Valokuidun kaivamista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pökö
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ainakin nykyisissä sopimusehdoissa Valoolla lukee että rakentamispäätös 12kk kuluessa tilauksesta (meillä meni 18kk) ja rakentamispäätöksestä 24kk kuluessa pitäisi olla valmista. (15kk tätä vaihetta jäljellä)
Jaa, liekö sivuja sittemmin päivitetty, mutta 10/2023 kun tuon tilaukseni irtisanoin, oli tilanne heidän nettisivuillaan vielä tämä
1724138967304.png


Ja tosiaan rak.päätöksensä he tekivät jo 09/2022, josta on myös heidän sähköpostinsa mulla jemmassa.
1724139132061.png


Ja tilanne alueellamme oli yhä irtisanoessani tämä
1724139474702.png


Eli rakentamista ei oltu edes alueella aloitettu, minun omasta liittymästäni puhumattakaan, joten eipä tuossa paljoa nokan koputtelua näin ollut, tilauksen irtisanominen 0€
1724139307014.png
 
Viimeksi muokattu:
Meidän kulmilla on juuri näillä molemmilla kaivuuhommat menossa, ja kyllä nuo kaappeja pystyttelevät molemmat parin korttelin välein tuonne kadunlaitaan. En tiedä Valokuitusen tekniikkaa, Valoolla ainakin on GPON-tekniikka käsittääkseni eli kaappeihin tulee splitterit.
Valokuitunen ei käytä GPON tekniikkaa, vaan tekevät suoria kuituja jakamosta kiinteistöille.
Tuossa etuna että kuitumuuntimen voi ohittaa ja kytkeä kuidun sopivalla GPIC modulilla suoraan reittimeen.
 
Jaa, liekö sivuja sittemmin päivitetty, mutta 10/2023 kun tuon tilaukseni irtisanoin, oli tilanne heidän nettisivuillaan vielä tämä
Näytä liitetiedosto 99242
Nuo sopimusehdot on aina syytä jemmata silloin sopimuksen tekohetkellä, koska just niitä noudatetaan kun aletaan vääntämään asioista.
Sanamuoto on näemmä muuttunut. Nyt puhutaan valmistumisen ajankohdasta ja tuossa sun aloittamisesta.
 
Jaa, liekö sivuja sittemmin päivitetty, mutta 10/2023 kun tuon tilaukseni irtisanoin, oli tilanne heidän nettisivuillaan vielä tämä

Ja tosiaan rak.päätöksensä he tekivät jo 09/2022, josta on myös heidän sähköpostinsa mulla jemmassa.


HiTec: Olit oikeassa. Minulla oli sama 09/2022 soppari , eli rakentaminen on nyt myöshässä noin vuoden sovitusta. No, joka tapauksessa näyttää siltä että tämä meidän kuituyhteys valmistunee lähiaikoina. Kukaan muu kuin Valoo ei ole tällä kadulla kaivellut, eli siinä mielessä vaihtoehtoja ei ole ollut. Ja Elisan myöhäinen tarjous kuidun vetämisestä tapahtunee joskus tulevaisuudessa. Varmaan sen jälkeen kun Valoo on saanut kadut paikattua :confused:
 
Viime kesänä valokuitunen veti kuidut tänne.
Joku jakokaappi tulli tuohon 100m päähän. Näin sisälle kun etulevy oli auki. Näytti siltä että Telian tukiaseman suuntaan lähti kaapeli jossa x kpl putkia. Tuossa kaapissa tehdään ristikytkentä kaapeleihin joissa vähemmän putkia. Nuo pienemmät kaapelit lähti sitten eri suuntiin. Sähköjä tuohon kaappiin ei käsittääkseni tullut eli lienee ihan passiivikytkentöjä.

Tänä kesänä suostuin ottamaan heidän kuidun kun ei tuo valoo saa aikaiseksi tälle alueelle rakentaa (näyttää kiertävän tätä aluetta).
Mielenkiinnolla odotan että vetävätkö putket tuolta kaapista (tällä puolella tietä ei vielä putkia ole mutta sähkö-,puhelin- ja ktv kaapeleita senkin edestä). Vai kaivavatko esille viime kesänä laitetut putket tien toiselta puolelta ja haarottavat vapaan putken minulle.

Edit: ymmärsin siis niin että kuitu tulee sieltä tukiasemalta (jotain 500m päässä) yhtenäisenä suoraan kotiin tuon kaapin kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Näytti siltä että Telian tukiaseman suuntaan lähti kaapeli j
Tässä voi olla yksi rakentamisintoon vaikuttava asia - täällä meilläpäin elisa näyttää rakentaneen tolpan ympäristöjä, mutta sitten aika lähellä on alueita joissa on nyt jonkun muun mainoksia.. eli ehkä elisalla noukkivat rusinoita pullasta sen mukaan missä omaa runkoyhteyttä on jo tarjolla.
 
Mielenkiinnolla odotan että vetävätkö putket tuolta kaapista (tällä puolella tietä ei vielä putkia ole mutta sähkö-,puhelin- ja ktv kaapeleita senkin edestä). Vai kaivavatko esille viime kesänä laitetut putket tien toiselta puolelta ja haarottavat vapaan putken minulle.

Edit: ymmärsin siis niin että kuitu tulee sieltä tukiasemalta (jotain 500m päässä) yhtenäisenä suoraan kotiin tuon kaapin kautta.
Kuituputkia ei haaroiteta. Maassa saattaa kuitenkin olla varauksena tyhjiä putkia jotka jatketaan kohteisiin.
Haaroitus estää kuidun puhaltamisen suojaputkessa
 
Kuituputkia ei haaroiteta. Maassa saattaa kuitenkin olla varauksena tyhjiä putkia jotka jatketaan kohteisiin.
Haaroitus estää kuidun puhaltamisen suojaputkessa
Eli jos sinne maahan kaivetaan vaikka sellainen paksu valkoinen jööti, jossa on esim. 10 pientä eriväristä pilliä sisällä ja tuo vedetään sitten kahden "putkikaapin" välille. Noista pilleistä 1 varataan sille rungolle ja loput 9 voidaan käyttää asiakkaiden ohkasten sinisten tilaajapillien asennuksiin. Jos kaappien väli on vaikka 1km ja eka asiakas on 300m päässä ekasta kaapista ja toinen asiakas 400m päässä toisesta kaapista, niin noille molemmille voidaan käyttää tuosta nipusta sitä yhtä ja samaa pilliä liittämällä kumpikin niistä tuohon lähimpään kaappin, eka ekaan, toka tokaan ja näin sinne maahan jää tuosta nipusta 1 täysin turha pillin pätkä noiden asiakkaiden välille, jota ei voida hyödyntää enää mitenkään s.e. se kuitu olisi yhä siihen pilliin puhallettavissa. Näin on 2 asiakasta liitetty ynnä se runko ja jöötistä on vasta 2/10 pilliä käytetty.

Tai näin tuon ainakin itse päättelisin. Noissa "putkikaapeissa" sitten tehdään ne varsinaiset kuitujen haaroitukset yms. näihin pilleihin.
 
Riippuu paljon minkälaista tekniikkaa käytetään. Jos käytössä GPON niin ”putkikaapissa” voidaan kerätä siihen päättyvät kuidut yhteen ja jatkaa yhdellä kuidulla eteenpäin seuraavaan kaappiin ja ketjuttaa tälleen yhteyksiä.
Suoraa kuituyhteyttä käytettäessä tyypillisesti ”putkikaappeja” ei ole, vaan tilaajayhteyden yksittäiset putket jatketaan niiden ”valkoisten jöötien” putkiin ja kerätään koko korttelin tai laajemmalta alueelta yhteen pisteeseen. Tilaajakuitu voi normaalia GBIC liitäntää käyttäen olla jopa 10km mittainen ilman erillistä aktiivilaitetta välissä.
Runkoyhteyksien tekemiseen käytetään LR GBIC moduleita jolloin yhteysväli voi olla 40km
 
Pakkohan niitä jöötejä on jossain jakaa.
Jos alkupäässä on vaikka 100 putken jööti niin ei sellaista voi viedä joka taloon. Jossain välillä se vaihtuu pienemmäksi kun vaikkapa risteyksissä putket lähtee eri suuntiin.
Tapahtuuko tuo maan alla vai noissa kaapeissa?

Yksittäinen putkihan saadaan yhtenäiseksi vaikka kaapissa kävisikin. Varmaan löytyy siihen tarkoitukseen tehdyt liittimet joilla yksittäistä putkea voidaan jatkaa jöötistä toiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Pakkohan niitä jöötejä on jossain jakaa.
Jos alkupäässä on vaikka 100 putken jööti niin ei sellaista voi viedä joka taloon. Jossain välillä se vaihtuu pienemmäksi kun vaikkapa risteyksissä putket lähtee eri suuntiin.
Tapahtuuko tuo maan alla vai noissa kaapeissa?

Yksittäinen putkihan saadaan yhtenäiseksi vaikka kaapissa kävisikin. Varmaan löytyy siihen tarkoitukseen tehdyt liittimet joilla yksittäistä putkea voidaan jatkaa jöötistä toiseen.
Suorilla kuiduilla voi teoriassa jakamoon tulla jööti jossa 100 pientä putkea, mutta ne putket jakautuu siitä isosta nipusta kohdekiinteistöihin. Ja niille mikroputkille on jatkoja jolla saadaan esim risteyksessä yhdistettyä 20 putkea siihen 100 erillisen putken nippuun ja 80 taas jatkaa katua eteenpäin.
Mun kommentti oli että yksittäistä mikroputkea ei haaroiteta, mutta niitä nippuja kyllä jaotellaan
 
Tuossa just kun meille tuon Elisan kuidun asensivat, niin utaleena tietty olin kyttäämässä niin sitä pillin liittämistä tuohon tonttimme kyljessä olevaan lähimpään "putkikaappiin", kuin myös tietty sitten sen itse kuidunkin puhallusta. Kaappiin tuli runkokuitu ja siitä oli nippupillitetty jo se jatkokin eteenpäin, mutta kuitua sinne ei oltu vielä asennettu = tuo kaappimme on siis kyseisen rungon pääty ainakin vielä toistaiseksi. Samaten tuohon tuli sitten näitä tilaajakuituja jo 4 kpl ja tuo omani oli nyt siis 5. koko kaapissa. Sitä asentajakin päivitteli jotta varsin hyvin on tilaa. Nuo muut tilaajakuidut tuli siis noiden pillinippujen kautta kaappiin, omani suoraan sillä samalla sinisellä tilaajapillillä kivijalasta koska matka oli niin lyhyt. Minkäänlaista sähkösyöttöä tms. tuolla kaapissa ei ollut, vaan kuitu haarotettiin ilm. passiivisesti tilaajille. Nuo tilaajakuidut olivat väriltään mustia ja se runkokuitu taisi olla muistaakseni sininen (?). Mutta siis ihan eri värinen joka tapauksessa, josta sen rungoksi päättelinkin ja näin myös asentaja sanoi asian olevan, kuten myös totesi ettei sitä runkoa oltu vielä jatkettu tuosta kaapista seuraavaan, tuonne n. 400m päässä olevaan kaappiin.
 
GPON tekniikka käytössä. Siinä ei ole ”omaa” kuitua keskittimeltä, vaan pelkkä talokuitu on omaa. Liikenteen jaottelu tehdään päätelaitteissa.
GPON on edullisempaa rakentaa kuin point-to-point kuidut
 
Juu, varmasti näin. Toki siellä toisella puolella sitten voi alkaa jossain kohtaa ahistamaan kun kaikki pannaan siihen samaan siimaan, niin kenties joskus tuo siimakin saattaa teoriassa ruuhkautua. Kuitenkin tuon runkokuidun siirtokapasiteetti on jo nykyisellään sitä luokkaa ettei sitä nyt varmaan "muutamaan" vuoteen kuitenkaan tukkoon saada vaikka siinä jonkunkymmentä OK-taloasiakasta perässä onkin. Samaten jos tuohon runkoon tulee jotain laite/kuituhäiriöitä, niin se voi pimentää aika monta asiakasta kerralla. Eikä kyse ole pelkästään siitä keskuksen laitteistosta, vaan myös yhdenkin asiakkaan kuitupääte jos polttelee siellä laser kirkkaana 24/7, niin aika vaikea sitä on kenenkään muunkaan asiakkaan yrittää sitä saman aaltopituuden laseriaan sinne kuituun samaan aikaan vilkutella. Toki jos asiakkaita kyetään vielä jakamaan eri aallonpituuden lasereihin, niin silloinhan tuosta voidaan ääritapauksessa saada jopa melko lähelle P2P veroinen kuituverkko aikaiseksi, jokaiselle ei tule sitä omaa kuituaan keskuksesta, vaan tulee se oma aallonpituutensa (=sateenkaaren väri) siinä yhteisessä kuidussa.
 
Taas on uusia viivoja tiessä ja koneita ilmeisesti tulossa kuopimaan maata.
Naapurin kahdesti kaivetussa aidassa on jo hetken ollut ruska päällä mutta kolmas juurten pöyhiminen varmaan lopettaa nyt koko aidan.
 
Taas on uusia viivoja tiessä ja koneita ilmeisesti tulossa kuopimaan maata.
Naapurin kahdesti kaivetussa aidassa on jo hetken ollut ruska päällä mutta kolmas juurten pöyhiminen varmaan lopettaa nyt koko aidan.
Voikohan kuitufirmalle pistää laskun aidan uusimisesta? Sehän on aika kallis homma pelkkinä taimina, työstä puhumattakaan.

Jos ne rikotun asfaltin joutuu korjaamaan, niin miksei istutuksia?
 
Voikohan kuitufirmalle pistää laskun aidan uusimisesta? Sehän on aika kallis homma pelkkinä taimina, työstä puhumattakaan.

Jos ne rikotun asfaltin joutuu korjaamaan, niin miksei istutuksia?
Tämä kysymys herää. Meillä korkea silmäterä tuossa rajalla, että jos nuo vaihtuisi joksikin 50cm korkeaksi taimeksi maksaa ne kuka tahansa niin siitä aletaan taas juosta yli ja on yhtä hulinaa pihassa
 
Kun kaivuu tapahtuu kaupungin/kunnan puolella, niin tuskin siitä korvauksia tulee.
Puut ja pensaat tietty leviää katsomatta missä raja kulkee, mutta riski on istutusvaiheessa että näin saattaa tapahtua
 
No meillä kun kaivettiin aikanaan tästä omasta tonttilohkostamme tuo KVV kanava tuonne alkup. lohkomattoman tontin nurkalle, niin tuolla "kantatalolla" oli siinä kaivannon vierellä komea rivi isoja wanhoja koivuja ja nurinhan ne oli laitettava kun juuristot leikeltiin kadun puolelta katki ja näin ollen sopivalla tuulella voisivat kaatua itse talon päälle. Ja ainoa "korvaus" naapurille oli iso kasa polttopuita, that's it.
 
Muistelen että vanhukset saivat jonkin korvauksen kun sähkölaitos kävi napsimassa latvat poikki sembramännyistä.
Nuo oli kylläkin tontilla eikä rajalla.
Niistä kyllä tuli niin karmean näköiset että aika äkkiä ne piti kaataa. Ja pari vuotta myöhemmin piuhat siirtyi maahan eli ehkä turhaa oli koko latvojen pätkiminen.
 
Nämä linkkaukset ovat pahempia kuin keltaisen lehdistön klikki otsikot.
Pelkkä linkki maksumuurin takana olevaan tekstiin minkä vapaan tekstin sisältö näkyy jo tuossa kehyksessä :(
 
Joo mutta kysyttiinkö siinä, että kuka tämän älyttömän, paikoitellen viisinkertaisen, kaivelun, joka ei kuitufirmalle mitenkään voi normaalina liiketoimintana olla tuottoisaa millään aikajänteellä, maksaa :tonttu:
 
Joo mutta kysyttiinkö siinä, että kuka tämän älyttömän, paikoitellen viisinkertaisen, kaivelun, joka ei kuitufirmalle mitenkään voi normaalina liiketoimintana olla tuottoisaa millään aikajänteellä, maksaa :tonttu:

Kyllä se on tuottoisaa, ei niitä muuten kaiveta.
Alkuinvestointi on suuri, mutta sen jälkeen tulee varmaa tuottoa seuraavat 100 vuotta.
Ei sillä rikastu, mutta rahaa tulee tappavan tasaisesti.
 
Nyt kun valokuitua ovat alkaneet suunnittelemaan myös tällä seudulla, mikä on tontin omistajan vastuu kaivuuhommissa? Pari pihavalojen kaapelia on jo löytynyt ns. lapiosyvyydestä suojaamattomana nurmikon alta, ja muutama kaapeli on tuntemattomissa paikoissa, mutta kuitenkin varmuudella siten että risteävät mahdollisen valokutukaivannon kanssa. Noiden syvyydestä ei tietty ole myöskään mitään tietoa. Pitääkö tontin omistajan selvittää nuo etukäteen? Entäpä jos homma tehdään tuuriin nojaten ja joku kaapeli katkeaa, varmaan tontin omistaja vastaa korjauksista?
 
Nämä linkkaukset ovat pahempia kuin keltaisen lehdistön klikki otsikot.
Pelkkä linkki maksumuurin takana olevaan tekstiin minkä vapaan tekstin sisältö näkyy jo tuossa kehyksessä :(
Tilaa lehti niin pääset lukemaan. Olennainen on juuri tuossa niin ei tarvitse klikata edes linkkiä. Lähinnä, että kaupungit alkavat herätä tähän kun kaivuut ovat välillä olleet mitä sattuu varsinkin jälkitöiden osalta kun epäsiistiksi jätetty kadut. Jatkakaa.
 
Tuohon uutisjuttuun jonka sisältöä ei pääse lukemaan, mutta referoidun tuotoksen ja muutaman muun vastaavan uutisoinnin perusteella sanoisin että kuntien kaivuiden luvituksesta on tuo pohjimmiltaan kiinni.
Kaivinkoneet liikahtaa vasta kun saatu lupa kaivuulle. Kunnat kun jakelee lupia ajattelematta kokonaisuuksia, niin lopputuloksena on että kaivuut suoritetaan useaan kertaan.
Lisäksi on aikataulupaineet palveluntarjoajalla, jotta pääsevät ennen kilpailijaa, jos kunta kupeksii päätöksenteossa niin asiakkaat hermostuu kun tilattua kuitua ei tule. Sitten tietty yhdenvertaisuus asiat tulee mukaan että kun firma a on päässyt kaivamaan, niin firman B ja C oikeutta kaivamaan ei voi evätä.
Noiden jälkeen alkaakin viemäri remontti, vuoden päästä sähköyhtiö kaivaa kaapelit maahan ja sitten onkin kunnallistekniikan vuoro…
 
Nyt kun valokuitua ovat alkaneet suunnittelemaan myös tällä seudulla, mikä on tontin omistajan vastuu kaivuuhommissa? Pari pihavalojen kaapelia on jo löytynyt ns. lapiosyvyydestä suojaamattomana nurmikon alta, ja muutama kaapeli on tuntemattomissa paikoissa, mutta kuitenkin varmuudella siten että risteävät mahdollisen valokutukaivannon kanssa. Noiden syvyydestä ei tietty ole myöskään mitään tietoa. Pitääkö tontin omistajan selvittää nuo etukäteen? Entäpä jos homma tehdään tuuriin nojaten ja joku kaapeli katkeaa, varmaan tontin omistaja vastaa korjauksista?

Tontin omistajalla pitää tietää/selvittää kaapelit, putket, salaojat yms.

Sähkö, vesi ja viemäri on normaalisti kuidun ulottumattomissa.
Kuitu vedetään tyypillisesti pihalla n. 40cm syvyyteen, usein asiakas voi päättää laitetaanko se hieman syvemmälle tai matalemmalle.

Tuohon uutisjuttuun jonka sisältöä ei pääse lukemaan, mutta referoidun tuotoksen ja muutaman muun vastaavan uutisoinnin perusteella sanoisin että kuntien kaivuiden luvituksesta on tuo pohjimmiltaan kiinni.
Kaivinkoneet liikahtaa vasta kun saatu lupa kaivuulle. Kunnat kun jakelee lupia ajattelematta kokonaisuuksia, niin lopputuloksena on että kaivuut suoritetaan useaan kertaan.
Lisäksi on aikataulupaineet palveluntarjoajalla, jotta pääsevät ennen kilpailijaa, jos kunta kupeksii päätöksenteossa niin asiakkaat hermostuu kun tilattua kuitua ei tule. Sitten tietty yhdenvertaisuus asiat tulee mukaan että kun firma a on päässyt kaivamaan, niin firman B ja C oikeutta kaivamaan ei voi evätä.
Noiden jälkeen alkaakin viemäri remontti, vuoden päästä sähköyhtiö kaivaa kaapelit maahan ja sitten onkin kunnallistekniikan vuoro…

Juuri näin.
Sitä kun asuu ihmisten ilmoilla, niin sitten asuu.
Vaihtoehtojakin toki on.
 
Nyt kun valokuitua ovat alkaneet suunnittelemaan myös tällä seudulla, mikä on tontin omistajan vastuu kaivuuhommissa? Pari pihavalojen kaapelia on jo löytynyt ns. lapiosyvyydestä suojaamattomana nurmikon alta, ja muutama kaapeli on tuntemattomissa paikoissa, mutta kuitenkin varmuudella siten että risteävät mahdollisen valokutukaivannon kanssa. Noiden syvyydestä ei tietty ole myöskään mitään tietoa. Pitääkö tontin omistajan selvittää nuo etukäteen? Entäpä jos homma tehdään tuuriin nojaten ja joku kaapeli katkeaa, varmaan tontin omistaja vastaa korjauksista?
Meillä ne kävi etukäteen tutkaamassa ja merkkaamassa sähköjohdot. Vesi- ja viemärilinjoista tiesin ettei mene siellä mihin kuitu upotettiin.
 
Vaikka rakennusluvissa on kunnan viranhaltijalla harkinnanvaraa, niin sitä ei ole välttämättä yhteiskunnallista infraa rakennettaessa kovinkaan paljon.

Kaivuuluvan ensisijainen tarkoitus lienee se, että kaivaja on tietoinen maanalaisesta johtoverkosta. Yhteinen kaivuutarve ei liene luvan epäämisen peruste.

Meillä kunnassa operaattori on nostamassa oikeusjuttua, kun se ei saa mastolle lupaa lähivirkistysalueelle. Virallista syytä epäämiseen en muista, mutta todellinen on kunnan halu katsoa kokonaisuutena sijainnit mastoille, johon kaikki operaattorit sijoittaisi laitteensa. Vastakkain on maanrakennuslaki ja oliko se tietoliikennelaki tms.
 
Tuohon uutisjuttuun jonka sisältöä ei pääse lukemaan, mutta referoidun tuotoksen ja muutaman muun vastaavan uutisoinnin perusteella sanoisin että kuntien kaivuiden luvituksesta on tuo pohjimmiltaan kiinni.
Kaivinkoneet liikahtaa vasta kun saatu lupa kaivuulle. Kunnat kun jakelee lupia ajattelematta kokonaisuuksia, niin lopputuloksena on että kaivuut suoritetaan useaan kertaan.
Lisäksi on aikataulupaineet palveluntarjoajalla, jotta pääsevät ennen kilpailijaa, jos kunta kupeksii päätöksenteossa niin asiakkaat hermostuu kun tilattua kuitua ei tule. Sitten tietty yhdenvertaisuus asiat tulee mukaan että kun firma a on päässyt kaivamaan, niin firman B ja C oikeutta kaivamaan ei voi evätä.
Noiden jälkeen alkaakin viemäri remontti, vuoden päästä sähköyhtiö kaivaa kaapelit maahan ja sitten onkin kunnallistekniikan vuoro…
Järvenpäässä Valoon kuidut ei näytä ainakaan etenevän vaikka viime vuoden joulukuussa tuli jo rakentamispäätös. Valokuitunen kävi viime vuonna meidän tien roilottamassa alkupäästä ja tänä vuonna taas tekivät yhden hidastuskuopan lisää kun toivat kuidun pari taloa pidemmälle. Ehkäpä Valoo saa luvan rakentaa ensi vuonna ja 2026 on sitten taas Elisan vuoro.
 
Operaattorin tekemä rakentamispäätös on sisäinen investointipäätös, mutta sitten myöhemmin kun urakan plänit alkavat hahmottua tulee se kunnalta saatava kaivuulupa joka tietty vielä muokkaa sitä aikataulua.
 
Onko ihan aiheesta mutta juttelin naapurin kanssa maadoituksista (alla töissä)ja hän mainitsi,että voimalinjojen maadoitusvaijereissa jotka ovat päällimmäisinä sisällä kulkee valokuitu,tärkeitä yhteyksiä varten.
Tuo minulle ainakin ihan uutta ja uskomatonta.
 
Onko ihan aiheesta mutta juttelin naapurin kanssa maadoituksista (alla töissä)ja hän mainitsi,että voimalinjojen maadoitusvaijereissa jotka ovat päällimmäisinä sisällä kulkee valokuitu,tärkeitä yhteyksiä varten.
Tuo minulle ainakin ihan uutta ja uskomatonta.

Fingridin sähköasemia ohjaava verkko hyödyntänee tuota ainakin, toki kahdennuksia taitaa olla muutakin kautta. Siinä verkossa kulkee muutakin mielenkiintoista, kuten vaikkapa OL3 järjestelmäsuojan kuormien ohjauskäsky. Voimalinjojen lisäksi vastaavia yllättäviä kuituverkon sijainteja arkisen infran rinnalla on muitakin, mutta ei noista kannata hirmuisesti nykyaikana huudella.
 
Onko ihan aiheesta mutta juttelin naapurin kanssa maadoituksista (alla töissä)ja hän mainitsi,että voimalinjojen maadoitusvaijereissa jotka ovat päällimmäisinä sisällä kulkee valokuitu,tärkeitä yhteyksiä varten.
Valokuidut kulkevat tosiaankin niissä ylimmissä voimalinjojen/-johtojen ukkosjohtimissa.

Tuollaisen Fingridin jutun löysin vuodelta 2009 - vikalla sivulla, sivulla 33, kuva johtimen rakenteesta:

Koko lehti (sivut 31-33)
 
Viimeksi muokattu:
Pitkin maakuntia,kun voimalinjat kukevat olisi jo kuituyhteys valmiina ei tarvitsisi kaivaa.
Vaan tarkoitusperä on ihan jotain muuta,kuin tavallisen kuluttajan kuitu.
 
Pitkin maakuntia,kun voimalinjat kukevat olisi jo kuituyhteys valmiina ei tarvitsisi kaivaa.
Vaan tarkoitusperä on ihan jotain muuta,kuin tavallisen kuluttajan kuitu.
Muinoin, kun vedätin noita yhteyksiä Helsingissä, mustaa kuitua oli jo silloinkin keskustassa runsaasti sinnesuntänne. Erilaisten rakennustöiden yhteydessä oli järkevästi samalla laitettu kuitua omien kiinteistöjen välille, erityisesti juuri vesi, viemäri jne systeemien kanssa koska niille on jopa tunneleita - mutta kukaan ei halunnut sitä vaivaa että omissa kuiduissa olisi joku toinenkin.. sille olisi pitänyt keksiä laskutusta ja muuta hallintoa, katsoa pääsyt ja/tai etsiä paikka jossa olisi toinen kuitupääte jne. Joku kotitalous on tässä maailmassa aika kaukana.

Tässä meidän lähelläkin on 110kV risteystolpassa rullalla jotain joka varmaan on valokuitua, mutta ei sitä ole mihinkään lootaan päätetty, kunhan on varalla.

Jo siihen aikaan oli mustan kuidun käypä vuokra myös niin posketon, että oli halvempaa kaivaa katua auki ja laittaa oma. Ja jossain tapauksissa ( kiinteistön tulevaisuus oli maksajan kannalta epävarma ) sitten tuli jotain muutakin kuin vuokrattua mustaa kuitua.
 
Aikoinaan (1990 luvulla), kun puhelimien kaukoliikenteeseen tuli kilpailua, Telivo käytti kaukopuheluiden verkkona Imatran voiman (IVO) voimalinjojen ukkosköysiin asennettuja kuituja. Telivo myytiin ainakin osaksi Telialle 1996.
https://static.elisa.com/v2/image/2...tys Mattila Digitaalinen Suomi 2017.pdf?w=800 . (Ekasivu)
 
Aikoinaan (1990 luvulla), kun puhelimien kaukoliikenteeseen tuli kilpailua, Telivo käytti kaukopuheluiden verkkona Imatran voiman (IVO) voimalinjojen ukkosköysiin asennettuja kuituja. Telivo myytiin ainakin osaksi Telialle 1996.
Tuossa Fingrid-lehden jutussa mainittiinkin, että ainakin ysärillä tuota ukkosjohdinvalokuitua rakennettiin 1500km lähinnä Datatie Oy:n käyttöön / tarpeisiin.
Datatie oli perustettu kilpailemaan valtio-omisteisen Telen kanssa 80-luvun lopussa tarjoten mm. tietoliikenneyhteyksiä yritysten käyttöön.

Fingridihän syntyi vasta 1997 jolloin eri voimasiirtovarkot keskitettiin yhteen yhtiöön.
Joten onkohan tuo Fingrid-lehden jutussa mainittu 1500km rakennettu vain esim. IVO:n verkkoon vai muihinkin?
 
Takaisin
Ylös Bottom