät pääomaan. Silti ei tainut rahaston pääoma kasvaa reaalisesti, kun inflaatio oli suurta.
Edit:
Eläketurvakeskus:
"Eläkevarojen kasvu perustui pääosin 14,9 miljardin euron sijoitustuottoihin. Tulot olivat 32,1 miljardia euroa ja menot 34,5 miljardia euroa."
Tuossa siis tulot eläkemaksut 27, valtio 4,5 ja TR 0,6. Menot eläkkeet 34,1 ja kulut 0,5. Siis nettona rahastoista maksettiin 2,4 mrd eläkkeitä.
Viimeksi muokattu:
Tuon rantaradan kapasiteetti on tukossa ja kaukoliikenne haittaa jo tarpeellisten parempien ja luotettavampien paikallisjunayhteyksien järjestämistä reitille Kirkkonummi, Inkoo, Siuntio, Karjaa (oikeastaan myös etäämmälle Karjaalla risteävälle Tammisaareen ja Hankoon vievälle Hyvinkäältä Lohjan kautta kulkevalle 150 vuoden ikäiselle radalle, jota myös on parannettu viime aikoina). Rantaradan kehittäminen erityisesti kaukoliikennettä palvelemaan kehittyvän lähiliikenteen ohella muodostuisi todelliseksi rahareiäksi, jos tuota vieläkin yritettäisiin kuin käärmettä pyssyyn, koska välille Kirkkonummi - Karjaa - Salo tarvittaisiin silloin käytännössä kaksoiraide, ja sen tekeminen tulee kalliimmaksi kuin uuden linjauksen toteuttaminen korkeatasoisena koko välille Espoo - Salo moottoritielinjaa seuraten, sillä väli on pitkä, maastoltaan vaikea (savikkoja ja lukuisia tunneleita, vanhoja radan varrelle syntyneitä ja väestökadostakin kärsiviä maalaistaajamia, joille rata on lähinnä maankäyttöä vahvasti rajoittava ja melua aiheuttava haitta, sillä asematkin edellisen remontin yhteydessä lopetettiin, kun taajamia edellisen kerran pirstottiin radan alta vajaat puoli vuosisataa sitten pitkän päälle huonoin tuloksin, vaikka rahaa paloi valtavasti).
Eläkekuluthan kasvavat, kun väki ikääntyy, joten rahaa täytyy säästää varastoon, jotta jotakin riittää vielä työssä olevien eläkkeisiin. Pikemminkin tuokin 2,6 mrd olisi tullut sijoittaa rahaston kasvattamiseen, jos olisi ollut mahdollista.
Valtiohan ei nytkään ole ainoa maksaja, vaan kunnat ja EU rahoittavat hankeyhtiön muiden rahoitusjärjestelyjen ohella. Riippuu osuudesta, mikä on suhde. Ratainfrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito yksityisten toimesta on monipiippuinen juttu kuten tiedämme esimerkiksi sähkönsiirtoverkkojen osalta. Edellä puheena olleista radoista Hyvinkää - Hanko oli muuten alun perin venäläisten liikemiesten rakennuttama ja rahoittama, mutta talousvaikeuksien jälkeen valtio lunasti toissavuosisadalla radan itselleen. Kiinalaisia voisi tietenkin tällä kertaa huutaa avuksi (vrt. Tallinnan rautatietunnelihaihattelut).
Totta. Mutta olisi tietysti mukavaa, että rahastosta olisi varaa joskus ottaakin eläkkeisiin merkittävästi. Muutenhan tuosta rahastosta ei paljon iloa ole kuin vakuutena. Ei kai ole näköpiirissä aikaa, jolloin olisi varaa syödä pääomaa eli tuoton pitäisi olla reilusti yli inflaation. Eikös vireillä ole ajatuksia eläkesijoitusten riskitason kasvattamisesta?
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ihan ylipäätään mikä tahansa infra jos on yksityisen monopolin hallussa, niin siinä kaivaa itselleen vain ongelmia. Johan tuon näkee vaikka englannistakin kuinka siellä junamatkustamisen hinta on noussut ihan pilviin kun ratainfra on kokonaisuudessaan yksityistetty
Voisi mahdollisesti hiukan ottaa lisäriskiä tuottojen kasvattamiseksi. Pääongelma Suomessa kuitenkin on, että työikäinen väki suhteessa vähenee omasta takaa aivan liian nopeasti tulevaisuudessa eikä kehityksen muuttumisesta ole viitteitä, joten rahastojen merkitys ja vaadittava riskitaso kasvaa kestämättömäksi, ellei tänne saada houkutelluksi lisää työikäistä aktiiviväestöä ulkomailta kaikkien yhteisen eläketurvan rahoittajaksi. Onneksi tuo näkyy viime vuosina kehittyneen lupaavaan suuntaan.
Työeläkejärjestelmä sinällään perustui aikanaan runsaat puoli vuosisataa sitten käyttöönotettaessa mahdollisimman varmaan sijoitusten tuottoon, jolloin sijoituksilla tuettiin suomalaisen elinkeinoelämän kehittymistä edullisilla lainoilla. Tuo oli aikanaan mainio ajatus, eli Suomen talouden hyvät ajat nojautuivat paitsi lisääntyvään pätevään kotimaiseen työvoimaan tuolla tavoin kansalaisten ja elinkeinoelämän yhteistuumin rahoittamaan varmaan eläketurvaan ja sen rahoituspääoman keräämiseen. Ajat ovat valitettavasti muuttuneet huonompaan suuntaan, vaikka pääomamielessä lähtökohdat ovat huimasti paremmat. Muu on sitten mennyt suohon.
Tuohon herättiin liian myöhään. Eläkevaroja alettiin kunnolla kasvattaa vasta 90-luvulla. Työeläkemaksut olivat varsin alhaisia 60-80-luvulla ja sitten tuplaantuivat muutamassa vuodessa 20% paikkeille eli lähes nykytasolle. Nyt sitten ollaan jo niin pitkällä, että 25% maksut eivät riitä edes eläkkäisiin, vaan osa otetaan rahaston tuotosta eli pääoma ei enää realisesti kasva ellei tuotto ole loistava.
Ehkä sitten taas joskus 50 v päästä eläkkeellä ei enää ole suurempia ikäluokkia kuin töissä ja tilanne alkaa helpottamaan. Välissä eläkemaksut noussevat yli 30%.
Osaako joku kertoa mihin valtio otti lisää velkaa vuosien 2009-2020 aikana? sen jälkeen tuli korona ja velanotto osin ymmärrettävä
laitan tähän itselleni muistiin tämän kun on aika hyvää settiä muistin virkistämiseksi
puheenvuoro.uusisuomi.fi
laitan tähän itselleni muistiin tämän kun on aika hyvää settiä muistin virkistämiseksi
Suomen hallitukset 1987 - 2023 | Uusi Suomi Puheenvuoro
Laitan kellon käyntiin Holkerin hallituksesta lähtien. Tuolloin elettiin jonkinlaista siirtymää nykyaikaa kohden Koiviston aikana, mutta kuten seuraavasta ilmenee, niin oli vielä vanhoja painolasteja…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Viimeksi muokattu:
2009 jälkeen piti ottaa jatkuvasti lisää lainaa, koska Nokian kännykkäpisnes sammui ja sitä kautta valtion verotulot pieneni montaa eri reittiä pitkin. Nokian aikanahan poliitikot puhuivat "jakovarasta" ja lisäsivät jatkuvasti erilaisia sosiaali- ym. etuuksia joka puolelle. Siinä suossa nyt sitten ollaan koko kansa.
Vertailun vuoksi; oli joku aika sitten ohjelmaa Irlannista. Siellä talous kovassa iskussa, kun ulkomaiset suuryhtiöt ovat paikalla. Google, Meta, jne. Mutta pointti on Irlannin poliitikkojen ymmärrys siitä, että nuo firmat voivat koska tahansa ilmoitaa, että lähtevät maasta. Ja siksi valtio ei käytäkään kaikkia verotuloja vaan sijoittaa niitä rahastoihin. Tämä olisi Suomessakin pitänyt tajuta Nokian kultavuosina.
Vertailun vuoksi; oli joku aika sitten ohjelmaa Irlannista. Siellä talous kovassa iskussa, kun ulkomaiset suuryhtiöt ovat paikalla. Google, Meta, jne. Mutta pointti on Irlannin poliitikkojen ymmärrys siitä, että nuo firmat voivat koska tahansa ilmoitaa, että lähtevät maasta. Ja siksi valtio ei käytäkään kaikkia verotuloja vaan sijoittaa niitä rahastoihin. Tämä olisi Suomessakin pitänyt tajuta Nokian kultavuosina.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No kyllähän sitä itse kukin ihan yksityiselläkin tasolla ole varmaan huomannut kuinka paljon vaikeampaa on säästää vs. tuhlata, vaikka sitten lainarahallakin. Ajattele että laitat sen 300€/kk sijoituksiin, jotta 5v kuluttua sulla on pinkkaa ostaa se auto käteisellä vs. kuinka paljon henkisesti helpompaa on marssia vain kauppaan ja ostaa se auto 5v pätkällä, 400€/kk lyhennyksellä
puuteknikko
Vakionaama
Lainanotossahan ei ole mitään vikaa jos sijoitukselle saadaan korkoa suurempi tuotto tai vaihtoehtoiskustannus osoittaa sen paremmaksi vaihtoehdoksi. Jokainen vähänkään isompi firma operoi siksi velkavivun kanssa.No kyllähän sitä itse kukin ihan yksityiselläkin tasolla ole varmaan huomannut kuinka paljon vaikeampaa on säästää vs. tuhlata, vaikka sitten lainarahallakin. Ajattele että laitat sen 300€/kk sijoituksiin, jotta 5v kuluttua sulla on pinkkaa ostaa se auto käteisellä vs. kuinka paljon henkisesti helpompaa on marssia vain kauppaan ja ostaa se auto 5v pätkällä, 400€/kk lyhennyksellä
Ongelma tahtoo olla se, että toisten rahoista ei huolehdita kuten omista.
Espejot
Hyperaktiivi
No, täytyy sen tuoton olla suurempi kuin korko koska muuten investointi ei maksa itseään saatikka tuota.
Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana vähennetty suhteellisesti julkista rahoitusta investointiluonteisiin joskus tulevaisuudessa todennäköisesti korkoa tuottaviin sijoitusluonteisiin investointeihin ja sen sijaan lisätty syömätyyppisten jatkuvasti rahaa imevien menoautomaattien kehittelyä samalla, kun on vaikkapa koronan takia annettu huomattavia väliaikaisia tukia ja verotuoja on menetetty. Tuo on tuhon tie, kun ylimääräistä rahaa ei ole, vaan joudutaan lainaamaan.
Asuntojen hinnat luisuttelevat ja rakentamiseen liittyvällä kaupalla menee kehnosti
www.kauppalehti.fi
Rakentamisen kauppa rojahtaa: ”Tekisi mieli sanoa jotain muuta”
Rakentamisen suhdanne pysyy niin heikkona, että käänne parempaan siirtyy yhä kauemmas. Alan kauppa kokee tänäkin vuonna kovia.
www.kauppalehti.fi
Saa nähdä osuuko kesäkuun korkojen lasku näpeille. Toisaalta nyt saa asennoitua siihen, että tulemme pysymään yli 3% korkotasossa todennäköisesti ainakin 2025 loppuun jopa pidempään. Tuskin nähdään enää tänä vuonna ohjauskoron laskuja EKP:ltä. FED laskee tuskin lainkaan.
www.kauppalehti.fi
yle.fi
Nyt tuli varoitus EKP:sta: inflaatio saattaa kiihtyä jälleen
Klaas Knotin mukaan rahapoliittisten päätösten tulee perustua dataan.
www.kauppalehti.fi
Myymättömien asuntojen määrä ennätyslukemissa – Tuhansia uusia asuntoja myymättä
Tilastokeskuksen tuore tilasto osoittaa asuinrakentamisen vaikean tilanteen. Myös myymättömien uusien asuntojen määrä on ennätyslukemissa.
yle.fi
Espejot
Hyperaktiivi
Geopoliittiset riskin heijastuu politisena epävarmuutena varsinkin Ranskassa ja Saksassa. Tähän päälle rahoituspolitiset riskit niin epävarmuutta on ilmassa enemmän kuyin kylliksi. Mitä tapahtuu jos joku iso EU maa keikahtaa laitaoikeston kuristusotteeseen tai jopa hallitusvastuuseen. USA:n vaaleista nyt puhumattakaan - osa odottaa kauhunsekaisin tuntein osa toivon kipini silmissä. Elämme turbulenttiä aikaa ja isoja muutoksia voi olla horsisontin tuolla puolen.
Italian ihme
Aktiivinen jäsen
Kolmea laskua ne laskelmoi. Eli kolmen prosentin tai alle mennään jo 2024Saa nähdä osuuko kesäkuun korkojen lasku näpeille. Toisaalta nyt saa asennoitua siihen, että tulemme pysymään yli 3% korkotasossa todennäköisesti ainakin 2025 loppuun jopa pidempään. Tuskin nähdään enää tänä vuonna ohjauskoron laskuja EKP:ltä. FED laskee tuskin lainkaan.
Nyt tuli varoitus EKP:sta: inflaatio saattaa kiihtyä jälleen
Klaas Knotin mukaan rahapoliittisten päätösten tulee perustua dataan.
Myymättömien asuntojen määrä ennätyslukemissa – Tuhansia uusia asuntoja myymättä
Tilastokeskuksen tuore tilasto osoittaa asuinrakentamisen vaikean tilanteen. Myös myymättömien uusien asuntojen määrä on ennätyslukemissa.
Nyt tuli todella ikävä ennuste: Inflaation hillitseminen tulee viemään 20 vuotta
Jesper Rangvidin mukaan markkinat eivät odota merkittäviä muutoksia reaalikorkoihin seuraavien 30 vuoden aikana.
www.uusisuomi.fi
Inflaatiolla ei ole edellytyksiä pysyä missään määrin korkeana, mikäli:Nyt tuli todella ikävä ennuste: Inflaation hillitseminen tulee viemään 20 vuotta
Jesper Rangvidin mukaan markkinat eivät odota merkittäviä muutoksia reaalikorkoihin seuraavien 30 vuoden aikana.
1) (velka)rahaa ei enää kaadeta sotaan, varustautumiseen ja sosialismiin
2) työikäisen väestön määrä laskee
Jos jompikumpi noista vaihtaa tilaansa niin inflaatio-odotuksetkin vaihtavat tilaansa.
Japanissa työikäisten määrä kääntyi laskuun 80-luvun lopulla, ja maa on pomppinut ZIRP korkotasolla siitä lähtien. Viimeisissä mittauksissa heillä oli inflaatio huikeat 2.5%, mikä tuskin jatkuu pitkään.
Suomessa inflaatio on jo taittunut, vaikka rahaa kaadetaankin sotaan. Syntyvyys on surkeaa ja työikäisten määrä laskee.
Niissä maissa missä työikäisten määrä kasvaa, inflaatiolla on edellytyksiä jatkua. Etenkin talouden puskiessa rahaa sotimiseen.
Jos korkopolitiikka on kovin huonosti sopivaa laajemman talousalueen pirstaleisen inflaatiotilanteen vuoksi, voi käydä niinkin että kyseinen talousalue hajoaa järkevämmän kokoiseksi sallien eri korkotasot. Suomelle se olisi parempi. Meidän bkt/nuppi on kasvanut kovin surkeasti, ja valtion velka suhteutettuna bkt:n alkaa olla tarkkis-tasolla.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tuossa se tulikin jo mainittua, kuinka yksisilmäinen tuo meitin "hieno" EKP oikein onkaan 
Jumaskruideli kaverit korkeilla liksoillaan ja hienoilla titteleillään EKP:ssä panee kansan vaikka konttaamaan, kunhan vaan inflaatio pysyy alle 2%. Yksinkertaisesti en vain voi ymmärtää moista touhua, tuossahan ei ole ei niin pienintäkään järkeä. FED kun ottaa huomioon sentään myös työllisyystilanteen ja siten tuo korkopolitiikka onkin jo ison harppauksen fiksumpaa; korkoja voidaan nostaa ja rahavyötä kiristää inflaation kurissa pitämiseksi, kunhan firmat säilyy pystyssä ja näin myös ihmisillä työpaikat.
Mitenköhän Japanissa inflaatio oikein mitataan, kun Jenin arvo vaan syöksyy ja silti virallinen inflaatio on noin matala?
Kolmessa vuodessa laskua on tullut liki kolmannes dollaria vastaan.
Minkä ohella täkäläinen taloudellinen ilmasto ja etenkin sen muu tarpeellinen käytännön tuki on sellaista, että kasvu on hyvin niukkaa. Suomi jää kaiken aikaa jälkeen verrokkimaista, mikä johtaa pitemmällä aikavälillä pienempään inflaatioon ja automaattisesti hintakilpailukyvyn parantumiseen. Kun ei kuitenkaan ole luontaista väestönkasvua eikä elintason kehitys houkuttele työperäistä maahanmuuttoakaan, kokonaistaloudellinen kilpailukyky ei siitä parane, eli entisten halpatuotantomaiden kanssa ei pysty kilpailemaan (esimerkkinä itäisen Euroopan maat, Kiina ja Intia). Poikkeuksiakin on, mutta liian vähän.
Suomen ilmapiiri on sellainen, että jäljellä olevia resursseja eivät valtio, kunnat ja talouselämän luutunut perinteinen massa kykene muuntamaan kasvuksi ja kehitykseksi, vaan tuhlaamaan nekin resurssit tuottamattomiin kohteisiin.
Päivän hesarin visio-liitteessä oli juttu siitä miten raha karkaa koska Suomessa ei ole kasvun rahoittajia - hyvistä firmoista tulee ulkomaisia. Timo Ahopelto vertasi Suomea Ruotsiin - siellä startupit keräsivät 4,7 miljardia euroa kasvurahaa, Suomessa 871 miljoonaa. Yksin Cerandum niminen rahasto kokosi Ruotsissa 500 miljoonaa. Suomessa on kymmenkunta miljardin arvoista startuppia, Ruotsissa on 5 vuoden aikana syntynyt uusia 43.
Koska suomalaisilla sijoitusrahastoilla ei ole satoja miljoonia, suurimmalla on 150 miljoonaa, kaikki yhteensä pari miljardia. Niinpä Ahopelto kutsuu apuun työeläkeyhtiöitä, niillä olisi 250 miljardia - ovat sijoittaneet kasvuyhtiöihin 50 miljoonaa.
Ahopelto oli myös kuultavana hallitusneuvotteluissa - on monta pientä asiaa ja ulkomailta voisi ottaa mallia, mutta eipä ole näkynyt missään.
Eläkerahan ohjaaminen poliittisesti tietynlaiseen käyttöön kuulostaa melko arveluttavalta. Suomessa pitäisi laittaa hintakilpailukyky ja sääntely kuntoon, ja uusia yrityksiä alkaisi nousta sitten ihan markkinaehtoisesti.
Mitä esimerkiksi tällainen sekoilu kertoo Suomen turvallisuudesta investointikohteena?
www.kauppalehti.fi
Mitä esimerkiksi tällainen sekoilu kertoo Suomen turvallisuudesta investointikohteena?
Harjavallassa sijaitsevan miljoonatehtaan ongelmille on hyvä syy, sanoo professori
Itä-Suomen yliopiston professori Antti Belinskij sanoo, että avien ja hallinto-oikeuksien välillä ei ole isossa kuvassa suuria linjaeroja. Harjavallan tilanne vaikuttaa oikeudellisesti haastavalta.
www.kauppalehti.fi
Nouseehan niitä markkinaehtoisesti nytkin, mutta jäävät pieniksi - ei sitä rahaa kasvuun silti ole tarjolla kuin ulkomailta. Orgaaninen kasvu ei vaan käy startupmaailmassa, jossa ensimmäiset vuodet ( 5-10 ) tehdään järkyttävää tappiota ja saadut rahat pannaan kasvuun. Kilpailijat painaa kovaa ohi sijoittajien rahoilla, jos yrittää omalla tulorahoituksella pärjätä.
Luin tuon saman jutun ja jossakin määrin vaikutti oman kirjoitukseni sävyyn ennakolta. Muutoin olen monesti pohtinut, että omistuksen luisuminen uilkomaisiin käsiin ei välttämättä ole suomalaisten kannalta huono juttu, sillä ulkomaalaiset näyttävät osaavan hoitaa finasseja keskimäärin varsin hyvin suomalaisiin nähden. Suomalaiset vain tässäkin asiassa hoitavat asioita päin mäntyä, eli myyvät luonnollisia monopoleja ulkomaalaiseen omistukseen, mikä on viimeinen asia, mihin pitäisi pakonkaan edessä ryhtyä. Aidosti kilpaillulla aloilla sen sijaan tuolla tavoin pääomia kannattaisi kanavoida käsiin, jotka osaavat pitää niistä huolta ja etenkin kasvattaa (osaavathan jotkut suomalaisetkin, mutta liian harvat, minkä ohella verotus on tässä suhteessa umpivääristynyttä; myös regulaatiomaailma laajassa mielessä kaipaisi suurta remonttia, jotta olisi edes jossakin määrin johdonmukaista).
Espejot
Hyperaktiivi
Se luonolisen monopolin myyminen ei sinälänsä ole huono mutta se ettei osata olla tarpeeksi tiukkoja voiton suhteen. Lainsäädänöllä saadaa suitset jos halutaan. Caruna esim kaipasi pikkusen lisäohjausta uusien liittymien jonotusajoista. Säännöt luonolliselle monopolille pitäisi olla tiukemmat, esim milloin tuotteessa on vika. Vuoden jonotus sähköliittymään sanoisin että palvelussa on vikaa.
Periaatteessa tietenkin noin, mutta tuskin käytännössä kovin pitkään, koska luovuus kukoistaa ja tässä on kyse kansallisesti säädellystä aiheesta, jolloin lainsäätäjä on helposti varsin hampaaton. Vaikkapa EU-tason tukea on kovin vaikea saada pienen kansallisvaltion omille hölmöilyille, kun vastapuolella on Luxemburgin ja Irlannin ohella muitakin jäsenvaltioita ja kansainvälisiä sopimuksia.
Tietenkin EU-tason säännöksillä voisi saadakin jytiä menettelyihin, mutta kun halua ja tarvetta on vain yksittäisillä hölmöilijöillä, eipä homma kokonaisuutena tuolla etene.