Uusi projekti tuli, Yutaki M5 vilppi. Pistän tänne, kun tuskin selviää ilman modauksia sekään.

jussi

Vakionaama
Tuli haettua yhdeltä jäseneltä tuollainen monoblokki-pumppu. Oletus oli, että vuotaa, kun oli huonontanut toimintaansa tasaseen.
Tänään pudottelin sen auton kyydistä asemiin, tosin ulos kun aika rohjo siirreltäväksi. Saattaa enemmät hommat odotella kesää, mutta vähän alottelin tutkintaa. Vuotoarvaus oli aika osuva, ei tarvi talteenottajaa tuon kanssa, on niukasti enää edes paineen puolella. Pitänee jotain laittaa sinne talveksi, ettei vaan mene "nollaan" paine. Höyrystimen juotettu pääty on öljyisen märkä liki ylhäältä asti, eli jossain yläpäässä taitaa vuotaa.

Toihan on sillai mielenkiintoinen vertailukohde, kun nimellistehot on ihan samat kun tossa nykyisessäkin vilpissä, mutta kokoa ja painoa on kertoimella 2,5. Kylmäaineenkaan täytösmäärä ei ole kun 300g enemmän kun nykyisessä, vaikka höyrystin on suorastaan valtavan kokoinen. Tosin vastaavasti lauhdutintilavuus on vähemmän. Muutama silmäänpistävä omituisuus näky heti alustavassa tutkimisessa, esm. painekytkimien sovitusnipat ovat kierreliitoksella ja tilkkeenä putkiteippiä... Kylmäpiirissä. Ei oikeen vakuuta. Levylämmönvaihdin on mun silmään naurettavan pieni tähän teholuokkaan ja käytännössä liki eristämättä, samoin kun vesiputketkin. Eli vehkeen osatarkoitus on lämmittää ulkoilmaa myös. Joku sinnetänne huiskittu 5mm paksu solukumi ei hirveesti eristä. Eli ilmeisesti ne esitteessäkin mainitut pohjoiset olosuhteet on kuitenkin täysin tuntemattomat siellä tehtaalla.

Nyt kun malttas pitää ton monoblokkina, niin olis täällä edes jotain liki tehtaan mallissa... Vaan jotenkin ei ehkä onnistu, jos noihin ei saa tehdä välipiiriä glykolilla. Tosin pikainen manuskan selailu antas ymmärtää, että se on sallittu mahdollisuus. Jos tää nyt lähtee kehittymään, niin jostain pitäs löytää Hitachin remote käyttölaite, tuo ruuvikannen alla oleva local käyttö ei oikeen innosta. Tuonhan pitäs lisäksi osata yhtä sun toista lämmityksen ohjailua, vaan opiskelu vasta alussa...
 
Viimeksi muokattu:

jussi

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Tuohon pitäs varmaan ettiä sellanen remote control paneeli, olis kivempi ku käydä ite vehkeellä laittamassa päälle.
Ja jos joku haluu kannustaa pitämään monoblokkina, niin vois myydä mulle ison levylämmönvaihtimen halvalla. Ei tarttis kestää isoo painettakaan, ihan vaan vesi/vesi väliin. Kun kyllä tuo ohjekirja tarjoo myös mahdollisuuden käyttää "separator" siinä ulkoyksikön kierrossa. Ainakin yhden pumpun se tosin lisää systeemiin ja sen sähkönkulutuksen tietty. Luultavasti kaksi, kytkennästä riippuen.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ole hyvä vaan, hienoa jos saat kuntoon. En yhtään epäile, että ei lähtisi, kun vaan saa aineet sisään(ja pysymään).

Tämän historiaa voi löytää omista viesteistä, tai jotain sen vioista. Saman tyypin uudempi pumppu jauhaa nyt, ja siinä piirikorttivika.

Vanha runko, Ahlsellin joku poisto, testikappale, lojunut jo ostettaessa aikansa siellä.
 

jussi

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Ole hyvä vaan, hienoa jos saat kuntoon. En yhtään epäile, että ei lähtisi, kun vaan saa aineet sisään(ja pysymään).

Tämän historiaa voi löytää omista viesteistä, tai jotain sen vioista. Saman tyypin uudempi pumppu jauhaa nyt, ja siinä piirikorttivika.

Vanha runko, Ahlsellin joku poisto, testikappale, lojunut jo ostettaessa aikansa siellä.
Kyllähän tuo uteloitti tutkimaan, mutta kun ulkona, niin tänään ei kauheesti kiinnostanu... Pistin kattilan kuumaksi roskapuulla ekan kerran tälle talvee, jääköön nyt sähköllä backupiksi tolle nykypumpulle taas. Pannuhuoneessa ei tuullu eikä satanu lunta vaakaan. Täytyy vaan vielä opiskella tuon mahdollisuuksia, siinä kun näyttäs kaikkee olevan, vaikka jo vähän vanha.
 

jussi

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Minkäs tyyppinen toi ohjaus paneli tohon on tarvis?
En oo vielä kerenny ettii, mitkä kaikki toi vanha kelpuuttaa. Langallista siihen ainakin on saanut, jotain ton näköstä:
product_header_image_image_53a3899f7eda7b157fdaddee2a072f98.jpg


Päälle/pois taitaa mennä ihan johdoillakin ja lämpötilapyynti vissiin virtasignaalilla, mutta tietojen näyttö vaatii tollasen oman panelin. En tosiaan vielä ehtiny isommin perehtyä, aloin vaan haistelemaan vaihtoehtoja jo nyt.
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Juu mulla toi split mallinen romu tos ni siintä ehkä joutaa, jos kävis... Tosiaan tutkailin tota omaa ni ei ulko ja sisä yksikkö löydä toisiaan. Ainakin yks sulake oli sisäyksikön piirikortilta palanut.
 

Liitteet

  • 20241121_110020.jpg
    20241121_110020.jpg
    138,2 KB · Katsottu: 63

HelaKammo

Vakionaama
Ihme jos tuo ohjain toimii, tähän myytiin isoa din palikkaa ja hinta oli aika suolainen, oliko 600€, kuitenkin eri laite. Ilmeisesti montakin konetta sen takia asennettu juuri vakiolämmöllä ja mahdollisella kärkitiedolla hälyistä.

Todennäköisesti siihen DIN-vermeeseen sai jonkun paneelin myös kiinni, joka voisi olla harrastajan kuvan mukainen?

EDIT: ATW-CPA-02 taitaa olla oikea laite?
 
Viimeksi muokattu:

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Juu näin vähä aattelin, et toi pelkkä käyttis. Onhan tos toi piirilevy mitä toi käyttis ohjaa mut sen kunnosta ei tietoa, ei ainakaan ulkoyksikkö vastaa
 

jussi

Vakionaama
Juu mulla toi split mallinen romu tos ni siintä ehkä joutaa, jos kävis... Tosiaan tutkailin tota omaa ni ei ulko ja sisä yksikkö löydä toisiaan. Ainakin yks sulake oli sisäyksikön piirikortilta palanut.
Minäpäs jatkan selvittelyä, vaan aika huonosti tuntuu löytyvän tietoa.
 

HelaKammo

Vakionaama
Uudemmissa on H-link väylä, näkyy olevan myös jokin adapteri olemassa. Millähän tämä keskustelee, ehkä se on H-link, jolloin uusikin paneeli toimisi?
 

jussi

Vakionaama
Uudemmissa on H-link väylä, näkyy olevan myös jokin adapteri olemassa. Millähän tämä keskustelee, ehkä se on H-link, jolloin uusikin paneeli toimisi?
Manuskan mukaan tuossa on asetusdipit H-linkille, mutta ei saa koskea, koska ei käy. Minusta melko erikoinen tapa hoitaa toteutus, kun valmius on, mutta ei olekaan.
 

jussi

Vakionaama
Ei tarvinnu vuotopiipparia vuotopaikan löytämiseen, vähän painetta vaan. Levari suhisee ihan huolella, eli on se saattanu suojauksestaan huolimatta käydä jäässä... Ja toki veteen, mikä ei nyt ollu toivotuin vuotopaikka.
Nyt sit taitas tarvita kaks levaria, jos tota viittii alkaa edes laittaan, kun se kosteus tahtoo osata aika pienestäkin reiästä sinne kylmäpuolelle.
 

jussi

Vakionaama
Uudemmissa on H-link väylä, näkyy olevan myös jokin adapteri olemassa. Millähän tämä keskustelee, ehkä se on H-link, jolloin uusikin paneeli toimisi?
Nyt kun yhtä varaosakuvaa katoin, niin H-link adapteri on lisäosa, ja kyllä se on tässä jo paikallaan...
IMG_20241122_000529.jpg
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Harmi homma, mulla nyt muutaman vuoden taloa lämmitänyt nibe josta levari vuosi vesipulelle. Toistaiseksi ainakin pelittää. Ei muutaku varaosia metsästämään kyllähän noita risoja tuntuu edullisesti löytyvän...
 

jussi

Vakionaama
Nyt kun on kaivellu näitä tietomurusia esiin, niin ihan oikeaan osastoon tuli aloitus. Kyllähän toi Yutaki vaatii rankasti modailua, jos siitä meinaa käyttövehkeen tehdä. Monoblokkina jos pitää, niin ehdoton on glykolilla välikierto.
Löysin vanhan @HelaKammo viestin talouden pohjakulutusaiheesta, jonka mukaan Yutaki kuluttelee koko ajan sellasta 300W vaikkei tee mitään. On aika härski lukema, kun kompuran lämmityspantakin näyttäs olevan vain 40W. Melko vaikee kuvitella, mihin se sitä sähköä tuossa määrin tunkee. Lisäksi muuten se kompuran panta on aivan yläreunassa kompuraa, hittoako se siinä tekee? Alareunassahan sen pitäs olla. Ainakin mun logiikan mukaan.
Näyttää siltä, et on tulossa jännä tappelu. Saa nähä kumpi voittaa, minä vai Hitachi...

Niijoo ja lisääkin oli. Se sisäänmenevän veden lämpöraja 60C, jonka ylitys pistää vehkeen tilttiin. Ei tollasta saa hybridilämmityksen kanssa olla, vaikka olis miten kytketty, niin satunnainen ylitys on täysin mahdollinen.

Johan se nyt sit menikin utopiaksi saada edes yksi tehtaan kuosissa oleva laite tänne... Ei onnistu.
 
Viimeksi muokattu:

HelaKammo

Vakionaama
Tuo sisäänmenevän raja on aivan ihmeellinen keksintö. Tosiaan lepokulutus kesälläkin on kova, siksi kannattaa ehkä jopa pistää offille. Meillä ei aurinkokeräimillä vielä 70°C vesi kuitenkaan laitetta sammuttanut.

Glykolilla sammutus pakkasella kokonaan ja myös lämpöraja varmati saadaan kierrettyä, ei sikäli.

Mihinköhän se nielee noin paljon, tämä uudempi eri elektroniikalla syö saman jatkuvasti.
 

jussi

Vakionaama
Aloin tossa valmistelemaan levarin poistoa jo valmiiksi, et vois katella uutta. Samaten tukkia kylmäpiirin ja jättää sinne vähän painetta.
Hankalasti on laitettu vesipuolen anturit, onneks ne saa merkityistä liittimistä irti johtoineen, kunhan katkoo miljoonan nippusidettä. Siinä samalla aloin ihmetteleen valkoista johtoa, jota on vedetty vesiputkien eristeen alle ja sama kiertää levarin ulkopuolellakin pari kierrosta eristeen alla. Umpilenkki, jonka vastus 757 ohmia. Jos se on kytketty verkkojännitteeseen, niin 70W lämmitin about. Kyllä nyt on aika epätoivosen olosta yritystä... Mitä ihmettä tolla on kuviteltu tehtävän? Jo ihan pelkästään senkin takia, että vesiputkien ja levarin ulkopuolinen eristys on kuin vitsi. Ohuita solukumilärppiä teippailtu vähän sinnepäin niihin päälle. Jotenkin kuvittelin, että Hitachi haluais jatkaa laatumerkiksi miellettynä ehkä näissäkin. Ei vakuuta vieläkään.
Ehkä tässä vielä selviää, mihin helvataan se kaikki turha sähkö kuluu...
 

jussi

Vakionaama
Poistin levarin vehkeestä ja juotin putket umpeen. Pistin tyhjiöitymään ja hyvin menikin alle kahden tunnin. Mutta ei pysy näköjään ihan hyvin. Saattaa olla päässy kosteutta sinne, mihin viittaa toi aikakin. Kun loppuveto alko vaan kestämään. Voi siellä tietty muukin vuoto olla. Öljyn näköistä ja oloista on oudosti siinä höyrystimen putkissa, mutta löytyy sitä levarin ulkopuoleltakin mm. alempi lämpöanturi on johtoineen ihan öljyssä. Ja siinä ei kyllä ole kylmäpiiriä oikeen vuotamassa, kun veden anturi.
Tyhjääminen tässä onkin jännää, kun huoltoliittimiäkin on kolme ja koneeessa on useita eev- ja magneettivenoja. Sinne voi helposti jäädä suljettu alue jos pelkästään imulinjasta tyhjää. Eli ei voi heti tuomita...

Ja kyllä ne oikeesti on kuvitellu lämmittävänsä vesipiiriä olemattoman tehosella lämpölangalla. Varmaan hyvin levarikin lämpee kun 2,5 kierrosta tuota siihen päälle laitettu...
IMG_20241126_230601.jpg
 
Viimeksi muokattu:

jussi

Vakionaama
No joo, kyllä höyrystimen yläreunassa yksi sellanen kolmihaaraputki vuotaa. Pensselillä ja vuotospraylla saan ääntä muutettua pihinästä tirinäksi, mutta tarkka paikka kieltäytyy tulemasta esiin. Juotosmutkien välitkin niin perhanan ahtaat katsomiselle.
Mutta eiköhän se kennon pääty ole just sen takia öljyinen alas asti.
 

jussi

Vakionaama
Taitaa nää rojektiaihiot jotenkin tietää, että haasteettomat hommat on vähän tylsiä. Mutta pitääkö vittu aina liiotella...

Löyty se toinenkin vuoto vilppiaihiosta. Höyrystinkennon yläpäässä ylin syöttöputki murtunut just kennon tukiraudan tasalta. Ja onpahan sit sisärivissä se putki, ei pääse käsiksi. Ja koko helvatan kokosen kennon irrotus älytön työmaa, kun siihen menee vielä useita putkiakin. Siellä nuolen kohdalla poikki, vittu. Eli ei ollu se kolmihaara, tuo vaan puhalsi just siihen.
IMG_20241127_215245.jpg
Aikani kattelin kennon poistoa, ei yhtään alkanu kiinnostaan. Jospa porais... Hakeen autom. pistepuikko. No, tietty se ei sit just enää toiminu millään väännöllä. Ei kun terottamaan siitä laukasutapin reuna.
Pikkureikiä ensin ja sit vähän isompia. Siinä se putki jo murjoontukin sen verran lisää, ettei ollu enää pikkuvuoto. Tuli siihen vähän tilaa ympärille.
Saa nähä osaanko olla niin fakiiri, että juotan tuohon päälle halkastusta ja löijätystä kupariputkesta holkin pitävästi... Halkio ylöspäin ja kuumaksi heti hyvin, vois kapillaari imasta foscun sinne. Vai pitäsköhän heti alottaa hopeella? Se ei kyllä täytä yhtään, eli foscua tarvii perään kyllä. Mutta se kyllä juoksee.
IMG_20241127_223014.jpg

Tuon höyrystimen syöttö on tehty sillai, et siinä vieressä on paksu putki pystyssä, melkeen puoltoistametrinen. Ja siitä noita kahden ohuen putken syöttölähtöjä monta kennoon. Sen mittanen putki muuttelee jo mittaansa aikas hyvin lämpötilojen heiluessa varsinkin sulatuksella. Josta tuli mieleen, että pitäsköhän ihan varotoimena hehkuttaa uudestaan noi liittymäputket ja kennon juuret niiden kohdilta...
 
Viimeksi muokattu:

Jurtsi

Aktiivinen jäsen
Ihan sellanen tyhäm kysymys, että miksi noi kennojen päädyt "kannakoidaan" Metallilevyillä jotka ruostuvat ja aiheuuttava kaikkea paskaa,. Esim Joissain sisäyksiköissä ne on muovisilla "tuilla tuettu. Muovi on aina pahasta mutta onko ruostuva metalli yhtään sen parempi?
 

jussi

Vakionaama
Ihan sellanen tyhäm kysymys, että miksi noi kennojen päädyt "kannakoidaan" Metallilevyillä jotka ruostuvat ja aiheuuttava kaikkea paskaa,. Esim Joissain sisäyksiköissä ne on muovisilla "tuilla tuettu. Muovi on aina pahasta mutta onko ruostuva metalli yhtään sen parempi?
Ehkä siihen halutaan tukevaa kiinnityspaikkaa ja jotain "runkoa" joka pitää sen mitassa. Ja tietty estämään ilmavuoto sivusta. Mutta se tuki vois olla joku joustavampi muovinen vaikka. Se vaan pitäs pystyä laittamaan kasaanjuottamisen jälkeen. Vois hyvin viitsiessä olla tehtävissä kahdesta "kammasta", jotka vaan sit ruuvataan yhteen.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ilmankos näiden korjaus ei kiinnosta ketään? Kaikki voi kirjottaa sen vakuutus(petos) lapun, mutta siihen jää viitseliäisyys. Hyvä, että vuoto löytyi, ei sikäli. Onhan tuo liikkuessaankin kovia kokenut, kahdesti asennettu ja kolmas tulossa...

Miksi se lämmönvaihdin kannattaisi vaihtaa? Pieni kenno varmaan noilla lämpöeroilla antaa sen minkä laitekin? Kennohan tässä ei ole päässyt jäähän, tyhjennetty vasta keväällä ja vesi ollut kierrossa paineisena koko ajan. Glykolikierto lie aika varmistelua, oman käsityksen mukaan, sekä heikentää myös lämmönsiirtoa. dt tulo ja meno on max 5°C, joten tehoa tulee jo sillä pienellä levarilla.
 

jussi

Vakionaama
Miksi se lämmönvaihdin kannattaisi vaihtaa? Pieni kenno varmaan noilla lämpöeroilla antaa sen minkä laitekin? Kennohan tässä ei ole päässyt jäähän, tyhjennetty vasta keväällä ja vesi ollut kierrossa paineisena koko ajan. Glykolikierto lie aika varmistelua, oman käsityksen mukaan, sekä heikentää myös lämmönsiirtoa. dt tulo ja meno on max 5°C, joten tehoa tulee jo sillä pienellä levarilla.
Se on puhki se levari, vuotaa ihan reilusti. Ja pullahtanut alapäästään, eli jäätynyt. Tapahtumajärjestys oletettavasti se, että toi höyrystin hiljakseen vuotanut, jolloin alko hyytymään ja teki sitä raitaa. Sitten kun ainemäärä oli jo reilusti vajaa, niin tehny sulatuksella pienen sikakylmän sinne levarin alkuun ja jäähän. Se ainevajaus kun laskee koko systeemin painetta ja sillon menee höyrystävänä toimiva osa alustaan helvatan kylmäksi, vaikka mitään tehoja ei löydykään.
Vähän ihmettelisin, jos ei sulla ollu loppuvaiheessa mitään ilmaongelmaa verkossa.

Mulle ei tule yhtään levarillista vilppiä ilman glykolia. Ei varsinkaan monoblokkia. Ihan oikeiden vikojen lisäksi ne on älyttömän arkoja ihan pikkuhäröillekin toiminnassa ja sitten on levari jäässä. Se maksaa aina paljon. Mulla on muutama levarillinen aihio ollu tutkinnassa ja kaikissa jäätyny puhki. Ei siis jatkoon ilman välikiertoa jäätymättömällä aineella.
 
Viimeksi muokattu:

jussi

Vakionaama
Yks jännä tossa Hitachissa on myös, mistä en muistanu mainita. Siinä ei ole mitään anturia veden virtaukselle. Jos se sen jostain tietää, niin aika epävarmasti tulevan ja lähtevän veden lämpöantureista. Sekään ei vakuuta, kun ihan halpis kinuskeissakin on virtausanturi et pumppu käy...
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Yks jännä tossa Hitachissa on myös, mistä en muistanu mainita. Siinä ei ole mitään anturia veden virtaukselle. Jos se sen jostain tietää, niin aika epävarmasti tulevan ja lähtevän veden lämpöantureista. Sekään ei vakuuta, kun ihan halpis kinuskeissakin on virtausanturi et pumppu käy...
Jännä et tos spilit mallisessa on virtausvahti
 

HelaKammo

Vakionaama
Löysin maininnan asiaan, paineanturi siellä lieni vesipuolella?

YUTAKI pumps can estimate the water flow by electronic calculation. Therefore, there is no need to install a water flow switch with
the new YUTAKI pumps.
However, if a secondary pump is installed or glycol is used (in the case of YUTAKI M), it is necessary to install a water flow control,
as the electronic calculation may be affected.

Sinänsä hämmentävää, että se levari on mennyt, ei mitään viitettä siitä, eikä vettä tai kaasua ole mielestäni koskaan mennyt ristiin. Olisiko siellä vaan voinut olla vettä jemmassa, joka on jäätynyt myöhemmin?

Täällähän yleinen mielipide on, että ei ne levarit jäädy, vapaakiertokin riittää, tässä tapauksessa on kyllä ihme, kun lämmin vesi kiertänyt koneessa. Näköjään ne jäätyy kuitenkin sopivissa oloissa.
 

Mikki

Hyperaktiivi

jussi

Vakionaama
Löysin maininnan asiaan, paineanturi siellä lieni vesipuolella?



Sinänsä hämmentävää, että se levari on mennyt, ei mitään viitettä siitä, eikä vettä tai kaasua ole mielestäni koskaan mennyt ristiin. Olisiko siellä vaan voinut olla vettä jemmassa, joka on jäätynyt myöhemmin?

Täällähän yleinen mielipide on, että ei ne levarit jäädy, vapaakiertokin riittää, tässä tapauksessa on kyllä ihme, kun lämmin vesi kiertänyt koneessa. Näköjään ne jäätyy kuitenkin sopivissa oloissa.
Ei sinne oikeen vesi jää, se toinen putki on sillai suora alas ja ulos.
Korjaus: Kylläpähän sinne voi vesi jäädä, eli hyvinkin voi olla jämäveden jäätyminen.
Eikä siellä vedessä ole kun ne kaksi lämpöanturia, niistä se ilmeisesti yrittää arpoa virtausta.
 
Viimeksi muokattu:

jussi

Vakionaama
Jos levylämmönvaihtimia kaipaa, niin aikalailla edukkaita löytyy Vevorilta:
Mitä äkkiä kattelin noita jo, niin jää paineet vähän alas r410 vehkeelle.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ei sinne oikeen vesi jää, se toinen putki on sillai suora alas ja ulos.
Korjaus: Kylläpähän sinne voi vesi jäädä, eli hyvinkin voi olla jämäveden jäätyminen.
Eikä siellä vedessä ole kun ne kaksi lämpöanturia, niistä se ilmeisesti yrittää arpoa virtausta.
Ois pitänyt tyhjätä vesi-imurilla, sinänsä turha lisävika. Olisi varmaan ollut hyvä edes koeponnistaa elektroniikka, ettei sitten seuraavaksi löydy siitä jotain seisonnan jäljiltä, mutta ilman paineita se nyt jäi sinulla väliin.

Mutta ihan kelpo lämmitin, kunnes kylmäaineet oli hiljalleen karanneet. Vuoto tuolla lauhduttimessa lieni se vika alkujaan.
 

jussi

Vakionaama
Ois pitänyt tyhjätä vesi-imurilla, sinänsä turha lisävika. Olisi varmaan ollut hyvä edes koeponnistaa elektroniikka, ettei sitten seuraavaksi löydy siitä jotain seisonnan jäljiltä, mutta ilman paineita se nyt jäi sinulla väliin.

Mutta ihan kelpo lämmitin, kunnes kylmäaineet oli hiljalleen karanneet. Vuoto tuolla lauhduttimessa lieni se vika alkujaan.
Eipä sitä ilman aineita testailla, on siinä sen verran monta painekytkintä ja -anturia. Eikä kyllä ilman lauhdutintakaan. Sähköt vois tietty ilman lauhdutinta yrittää laittaa päälle kunhan huijais vedenlämmön yli pyynnin ja kattoo mitä se tekee.
Yritän nyt juotella tuon höyrystimen kuntoon, katotaanko onnistunko. Paikka on suorastaan p¤¤seestä.
 

jussi

Vakionaama
Eipä saanu tuota katkoskohtaa juotettua pitäväksi, vain melkein. Vaan kun ei sinne näe, eikä saa liekkiä hyvin, niin ei osu juote oikeaan koloon.
Ohitin sit yhden putkilenkin siitä kolmannesta rivistä, joka ei ole edes täysmittainen. Ei näy kyllä tuon kennon tehossa, on se niin iso. Ja on kennon putkitavara paperin ohutta. Ei ihme jos ei kestä. Noin ohuttekosta kennoo en olekaan vielä tavannu.
 
Back
Ylös Bottom