Uusiutuvien liikatuotannon suitsimista

kotte

Hyperaktiivi
En minä tuossa näe mitään muuta vaihtoehtoja, peliteoriallisesti.
Sanoisin, että ajatuksesi on esillä olevassa tilanteessa nimenomaan yrittää lypsää kaikki mahdollinen hyöty sähköverkon tarjoamasta lyhytaikaisesta akusta, mutta hyöty on usein melko marginaalinen ja vakuutuskorvaustyyppinen. Ongelmahan tuossa on, että kun vartin aikaikkuna aina synkronoidaan varsin tarkasti kelloon, tuosta aiheutuu aina varttijaksolle syklinen ilmiö, jossa kaikki samalla tavoin toimivat tuottaja-kuluttajat lataavat "verkkoakkua" varttijakson alussa ja purkavat sitä puolestaa jakson lopulla.

Kaipa asialle täytyy sitten tehdä jotakin, jos alkaa yleistyä. Yksinkertaisin ratkaisuhan olisi luopua jaksonetotuksesta kokonaan. Vaihenetotuksessa, jota muutamien verkkoyhtiöiden mittarit tukivat jo ennen jaksonetotusta, ei ole vastaavaa ongelmaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tämä ongelma voidaan korjata synkronoimalla älymittarit eri aikaan. Itsellä ainakin ajoitus perustuu älymittarin antamaan kellonaikaan. Varttinetotuksen lisäksi myös sähkön hinnan muutosten aiheittamat äkillset piikit kulutuksessa voitaisiin tasoitella.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ja mitenkähän sitten laskutetaan kuluttajia ja muita laillisesti, kun varttitunnin vaihtuessa pörssisähkön hinta pomppaa moninkertaiseksi?

Muutetaan lakia niin että hinnoittelu perustuu mittarin ilmoittamaan aikaan. Kaipa se nytkin on niin vaikkei sitä ole lakiin kirjoitettu.
 

kotte

Hyperaktiivi
Muutetaan lakia niin että hinnoittelu perustuu mittarin ilmoittamaan aikaan. Kaipa se nytkin on niin vaikkei sitä ole lakiin kirjoitettu.
Tuosta sitten avautuukin kaikille lisää aivan todellisia keinottelumahdollisuuksia sun muuta häikkää. Eipä taida toteutua ...
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuosta sitten avautuukin kaikille lisää aivan todellisia keinottelumahdollisuuksia sun muuta häikkää. Eipä taida toteutua ...

En heti keksi mikä se keinottelujuttu on, mutta toistaiseksi automaatiota on niin vähän että se tuskin vaikuttaa.

Ehkä Helenin hankkiman 50 megawatin sähkökattilan käynnistys tuottaa pahemman piikin :)
 

anders

Vakionaama
En heti keksi mikä se keinottelujuttu on, mutta toistaiseksi automaatiota on niin vähän että se tuskin vaikuttaa.

En kanssa äkkiä keksi mitä esim +-1min tai jopa +-5min liukuma mahdollistaisi.

Liukuma voitaisiin vielä arpoa uusiksi joka kuukausi, niin ei kukaan kokisi vääryyttä.

Ehkä Helenin hankkiman 50 megawatin sähkökattilan käynnistys tuottaa pahemman piikin :)

Eiköhän siinä ole väkisin suht loivat rampit tehonsäädössä oltava?
 

anders

Vakionaama
Sanoisin, että ajatuksesi on esillä olevassa tilanteessa nimenomaan yrittää lypsää kaikki mahdollinen hyöty sähköverkon tarjoamasta lyhytaikaisesta akusta, mutta hyöty on usein melko marginaalinen ja vakuutuskorvaustyyppinen.

Marginaalinen tai ei, optimi on optimi, ja automaatille se on sama kuinka marginaalisesta on kyse kun kuitenkin säädetään.

Vaikeampi tehdä automaatiota joka optimoi kohtuullisesti. Se on jo tekoälyä.

Niin, ja on toki vaihenetotuksessakin ongelmansa, kun se ei kannusta vinokuorman vähentämiseen. Verkkoyhtiöillä on ollut tehomaksun rinnalla keskustelussa myös vino ja loistehomaksut, myös kuluttajille...
 

kotte

Hyperaktiivi
En heti keksi mikä se keinottelujuttu on
Sähköä voi tavalla tai toisella ostaa ja myydä samaan aikaan kahden liittymän kautta. Periaatteessa tuon ei pitäisi olla mahdollista, mutta käytännössä on ja asiassa luovuus rupeaisi kukkimaan. Sitäpaitsi tuo menisi vahvasti laittoman puolelle monissa suhteissa. Jos jokin tässä on keinotekoista, niin netotus pitemmällä aikavälillä kuin sekunnin osia (korkeintaan muutama peräkkäinen puolijakso) ja koko homma säädettiin Suomessa vai syystä, että kuluttajat olivat hyvin epätasapuolisessa asemassa, kun osalla sähkönsiirtoyhtiöistä oli mittarit, jotka eivtä tukeneet vaihenetotusta. Toivottavasti vaihenetottamattomat mittarit asetetaan pannaan (en tunne meneillään olevan vaihtokierroksen tilannetta).
Niin, ja on toki vaihenetotuksessakin ongelmansa, kun se ei kannusta vinokuorman vähentämiseen. Verkkoyhtiöillä on ollut tehomaksun rinnalla keskustelussa myös vino ja loistehomaksut, myös kuluttajille...
Käytännössähän asia on juuri päin vastoin.
 

anders

Vakionaama
Sähköä voi tavalla tai toisella ostaa ja myydä samaan aikaan kahden liittymän kautta. Periaatteessa tuon ei pitäisi olla mahdollista, mutta käytännössä on ja asiassa luovuus rupeaisi kukkimaan. Sitäpaitsi tuo menisi vahvasti laittoman puolelle monissa suhteissa. Jos jokin tässä on keinotekoista, niin netotus pitemmällä aikavälillä kuin sekunnin osia (korkeintaan muutama peräkkäinen puolijakso) ja koko homma säädettiin Suomessa vai syystä, että kuluttajat olivat hyvin epätasapuolisessa asemassa, kun osalla sähkönsiirtoyhtiöistä oli mittarit, jotka eivtä tukeneet vaihenetotusta. Toivottavasti vaihenetottamattomat mittarit asetetaan pannaan (en tunne meneillään olevan vaihtokierroksen tilannetta).

En hahmota miten tuo nimenomaan mahdollistaisi keinottelua, sinänsä?

No toki keksin heti, ostan kiinteähintaisesti sisään L1:stä ja myyn pörssihintaan L2:sta, samassa liittymässä, ilman akkua?

Nyt minulla on varastolla kaksi 3x63A liittymää vierekkäin syystä historiallisesta - kyseessä kaksi eri kiinteistöä, vaikka ovatkin nykyään saman katon alla. Toisessa pörssi ja toisessa kiinteä. Kiusaus joskus käynyt mielessä ostaa halvalla ja myydä kalliilla, muttei sentään mennä laittomuuksiin.

Nyt olen tyytynyt vaihtamaan kuormaa sille kummasta halvempaa, sitä en koe niin laittomaksi kun ovat kerralla yhdessä kiinni - vaikka teknisesti ollaan harmaalla alueella.


Käytännössähän asia on juuri päin vastoin.

Siis vaihenetotus vähentää vinokuormaa? En hahmota miten?

Nimenomaan vaihenetotus ei kannusta kytkemään kulutusta ja tuotantoa samaan vaiheeseen, eikö?
 

Mikkolan

Vakionaama
Vinokuormat tasaantuu aika helposti ja kotitaloudet ei taida paljoa loistehoa tarvita.
Keran pakkasilla itelle kävi niin että 2 autoa oli lämmityksessä sisälämpäreineen samassa vaiheessa ja sähkölämmitys heivas itsensä nollille ylikuorman takia, vähän oli kämpässä vilpoista. Tapauksen jälkeen merkkasin kaikkiin pistorasioihin minkä vaiheen takana ne on. Sähkäri piti mua pölhönä kun pyysin vetämään 3-vaihetta kaikille pistorasioille ja kuhunkin 3 rasiaa vierekkäin, ei tehnyt mutta oven toiselle puolelle kytki rasiat kuitenkin eri vaiheisiin. Mittarin vaihtaja tosin kytki johdot eri järjestykseen; rasiaan merkattu 3 onkin pääsulakkeilla 1 ja rasian 2 on sulakkeilla 3. Noh, on ne eri vaiheita kuitenkin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Siis vaihenetotus vähentää vinokuormaa? En hahmota miten?

Nimenomaan vaihenetotus ei kannusta kytkemään kulutusta ja tuotantoa samaan vaiheeseen, eikö?
Vinokuormaahan tulee pelkästä kulutuksestakin, jos vaiheiden kuormat eivät ole tasapainossa. Asiahan ratkaistaan aika pitkälle, kun tehdään asennukset ja tuossa kaiketi luotetaan aika paljon satunnaisuuteen, joka ilmeisesti toimii, kun kaikki asentajat eivät asenna kaikkia kuormittavimpia laitteita ns. vaiheeseen L1. Kirjaahan pidetään nimenomaan vaiheiden oikeasta kiertojärjestyksestä, ei absoluuttisesta valtakunnallisesta vaihetunnisteesta (siirtoyhtiö taitaa pitää absoluuttisen vaihetunnisteen omana tietonaan juuri moisesta syystä, että vinokuormaa ei aiheuteta systemaattisesti kytkentäkonventioilla).

Jos vaihenetoitusta ei ole, tuotantoa ja merkittävää kuormaa kytketään mieluiten samaan vaiheeseen talouskohtaisesti ja tuolloin johdon kuorman vaihtelu maksituotosta maksimikulutukseen periaatteessa vaihtelee mahdollisimman paljon vuorokaudenajasta riippuen. Verkon tasolla tuo johtaa vaihekohtaisen varianssin odotusarvon kasvuun (vaikka eri kuluttajilla osuukin tilastollisesti vaihteleviin vaiheisiin), kun vaihteleva tuotanto ja suurin (mutta käytännössä aina vaihteleva) kulutus pyritään kannattavuusperiaatteella kytkemään samaan vaiheeseen. Sen sijaan vaihenetotus kannustaisi kytkemään tuotantoa ja kulutusta tasaisemmin ja tuotantoa jopa kolmivaiheinverttereillä. Ilman muuta vaihenetotus keskimäärin johtaa vaihekuomien tasaisempaan jakautumiseen verkkotasolla.
 

anders

Vakionaama
Vinokuormaahan tulee pelkästä kulutuksestakin, jos vaiheiden kuormat eivät ole tasapainossa. Asiahan ratkaistaan aika pitkälle, kun tehdään asennukset ja tuossa kaiketi luotetaan aika paljon satunnaisuuteen, joka ilmeisesti toimii, kun kaikki asentajat eivät asenna kaikkia kuormittavimpia laitteita ns. vaiheeseen L1. Kirjaahan pidetään nimenomaan vaiheiden oikeasta kiertojärjestyksestä, ei absoluuttisesta valtakunnallisesta vaihetunnisteesta (siirtoyhtiö taitaa pitää absoluuttisen vaihetunnisteen omana tietonaan juuri moisesta syystä, että vinokuormaa ei aiheuteta systemaattisesti kytkentäkonventioilla).

Tulee toki, mutta tuotannosta tietysti potentiaalisesti enemmän kun vaihteluväli suurempi.

Vaihetunniste muuten voi hyvin vaihtua ajan mittaa, muuntamoissa on vaihekytkimiä joista osa jopa etäohjauksessa.

Kiertojärjestyskään ei absoluuttinen, vaihtelua piisaa on sitten tarkoituksella tai virheestä, useammin kuin kerran olen nähnyt mm. sirkkelin moottorin käynnistyvän pakille kun kytketty voimavirtaan :)

Jos vaihenetoitusta ei ole, tuotantoa ja merkittävää kuormaa kytketään mieluiten samaan vaiheeseen talouskohtaisesti ja tuolloin johdon kuorman vaihtelu maksituotosta maksimikulutukseen periaatteessa vaihtelee mahdollisimman paljon vuorokaudenajasta riippuen. Verkon tasolla tuo johtaa vaihekohtaisen varianssin odotusarvon kasvuun (vaikka eri kuluttajilla osuukin tilastollisesti vaihteleviin vaiheisiin), kun vaihteleva tuotanto ja suurin (mutta käytännössä aina vaihteleva) kulutus pyritään kannattavuusperiaatteella kytkemään samaan vaiheeseen. Sen sijaan vaihenetotus kannustaisi kytkemään tuotantoa ja kulutusta tasaisemmin ja tuotantoa jopa kolmivaiheinverttereillä. Ilman muuta vaihenetotus keskimäärin johtaa vaihekuomien tasaisempaan jakautumiseen verkkotasolla.

No toki, itse näen enemmän niin, että vaihenetotus nimenomaan ei kannusta tasaamaan kuormia ja tuotantoa, kun voi surutta paahtaa yhdestä vaiheesta ulos ja ottaa toisesta sisään.

En tiedä, ehkä nämä ovat vähän akateemisiä pohdintoja, kaiketi tilastollisesti kaikki tasoittuu sadassa vuodessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kiertojärjestyskään ei absoluuttinen, vaihtelua piisaa on sitten tarkoituksella tai virheestä, useammin kuin kerran olen nähnyt mm. sirkkelin moottorin käynnistyvän pakille kun kytketty voimavirtaan :)
Juu, olen jopa kuullut, että kerran yhden suurehkon kaupungin kaikkien kolmivaihemoottoreiden pyörimissuunnat vaihtuivat päämuuntajalla tehtyjen kytkentätöiden seurauksena ja palokunnalla on aina jatkojohto, jolla saavat pumppujen ja puhaltimien pyörimissuunnan oikeaksi. Nykystandardit kuitenkin käsittääkseni periaatteessa vaativat sähköjen kytkemistä niin, että moottorit pyörivät standardisuuntaan ja tuo on todettava ao. mittalaitteella osana asennustarkastusta.
itse näen enemmän niin, että vaihenetotus nimenomaan ei kannusta tasaamaan kuormia ja tuotantoa, kun voi surutta paahtaa yhdestä vaiheesta ulos ja ottaa toisesta sisään.
Tuskin tuota kukaan kulutuspuolella erityisesti pyrkii tekemään, jos on vaihenetotus käytössä, vaan jakamaan kulutuslaitteet melko tasaisesti vaiheille. Tuotantopuolella toki kytkentä yhteen vaiheeseen on joidenkin invertterityyppien kohdalla yksinkertaisinta, monesti jopa muutamaa mikroinvertteriä käytettäessä. Tuosta kumminkin seuraa samalla rajoituksia laitoksen kokonaisteholle, eli suuritehoinen paneelisto on jo vaihekohtaisten maksimivirtamääräysten perusteella kytkettävä kolmivaiheisesti, kun aletaan lähestyä tyypillsen kotitaloussähköliittymän suurinta sallittua tehoa.
 

anders

Vakionaama
Juu, olen jopa kuullut, että kerran yhden suurehkon kaupungin kaikkien kolmivaihemoottoreiden pyörimissuunnat vaihtuivat päämuuntajalla tehtyjen kytkentätöiden seurauksena ja palokunnalla on aina jatkojohto, jolla saavat pumppujen ja puhaltimien pyörimissuunnan oikeaksi. Nykystandardit kuitenkin käsittääkseni periaatteessa vaativat sähköjen kytkemistä niin, että moottorit pyörivät standardisuuntaan ja tuo on todettava ao. mittalaitteella osana asennustarkastusta.

Näinpä.

Onneksi nykyään alkaa olla katoavaa kansanperinnettä suorakytkentäiset, tamuhan ei järjestyksestä välitä kun siinä on yleensä tasasuuntaus muutenin ensimmäisenä steppinä.

Tuskin tuota kukaan kulutuspuolella erityisesti pyrkii tekemään, jos on vaihenetotus käytössä, vaan jakamaan kulutuslaitteet melko tasaisesti vaiheille. Tuotantopuolella toki kytkentä yhteen vaiheeseen on joidenkin invertterityyppien kohdalla yksinkertaisinta, monesti jopa muutamaa mikroinvertteriä käytettäessä. Tuosta kumminkin seuraa samalla rajoituksia laitoksen kokonaisteholle, eli suuritehoinen paneelisto on jo vaihekohtaisten maksimivirtamääräysten perusteella kytkettävä kolmivaiheisesti, kun aletaan lähestyä tyypillsen kotitaloussähköliittymän suurinta sallittua tehoa.

Tässä on tietysti... muuttujia.

Minulla nyt vielä tosiaan yksivaiheliittymä, johon suoraan verkkoon kiinni tulossa näillä hetkillä 2 x 8A tuotantoa ja akkujen takana sitten paljon enemmän. Kun muuttuu kolmivaiheiseksi, niin saa laittaa maksimissaan tuon saman 3 x 2 x 8A per vaihe tai 3 x 3 x 8A jos tulee kaikille vaiheille "kutakuinkin tasan". Kukaan ei vaan ole määritellyt mitä "kutakuinkin tasan" tarkoittaa... Paneelit pellolla joten niitä saa vapaasti suuntailla 180 astetta idästä etelän kautta länteen, suuri kiusaus hieman jakaa eri suuntiin, voihan se olla tuulikin paneeleja kääntänyt jos joku kysyy.

Akkulaitosta en kyllä ikinä kolmivaiheiseksi kytke, en näe minkään maailman järkeä. Siihen vaiheeseen siis tulee väkisin enemmän kuormaa, mutta osa tietysti akuista, mm. kaikki se mitä haluan käyttää sähkökatkon vallitessa - ja tietty myös genu jne :)
 

RPekka

Aktiivinen jäsen
Eiköhän siinä ole väkisin suht loivat rampit tehonsäädössä oltava?
Tai sitten sovittu jonkun voimalaitoksen kanssa milloin käynnistetään ja sammutetaan. Imatran terästehtaan valokaariuunikaan ei aja mitään ramppeja käynnistyessään ja sammuessaan vaan tieto käytöstä menee Fortumille suoraan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Minulla nyt vielä tosiaan yksivaiheliittymä, johon suoraan verkkoon kiinni tulossa näillä hetkillä 2 x 8A tuotantoa ja akkujen takana sitten paljon enemmän. Kun muuttuu kolmivaiheiseksi, niin saa laittaa maksimissaan tuon saman 3 x 2 x 8A per vaihe tai 3 x 3 x 8A jos tulee kaikille vaiheille "kutakuinkin tasan". Kukaan ei vaan ole määritellyt mitä "kutakuinkin tasan" tarkoittaa... Paneelit pellolla joten niitä saa vapaasti suuntailla 180 astetta idästä etelän kautta länteen, suuri kiusaus hieman jakaa eri suuntiin, voihan se olla tuulikin paneeleja kääntänyt jos joku kysyy.

Akkulaitosta en kyllä ikinä kolmivaiheiseksi kytke, en näe minkään maailman järkeä. Siihen vaiheeseen siis tulee väkisin enemmän kuormaa, mutta osa tietysti akuista, mm. kaikki se mitä haluan käyttää sähkökatkon vallitessa - ja tietty myös genu jne :)
Eikös tuo 16A ole suunnilleen maksimi, minkä yhteen vaiheeseen saa kytkeä kuluttajakäytössä? Akut ja paneelit varmaan lasketaan yhteen, kun maksimikapasiteettia määritellään.

Muuten olen sitä mieltä, eri suuntiin osoittavat paneeliryhmät kannattaisi jakaa samalla nimellisjännitteellä toimiviin ketjuihin ja kytkeä rinnan DC-puolella estodiodeilla. Tuolla tavoin eri suuntien erilaisen tuottoprofiilin pystyy hyödyntämään maksimaalisen edullisesti. Samalla nimellisjännitteellä (saman kennomäärän sarjassa) omaavat paneelit kytkettynä rinnan shottky-diodeilla mikroinvertterin tuloon sopivina määräkombinaatioina on yksinkertainen kytkentä ja AC-puolen voi kytkeä vaiheisiin, miten parhaaksi näkee ja kaikein voi tältä osin tarvittaessa konfiguroida helposti uudelleenkin.
 

anders

Vakionaama
Eikös tuo 16A ole suunnilleen maksimi, minkä yhteen vaiheeseen saa kytkeä kuluttajakäytössä? Akut ja paneelit varmaan lasketaan yhteen, kun maksimikapasiteettia määritellään.

On kyllä.

Yhteenlaskusta en tiedä, ei sitä varmaan ole määritelty, minulla 5kva invertteri niin sitä pitää muutenkin rajoittaa ettei mene yli. Nyt säädetty max 3700W syötölle ml PV.

Muuten olen sitä mieltä, eri suuntiin osoittavat paneeliryhmät kannattaisi jakaa samalla nimellisjännitteellä toimiviin ketjuihin ja kytkeä rinnan DC-puolella estodiodeilla. Tuolla tavoin eri suuntien erilaisen tuottoprofiilin pystyy hyödyntämään maksimaalisen edullisesti. Samalla nimellisjännitteellä (saman kennomäärän sarjassa) omaavat paneelit kytkettynä rinnan shottky-diodeilla mikroinvertterin tuloon sopivina määräkombinaatioina on yksinkertainen kytkentä ja AC-puolen voi kytkeä vaiheisiin, miten parhaaksi näkee ja kaikein voi tältä osin tarvittaessa konfiguroida helposti uudelleenkin.

Hmm, mielenkiintoinen idea.

Mitenhän suhtautuu lähinnä mikroinvertterien max PV oikosulkuvirta, joka usein sallii vain yhden panelin?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mitenhän suhtautuu lähinnä mikroinvertterien max PV oikosulkuvirta, joka usein sallii vain yhden panelin?

Huonostihan se... ei niitä ole mitoitettu kuin yhdelle normaalipaneelille. Tietty jo paneelit on pieniä niin niitä voi olla sarjassa tai rinnan parametreista riippuen.
 

anders

Vakionaama
Ei ole... itselläni on 32A sähköauton lataukseen yhdellä vaiheella.

Saksassa käsittääkseni 20A on maksimi sallittu yhden vaiheen kuorma sähköauton laturilla.

Kuormaahan saa olla niin paljon kuin paukut kestävät, mutta tuotantoa max 16A jos yksivaiheista. Ihan joku direktiivi.

Huonostihan se... ei niitä ole mitoitettu kuin yhdelle normaalipaneelille. Tietty jo paneelit on pieniä niin niitä voi olla sarjassa tai rinnan parametreista riippuen.

Näinpä. Muutenhan sinänsä mielenkiintoinen idea.

Ajattelin laittaa pellolle yhden 2/4 panelin bifacial ryhmän kokeeksi pystyyn ja suunnattuna suoraan länteen.

Näin pitäisi tuottaa sekä aamulla että illalla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitenhän suhtautuu lähinnä mikroinvertterien max PV oikosulkuvirta, joka usein sallii vain yhden panelin?
Huonostihan se... ei niitä ole mitoitettu kuin yhdelle normaalipaneelille. Tietty jo paneelit on pieniä niin niitä voi olla sarjassa tai rinnan parametreista riippuen.

Laittaa vain sopivan määrän sopivia sulakkeita kytkentätopologian kannalta sopiviin kohtiin, kuten sähkökytkennöissä aina muutoinkin?

Olen muutoin kokeillut, että jos 2x400W mikroinvertterin yhteen kanavaan kytkee tällä periaatteella rinnan 5 kpl 410W nimellistehoisia paneeleita, invertteri toimii aivan mainiosti ja sen saa tuottamaan jokseenkin täysillä per kanava näin kesäaikaan aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan, vaikka sää olisi päiväsaikaan huomattavan pilvinenkin.
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Olen muutoin kokeillut, että jos 2x400W mikroinvertterin yhteen kanavaan kytkee tällä periaatteella rinnan 5 kpl 410W nimellistehoisia paneeleita, invertteri toimii aivan mainiosti ja sen saa tuottamaan jokseenkin täysillä per kanava näin kesäaikaan aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan, vaikka sää olisi päiväsaikaan huomattavan pilvinenkin.

Joo laite kyllä toimii ihan oikein, se ei ota enempää virtaa kuin pystyy käsittelemään.

Ymmärtääkseni maksimivirtarajat eivät ole normaalikäyttöön vaan siihen, jos laitteessa tapahtuu jokin vika. Silloin rinnakkaiset paneelit voivat ylläpitää valokaarta jonka virta on huomattavasti suurempi kuin laitteen suojukset pystyvät käsittelemään. Idea lisäsulakkeista voisi tosiaan auttaa tuohon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ymmärtääkseni maksimivirtarajat eivät ole normaalikäyttöön vaan siihen, jos laitteessa tapahtuu jokin vika. Silloin rinnakkaiset paneelit voivat ylläpitää valokaarta jonka virta on huomattavasti suurempi kuin laitteen suojukset pystyvät käsittelemään. Idea lisäsulakkeista voisi tosiaan auttaa tuohon.
Mikroinverttereiden alle 40V:n DC-jännitteillä valokaari ei varsinaisesti syty eikä pala. Sen sijaan paneelin sisäinen vika yhdistyneenä estodiodien vikaan (seurauksena vaikkapa lähellä iskeneen salaman aiheuttamasta ylijännitteestä) voi periaatteessa aiheuttaa rinnan kytketylle paneelille vikavirran, joka ylittää huomattavasti paneelin tyypillisesti alle 15A:n maksimivirran. Paneeli voi periaatteessa silloin ylikuumentua vaarallisesti jopa syttymislämpötilaan. Saattaa olla, että paneeleissa on sisäisiäkin sulakkeita moiselta turvaamaan, mutta tässä vara on aina parempi. Tämä siis lähtee oletuksesta, että paneeleiden johdotus on riittävän paksua pahimmalle oikosulkutilanteelle, mikä puolestaan ei välttämättä ole järkevää mitoitusta, jolloin sulakkeita tarvitaan tältäkin uhalta suojaamaan.

Suurempijänniteisten (yli 50V) ketjujen rinnakytkennän kanssa saa olla jo paljon huolellisempi, eli mahdollisten sulakkeiden on kyettävä sammuttamaan muodostunut valokaari. Yleensähän tämä edellyttää hiekalla täytettyjä sulakeputkia tms. speksattuna kyseeseen tuleviin katkaisuolosuhteisiin.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mikroinverttereiden alle 40V:n DC-jännitteillä valokaari ei varsinaisesti syty eikä pala

1722445530977.png

Näyttäisi kaikki olevan alle 40V
 

kotte

Hyperaktiivi
katso liitettä 98810
Näyttäisi kaikki olevan alle 40V
Tiedätkö MIG/MAG-hitsauksen perustana olevan fysiikan? Ei todellakaan ole ilmassa palava valokaari. Kaarihitsauksessa taas käytetään valokaarta ylläpitäviä valmiiksi ionisoituneita sulavia ja kaasuuntuvia materiaaleja, jolloin kaaren sähkönjohtavuus ei perustu ilmavalokaaren perustana olevaan ilman ionisoitumiseen lämmön vaikutuksesta, vaan kaasuuntuvaan johtavaan sekä nestemäisenä, höyrynä että kaasuna johtavaan materiaaliin. Moiset aineet on tietenkin pidettävä erillään sähkölaitteista, joiden tarkoitus ei ole hitsisulan tökkiminen eikä niitä normaalisti ole ilmassa tai rakennusmateriaaleina.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tässä sitten sellaisen "anatomia" tarkemmin
Ja niinkuin tuosta näkyy, "kaari" tukahtuu itsestään. Prosessissa on mukana myös kuristimen tapainen sarjassa oleva laite ja langan sulaminen vaikuttaa asiaan (lämpö kehittyy osittain vastuslämpönä). Sitä paitsi MIG/MAG-hitsausprosessejakin on erilaisia, pienivirtaiset tyypillisesti ns. lyhytkaarisia, joissa vastuslämmön kehittyminen sulan metallin kuumentaman langan lisääntyneen vastuksen takia vaikuttaa asiaan. Virtatasot ovat "kaarijakson" alussa moninkertaiset virtatasoon nähden, joka esillä olleessa tapauksessa kulkee normaalisti missään DC-johtimessa (tyypillisesti luokkaa 35V jännitteellä tai alemmallakin). Pelkkä lasiputkisulakekin katkaisee DC-virran tällaisissa tapauksissa vian syntyessä kuten se katkaisee myös raskaiden ajoneuvojen 24V:n tasasähköjärjestelmissä vastaavilla tai suuremmillakin virta-arvoilla sekä jännitteillä, jotka ajon aikana ovat vain joitakin voltteja alhaisempia (tyypillisesti yli 28V), mutta joissa virtalähde (akku) pystyy pahimmassa tapauksessa tuottamaan jopa 1000A luokkaa olevia virtoja.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ja niinkuin tuosta näkyy, "kaari" tukahtuu itsestään.

Niin sitten kun rako palaa riittävän suureksi. Kuitenkin, jo 25 volttia pystyy pitämään valokaaren palamassa kunhan virtaa on riittävästi. Tuon mukaan se olisi 40 ampeeria 25 voltilla ja 10 ampeeria 30 voltilla. Toki tuo valokaari on melko lyhyt, mutta ei se itsestään sammu.
 

VesA

In Memoriam
Jos haluaa leikkiä niin muinoin sai kirkasta valoa kun otti paristoista niiden keskellä olevat hiilipuikot ja sytytti niiden välillle kaaren. Jännitettä ei paljon tarvita.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuitenkin, jo 25 volttia pystyy pitämään valokaaren palamassa kunhan virtaa on riittävästi.
Esillä olevassa tilanteessa vain ei virtaa eikä jännitettä ole läheskään riittävästi, jotta tavanomaisen sulakkeen antamassa suojasta olisi pienintäkään epäilystä, vaikka kyse on DC-virtapiiristä. Ei edes oikosulkuun asetettujen johtimen päiden välille syntyneen kipinäkaaren sammumisessa hiukan johtimia erilleen vedettäessä olisi ongelmia. Millään muullahan ei tässä ole merkitystä.

Sen sijaan tavanomaiset sarjaan kytketyt paneeliketjut, joiden yhteinen jännite on yli 60V:n tai jopa useita satoja voltteja ovat vastaavassa mielessä todella riskialttiita, eli vastaavissa tilanteissa syntyy helposti valokaari, jonka sammuttaminen kaariväliä kasvattamalla voi olla todellinen ongelma.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos haluaa leikkiä niin muinoin sai kirkasta valoa kun otti paristoista niiden keskellä olevat hiilipuikot ja sytytti niiden välillle kaaren. Jännitettä ei paljon tarvita.
Aika huonosti ja epävarmasti kaari palaa hiilipuikoilla, ellei jännitelähde anna jo Edisonin aikoihin standardoitua kaarijännitettä 55V. Itse asiassa pitäisi olla mielellään hiukan enemmän, eli jotakin 65V...70V ja sarjavastus, niin sitten palaa jo aika kauniisti.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Sen sijaan tavanomaiset sarjaan kytketyt paneeliketjut, joiden yhteinen jännite on yli 60V:n tai jopa useita satoja voltteja ovat vastaavassa mielessä todella riskialttiita, eli vastaavissa tilanteissa syntyy helposti valokaari, jonka sammuttaminen kaariväliä kasvattamalla voi olla todellinen ongelma.

Ilman muuta, mutta nyt olikin kyse mikroinvertterin spekseissä sallitusta maksimi oikosulkuvirrasta. Joku syyhän siihen on, että se on ylipäänsä mainittu. Jotain siellä on mitoitettu kestämään vain sen verran virtaa ja jos paneeleita laitetaan rinnakkain, niin se paneeliston tarjoama oikosulkuvirtamäärä voi olla moninkertainen pahimmassa tapauksessa. Jos ei ole suojapiirin kestävyydestä kyse niin mitä se voisi olla?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Voistiko viitata johonkin speksiviitteeseen, jotta ymmärrän, mihin oikosulkuvirtaspeksi tarkasti ottaen viittaa.
1722460670120.png

Tuo viimeinen rivi. Se pitäisi sovittaa tähän taulukon oikosulkuvirtaan

1722460780488.png


Esim. kaksi tuollaista paneelia rinnakkain ylittää invertterin maksimin, joten niin ei saisi jostain syystä kytkeä vaikka se käytännössä toimisikin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo viimeinen rivi. Se pitäisi sovittaa tähän taulukon oikosulkuvirtaan
Tekstit viittaavat Hoymiles'iin ja kun näin laatikon ulkomuodon, en uskalla ottaa mitään kantaa. Voi hyvinkin olla, että tuo invertteri iskee jossakin tilanteessa inputin oikosulkuun, kukaties, kuten eräs toinen, joka kärähti, kun laite irroitettiin verkosta AC-puolelta! (... Eihän laitetta voi sammuttaa mitenkään muutenkaan, vaan olisi odotettava yötä ...).

Laittaisin inputiin ainakin luokkaa 12A nopean sulakkeen, ettei ainakaan ylitä 15A virtaa. Olen itse kokeillut juttuja vain APSystemsin mikroinvertterillä ja sehän ei määrittele spekseissään mitään vastaavaa maksimioikosulkuvirtaa.
 

anders

Vakionaama
Laittaisin inputiin ainakin luokkaa 12A nopean sulakkeen, ettei ainakaan ylitä 15A virtaa. Olen itse kokeillut juttuja vain APSystemsin mikroinvertterillä ja sehän ei määrittele spekseissään mitään vastaavaa maksimioikosulkuvirtaa.

Kyllä sielläkin datasheetissä on Isc?
 
Back
Ylös Bottom