Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

[Lappanen]

"Ennen" tuo nyt ainakin oli kuten sanoit.

Jaksottelu tietty huonontaa COPia mutta kai tuo siitä huolimatta pienentää kulutusta ja alentaa sähkön hintaa. Toki huonontaa sitä perimmistä tavoitetta eli lämmitystäkin.

Ite saanut käyrän säädettyä niin, että kulutus aikalailla sama kuin ennen.

Ennen lämmitettiin se 7-8 tuntia täysillä, 2-3 tuntia normaalisti käyttövettä ja loppuaika huilia. Cop vähän huonompi, sisälämpö takkojen ansiosta hyvä ja tasainen mutta jos ei oltu takkoja lämmittämässä niin näkyi kyllä sisälämpötilassa aaltoiluna. Kulutusvaikutus hyvä.

Nyt matala käyrä, 23...26C pyynti 0...-30C ulkolämmöillä ja kompura saa tehdä tuota milloin lystää, 3-4 tunnin välein 1-2 tuntia näyttää olevan sykli -10C ulkolämpötilassa. 8 halvimman tunnin aikana käyrää +5 astetta lisää pyyntiä ja se 2-3 tuntia tuosta menee käyttöveteen edelleen. Sisälämpö tasaisempi ilman takkojakin, cop parempi, MLP kulutus siis aikalailla sama, kulutusvaikutus vähän huonompi.

Tuo pieni lämmittely saattaa parantaa asiaa, kun ei ole niin raaka lämmityspyynti sitten kun sen aika on halvoilla tunneilla. Kannattaa ainakin kokeilla, miten se pelittäisi jos mahdollista pitää pientä, normaalia matalampaa, peruslämpöä 24/7 ja sitten vaikka ajastuksella esim klo 21-07 normaalia tai vähän korotettua käyrää.

 

[pökö]

"Ennen" tuo nyt ainakin oli kuten sanoit.

Jaksottelu tietty huonontaa COPia mutta kai tuo siitä huolimatta pienentää kulutusta ja alentaa sähkön hintaa. Toki huonontaa sitä perimmistä tavoitetta eli lämmitystäkin.

Entäs öljylämpö, se käyttöön kylmimmän ajan yli?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Varsinaista etua kattilalla ei ole saavutettavissa. Aikana kun öljyllä lämmitettiin, kellari oli myös perin viileä. Kattilan käyttölle ei ole ajastusta ja muutenkin, sitä on vähän hankala käyttää aivan lyhyissä jaksoissa. Tuo koko ohjaus, joka on mekaaninen, pitäisi sepittää uudelleen kun nythän kiertopumppujen käynti ohjaa siinä sivussa välilillisesti Setänkin käyntiä.

 

[pökö]

Varsinaista etua kattilalla ei ole saavutettavissa. Aikana kun öljyllä lämmitettiin, kellari oli myös perin viileä

Miten kellari nyt lämpiää, eikö lämpö nytkin kattilasta lähde?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kellarissa on käytössä pääsääntöisesti toinen piiri vuoron perään, paitsi viikonloppuisin molemmat. Lämpenee samaan aikaan kuin asuinkerroksen patterit. Taukoa on kellolla kolme tuntia aamuisin ja lisäksi usein iltaisin manuaalinen katkos, koska tuo ip hintapiikki on ollut milloin sattuu. Nyt on kallis päivä ja seisoo koko päivän kunnes laitan illalla päälle. Nykyisessä kellossa on mahdollista ajastaa kaksi katkosta vuorokaudelle, erikseen lattialämmitykselle ja patterilämmitykselle. Manuaaliselle ohjaukselle on kytkimet, kellolla/jatkuvasti/kokonaan pois. Mutta napsutella niitä pitää senttejä kerättäessä. Vähän hankalaa. Kattilan lämpö jää pohjaa myöten 40 °C:een kun kiertopumput eivät käy joten vesi lämpenee kohtuullisen hyvin.

 

[kotte]

Ei kellojen virittelyllä ainakaan tulevaisuudessa pitkälle pötki. Tuuli ei katso kelloa. Jos meinaa käyttää pörssisähköä jatkossa, niin on syytä siirtää sähkölämmityslaitteiden ohjaus pörssihinnan perusteella tapahtuvaksi ja järjestää kattilan käyttö helpommaksi esimerkiksi sellaisina päivinä kuin tänään, jolloin käytännössä koko päivä on lämmitettävä kattilan avulla. Ei kaikki tuollainen välttämättä kovin erikoisia ja kalliita laitteita vaadi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

JOo, kellot ovat toki vanhentunutta tekniikkaa. Tulistinvaraajalle kello toimii vielä hienosti. Itse en appeista ymmärrä enempää kuin sika pyhäpäivästä, joten se pitäisi sitten olla ihan täysin valmis kikkale, minkä sinne laittaisi. Sinällään, liekkö sitten tuotantopuoli oppinut säätämään ja pitämään hinnat yölläkin kunnossa vai onko noita ohjauksia ja kuorman siirtoja jo nyt sitten niin paljon käytössä, että kulutus pitää yöhinnatkin ylhäällä.

Kattilan käytölle ei ole vielä ollut pakottavaa tarvetta, saati millä sen käytön nyt noin niin kuin rahallisesti perustelisi. Alle euron hinnoilla ei mahda enää koskaan polttoöljyä saada. Sisälämpötila oli laskenut asuinkerroksessa tänään 20,5 °C:een kun laitoin nyt yöksi päälle. Koska kyseessä oli jo toinen kallis päivä, ei lähtöjäänkään ainakaan yli ollut. Jospa nyt sitten huomisen jälkeen alkaisi tuulet puhaltamaan niin viikon päästä kellari on sitten taas lämmin. Setä antaa melkein kaksi kertaa sen mitä pelkän asuinkerroksen lämmitys mittausteni mukaan tämmöisellä pakkasella tarvitsee mutta eihän se siirry ellei lämpötilaa saa ylemmäksi.

Tehokkaampihan tuo saisi olla, jos pörssisähköllä meinaa pärjätä. Tämä haiskahtaa olevan nyt perin erilaista kuin aikaisemmin pörssihinnalla keplottelu. Hinnat ovat kovat suunnilleen koko päivän eikä järin edukasta yölläkään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Joulukuun alkua riivasi kova sähkön hinta ja laskua kertyikin nopeasti, tiettävästi kaikkiaan 539,45 € josta Fortumin pörssisähkön osuus 272,82€. Itsenäisyyspäivää ennen kärsittiin vähän kylmyyttäkin kun piti lepuuttaa. Kuukauden lämmitykset näyttävät jääneen lopulta kuitenkin vain noin 500 kWh lyhyeksi sillä loppukuukausi oli varsin sähkön varsin suotuinen. Vettä kului vain noin 6 m³.

.

VuosiCOPit putosivat lopulta kylmän marraskuun ja joulukuun myötä perin keskimääräiselle tasolle, vaikka leudon edeltävän talven ja kylmän alkukesän ansioista alkuvuoden pohja oli mitä parhain.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nyt tuli vaihteeksi erilainen piirakka. Hyi hitto, katkera tuli pihlajanmarjoista.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kattila on saanut syksyn mittaan pieniä lisävarusteita: käyttötuntimittarin polttimelle ja keittonappulan, josta polttimen saa päälle suojatermostaattien ohi. Sikäli kuin polttimen kulutus pysyy vakiona, kulutuksen saa laskettua tarkasti käyttötuntimittarista.

 

[pökö]

keittonappulan, josta polttimen saa päälle suojatermostaattien ohi

Miksi ihmeessä ohitat turvalaitteet?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eihän sitä muuten saa keitettyä. Tuo tehty niin, että ei voi unohtua päälle.

 

[pökö]

Eihän sitä muuten saa keitettyä. Tuo tehty niin, että ei voi unohtua päälle.

Termostaatista maximit päälle, aivan varmasti riittää.

Kai tiedät ettei öljypolttimen rukkaaminen välttämättä kuulu jokamiehen oikeuksiin

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei kiehu sillä. Tosin siitä olen yhtä mieltä, että valtaosa kaasuista poistuu jo 90 °C:ssa kun painetta ei ole. Pulpakehtelu alkaa jo hyvinkin termostaatin maksimilämmöllä ainakin jos on aikaa jo edellisestä. Ensin normaalia lämmitystä paineettomana maksimilämmöillä, sitten pari kolme lyhyttä keittoa 15 muutin välein. Vajaassa tunnissa kaikki vedet ovat käyneet kiehuvina ja kaasut poistuneet. Nyt tuo on helppo tehdä kun mitään ei tule ulos, paitsi hiukan höyryä. Painettahan tuossa ei silloin ole ollenkaan.

Tokkos kukaan ole poltinta korjannut tai huoltanut ? Varsin yleisiä olivat aikanaan. Ei ole korjauksia muuten kaivannut.

 

[pökö]

Ei tarvi kiehua, happi poistuu kyllä muutenkin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Happihan tosiaan poistuu ruostuttaen vähän kaikkea ympärillään. Tätä varten on oikein lisätty sorvinlastuja täynnä oleva pytty, hapen poisto reaktori. Veteen joutuneet muut kaasut eivät poistu kemiallisesti kuten happi.

 

[kotte]

Kannattaisi rakentaa kattilan rinnalle omalla kierrollaan toimiva sähkölämmitteinen sifoni (tyyppiä auton letkuun asennettava moottorilämmitin). Tuolla saa aikaan paikallista kiehuntaa ja kaasut poistuvat läpi virtaavasta vedestä (yläpuolelle sitten ilmauskello). Tuollaisen vpoi rakentaa samalla periaatteella kuin auton letkulämmittimen, eli esimerkiksi nestevajauksesta johtuvan ylikuumenemisen seurauksena vastus vaurioituu johtamattomaksi aiheuttamatta palovaaraan lämmittimen ulkopuolelle.

Kaasunpoistolaitteen käytönhän voinee jaksottaa halvan sähkön ajalle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

OK tuokin. Keittäminen on myös varsin rattoisaa puuhaa, kun varaa hiukan polttoainetta itsellekin. Käytöstä ei aiheudu lainkaan kustannuksia tai energiahukkaa, koska ilmanpoisto tehdää silloin kun kattilaa on muutenkin pakko käyttää.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vuosi alkoi erittäin kylmällä ja toisaalta vaihtelevalla säällä. Tammikuussa piti hoitaa lämmitys noin 9 vrk öljykattilalla, toisaalta suunilleen saman verran tuli lopulta myös nollakelipäiviä. Pisimmän pakkasjakson aikana Setän valmiudessa olo kulutti kuuden päivän aikana keskimäärin 1,9 kWh/vrk. PolluCom kehitti haamutuotantoa tälle ajalle 3,4 kWh päivässä kun latauskierto luovuttaa hiukan lämpöä takaisin kattilan jäähtymisjaksojen aikana. Kattilan kulutus on määritetty nyt käyttötuntimittarin ja tunnissa punnitun kulutuksen (2,80 kg/h) perusteella. Poltin pyöri 92,9 tuntia. Kuukausi oli VILP ajan kylmin mutta 2019 tammikuu oli lopulta vain noin asteen verran lämpimämpi. Pakkasennätykset paranivat noin 6 asteella, -36 °C:een ja kylmin vrk keskiarvo sekin -33 °C.

No, eihän tämmöinen pakkaskuukausi kummoiselta näytä. Ilmaisenergiaa kone sai kerättyä 1984 kWh, joka kattoi 31% lämpöenergiasta ja 28% koko energiataseesta (=oheinen piirakka). Talouspuoli on sitten vähän kinkkisempi laskettava. Kattilalla tuotettu (2777 kWh / 43% lämmöstä) hinnaksi tulisi viimeisen tilauksen perusteella 278 €. Kattila potkaisi kuitenkin edukseni myös -4,65 s/kWh kulutusvaikutusta ja pörssisähköllä omaksi keskihinnaksi tuli 8,56 s/kW (markkihinnan k.a. 13,18 s/kWh) + myyntipalkkiot. Fortumilta on tulossa noin 210 € pörssisähkölasku mutta se olisi voinut olla paljon karumpi ilman kattilaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tämmöisestä näkee hyvin tuon ilmaisenergian osuuden merkityksen.

 

[mobbe]

Hyvä taulukko.Ilmaisenergian osuus on n. kaksinkertainen vilpin ottoon.Jäspi mainostaa että ilmavesilämpöpumpulla puolittaa lämmityksen kulut kun vaihdetaan öljylämmityksestä ja tämä on tosiasia kun patterit lattialämmityksella pääsisi parempiin tuloksiin toisaalta lattialämmitys vaatii enempi energiaa kuin patterit tästä oli joku tutkimuskin olemassa.

 

[pökö]

Jäspi mainostaa että ilmavesilämpöpumpulla puolittaa lämmityksen kulut kun vaihdetaan öljylämmityksestä ja tämä on tosiasia

Puolittaa taatusti. Tosin öljystä sähkövastukseenkin vaihto laskee kulutusta .

 

[Kellarinlämmittäjä]

Hyvä taulukko.

Tästä esitystavasta näkee paremmin vuotuiset vaihtelut. Tukilämmitys ei ole tehnyt suurtakaan lovea kerättyyn ilmaisenergian määrään. Tulistelua on saatu alas putkimuutuoksin niin että se öljykattilan kierukka ui lämpimimmissä vesissä mitä on.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Helmikuussa oli pakkasia, välillä koviakin mutta toisaalta loppukuusta jo viikko kerrassaan keväisiä plussakelejä. Pakkaspäivinä poltin pyöri 45,3 tuntia eli öljyä paloi 127 kg.

• Sähkön muuttuva osuus kustansi 282,39 €, energia pörssihinnalla ilman katteita 5,35 s/kWh, kulutusvaikututus -1,05 s/kWh.
• Kaikkiaan energiaan kului 458,67 € eli 8,1 s/kWh sisältäen kiinteät maksut (40,82 €/kk). Kattilalle ei ole laskettu kiinteitä kuluja.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sähköä kului maaliskuussa vähiten VILP aikana (1966 kWh) ja kuukausi oli suunnilleen yhtä lämmin kuin vuosina 2020 ja 2022. Vaikka 2022 maaliskuu oli vajaan asteen kylmempi, silloin uudella Pollulla ja kiinteähintaisella sai pumppauksen osalta hiukan paremman tuloksen.

Latauskierron muutos kattilan keskelle on ollut nyt käytössä 12 täyttä kuukautta. Tämä on pudottanut tulistusvaraajan kulutuksen 1325 kWh:iin vuodessa eli 12 kk jakson aikana. Muutos ei ole sinällään kovin suuri, 150 kWh, jos vertaa kahteen edelliseen vuoteen mutta akuaikojen noin 1800 kWh tasoon parannus on merkittävä. Erityisen merkittävä parannus on juuri itse veden tulistukseen sillä varaaja karkuuttaa kuorestaan noin 700 kWh vaikka vettä ei käytettäisi. Varsinaisesti sen itse veden tulistukseen ei siis kulu kuin ~600 kWh.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kylmähkön huhtikuun merkittävin asia oli uusi sulatusenergian takaisinoton mittaava energiamittari, Kamstrup Multical 303, joka korvasi Pollun 17. huhtikuuta. Vaikutelma on, että Multicalin lukemat ovat erittäin stabiilit siinä missä Pollun näyttämä virtaama ja teho pomppivat. Muuten mittareiden mukainen tehontuotto >< ulkolämpötila ovat erittän hyvin yhtenevät. Pollulla on tehty mittauksia pääosin silloin kun se oli "uusi".

Sähkön hinnan pomppiessa on aamupäivän seisotuksilla saatu hiukan kulutusvaikutusta. Fortumin kiinnitystarjous olisi ollut 8,99 s/kWh eli yli 3 s/kWh enemmän.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toukokuun ilmat olivat perin kahtiajakautuneet. Kuun alussa yöpakkasia ja vain muutaman asteen keskilämpötiloja, loppukuusta sitten taas viikon helleputki ja jopa 20 asteen vrk keskilämpötiloja.

Pörssisähkö näytti parhaat puolensa ja oman kulutuksen pörrsikeskihinta oli vain 3,21 s/kWh + myyntipalkkiot, joita Furtumin jumissa oleva palvelu ei suostu juuri nyt näyttämään. Joka tapauksessa energiaosuus alle neljän sentin.

Jäähdytys oli päällä 28.5. alkean öisin ja se kulutti kaikkiaan 15,5 kWh hinnaltaan noin puolisenttiä + verot + siirrot + myyntikatteet pörssisähköä. Toukokuun jäähdyttelyn kustannus vähän päälle euron joka sisältyy "taloussähköön".

Vettä kului 13,3 m³, mikä on noin 5 kuutiota normaalia enemmän. Syynä käyttö puutarhassa ja tiilikaton pesu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä vielä uuden Kamstrup Multicalin ilmoittamia takaisinottolukemia. Mittari näyttää rekisteröivän jotain negatiivisia lukemia silloinkin kun sulatuksia ei ole. Suurista ei ole kyse mutta luokkaa 0,3-0,5 kWh päivässä tuohon näyttää kertyvän "takaisinottoa".

• Käyrissä on negatiivinen lämmitysteho kWh/vrk (sininen)
• Takaisinotto % bruttotuotannosta (keltainen)
• Ulkolämpötilan vrk keskiarvo °C (punainen)

 

[Pretor]

Jäähdytys oli päällä 28.5. alkean öisin ja se kulutti kaikkiaan 15,5 kWh hinnaltaan noin puolisenttiä + verot + siirrot + myyntikatteet pörssisähköä. Toukokuun jäähdyttelyn kustannus vähän päälle euron joka sisältyy "taloussähköön".

Toi jäähdytys on kyllä omassa kämpässä sellainen, että se pyörii just päivällä eniten, ku sähkö on kalleinta ja silti sisälämpö vähän nousee päivän aikana. Musta peltikatto imee kaiken lämmön.
Vaihtoehtona pitäis laittaa yöllä niin saakelin kylmälle, että aamulla lattiat jääkylmät keskikerroksessa ja paleltaa.
Nyt siis ihan automaattisesti pumppu himmailee yöllä pätkäkäynnille, kun ulkona vähän yöllä viilenee.
Yleinen käyttömukavuus/oleskelumukavuus huomattavan paljon mukavampi tällä nykykäytöllä, vaikka se kallimpaa onkin päiväsähköllä. Ei tuo viilennys onneksi samalla tavalla vie vararikkoon lämmitykseen verrattuna. Joka kerta viilennyskauden alkaessa se pari päivää on vähän vilu sisällä, kunnes sisälämmöt tasoittuu kauttaaltaan ja pumppukin alkaa himmailemaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Meillä tuo on toiminut ihan hyvin ja muutenkin tyhjää taloa turha kovin jäähdyttää. Tärkeintä että yöllä ei ole kuuma.

 

[pökö]

Meillä jäähdytys on ollut aina 24/7 käynnissä ja tällä systeemillä ollut pienin sähkönkulutus

 

[Kellarinlämmittäjä]

Meillä jäähdytys on ollut aina 24/7 käynnissä ja tällä systeemillä ollut pienin sähkönkulutus

Mutta entäs se sähkön hinta ja mitä tuo kokonaisuudessaan kustantaa ? Muutenhan tuo ei toimikkaan kun sitä pitää pyörittää helteellä 24h ja pakkasella 24h, maksoi mitä maksoi.

 

[Janos]

Mutta entäs se sähkön hinta ja mitä tuo kokonaisuudessaan kustantaa ? Muutenhan tuo ei toimikkaan kun sitä pitää pyörittää helteellä 24h ja pakkasella 24h, maksoi mitä maksoi.

Sähkön hinta 7,8snt ja kulutus itsellä ILPin kanssa 1,5-3,5kwh/vrk

 

[pökö]

Sähkön hinta 7,8snt ja kulutus itsellä ILPin kanssa 1,5-3,5kwh/vrk

Samoissa mennään

 

[Kellarinlämmittäjä]

Samoissa mennään

Ei kai alle yhden sentin kiinteitä ole koskaan ollut tarjolla? Täällä siirto ja vero tekee jo 7,64 s/kWh joten yhdessä myyntipalkkion kanssa alle 8:n snt ei ole mahdollista päästä.

Jos ILPillä jäähdyttää yöllä ~8:n sentin hintaisella taitaa tulla halvemmaksi kuin maalämmöllä 2 kertaa kalliimalla ympäri vuorokauden ?

 

[pökö]

Jos ILPillä jäähdyttää yöllä ~8:n sentin hintaisella taitaa tulla halvemmaksi kuin maalämmöllä 2 kertaa kalliimalla ympäri vuorokauden ?

Tuskin, maalämmön liospumppu käy 10 W teholla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuskin, maalämmön liospumppu käy 10 W teholla.

Mutta eihän se pelkällä liuospumpulla jäähdytä. Montako noita pumppuja on muuten jo mennyt? Muistelen että ainakin yksi ruostui pilalle.

 

[pökö]

Mutta eihän se pelkällä liuospumpulla jäähdytä. Montako noita pumppuja on muuten jo mennyt? Muistelen että ainakin yksi ruostui pilalle.

Ainoa lisäkulu on tuon liuospumpun kulutus.

Yhtään liuospumppua ei ole hajonnut eikä ruostunut, siinä asiassa muistisi tekee sinulle temput.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ainoa lisäkulu on tuon liuospumpun kulutus.

Kai siinä jotain ilman puhallusta tarvitaan?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ainoa lisäkulu on tuon liuospumpun kulutus.

Joskus alkuaikoina tämä liuospumppu kulutti enemmän joten ajattelin että se olisi vaihtunut kun oli alun perin perinteisempää mallia. Muutenkin, 10W teholla voi olla hakusassaan saada lämmönsiirtoa pohjalle asti eli eikös liian pienellä kierrolla vain se kaivon yläpää lataudu ja lämpene jolloin viilennysteho voi hiipua.

Tiedän tietysti, liuos-160W ja lämmitys-40W eli 200W yht. Mitattu.

Pökön Nibe 1120 6kW maalämpöprojekti

Millainen ilmanvaihto sieltä löytyy, en muista että siitä olisi hirveästi juttua ollut?

lampopumput.info

ja mielipide on ainakin kehittynyt ...

"Maalämpöjäähyn "ilmaisuus" on jonkinsorttinen myytti. Herkästi litkupumppu ja puhallin ottaa sen 100 wattia jatkuvasti, sillä ottoteholla ilp tekee myös paljon kylmyyttä..."