Laitoin kysymyksen aiheesta Flamcolle. Katsotaan mitä vastaavat.
Paisuntasäiliön esipainekaasu
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- esipaine esitäyttökaasu paisuntasäiliö
pökö
Kaivo jäässä
Mulla 900 litran varaajassa 2 x 50 litran reflexit vuodesta 2014 ei ole ollut tarvetta esipaineen, tai järjestelmön paineen rukkailu. Sama aurinkolämmön glykoleissa, koskematta 10 vuotta.
Itse olen joutunut vaihtamaan paisuntasäiliön jo kahdesti alle 10 vuoden käytön per kerta. Kattilan asentaja asensi 25 litran kalvopaisunta-astian ylösalaisin roikkumaan niin, että ilmatila oli alhaallla. Ohjekirja käski asentaa sen toisinpäin. Liekö siinä sitten osasyy. Molemmilla vaihtokerroilla se astia oli täynnä vettä ja putoaa varpaille yllättäen kun sen kiertää irti. Nyt laitoinkin sitten 80 litraisen, samalaisen kuin noissa kuvissa oli tässä edellä, ja maahan, niin ei enää putoile irroitettaessa. Huoltoventtiiliä en tajunnut asentaa kun en tiennyt että sellaisia on tarjolla.
Jahas, sain vastauksen että miksi paisari liitoksen tiivistys hampun sijaan teflon teipillä.
Se perustuu ajatukseen että hamppua käyttämällä liitosyhde ruostuu/hapettuu, jolloin säiliön vaihtaminen/irrottaminen on hankalampaa.
Teflonteipillä myös aikaansaadaan käsittääkseni (ilma)tiiviimpi liitos.
Se perustuu ajatukseen että hamppua käyttämällä liitosyhde ruostuu/hapettuu, jolloin säiliön vaihtaminen/irrottaminen on hankalampaa.
Teflonteipillä myös aikaansaadaan käsittääkseni (ilma)tiiviimpi liitos.
pökö
Kaivo jäässä
Toi loppu on totta, muu luuloa.
Laitoin kyselyn myös toisaalle ja oikeastaan sinne missä oli tämä maininta että saattaa vaikuttaa esipaineeseen.
Mä veikkasin ihan samaa mutta väärin siis veikattu. Itsellä liitosyhden on messinkiä kun vedin siihen jatkon 28mm kupariputkella, niin ei kai se hapetu, vaikka siellä hamppua ja kittiä olisikin.
Voidaan saadakin aikaan ilmatiiviimpi (mikäli onnistuu; teflonteippitiivistehän tunnetusti vuotaa herkästi vettäkin etenkin, jos liitokselle on välillä sitä edestakaisin kiertäviä voimia kuten värähtelyä toisin kuin hamppu+kitti -yhdistelmällä, mutta ilmavuotoja toki on vaikeampi havaita). Esillä olevassa tapauksessa kuitenkin tarvittaisiin vesitiiveyttä eikä ilmavuodoilla ole väliä.
Joku juttu tuossa on. Tuskin kansainväliset valmistajat huvikseen moisia ohjeita keksivät. Tarkistin vielä ohjeista että tämä ei ole mikään suomalainen erikoisuus.
Espejot
Hyperaktiivi
Flexfast on omassa mutta huoltoyhdettä ei ole eli joutuu irotamaan jos haluaa tyhjentää.Toisessa on pikaliittimet. Estää siis järjestelmän/säiliön tyhjentymisen kun säiliön irroittaa. En ole katsonut miten putkari on mulla asian toteuttanut.
Flexfast
katso liitettä 97386
Flexcontrol. Estää verkoston tyhjentymisen ja tuosta tyhjennysehteestä pystyy valuttamaan vedet pytystä pois.
katso liitettä 97387
Vastaavia on melko edullisestikin myynnissä ulkomailla.
Kappenventil
Finden Sie Top-Angebote für Kappenventil ✔Jetzt günstig online bestellen!✔ für Heimwerker und Profiswww.meinhausshop.de
Espejot
Hyperaktiivi
Jos säästää ja ostaa markettitavaraa niin toki - ja näin firmat usein tekevät - mutta mikään pakko ei ole säästää ja paremmat teflonteipit on idioottivarmoja. Ja on sitten muitakin ilmatiivittä teippi/lanka-tuotteita. Itse laitoin yläpohjaan teflonit koska halusin pelata varman päälle litkun kanssa.
Tuo britti juttu selvisikin. Ilmisesti briteissä on säännös että käyttöveteen ei saa käyttää hamppua. Jos nyt oikein tulkitsin niin siellä on tuumailtu että hamppu edistää mikrobiologista bakteerien kasvua. Voikohan tällä olla jotain merkitystä asian kanssa?
Mitä nyt hetken tuossa selasi niin tuota Loctite 55 on kehuttu. Kierteestä riippuen x määrä kierroksia jengaan satunnaisessa järjestyksessä ja kiristys. 45 astetta voi ilmeisesti korjata asentoa. Yksinkertaisen ja nopean oloinen käyttää.
Voi olla, jos juomavesiverkostoon on jostakin syystä asennettu kalvopaisunta-astioita (miksi olisi?). Itse olisi kuitenkin silloin vähintään yhtä huolestunut paisunta-astiassa pitempään lilluvasta juotavaksi tarkoitetusta vedestä (jos ja kun virtausta ei saa johtaa paisuntasäiliön lävitse) sekä teflonista kierteiden kiristämisen jauhamista pahimmanlaatuisista mikromuovihiukkasista.
Monesti tuollaisten säännösten takana on jokin taitava lobbari, joka on saanut ajetuksi edustamaansa teollista uudehkoa tuotetta suosivan standardimääräyksen pakolliseksi. Britanniassa ei toisaalta kai vieläkään suvaita täkäläisen sekoittajan tyylisiä hanavarusteita ainakaan keittiössä, jottei kylmän joukkoon pääse pisaraakaan lämmintä. Tuohon on perusteitakin, kun siellä on totuttu varaamaan melko haaleaa lämmintä käyttövettä suuriin avovedenvaraajiin.
En ole käyttänyt alle 1" enää vuosiin muuta kuin tätä. Sitten jos on isompi 1 1/2" -> niin hampulla. Tämä naru on loistava keksintö. Ulkomailta saa puoleen hintaan..
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #98
Tilanne raporttina sen verran, että ainut mikä on pitänyt paineensa on typpireaktori vai miksi tuota nyt sitten kutsuisikaan. Sen paine on vakiintut, 8.4.2024 jälkeen paine ei ole tippunut edes baarin kymmenystä noin 10 bar tasosta.
Sitä vastoin lämmiytysjärjestelmän paine on laskenut kuin lehmän häntä. Staattinen paine on enää noin 0,85 bar (= ei kiertopumppuja päällä) eli pudonnut 18.4.204 1,0 tasosta noin 0,87 baariin eli 0,13 bar.
Juu, ei tämmöistä Onnisen Varemia kannata varmaan mihinkään laittaa ellei aio paineistella sitä joka kuukausi.
Onhan tuo vaihdettava pussi kaunis ajatus. Missä tuo sitten mahtaa mennä vinoon? Ei pysy ilmat ei pysy typet. Suunnilleen 4:ssä kuukaudessa esipainetta karannut ~0,15 bar noin 1 baarin ylipainetasolla.
Kattilavesissäkiin tuo alkaa näkyä. Alkaa ilmestyä poreita kun kuumentaa vettä vähänkin enemmän. Kuplia ei ilmesty vielä minun VILPin lämmöillä (35...37 °) mutta kun alkaa kättä polttaa eli siinä 60 -70 °C, vedestä alkaa erkaantua jo kuplia. On tasan 2 potentiaalista syyllistä: paisari tai PEX-putket. Heh, molemma uusittu
Sitä vastoin lämmiytysjärjestelmän paine on laskenut kuin lehmän häntä. Staattinen paine on enää noin 0,85 bar (= ei kiertopumppuja päällä) eli pudonnut 18.4.204 1,0 tasosta noin 0,87 baariin eli 0,13 bar.
Juu, ei tämmöistä Onnisen Varemia kannata varmaan mihinkään laittaa ellei aio paineistella sitä joka kuukausi.
Onhan tuo vaihdettava pussi kaunis ajatus. Missä tuo sitten mahtaa mennä vinoon? Ei pysy ilmat ei pysy typet. Suunnilleen 4:ssä kuukaudessa esipainetta karannut ~0,15 bar noin 1 baarin ylipainetasolla.
Kattilavesissäkiin tuo alkaa näkyä. Alkaa ilmestyä poreita kun kuumentaa vettä vähänkin enemmän. Kuplia ei ilmesty vielä minun VILPin lämmöillä (35...37 °) mutta kun alkaa kättä polttaa eli siinä 60 -70 °C, vedestä alkaa erkaantua jo kuplia. On tasan 2 potentiaalista syyllistä: paisari tai PEX-putket. Heh, molemma uusittu
jamseil
Aktiivinen jäsen
Tuollaisen 25 litran halpis pytyn kävin tänään hakemassa. Typpeä oli 1,65 baria, pudotin valmiiksi asennusta varten 0,5 bariin.
Tuommoiseen asentoon asennettu pytty viihtyi tekemässä toimiaan 12 vuotta(vaaka on väärä asennussuunta, mutta putkari oli päättänyt laittaa tuon noin). Ensin karkasi esipaineet ja paineiden lisäämisen jälkeen oli reikä alle viikossa kyljessä.
Varosta paineita tyhjennettäessä aikaisemmin tuli tuollaista herkkua ulos.
Tuommoinen hole siihen oli ilmestynyt. Reikä oli tankin alaosassa. Täytyy katsoa huvikseen vielä että mitä tuo on syönyt. Onko esim pussi hingannut ruostemuhjun kanssa alalaidan aivan ruvelle.
Tämä oli Reflexin paisari
Varosta paineita tyhjennettäessä aikaisemmin tuli tuollaista herkkua ulos.
Tuommoinen hole siihen oli ilmestynyt. Reikä oli tankin alaosassa. Täytyy katsoa huvikseen vielä että mitä tuo on syönyt. Onko esim pussi hingannut ruostemuhjun kanssa alalaidan aivan ruvelle.
Tämä oli Reflexin paisari
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Tuttuun tyyliin, kaikki pitää tutkia. Paisuntasäiliön vuoto on ollut kello 7 ylemmässä osassa mihin on kasaantunut kaikki muhju mitä tankista on irronnut. Sinänsä aika yllättävää on että myös ilmapuoli on noin ruosteessa ja epämääräistä muhjua täynnä.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #102
Sama vika. Viat yritetään tutkia ...
Tulee mieleen, että tuonne on päässyt vettä. Kun oma ensimmäinen paisari ei pitänyt painetta, käytin sen auki ja edellä onkin siitä kuvia. Sisus oli hiukan karu, viimeistelemätön ja ruosteessa. Mistäpä se vesi muuten sinne pääsisi kuin kumin läpi. Oletan, että tehtaassa ei käytetä ruosteista peltiä materiaalina ja prässit olisivat jättäneet jo valmiiksi ruosteiseen peltiin omat jälkensä joita ei ole. Jos sinun paisarisi @fraatti on ollut vaaka-asennossa, olisiko kalvo ehkä lötköttämyt padan toisella kyljellä ja voisiko olla, että kosteus ja happi pellin välissä on päässyt tekemään jotenkin tarkemmin kohdennettuna tuhojaan. Erikoinen rakenne kun tuo sinun paisarisi on koottu hitsaamalla ja siinä on tuo kalvo. Yleensä kalvollisissa on panta, jolla tuo on koottu.
Tulee mieleen, että tuonne on päässyt vettä. Kun oma ensimmäinen paisari ei pitänyt painetta, käytin sen auki ja edellä onkin siitä kuvia. Sisus oli hiukan karu, viimeistelemätön ja ruosteessa. Mistäpä se vesi muuten sinne pääsisi kuin kumin läpi. Oletan, että tehtaassa ei käytetä ruosteista peltiä materiaalina ja prässit olisivat jättäneet jo valmiiksi ruosteiseen peltiin omat jälkensä joita ei ole. Jos sinun paisarisi @fraatti on ollut vaaka-asennossa, olisiko kalvo ehkä lötköttämyt padan toisella kyljellä ja voisiko olla, että kosteus ja happi pellin välissä on päässyt tekemään jotenkin tarkemmin kohdennettuna tuhojaan. Erikoinen rakenne kun tuo sinun paisarisi on koottu hitsaamalla ja siinä on tuo kalvo. Yleensä kalvollisissa on panta, jolla tuo on koottu.
Viimeksi muokattu:
Rakenne on sellainen että tuossa on kaksi puoliskoa. Toiseen on mankeloitu ura. Kumipussia pitää urassa paikoillaan pingotettu teräsvanne. Sitten puoliskot on hitsattu yhteen. Puoliskoiden sisäpintaa ei ole pintakäsitelty mitenkään.
Jos ruoste pääsee etenemään tuonne kumin ja pellin väliin, niin tiiveys ja peli on menetetty. Esipaineen nostosta ei ole mitään iloa.
Tämä on siis tuttujen maalämpöpumpun liuospuolella eli terästä vasten on ollut etanoli.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kivenä kengässä on vielä se, ettei typpipulloon ole välttämättä adaptereita renkaantäyttöventtiilille tai ylipäätään paineilmaliitäntöihin. Näin minulla.
Tämä säiliö oli saanut ensimmäisen kerran esipaineen täytön normaalista paineilmasta 1.12.24. Aikaisemmat 12 vuotta siellä on ollut tehtaan typpitäyttö sisällä. Joka tosin oli karannut johonkin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #109
No eihän tuo nyt ole mikään este. Entäs ja pistäisi vaikka letkun poikki ja liittimen väliin. Jo alkaa passaamaan. Kyllä paineen alentimen jälkeen on yleenä ihan sopivat paineet.
Vituix menee kuitenkin. Toisaalta hommasin hiljattain uhrauskelpoisia kiinalaisletkuja, kai niistä yhden voisi tuohon käyttöön laitella. Mutta vaatii se silti paineilmaliittimen metsästyksen, eikä tuo ihan sanottua ole että letkut olisi sopivia kokonsa puolesta liittimelle.
pökö
Kaivo jäässä
Jos sinä diy-vilp pioneerina et tuohon keksi ratkaisua ole kyllä hyvin hämmästynyt.
No tuolla lailla sen saa, että teurastaa letkun. Mutta olen haaveillut siistimmästä ratkaisusta. Vaan eipä taida hevillä löytyä juuri sopivia nippeleitä väliin.
Ne pitää itte veistää vaikka puusta jos ei ole muuta tarjolla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #114
Nyt tuli sen verran pakkasta, että pääsi keittämään kattilan. Tarkalleen ottaen, ei edes tarvinnut keittää, riitti kun kuumensi termostaatilla maksimiinsa, 90 °C tai ehkä ylikin. Kuparipalloon alkoi kuplia "ilmaa". Näin pakkasella homma on kätevä tehdä, sen kun lämmittää samalla niin vedet vaihtuvat joka paikassa ja kaikki vesi tulee lämpökäsitellyksi paineettomana. Tippaakaa ei tule ulos mistään ja mitään ei tarvitse lisätä.