No ei vaikka mainitun 50 x IBC:n jakaminen kymmeneen viiden sarjaan varsinaisesti edes nosta kustannuksia?
Jos sarjat on tehty radiaalisesti, voi se myös vähentää lämpövuotoa jonkin verran.
Lämmön varastoiminen & hiekka-akut
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
No ei vaikka mainitun 50 x IBC:n jakaminen kymmeneen viiden sarjaan varsinaisesti edes nosta kustannuksia?
Jos sarjat on tehty radiaalisesti, voi se myös vähentää lämpövuotoa jonkin verran.
Ai ei nosta... se ohjaussysteemi millä noiden optimointi tehdään maksaa aivan varmasti helketin paljon.
Vastaavasti voisi kärjistetysti kysyä, että miksei käyttäisi hyväkseen maahan varastoitua lämpöä ja pukeutuisi sen mukaisesti? Jos tyytyisi muutaman plusasteen lämpötilaan sisällä, saisi pelkällä pumppausenergialla talon pysymään tasalämpöisenä koko vuoden. Kesällä toki olisi fiksua antaa lämmön nousta "ilman lämmityskiertoa" (siis käytännössä jäähdytyskiertoa) kosteuden kertymisen ehkäisemiseksi.
Sähkö muuten ei ole käytännössä koskaan ilmaista, koska vaikka se tehtäsiin itse, varastoinnin mahdollistaman lisäkulutuksen kattaminen vaatii lisäinvestointeja paneeleihin, mahdollisesti akkuihinkin, noihin lämpövarastoihin ja luultavasti tehokkaampiin lämpöpumppuihin, jotta tuotantohuiput saadaan talteen. Verkostahan halpaa sähköä ei saa kuin jonkun tekemän virheen seurauksena, kun verot ja siirtomaksut otetaan mukaan.
Venttiilit tuossa maksavat (magneettiventtilit ehkä lähemmäs satasan kipale yksittäin ostettuna), mutta ohjaus ei tarvi kuin yhden raspin lämpöantureineen ja liitännän näille sekä jonkinlaisen liitännän magneettiventtiilidriveille. Takaisinmaksuaika lisäinvestoinnille ei luultavasti olisi kovin monta vuotta, sen verran toiminta tehostuisi ja tehollinen kapasiteetti kasvaisi monen lämpötilatason varastosta.
No se ohjaussysteemi voi olla vaikka euron käsihanoista koostettu.
Ei kaiken tarvitse olla automagiaa.
En (edes) käyttäisi magneettiventtiileitä.
palloventtiilejä voi ohjata käsin, parin euron servolla tai saa valmiina kympillä alista tai parilla euroopasta.
Näitä olen itse joskus käyttänyt, laaja valikoima ja toimivat ainakin ne yksilöt hyvin:
hpcontrol.eu
2 way ball valves - Valves with electric actuator - Valves and controlled fittings HPControl
Solenoid valves, Electric and Pneumatic controlled valves, Pneumatic cylinders, Pneumatic parts, fittings and valves, Float Valves, Pressure pumps, Side channel blowers, Devices and accessories for self-service car washes
hpcontrol.eu
^Nuo @anders 'in mainitsemat ovat esimerkkejä edullisista ratkaisuista. Vastaavalla hintatasolla voisi toteuttaa myös termomoottoriventtiileitä halpisradiaattoriventtiilistä ja tehovastuksesta, jonka vahasäiliön pintaan liimaa silikonikitillä tai epoksilla metallivaippaisen tehovastuksen tms. Kun sovittaa vielä päälle solukumieristeen ja/tai lisää uretaanikuorrutusta, saa muutaman minuutin viiveellä toimivan yleensä hiljaisen ja luotettavan venttiilin, jollaista voi ohjata esim. puolijohdereleellä, Shellyn himmentimellä tms. Valitettavasti tavanomainen radiaattoritermostaattiventtiili vie sähköä silloin, kun se on suljettuna ja toisin päin toimivat kokonaisuudet ovat kalliimpia. Toki vastuksen voi korvata peltier-elementillä ja riittävällä jäähdytyssiilillä tms., mutta tuostakin hinta nousee.
Olisiko tässä valmis, ja vielä NC.
1/5/10 Pcs AC 230V Normally Closed NC M30*1.5mm Electric Thermal Actuator for Underfloor Heating TRV Thermostatic Radiator Valve - AliExpress 13
Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com
www.aliexpress.com
tai NO:
Floor Heating Valve Normally Open NO AC 230V Electric Thermal Actuator Manifold For Underfloor Heating Thermostat M30x1.5 - AliExpress 13
Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com
www.aliexpress.com
Varmaan aivan soiva peli. Jos lähtee vertailemaan, jossakin länsimaisessa merkkituotteessa saattaa olla PTC-vastus ja käynnistysvaiheen jälkeen sähkönkulutus vain wattien osia, mutta eipä hintaeroa takaisin saa sähkön säästönä.
Tosin halvimmalla saattaa silti päästä kiinalaisilla magneettiventtiileillä. Esimerkiksi fruugo.fi:llä näyttäisi olevan erilaisia standardiputkikierteille soveltuvia messinkisiä käämijännitteille 230V, 24V tai 12V (yleensä NC) muutaman euron kappalehinnalla. Vaikea vain on usein moisia löytää (tuollakin nimike näyttää olevan "viemäriventtiili").
Näitä on tosi paljon tarjolla. Mekanismi vaatii sähkön lisäksi vedenpainetta. Ei ollut ihan selvää millä paineella toimivat. Ainakin käyttöveden paineella luulisi. Halpoja kuin mitkä. Mietin jos sellaisilla ohjaisin jotain venttiiliä lämmityksssä mutta jäin pohtimaan mahtaisiko toimia niin pienellä paineella ja virtauksella edes.
Mitäs jos ajeloopi PWM:llä, takaisinkytkentä jollain tavalla ja se olisi siinä?
Vaan menee hifistelyksi, tuollainen servo kätevä jos sitä kerran kuukaudessa poikkeutetaan...
Vaihtoehto sekin.
Onko tuo fruugo muuten siis vielä olemassa?
Mutta edelleen, normaali palloventtiili servo- tai käsiohjauksella on hyvin yksinkertainen ja halpa. Eikai tuohon kuitenkaan niin montaa (säätö)venaa menisi?
Sama RC-servo-patentti kävi itsellä mielessä sekoitusventtiilien(5kpl) ohjaukseen. Nuo perus venttiilimoottorit tais olla yleensä ~4-6nm väännöllä varustettuja eli tavotevääntö olis servolle luokkaa ~40-60kgcm. Eli vaatii vähän isomman servon. Ne on vaan aavistuksen turhan hätäsiä ja sitä myöden nappaa vähän reilummin virtasta.
Yksi vaihtoehto olis tietysti tehdä yksi ulkopuolinen alennusvaihteisto lisää, ottaa sisältä potikka ja patentoida se jotenkin venttiilin akseliin tai sitten vaihtaa sinne monikierrospotikan ja ratastus sen mukaan.
Aloin kaivelemaan vaihtoehtoa ja tuli vastaan nuo halvat dc-wormgear-moottorit ja niille servo-ohjaus. Tuohon tulostamalla adapteri niin on suht edullinen vaihtoehto. Jos tuo todella pyörii ventiilin kanssa 2rpm eli 720 astetta minuutissa, menis venttiilin 90 asteeseen 7,5sek mikä olis aika sopiva tahti. Jos 6rpm version vääntö on 26,5kgcm niin 2rpm olis sitten 79,5kgcm eli tämä riittäs paremmin kun hyvin. Tämä kontrolleri on tosin aavistuksen ylimittanen tuolle moottorille, mutta siitä tuskin on muuta haittaa kun hinta.
edit: tais olla no-load nopeuksia rpm-lukemat? eipä tuosta tosin haittaa ole vaikka nopeus olis puoletkin tuosta.
Tuolla löytyy sekä pelkkiä aktuaattoreita palloventtiiliin että kokonaisia moottoriventtiileitä. Hinnasta noi ei jää kiinni. Sähköturvallisuudesta kenties...
Olisipa hauska kun joku piirtäisi rautalankakuvan, miten tuollainen monen eri lämpötilan varaajakokonaisuus kytkettäisiin ja lämmitettäisiin ja millaisia ventiilejä, sensoreita yms sinne tarvittaisiin.
Minulla oli siis se ratkaisuidea että on yksi lattialämmityksen jakotukki, mistä lähtee lattialämmitysputket kiertämään IBC konttien läpi ja palaten jakotukkiin.
Eli osaluettelo:
- Lattialämmityksen jakotukki
- 5 x 200m lattialämmitysputkea
- Liitäntäputket varaajan ja jakotukin välille
- Yksi kiertovesipumppu pitämään kierto päällä. Lämmön varastointi ja purku tapahtuu laittamalla pumpun töpseli seinään.
Jos mitään monivyöhykelämpötila-varaajakokonaisuutta suunnittelee kiivaasti, niin joku käsityskyky varmaan on, että paljonko se voisi esimerkiksi säästää rahana vuodessa sitä lähes nollahintaista energiaa?
Minulla oli siis se ratkaisuidea että on yksi lattialämmityksen jakotukki, mistä lähtee lattialämmitysputket kiertämään IBC konttien läpi ja palaten jakotukkiin.
Eli osaluettelo:
- Lattialämmityksen jakotukki
- 5 x 200m lattialämmitysputkea
- Liitäntäputket varaajan ja jakotukin välille
- Yksi kiertovesipumppu pitämään kierto päällä. Lämmön varastointi ja purku tapahtuu laittamalla pumpun töpseli seinään.
Jos mitään monivyöhykelämpötila-varaajakokonaisuutta suunnittelee kiivaasti, niin joku käsityskyky varmaan on, että paljonko se voisi esimerkiksi säästää rahana vuodessa sitä lähes nollahintaista energiaa?
Sehän noissa on ongelmana, että speksejä ja suunniteltua käyttötarkoitusta on vaikea saada selville. Palloventtiilit ovat tietenkin selvin tapaus, kun ne eivät edes käännä tai kurista virtausta yhtään auki-asennossa.
En pelkäisi 12V/24V versiota.
Varmaan skeema lähtisi liikkeelle esim viidestä peräkkäisestä tankista. Näille purku ja latausputket tikapuuventtiilistöllä, niin että 3-tie venalla saa valittua tai ohitetettua ko. tankin. Siitä liikkeelle?
En ole koskaan tilannut mitään, mutta myyntisaitti näkyisi olevan aktiivisena. En osaa siis vastata.
Varmaan... mutta en missään nimessä lähtisi mitään tuollaista suunnittelemaan ennenkuin olisi selkeä käsitys, että tuo rajusti monimutkaisempi tapa olisi merkittävästi parempi kuin varaajien pitäminen tasalämpöisinä ääriyksinkertaisesti.
Minusta yksikään lämpöpumppu ei toimi mitenkään erityisen huonosti lämmitysalueella 30-55C. COP vain vähän huononee korkeampaan mennessä, mutta eipä mitään muuta. Voihan olla että ylipäätänsä hyvään tulokseen pääsisi 30-45C lämpötila-alueella jos on 50m3 vettä.
Tuohan on siis 750kWh ja sillä uusi kohtuukoinen talo menee useita päiviä kovallakin pakkasella. Josko silläkin pääsee jo suurimpien hintakurimusten yli käytännössä aina.
Viimeksi muokattu:
Tuohan tulisi erikoisen tarpeelliseksi silloin, jos todellakin on aurinkopaneeleiden ylituotantoa runsaasti ja silloin kun sähköstä ei saa myymällä mitään, lämmittäsi yhden varaston pyttyjen keskellä vastuksilla niin kuumaksi kun materiaalit kestävät (jopa lähelle sata astetta tai hiekkaa useampaan sataan asteeseen). Lämpöpumpullakin kannattaisi lämmittää ensin vain yksi tai muutama varasto riittävän lämpimäksi suurempaan lämmitystarpeeseen ja lämmittää lopputilavuutta vasta myöhemmin, jos sähköä ja aikaa riittää. Vedet kannattaisi myös kierrättää niin, että ensin vesi menee viileimpään (ja viileimpänä pidettävään pyttyyn), mutta silti vähintään paluun lämpöiseen ja mahdollisesti sitten vielä yhden tai useamman lävitse, kunnes lämpö on saatu lähtevän käyrän vaatimalle tasolle. Mielestäni säiliöt voisivat olla sarjassa, kuumin mahdollisimman keskellä kiertävän lenkin viimeisenä (spiraalimainen asennus, kuumin keskellä) ja putket kiertävät tässä järjestyksessä, jotta viileimmät varastot nappaavat osan karkaavasta lämmöstä hyödyksi. Jokaiselle tankille on ohitusventtiili- ja yhteinen lataus-purkuventtiili menopuolella sekä lämpöanturi noin minimissään. Lämpöanturi tarvittaisiin lähinnä kirjanpidon ja purkuohjauksen tarkoituksiin. Tavanomainen maalämpöpumppu sopeutuu kyllä latausvaiheessa kierron lämpötilaan.
Jos halutaan ladata ja purkaa samaan aikaan, varmaankin tarvittaisiin erillinen kierto ja erilliset venttiilit purkua ja latausta varten, jos halutaan tehdä noita yhtä aikaa eri lämpötilatasaoilla. Jotta tuo toimisi, maalämpöpumppua ja lämmitsverkkoa ei pidä liittää suoraan keskenään muuta kuin noiden lataus- ja purkuputkistojen ja niiden venttiileiden kautta. Tilanne tietenkin yksinkertaistuisi, jos säiliöiden lataus- ja purkusilmukatkin tehdään erillisiksi ja jätetään suora shunttaus kokonaan pois.
IBC konttien tapauksessa realistista on kuitenkin se lämpötila mihin lämpöpumppu pystyy. Taitaisi R290 pumpuilla olla maksimit siellä 70C luokassa mikä IBC:lle olisi myös aikalailla maksimi. Kuten myös lattialämmitysputkille.
Siitä vain lähtisi nostamaan koko varaston lämpötilaa aste kerrallaan sillä ilmaisella sähköllä. Lämpöpumppuhan ei piittaisi siitä pätkääkään, että sisään imisi 50C vettä ja ulos tuuppaisi 55C vettä. Tai viiden tunnin päästä sisään 51C vettä ja ulos 56C vettä.
Mutta tämä vaatisi melkoisen simuloinnin, että voisi hahmotella erilaisten kytkentä- ja ohjaustapojen käytännön eroa. Ja millaisia eristeitä pitäisi minnekkin laittaa. Siis tyyliin fysiikan alan dippa-työn tasoinen laskelma. Ei todellakaan millään LVIS suunnittelijan pätevyydellä laskettava juttu.
Siitä vain lähtisi nostamaan koko varaston lämpötilaa aste kerrallaan sillä ilmaisella sähköllä. Lämpöpumppuhan ei piittaisi siitä pätkääkään, että sisään imisi 50C vettä ja ulos tuuppaisi 55C vettä. Tai viiden tunnin päästä sisään 51C vettä ja ulos 56C vettä.
Mutta tämä vaatisi melkoisen simuloinnin, että voisi hahmotella erilaisten kytkentä- ja ohjaustapojen käytännön eroa. Ja millaisia eristeitä pitäisi minnekkin laittaa. Siis tyyliin fysiikan alan dippa-työn tasoinen laskelma. Ei todellakaan millään LVIS suunnittelijan pätevyydellä laskettava juttu.
Ei se ole pelkkä pumppu.
Jos esim ylijäämää on jolla tehdä vakiocopilla lämpöä, vastuksella tai vaikka takalla, kannattaa sillä tietenkin lämmittää mahd lämmintä, jottei tarvitse LVV priimata niin paljon.
Kyllä optimointeja on, ja tosiaan pari venttiiliä mitään maksa.
Kyllä se muovi vettä kestää sataseen saakka.
Lämpötilat on kemikaaleista johtuvia, joku 95C sitruunahappo tai teollisuuspesuaine on himpan syövyttävämpää kuin vesi.
eikun kokeilemaan.
minulla tässä hdpe -kulho ja vedenkeittimellä priimattu vesi ei mennyt läpi.
No yhtä ainutta mainintaa en löydä, että IBC tankit kestäisi kuumempaa kuin tuon 60-70C. Niiden muovilaaduista en ole satavarma ovatko ne edes täysin puhdasta HDPE:tä.
Eikai se siitä ole kyse, että kestääkö tuo hetkellisesti kuumempaakin, mutta tässä lämmönvarastointitarkoituksessa kestoiän tulisi olla useita vuosikymmeniä. Joten ei ole mitään mieltä viedä lämpötilaa lähellekkään äärirajoja.
Facessa seppämiesten ryhmässä erehdyin sanomaan että halpakaupassa on porakone 10 € ja huomenna haen sen. Siinä sitten haukuttiin kiinanpaskaa ja vannotettiin ostamaan 1000 €:lla milwaukeeta tai makitaa, ne on paraat. 10€:n ja 1000€:n välillä hiukka erilainen tma.
Hiukka tuntuu nyt siltä että Mikille kanssa tyrkytetään "milwaukeeta ja makitaa". Pitää huomata että Mikki ei ole tekemässä 100 000 €:n apurahalla huippuhienoa kausivarastoa vaan pientä bufferia budjettirahalla. Keep it simple on aika hyvä kupletinjuoni tuohon.
Jos jakotukilla jakaa kuuman tulon 2, 3, 4, 5 tai 6 konttiin ja loput sarjaan niiden kanssa niin taatusti niissä syntyy kerrostumista vastaava tilanne. Ja hyvä niin. ( ite pohtisin tilannetta myös niin että ensin 1 - 3 konttia sarjassa ja vasta sen jälkeen jakotukilla haaroitus ) Se kuumin on kuitenkin parasta energiaa ja haileempi toimii esilämmityksenä sekä kulutukselle että varastoinnille.
Tuolla porakone-esimerkillä halusin painottaa sitä että ettemme taida ihan hahmottaa mikä on Mikki:n tavoite? En itekkään ole ihan jyvällä minkälainen tekninen leiska Mikillä on mielessä, toteutusmahdollisuuksia on monia ja haluttu tavoite karsii pikkuhiljaa kalliita ja vähän lisäarvoa tuovia ratkaisuja pois.
Hiukka tuntuu nyt siltä että Mikille kanssa tyrkytetään "milwaukeeta ja makitaa". Pitää huomata että Mikki ei ole tekemässä 100 000 €:n apurahalla huippuhienoa kausivarastoa vaan pientä bufferia budjettirahalla. Keep it simple on aika hyvä kupletinjuoni tuohon.
Jos jakotukilla jakaa kuuman tulon 2, 3, 4, 5 tai 6 konttiin ja loput sarjaan niiden kanssa niin taatusti niissä syntyy kerrostumista vastaava tilanne. Ja hyvä niin. ( ite pohtisin tilannetta myös niin että ensin 1 - 3 konttia sarjassa ja vasta sen jälkeen jakotukilla haaroitus ) Se kuumin on kuitenkin parasta energiaa ja haileempi toimii esilämmityksenä sekä kulutukselle että varastoinnille.
Ei spiraalimaisesti vaan säteittäisesti. Spiraalissa melko kuuma ja melko kylmä joutuvat väkisinkin rinnakkain. Vähän hankalaa tietysti toteuttaa säteisyyttä vaikka kahden kontin kanssa mutta mitä enemmän kontteja niin jonkinlaista säteisyyttä saa kyllä aikaiseksi.
Tuolla porakone-esimerkillä halusin painottaa sitä että ettemme taida ihan hahmottaa mikä on Mikki:n tavoite? En itekkään ole ihan jyvällä minkälainen tekninen leiska Mikillä on mielessä, toteutusmahdollisuuksia on monia ja haluttu tavoite karsii pikkuhiljaa kalliita ja vähän lisäarvoa tuovia ratkaisuja pois.
Jokainen näkemäni ollut HDPE:tä.
Ei niitä ole speksattu lämpövarastointiin muutenkaan, joten mennään speksin ulkopuolelle joka tapauksessa.
Tämä selviää vain kokeilemalla. Yhden jos tuhoaa testissä niin ei ole kallis testi. Lämmittää 100C, antaa olla viikon pari ja katsoo tuleeko mitään muutoksia.
Itse edelleen uskon että ainakin 60C on helposti ylitettävissä. Jos mennään aivan kiehuvaan, kyllä se muovia pehmentää, mutta onko sillä merkitystä, niissä kuitenkin se häkki pitää muodossa ja ottaa kuorman?
Mutta aivan hyvin joku 85C tms ei pitäisi mielestäni olla mitään ongelmaa.
HDPE kuitenkin sulaa vasta paljon paljon korkeammalla, ja siitä tehdään kuitenkin ihan kuumaa vettä kestäviä astioita talouskäyttöön.
Tässä ero kuitenkin pienempi, jos vaikka parilla sadalla ostaa venttiilejä monen tonnin varastoon?
Juurikin näin. Radiaalisesti keskeltä ulos, ja mahdollisesti kahdessa tasossa vielä.
Mainitsin jo leca-soran, mutta se on sitten vähän pysyvä ratkaisu, ja ei sisäsiisti.
Ne ilmapakkauspussit tankkien välissä ja ympärillä tyhjässä huoltotilassa olisi siisti, halpa ja tehokas eriste väleissä, ja saisi helposti pois huoltoa varten.
Lähteestä riippuen HPDE kestää pitkäaikaista lämpörasitusta 50 - 80 astetta. Satunnaisissa tietolähteissä on kovin paljon heittoja. Asiaa voi pohtia siltä kannalta että käytetäänkö kaukolämpöjohdoissa HDPE materiaalia? Jos käytetään niin ei mitään hätää.
Siis monestakin löytyy tuo tieto 60-80C. Mutta mistään ei löydy että 100C.
ChatGPT... Joka muuten on ihan pätevä tämän tyyppisissä kysymyksissä, on tiukasti tuon 60C luokan kannalla.
---------
HDPE (high-density polyethylene) on materiaalina erinomainen moniin käyttötarkoituksiin, kuten nestesäiliöihin, koska se kestää kemikaaleja ja mekaanista kulutusta. Sen pitkäaikaisen lämpötilakeston osalta seuraavat asiat ovat olennaisia:
### **Pitkäaikainen lämpötilakesto:**
- **Yleinen pitkäaikainen käyttölämpötila:** HDPE kestää pitkäaikaisesti tyypillisesti noin **-50 °C - +60 °C**.
- **Lyhytaikainen maksimilämpötila:** HDPE voi kestää hetkellisesti jopa noin **+80–100 °C**, mutta tällöin materiaali voi alkaa pehmetä tai menettää lujuutta.
### **Kylmissä lämpötiloissa:**
- HDPE pysyy iskunkestävänä ja toimivana jopa noin **-50 °C** asti, mutta alhaisissa lämpötiloissa se voi muuttua hieman hauraammaksi.
### **Lämpötilan vaikutus mekaanisiin ominaisuuksiin:**
- Korkeissa lämpötiloissa HDPE:n lujuus ja jäykkyys heikkenevät.
- Lämpötilan nousu lähelle materiaalin pehmenemispistettä (noin +120 °C) voi aiheuttaa pysyviä muodonmuutoksia.
### **Sovelluksen ja ympäristön vaikutus:**
- Jos HDPE-säiliötä käytetään aggressiivisten kemikaalien kanssa tai altistetaan UV-säteilylle, se voi vaikuttaa pitkäaikaiseen lämpötilakestävyyteen. UV-suoja-aineet tai stabilointiaineet voivat kuitenkin pidentää materiaalin elinikää.
Jos säiliösi käyttöolosuhteet sisältävät äärilämpötiloja, on tärkeää tarkistaa säiliön valmistajan tekniset tiedot ja suositukset, sillä HDPE:n ominaisuudet voivat vaihdella hieman riippuen valmistusprosessista ja seosaineista.
ChatGPT... Joka muuten on ihan pätevä tämän tyyppisissä kysymyksissä, on tiukasti tuon 60C luokan kannalla.
---------
HDPE (high-density polyethylene) on materiaalina erinomainen moniin käyttötarkoituksiin, kuten nestesäiliöihin, koska se kestää kemikaaleja ja mekaanista kulutusta. Sen pitkäaikaisen lämpötilakeston osalta seuraavat asiat ovat olennaisia:
### **Pitkäaikainen lämpötilakesto:**
- **Yleinen pitkäaikainen käyttölämpötila:** HDPE kestää pitkäaikaisesti tyypillisesti noin **-50 °C - +60 °C**.
- **Lyhytaikainen maksimilämpötila:** HDPE voi kestää hetkellisesti jopa noin **+80–100 °C**, mutta tällöin materiaali voi alkaa pehmetä tai menettää lujuutta.
### **Kylmissä lämpötiloissa:**
- HDPE pysyy iskunkestävänä ja toimivana jopa noin **-50 °C** asti, mutta alhaisissa lämpötiloissa se voi muuttua hieman hauraammaksi.
### **Lämpötilan vaikutus mekaanisiin ominaisuuksiin:**
- Korkeissa lämpötiloissa HDPE:n lujuus ja jäykkyys heikkenevät.
- Lämpötilan nousu lähelle materiaalin pehmenemispistettä (noin +120 °C) voi aiheuttaa pysyviä muodonmuutoksia.
### **Sovelluksen ja ympäristön vaikutus:**
- Jos HDPE-säiliötä käytetään aggressiivisten kemikaalien kanssa tai altistetaan UV-säteilylle, se voi vaikuttaa pitkäaikaiseen lämpötilakestävyyteen. UV-suoja-aineet tai stabilointiaineet voivat kuitenkin pidentää materiaalin elinikää.
Jos säiliösi käyttöolosuhteet sisältävät äärilämpötiloja, on tärkeää tarkistaa säiliön valmistajan tekniset tiedot ja suositukset, sillä HDPE:n ominaisuudet voivat vaihdella hieman riippuen valmistusprosessista ja seosaineista.
Aiheena tämä on muutenkin tyhmä kun lämmönvaihtimena ketjussa on ajateltu käyttää lattialämmitysputkea ja niiden max. Käyttölämpötila on noin 70C.
Eli IBC konttien ja lattialämmitysputkien kanssa R290 lämpöpumppujen saavuttama esim. 65C tuottolämpötila on just eikä melkein sopiva. Eikä korkeampia lämpöjä kannata edes suunnitella.
Eli IBC konttien ja lattialämmitysputkien kanssa R290 lämpöpumppujen saavuttama esim. 65C tuottolämpötila on just eikä melkein sopiva. Eikä korkeampia lämpöjä kannata edes suunnitella.