Keskustelua sähköautoista

repomies

Hyperaktiivi
Kennothan sopivat ristiin kyllä, jos fyysisesti sopivat. Mutta pitäisi kuitenkin olla riittävän lähellä muuten, muita kennoja, että pysyy balanssissa.

BMS ja moduulitasolta ylöspäin sitten merkkikohtaista, ml liittimet jne, olettaisin.
Käytännössä yksittäisten kennojen vaihtoja ei juurikaan tehdä. Vaihtavat oikeastaan aina moduulitasolta alkaen kokonaisuuksia.
 

repomies

Hyperaktiivi
katso liitettä 100810
Tuosta samalla näkee, miksi hybriditekniikka pitää kohtuullisen hyvin pintansa.

Kuvitteellisen kaupungissa asuvan ja ilman omaa latauspaikkaa pysäköivän silmin tuossa taulukossa on ne konkreettiset energiakulut liikkumisesta.

Vaihtoehto cityihmisen sähköautolle voi olla joku pieni ja helposti pysäköitävä Toyota Yaris hybridi, joka kuluttaa matka-ajossa noin 4 litraa sadalla ja kaupungissa 4-5. Talvisin lukuihin voi lisätä ainakin puoli litraa sataselle. Energiakulujen erolla ei oikein pysty perustelemaan sähköauton valitsemista.

On se vähän sääli, sillä juuri kaupungeissa olisi eduksi jos lähipäästöt saataisiin kokonaan pois.
 

Harrastelija

Vakionaama
Onhan niitä ihmisiä jotka eivät koskaan käy kehäkolmosen (vai ykkösen) ulkopuolella. Tämmöiset varmaan pärjää ilman omaa autoakin.

Mutta vielä enemmän on ihmisiä jotka liikkuu muuallakin. Aika monessa tapauksessa tarkoittaa omaa autoa. Jonkin verran on porukkaa jotka liikkuu (esim junalla) isojen kaupunkien keskustojen väliä. Vielä enemmän taitaa olla niitä jotka joutuu menemään keskustan ulkopuolelle minne bussit ei kulje kuin huonosti. Osalla sukulaiset käy hakemassa rautatieasemalta.

Eli kuvitelma autottomasta keskustasta on aikamoinen utopia.
Mikäs uudehko alue se olikaan pääkaupunkiseudulla kun autopaikkoja ei ole ja kämpät ei käy kaupaksi? Jos ei onnistu siellä niin ei onnistu muissakaan Suomen kaupungeissa.

Toki voi syyttää kaupunkilaistumista. Niin kauan kuin porukkaa virtaa pääkaupunkiseudulle, niin kauan on liikennettä maakuntiin sukuloimaan, lomillle yms. Tuota tapahtuu vielä noin 50 vuoden ajan sen jälkeen kun pääkaupunkiseudulle on muutettu.
Jäljelle jää kuitenkin lomamatkat lappiin, laskettelukeskuksiin yms jonne mennään ”rentoutumaan”.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onhan niitä ihmisiä jotka eivät koskaan käy kehäkolmosen (vai ykkösen) ulkopuolella. Tämmöiset varmaan pärjää ilman omaa autoakin.
Pääkaupunkiseutu on oma lukunsa, osassa alueesta julkinen liikenne toimii vallan mainiosti, osalla heikommin (junat, metro ja osa runkobussilinjoista palvelevat mainiosti, jos kulkureitille osuvat; tavanomaiset bussit ja raitiovaunut puolestaan vaihtelevammin jopa reitin varrella). Sen sijaan Kehä III:n ulkopuolella ilman autoa on paikallisen liikkumisen osalta usein melko pulassa suurimpien kaupunkien keskeisten bussi- (ja yhdessä tapauksessa raitiotielinjan) ulkopuolella. Aikataulutkin on yleensä sopivat vain työmatka- ja koululaisliikenteeseen. VIrkistysluonteinen liikkuminen on oma lukunsa puhumattakaan työtehtäviin liittyvästä pakollisesta liikkumisesta.
 

Lurkus

Vakionaama
Vähitellen, joskin hyvin hitaasti, kaupungeissakin tulee latureita autopaikoille. Kaupungissa on tarkoitus liikkua julkisilla, joten tavoite tuskin onkaan sähköauto joka talouteen.
Ja toisaalta jos on vähän ajoa niin ehkä kuukauden kahden välein voisi käydä pikalaturilla tms täyttämässä sen kaupunkiauton akun vaikka omaa laturia ei olisikaan. Konallakin kuitenkin pääsee noin 700km kaupunki huristelua kesäkelillä.
 

tet

Hyperaktiivi
Kennothan ovat rinnakkain eli niillä on täysin sama jännite kaikilla.

Moduulien sisäisissä kytkennöissä on paljon vaihtelua, kuten jo edellä mainittiinkin. Omassani moduuleita on 24 kpl sarjassa, yhdessä moduulissa on kennoja neljä sarjassa, ja olikohan kolme rinnan muistaakseni.

Sähköauto tai hybridin akku on niin auto ja mallikohtainen että mikään arvo tai mitta ei voi sopia toiseen, ei fyysisesti eikä sähköisesti. Lisäksi useimmiten se sisältää akunhallinnan elektroniikan sisällään joka tietysti keskustelee vaan ko. auton kanssa.

Toisaalta tänä päivänä autokonsernit käyttävät samaa tekniikkaa lukuisissa malleissaan. Eli kaupasta voi löytyä useita merkkejä, ja niiltä jokaiselta useita malleja, joissa on käytössä samat akkumoduulit ja usein jopa samat akkupaketit.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Moduulien sisäisissä kytkennöissä on paljon vaihtelua, kuten jo edellä mainittiinkin. Omassani moduuleita on 24 kpl sarjassa, yhdessä moduulissa on kennoja neljä sarjassa, ja olikohan kolme rinnan muistaakseni.



Toisaalta tänä päivänä autokonsernit käyttävät samaa tekniikkaa lukuisissa malleissaan. Eli kaupasta voi löytyä useita merkkejä, ja niiltä jokaiselta useita malleja, joissa on käytössä samat akkumoduulit ja usein jopa samat akkupaketit.
Näin varmaan onkin, mutta käsitin alkuperäisestä kirjoituksesta johon vastasin että oli ajatuksena sähkiksen ajoakun vaihto tyyliin "sopiva motonetistä ja kovaa ajoa".
 

anders

Vakionaama
Käytännössä yksittäisten kennojen vaihtoja ei juurikaan tehdä. Vaihtavat oikeastaan aina moduulitasolta alkaen kokonaisuuksia.

No riippuu kyllä. Kyllä yksittäisiäkin on ainakin aiemmin vaihdettu, sellaisia missä fuselanka palanut. Ehkä ei sitten enää.

Tai siis joku noita moduulejakin korjaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
No riippuu kyllä. Kyllä yksittäisiäkin on ainakin aiemmin vaihdettu, sellaisia missä fuselanka palanut. Ehkä ei sitten enää.

Tai siis joku noita moduulejakin korjaa.
Tuttu korjaa tätä nykyä leipätyökseen. Noita karvoja korjaavat myös mutta moduleihin eivät vaihda yksittäsiä kennoja. Ainakaan vielä.
Taitaa vesipesä olla yleisin vika akussa.
 

anders

Vakionaama
Tuttu korjaa tätä nykyä leipätyökseen. Noita karvoja korjaavat myös mutta moduleihin eivät vaihda yksittäsiä kennoja. Ainakaan vielä.
Taitaa vesipesä olla yleisin vika akussa.

Kyllä, mutta tarkoitan että joku ne vialliset moduulit korjaa, jossain.

Tuskin niitä pois heitetään, niilläkin on joku jälkimarkkinahinta.

Muutaman kennon vaihtaminen moduuliin on kuitenkin ihan tehtävissä oleva homma, vaikka sen tekisikin joku muu kuin autoja korjaava taho.

Vastaavasti niihin Telsan entertainmentteihin vaihdetaan yksittäisiä muistipiirejä, mikä on jo kertaluokkaa vaativampi korjaus.
 

tet

Hyperaktiivi
Kyllä, mutta tarkoitan että joku ne vialliset moduulit korjaa, jossain.
Tuskin niitä pois heitetään, niilläkin on joku jälkimarkkinahinta.

Esimerkkinä video VW:n tavasta hoitaa homma, silppuriin menee moduulit. Suomalainen sähköautojen akkuihin perehtynyt tohtori Juho Heiska taisi jossain podcastissa mainita, että paras tapa on silputa vanhat akut ja tehdä niistä uusia. Akkukemiat kuitenkin kehittyvät koko ajan, ja kalleimpia materiaaleja tarvitaan yhä vähemmän. Yhden vanhan akun arvomineraalit riittävät useamman uuden saman kokoisen akuston rakentamiseen.

 

anders

Vakionaama
Esimerkkinä video VW:n tavasta hoitaa homma, silppuriin menee moduulit. Suomalainen sähköautojen akkuihin perehtynyt tohtori Juho Heiska taisi jossain podcastissa mainita, että paras tapa on silputa vanhat akut ja tehdä niistä uusia. Akkukemiat kuitenkin kehittyvät koko ajan, ja kalleimpia materiaaleja tarvitaan yhä vähemmän. Yhden vanhan akun arvomineraalit riittävät useamman uuden saman kokoisen akuston rakentamiseen.

Niin, VW:n tapa.

Viittasin enemmän näihin "nyrkkipajoihin". Hehän eivät varmaan kuitenkaan kaikkia vaihtomoduuleita uutena osta?
 

Tinkero

Aktiivinen jäsen
Niin, VW:n tapa.

Viittasin enemmän näihin "nyrkkipajoihin". Hehän eivät varmaan kuitenkaan kaikkia vaihtomoduuleita uutena osta?
Nyrkkipajoissakin jää pääsääntoisesti homma tuohon moduulin vaihtoon. Ne on vielä usein tehty korjauskelvottomiksi eli hajoaa liian pahasti purettaessa ja Tesla model 3/Y moduulien sisällä taisi olla "mössöä".
 

tet

Hyperaktiivi
Nyrkkipajoissakin jää pääsääntoisesti homma tuohon moduulin vaihtoon. Ne on vielä usein tehty korjauskelvottomiksi eli hajoaa liian pahasti purettaessa ja Tesla model 3/Y moduulien sisällä taisi olla "mössöä".

Käsittääkseni joissain Tesloissa koko akkupaketin sisus on "mössöä", eli moduuleitakaan ei saa piikattua helposti irti siitä mössöstä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Käsittääkseni joissain Tesloissa koko akkupaketin sisus on "mössöä", eli moduuleitakaan ei saa piikattua helposti irti siitä mössöstä.

Uusimmat Teslojen akut on auton rakenteelisia osia. Onhan tuossa hyvääkin, kosteus pysyy poissa kun sille ei ole tilaa. Aika näyttää ovatko riittäävän kestäviä kun mitään mekaanista korjausta ei noille ole tarjolla. Teslan akut muodostuvat hyvin pienistä kennoista ja jokaisella on oma sulakkeensa, joten yksittäiset oikosulkeutuneet kennot ehkä eivät muodostu ongelmaksi.
 

Ton1A

Vakionaama
1729837977693.png
 

Husky

Hyperaktiivi
Osuva on saksalaisten takuu 100tkm noille akuille.
Mutta vai 14k€ ja komponenttivaihto ei tuon mukaan onnistu eli koko akku vaihtoon
 

Husky

Hyperaktiivi
Seat Mii Electric reilusti alle 20kEUR. Nyt on kiinnostava sähköauto.


Jos tästä ei tule myyntimenestystä niin ihme on. Juuri tämäntyyppinen pitää työmatka-auton olla. Hyvinkin potentiaalinen kakkosauto meilllekkin.
Tuosta on 5 vuotta. Tulikohan tuosta kuinka myyty ja oliko/onko nuo hyviä?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuosta on 5 vuotta. Tulikohan tuosta kuinka myyty ja oliko/onko nuo hyviä?
Eipä tullut hankittua, mutta jos käytettyjä katsoo niin aika hyvin on hintansa pitänyt ainakin pyyntihinnassa:

Minusta tuo näyttää edelleenkin aika järkevältä kakkosautolta. Mutta eipä tuosta tainnut mitään suurmenestystä tulla, kun taisi valmistus loppua aika lyhyeen.
 

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
Esimerkkinä video VW:n tavasta hoitaa homma, silppuriin menee moduulit. Suomalainen sähköautojen akkuihin perehtynyt tohtori Juho Heiska taisi jossain podcastissa mainita, että paras tapa on silputa vanhat akut ja tehdä niistä uusia. Akkukemiat kuitenkin kehittyvät koko ajan, ja kalleimpia materiaaleja tarvitaan yhä vähemmän. Yhden vanhan akun arvomineraalit riittävät useamman uuden saman kokoisen akuston rakentamiseen.
Tuntuu kyllä tuhlaukselta tämä toimintatapa. Itse olen pidemmän aikaa ajatellut vanhoista laskeneen kapasiteetin takia käytöstä poistetuista sähkiksien ajoakuista syntyvän luonnollisesti kiinteistöakkuja tai ehkä kierron kasvaessa isompiakin sähkövarastoja. Nyt sinällään toimivien akkujen virta on tietty niin pientä ettei niistä riitä kuin harrastelijoille.
Tuosta on 5 vuotta. Tulikohan tuosta kuinka myyty ja oliko/onko nuo hyviä?
Itsellä oli 2,5 vuotta Skodan sisarmalli ja tykkäsin kyllä kovasti. Vaikka nykyinen Model Y varmasti parempi monessa suhteessa niin jos molemmat olisi pihassa varmaan Citigo lähtisi vielä joka toinen kerta ajoon. Olihan se ihan täydelinen kauppakassi. Jos siis tiedostaa auton rajoitteet niin oikein soiva peli.
 

Lappanen

Hyperaktiivi

Husky

Hyperaktiivi
No nyt on tulossa maasturi, joka (hinnasta riippuen) kelpaisi meikäläisellekin ominaisuuksien puolesta. Varsinkin bensa-aggrella varustettuna:

Juu.
Taitaa olla vetokykyäkin niin tuo bensamoottori on tarpeeseen. Ettei laturin valo syty heti ekassa ylämäessä.

Ilmeisesti tinkiminen noista typeristä 0-100 kiihtyvyyksistä ei toisi ajomatkaa lisää tai keventäisi. Meinaan siis että voisi akut tehdä vaikka jollakin muulla materiaalilla tms.

Mikähän on TEHTAAN (ei kylän miehen) mielestä akun kestoikä kilsoissa tai vuosissa?
 

repomies

Hyperaktiivi
Tuosta on 5 vuotta. Tulikohan tuosta kuinka myyty ja oliko/onko nuo hyviä?
Myyntipuoli taisi tulla jo puitua.

Tyyppivikoja noissa on heiveröinen latausluukku, vaihteen (tai suunnan) valitsimen sisällä yksi mikrokytkin jonka hajoaminen estää latauksen ellei pidä virtoja päällä autossa, koiranluut, takajarrukenkien narina jos kontaktia jarrukilpeen ei rasvaa, ohjauksen talvinen takertelu keskialueella sekä se, ettei auto anna lämpöä kun akun varaus tippuu alle 10%. Lämmin range kovalla pakkasella on noin 100km. Helteellä voit päästä 200km, et tosin moottoritiellä 120km/h.

Aika monelta on nettijuttujen mukaan hajonnut penkinlämmitin. Polvi edellä ei kannata yrittää istuimelle, vaikka miten houkuttaisi. En tiedä mitä ihmiset puuhaavat pikkuautojen penkeillä polvillaan..
 

anders

Vakionaama
Tuosta on 5 vuotta. Tulikohan tuosta kuinka myyty ja oliko/onko nuo hyviä?

Sikäli oli menestys, että kaikki myytiin ja enemmänkin olisi mennyt.

Tunnen muutaman ostajan, ovat olleet tyytyväisiä. Tuollaista 70km suuntaansa matkaa suhaavat töihin pohjoisesta rannikkoa joka päivä, lataus molemmissa päissä. Tuohon käyttöön liki täydellinen kulkine, ja ajokustannukset lähes ilmaisia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Toi on oikeasti hyvä idea ja lisää turvallisuutta, toki samalla myös hiukan rangea, mutta tuskin montaa prosenttia. Luulen, että suurinosa ajosta ajetaan kaupunkien nopeusrajoituksilla.
Satkun alueella 90 km/h ajava aiheuttaa tasaiseen liikennevirtaan häiriötä kasvavien ohitusten myötä. Ei se mielestäni paranna liikenneturvallisuutta.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Satkun alueella 90 km/h ajava aiheuttaa tasaiseen liikennevirtaan häiriötä kasvavien ohitusten myötä. Ei se mielestäni paranna liikenneturvallisuutta.
Toisaalta nuo isommat pakettiautot on tähänkin asti ollut kuorma-autoiksi rekisteröityjä jolloin nopeusrajoitus on 80kmh ja nopeudenrajoitin antanut siimaa siihen hiukka vajaaseen 90.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Toisaalta nuo isommat pakettiautot on tähänkin asti ollut kuorma-autoiksi rekisteröityjä jolloin nopeusrajoitus on 80kmh ja nopeudenrajoitin antanut siimaa siihen hiukka vajaaseen 90.
Jep, entä jos joka toinen auto ajaisi satkun alueella 90? Eikö silloin olisi järkevämpi jo laskea nopeusrajoitusta?
 

Jule

Vakionaama
Satkun alueella 90 km/h ajava aiheuttaa tasaiseen liikennevirtaan häiriötä kasvavien ohitusten myötä. Ei se mielestäni paranna liikenneturvallisuutta.
Paljonkohan noilla sähköpakuilla ylipäätään surrataan 100kmh maanteillä? Mä en ole suomessa nähnyt noita kuin pk seudulla, muualla ajelevat pikkukuorkeilla, joissa on lakisääteinen 90 rajoitus.

Motarillahan tuo 90 rajoitin ei mitään haittaa, paitsi silloin kun ratin takana on joku idiootti, joka haluaa ohittaa sillä 90 rajoitetulla vehkeellään toisen, joka kulkee 89,7 (justiin viimeviikolla yksi helvetin pullamersu lähti ohittamaan alle 1kmh erolla).
 
Back
Ylös Bottom