Puun polttoa

[HalkoholistinHaamu]

Onko kyllä kovia eroja erilasiten takkojen pintalämmöissä. Meillä tuo muurattu (ulkotilavuus luokkaa 3m3) ja rappauspintainen ei koskaan ole yli 40 astetta.

Puita enemmän, esim. vuorokaudessa 2x5kg panos peräjälkeen, ja veto kohdilleen.
Liian suuri veto lämmittää harakoita, sen virheen tekee helposti. Toisaalta, liian pieno veto ei lämmitä oikein ketään tai mitään.
Oikea veto tulee vaan testailla ja oppia. Mittaukset esim infrapunamittarilla aina samasta kohdasta kyljestä ja etupuolelta, esim. 5 tunnin jälkeen.

Vaikka siellä olisi se perinteinen 1cm villaeriste, niin pitäisi 40c ylittyä kirkkaasti ainakin takan etupuolelta selvästi luukun yläpuolelta, ja sivuiltakin monesta kohtaa.

Iso takka villaeristeellä ei kovin kuumaksi lämpene, mutta luovuttaa pidempään, ja myös kohtalaisella teholla, kun pinta-alaa on aika monen sähköpatterin edestä, siihen vielä palomuurin pinta lisäksi joka myös lämpenee.

Takka lämmittää yllättävänkin paljon, joskaan se ei teholtaan ole välttämättä "nopea".
Monella haaste tulee siinä, että se takka on siellä olohuoneen perällä, ja sinne se lämpö jää ellei sitä laiteta liikkeelle esim kunnollisella kattotuulettimella. ILP ei aina riitä, sijainti vaikuttaa.

 

[-Teme-]

Mutta jos lämpö lähtee nousemaan vasta 1.5h sytytyksestä, niin nouseepa se kovin pitkän aikaa. Esim 3.1 klo 12 paikkeilla lähtee nousemaan ja nousee luokkaa 4h. Varmaan pesällinen palaa n. 1h vai mitenkä menee?

Pesällinen palaa n.2,5h ja lämpö tosiaan nousee sen n.4h ajan ja sitten lähtee laskuun melko lineaarisesti. 12h jälkeen oli laskenut n.45°C (97,5°C -> 44,7°C)
Tänään tuli pesään n.11:30 ja lämpö lähti kohoamaan n.12:50
Veto on varsin maltillinen ja klapeja ei nyt pilkkeeksi välttämättä voi sanoa. Isompaa kuin 2’x4’ palikat

 

[Hempuli]

Mökin vuolukivitakka 1500 kg luovuttaa lämpöä vasta 3-4h tulen sytytyksestä. Poskikanavan kohta, johon ylöpalotilasta lämpö suuntautuu on toki kättä pitämättömän kuuma aikaisemmin, mutta koko takan ulkokuoren lämmitys kestää aikansa. Mutta takat ja niiden asennuspaikat ovat yksilöllisiä, joten tavat pitää vain oppia tuntemaan.

Kotosalla alapalokattilan kanssa siirryin yhden 8-10 kg panoksen sijaan polttamaan kaksi 4-5 kg panosta peräkannaa. Klapit ovat järeästä puusta ja kulmikkaita, niin pienemmillä panoksilla ei tunnu holvaavan niin helposti. Nyt on klapeissa niukemmin koivua tai oikeastaan on kokonaan havupuuta ja ilma-aukon pitää olla suuremmalla, jotta palaminen on reipasta vaaleankeltaista liekkiä. Hormiputkessa oleva viisarillinen lämpömittari on melko lahjomaton. Siitä näkee, kun palaminen heikentyy holvaamisen tai muun syyn takia, ennen kuin liekistä tulee sinertävää ja lämmön tuotto vähenee. Viisarin absoluuttiset arvot ovat tapauskohtaisia, meillä tuntuu 250-300C olevan hyvä hyötysuhteen kannalta. Mutta suurin arvo viisarista on sen liike, joka kertoo palamisen kiihtymisen ja himmaamisen.

 

[Harrastelija]

Onko lämpöä kestävää digimittaria jonka anturin voisi laittaa hormiin tai muuhun kuumaan paikkaan ja kytkeä esim HA:han?

 

[Husky]

Pesällinen palaa n.2,5h ja lämpö tosiaan nousee sen n.4h ajan ja sitten lähtee laskuun melko lineaarisesti. 12h jälkeen oli laskenut n.45°C (97,5°C -> 44,7°C)
Tänään tuli pesään n.11:30 ja lämpö lähti kohoamaan n.12:50
Veto on varsin maltillinen ja klapeja ei nyt pilkkeeksi välttämättä voi sanoa. Isompaa kuin 2’x4’ palikat
katso liitettä 103418

Ahaa, onpa pitkä paloaika.

Nytkin meillä tuo paloi tunnin verran juuri meillä ja oli mukana pari halkoa jotka oli turhan isoja tuplakakkosnelosia 40cm pitkiä. Koivua. Yhteensä 10 isompaa halkoa ja oksia väleissä lisukkeena. Ja kun joka päivä on lämmitetty (aika iso pesä tuossa että varmaan enempi puuta kuin "yleensä" ihmisillä) ja nyt tunti sitten varsinainen palo lakkasi, niin pinta on itseasiassa kyllä takan luukkujen päältä yli 50.

Koko möhkäle, joka aika iso, on tasaisesti n. 35-40 astetta. Onhan tuossa pinta-alaa aikalailla, että taitaa tuosta jotakin hyötyä olla, vaikka välillä mietityttänyt sen hyöty.

 

[Karvakuono]

Onko lämpöä kestävää digimittaria jonka anturin voisi laittaa hormiin tai muuhun kuumaan paikkaan ja kytkeä esim HA:han?

En osaa sanoa onko valmista tuotetta, mutta esim osista näpräämällä zigbee anturi: CC2652P + PTVO firmis + MAX31855 + K-tyypin anturi (max 1200C)

 

[-Teme-]

Onko lämpöä kestävää digimittaria jonka anturin voisi laittaa hormiin tai muuhun kuumaan paikkaan ja kytkeä esim HA:han?

Komppaan @Karvakuono vastausta, mutta zigbee laitteen sijasta voi käyttää esp MCU ja ESPhomella flässää

 

[Harrastelija]

Tiedän että k-tyypin anturilla voi mitata korkeita lämpötiloja mutta voiko sitäkään pukata kuumaan tilaan?
Jossain kohti on tinauksia jotka sulaa? Ja miten itse johto kestää?

Että miten tuö anturi pitää käytännössä asentaa esim hormiin? Kestääkö tulipesässä tai uunin poskikanavissa?

 

[-Teme-]

Tiedän että k-tyypin anturilla voi mitata korkeita lämpötiloja mutta voiko sitäkään pukata kuumaan tilaan?
Jossain kohti on tinauksia jotka sulaa? Ja miten itse johto kestää?

Että miten tuö anturi pitää käytännössä asentaa esim hormiin? Kestääkö tulipesässä tai uunin poskikanavissa?

Sensoreita löytyy esim keraamisella kuorella, jolle annetaan lämmönkestoa 1300°C tai sitten löytyy metallivaipalla olevia jotka on n.1000°C asteeseen. Probeja on erimittaisia 50mm...250mm väliltä. Nuo tarvitsee tietenkin holen josta ne pääsee sitä mittaamaan. Nuohousluukkuun reikä johon tuon kiinnittää, niin saa savukanavan lämpöä haisteltua.

 

[Harrastelija]

Ei taida nuokaan onnistua uunin luukun päällä olevien pienten luukkujen kanssa?
Siinähän lämpöä riittää luukun ulkopuolellakin. Varsinkin kun uunin luukku on auki puita lisättäessä ja lämpö nousee siihen yläpuolelle. Luukun ulkopuolella olevat johdot sulaa?

Lattianrajassa oleviin luukkuihin kävisi varmaan hyvin. Pitäisi ehkä ostaa toinen luukku johon poraisi reiän. Alkuperäistä luukkua voisi käyttää kun ei tee mittauksia.

Riittääkö että tuollaisen anturin pää on mitattavassa pisteessä? Vai pitääkö koko esim 200mm olla mitattavassa lämpötilassa?

 

[-Teme-]

tuon metallikuorisen juuressa on kierteet jolla sen saa siihen luukkuun ruuvattua kiinni, tällöin siellä sisällä on s n.50mm tappi. Nuo ovat ohuita sanoisin n.4-5mm halkaisijaltaan että eivät häiritse savun kulkua. Johdot noissa on metallipunoksella suojattua silikoni kaapelia ja en näe niiden sulaamisesta tulevan ongelmaa

 

[Harrastelija]

Nuo pienet luukut ovat tosi kuumassa paikassa suoraan kiinni uunin tulikivissä ilman kuoritiilien suojaa.
Lisäksi tuolta varsinaisesta luukusta tulee tosi kuumaa ilmaa luukun ollessa auki.
Asiaa tarkemmin tuntematta aika kuuma paikka.
IR mittarilla saanut yli 600 asteen lämpötiloja uunin sisälle osoittaessa. Siis heti hiilien vedon jälkeen. Siinä vaiheessa pohjatiilet hehkuvat kovimmillaan punaisina.

 

[Galan]

Onko kyllä kovia eroja erilasiten takkojen pintalämmöissä. Meillä tuo muurattu (ulkotilavuus luokkaa 3m3) ja rappauspintainen ei koskaan ole yli 40 astetta. Noista vuolukivitakoista puhutaan että vaikka noin hiton kuumaksi tulevat, että pysyvät silti vuorokauden lämpiminä. Ehkä tämä oma silti pysyy pitempään lämpimänä, jaa a.

Mutta jos lämpö lähtee nousemaan vasta 1.5h sytytyksestä, niin nouseepa se kovin pitkän aikaa. Esim 3.1 klo 12 paikkeilla lähtee nousemaan ja nousee luokkaa 4h. Varmaan pesällinen palaa n. 1h vai mitenkä menee?

Juu, pitää saada polttaa, mutta saas nähdä mihinkä tämä ilmapiiri menee. Vielä kovimmat tupruttelee kulkaa oikein öljypolttimen savua täällä alueella.

Itellä jonkun verran tuosta omastasi pienempi kuorellinen takka eli n. 2200x900x750.
Poltan kerrallaan n.15kg ja se lämmittää kuoren 65c ja n. 24h kohdilla 40c.

 

[Arisoft]

Tiedän että k-tyypin anturilla voi mitata korkeita lämpötiloja mutta voiko sitäkään pukata kuumaan tilaan?
Jossain kohti on tinauksia jotka sulaa? Ja miten itse johto kestää?

Itsellä on K-tyypin anturi jossa ei ole mitään lisukkeita. Anturissahan on kahta eri metallia jotka on päästä hitsattu kiinni toisiinsa. Ei siellä välissä pitäisi olla mitään ylimääräisiä tinauksia, koska ne muuttaisivat anturin lukemaa. Tuossa omassa anturissani siis näkyy ne langan päät ihan paljaana ja päällä on jonkinlainen punottu eriste. Taisi tulla yleimittarin mukana niin kaupasta ei ehkä yhtä yksinkertaista löydy.

 

[Harrastelija]

Itsellä on K-tyypin anturi jossa ei ole mitään lisukkeita.

Millaisia lämpöjä olet mitannut ja millaisista paikoista?

 

[Arisoft]

Millaisia lämpöjä olet mitannut ja millaisista paikoista?

Kuumin paikka lienee ollut ihan keittiön uuni. Kuumuuttahan se kärsii kun on metallia. Ainoa herkempi osa on se eristepunos.

Löysin melkein samanlaisen netistä

TC-K-TYPE | DigiKey Electronics

Tilaa tänään, lähetys tänään. TC-K-TYPE – K - tyyppi Lämpötila-anturi -50°C – 700°C Maadoittamaton Paljaat liitosjohtimet toimittajalta Olimex LTD. Miljoonien DigiKey elektroniikkakomponenttien hinnat ja saatavuus.

www.digikey.fi

Eli tuollain punottu eriste vain päällä. Anturi on se yhteen hitsattu lankojen pää. Tuolle luvataaan 700 astetta kestoa.

 

[korsteeni]

Millaisia lämpöjä olet mitannut ja millaisista paikoista?

mittaan noilla k-type ~10cm puikoilla kattilan palotilaa ja savukaasuja, sellaista 850°C ollut useasti
on niitä palanut ehkä viitisen kappaletta 15 vuoden aikana, ilmeisesti ollut jotain paikallista nokipalon tapaista tai jäänyt veto täysille kun tuo robottimoottori on vain nippusiteillä niin joskus liikkuu pedillään

 

[Harrastelija]

Tuon tapainen tuli Bilteman pihtivirtamittarin mukana.
Skeptinen että tuo piuhaosa kestää kovin korkeita lämpökä.

 

[Arisoft]

Tuon tapainen tuli Bilteman pihtivirtamittarin mukana.
Skeptinen että tuo piuhaosa kestää kovin korkeita lämpökä.

Ainahan voit testata sitä vaikka kaasupolttimella mitä se kestää. Kaikkein kuumimpiin paikkoihin taidetaan laittaa nuo johtimet keraamisella eristeellä, joka on sullottu putkeen samaan tapaan kuin lämmitysvastukset. Silloin se kestää hehkuvanakin.

 

[jamseil]

Leivinuunin yläkanavassa on lämpöä 1000 asteen paikkeilla, eihän niihin edes nokea muodostu jollei polta märkiä puita kitupoltolla. Ne nuohousluukut on käytännössä turhat, kaikissa ei niitä edes ole. Vai onko ylä rööreissä joskus ollut nokea tai lentotuhkaa? Jos on niin silloin on jotain pielessä.

Mittaa ennemmin savupellin päästä hormilämpöä.

 

[Mikkolan]

Yleismittari näytti 1355 C ennenkuin K-anturi paloi poikki. Johto oli metalliputken sisällä ja johtojen liitoskohta 2 - 4 cm ulkona putkesta. Piti mitata CO ja H2 kaasujen palamislämpötilaa, teoriassa se on n. 2500 K, lämpösäteily jäähdytää liekkiä nopeasti ja lämpötilaa on miltei mahdoton mitata. Hioin langanpäät kirkkaiksi ja kiersin tiukasti yhteen, näytti sitten ihan tolkun lukemia. Johdon silikonieristeet palaa aika helposti ja ne kannattaa tosiaan pujottaa putken tms. sisään.
Tosikuumia paikkoja kannattaa mitata epäsuorasti. Itellä testissä oli kuparitanko, jonka toinen pää oli mittauspisteessä ja toinen pää jäävedessä, lämpöeritetyn tangon puolivälissä oli n. lämpötilojen keskiarvo.

 

[Pansu]

Liian suuri veto lämmittää harakoita, sen virheen tekee helposti. Toisaalta, liian pieno veto ei lämmitä oikein ketään tai mitään.
Oikea veto tulee vaan testailla ja oppia. Mittaukset esim infrapunamittarilla aina samasta kohdasta kyljestä ja etupuolelta, esim. 5 tunnin jälkeen.

Hyvä toteamus optimoida kokeilemalla.

Omassa paikalleen muuratussa takassa sai yllättävän paljon antaa ilmaa alaluukun kautta, kun takan luukussa ei ole toisioilman aukkoja olemassa. (Yksi lasiluukku)

Kokeilin eri ilmamääriä ja hiilloksen polttamista yms seuraamalla luukun päällä olevaan syvennyksen asennettua pintalämpömittaria ja lämpötilaeroa aloituksen, pellin sulkemisen ja maksimin osalta.

Alunperin yksi iso pesällinen lämmitti maksimissaan ~8c ja nyt suuremmalla ilmamäärällä ja hiilloksen nopeammalla polttamisella arinan päällä pois, lämpötilaero on melkein tuplat ~14-15c.
Toinen kysymys on kuitenkin mikä on palon aikaisen lämpösäteilyn ero suuremmalla ilmamäärällä…

 

[Lappanen]

Meillä kun tulee kellarista raitisilma arinan alle, sitä pitää rajoittaa ~puoleen tai muuten takasta tulee ahjo. Aika hyvin saa säädettyä, kun täyden polton aikana liekki on vaalean keltainen eikä pesän sivuille muodostu mustaa nokea. Liian suuri ilma kyllä näkyy kirkkaana lienkinä ja kuuluu valtava humina, eikä hiillosta pysty paljain käsin kasaamaan kun on niin pirun kuuma. Liian vähäinen ilma sitten mustaa pesän ja liekki on tumman keltainen.

 

[Lappanen]

Joskus käy myös näin, kun alle/keskelle laittaa paksumpia mäntyklapeja ja päälle pienempää koivuklapia. Höttösempi palaa ekana ja keskelle jää reikä kun yllä olevat koivut holvaantuu päälle ilmaan. Eipä tuosta haittaa tunnu olevan, liekkö hyötyäkään



Edit. Sivuarinat on kyllä kätevät, tuokin lyssähti ilman apuja eli itekseen takaisin arinan päälle kasalle

 

[HalkoholistinHaamu]

Joskus käy myös näin, kun alle/keskelle laittaa paksumpia mäntyklapeja ja päälle pienempää koivuklapia. Höttösempi palaa ekana ja keskelle jää reikä kun yllä olevat koivut holvaantuu päälle ilmaan. Eipä tuosta haittaa tunnu olevan, liekkö hyötyäkään

Omassa takassa ei ole tuollaista "sivuarinaa".

Kahden pesällisen taktiikalla joka päivä, puut latoa ristikkomallilla, hieman koosta riippuen n. 3-4 puutaa alimpaan kerrokseen,
samoin keskikerrokseen 3-4 puuta, ylös sitten 2-3 puiden kuun mukaan.

Suurimmat pari puuta on hyvä laittaa alimpaan kerrokseen reunimmaisiksi, ja yläkerrokseen taas suurimmat puut keskelle.
Siitä ne ylhäältä sitten rojahtaa palotapahtuman edetessä sinne alakerroksen keskelle syntyneeseen aukkoon kätevästi

 

[Lappanen]

Itekin tullut kokeiltua kahden pienenemmän panoksen taktiikkaa, sekä ennen sivuarinoita myös erilaisia ladontoja. Tämä nykyinen on kyllä ehdottomasti paras taktiikka omalle takalle, eli täysi pesä kerran vuorokaudessa.

Vähiten aktiviteettia ja vähiten nokea, lämpöjä en ole tieteellisesti mutta leivinuunin mittarista päätellen ei tuota tuon lämpimämmäksi ole saanut muullakaan tekniikalla, poislukien alkujen hölmöilyjä kun korvausilmaa pidin täysillä arinan alla.. Muistaakseni kahden vajaan pesällisen taktiikalla lämmöt jäi jopa vähän alemmaksi kuin nykyään.

 

[HalkoholistinHaamu]

Itekin tullut kokeiltua kahden pienenemmän panoksen taktiikkaa, sekä ennen sivuarinoita myös erilaisia ladontoja. Tämä nykyinen on kyllä ehdottomasti paras taktiikka omalle takalle, eli täysi pesä kerran vuorokaudessa.

Vähiten aktiviteettia ja vähiten nokea, lämpöjä en ole tieteellisesti mutta leivinuunin mittarista päätellen ei tuota tuon lämpimämmäksi ole saanut muullakaan tekniikalla, poislukien alkujen hölmöilyjä kun korvausilmaa pidin täysillä arinan alla.. Muistaakseni kahden vajaan pesällisen taktiikalla lämmöt jäi jopa vähän alemmaksi kuin nykyään.

Takasta/piipusta/talosta riippuvainen asia.
Tämä takka vaatii sen 2 panosta, ensimmäinen nokeaa vaan pesää, ja vasta toisella pesällisellä lähtee muutenkin kunnolla lämpö nousemaan ja pesäkin puhdistuu kirkkaaksi.

 

[HalkoholistinHaamu]

4 puuta tarttee, ilo polttaa kuivia puita, ehkä vimoset pesälliset ennen ensi talvea

katso liitettä 105161

Ei taida paljon enempää mahtuakaan tuohon kamiinaan

Tässä menee tämmöinen päivittäin 2 erässä. Noin pinokuutio kuukaudessa

 

[Hempuli]

Alapalokattilassa siirryin tälle kaudelle jakamaan pesällisen kahteen osaan. Klapit ovat puolimetrisestä kuusesta ja vähän pienemmästä männystä pilkottu kolmion tai neliön muotoon. Pyöreätä pintaa ei juuri ole. Holvaantuvat näemmä kattilassa helpommin kuin pienemmästä puusta tehdyt. Arinaa pitää mekanismilla silloin tällöin ravistaa, jotta saa klapit laskeutumaan, muuten tuli siirtyy ylemmäksi ja menee kitupolton puolelle. Vähäisempää puumäärää on helpompi heilutella eikä arinaa nostettaessa holvaudu vielä tiukempaan niin helposti,

Niukassa on ollut puun polttoon suoranaista tarvetta tänä talvena etelän mailla.

 

[Tifo]

Sanoisin että mieluummin vähän liikaa ilmaa kuin liian vähän. Toinen on sitten se että pesä pitää olla riittävän täynnä. Jos sulla on isossa pesässä pieni nuotio niin homma menee ilmanvaihdoksi. Ja kolmas on, pelti kiinni heti kun mahdollista. Sitten hiillos pitäisi syntyä yhtäaikaisesti ettei pesään jää yksi puu käryämään. Onhan näitä muitakin juttuja vielä. Ei nyt tule mieleen.
Eräs sukulainen poltti kakluunia luukut auki, perusteluna oli ottaa huoneeseen hetilämmöt. Turha oli selittää humanistille että muutti uunin avotakaksi.

 

[Espejot]

Puuun päästöt pienee jos puutu ei ole aivan rutikuivia, kertoi kaveri joka työksensä on asian kanssa tekemisissä. Saadaan parempia mittaustuloksia jos puita varastoi ei niin rutikuvissa olosuhteissa.

 

[HalkoholistinHaamu]

Ilmaa sopivasti arinan kautta, mikä on sopivasti, riippuu takasta. Monissa vanhemmissa takoissa saa antaa hieman reippaamminkin ilmaa.
Liian vähän ilmaa nokeaa melko nopeasti poskikanavat -> möhkäle ei lämpene kuten vasta nuohottuna, todettu sama myös mittauksin.
Ilman määrässä ei kannata kuitenkaan mahdottomuuksiin mennä, siitä jää hyötyä vain harakoille.

Pesää ei tule liian täyteen täyttää, sama koskee myös esim. saunan kiuasta. Palolle tulee olla vapaata tilaa, liian täyteen ahdettu pesä voi tehdä sen ettei kiuas/takka lämpene kunnolla vaikka kuinka lämmittää. Olisi hyvä jos ainakin pääosan ajasta liekit palaisi juurikin tulipesässä, eikä pitkin torvea Takkojen kanssa yleisohje on että maksimissaan puolet pesästä puuta... Sekin voi olla liikaa etenkin näissä isommissa tulipesissä, varsinkin jos on kylkiä myöten ladottu puolilleen.

Hiillos kasataan kolme kertaa arinan päälle tämän takan kanssa, ja kun hiilllos on poltettu kunnolla, reippaalla vedolla, niin pelti jää hiilloksen sammumista odotellessa vain sopivasti raolleen. Kannattaa muistaa piipun pellin kanssa, että monessa tapauksessa pelti on todellisuudessa jo suljettu, vaikka peltiä voisi puskea vielä 2-3cm pidemmällekin.

 

[HalkoholistinHaamu]

Puuun päästöt pienee jos puutu ei ole aivan rutikuivia, kertoi kaveri joka työksensä on asian kanssa tekemisissä. Saadaan parempia mittaustuloksia jos puita varastoi ei niin rutikuvissa olosuhteissa.

Tuo taisi koskea lähinnä jotakin isompia teollisia lämpölaitoksia. Aiheesta oli joskus uutisointia.
Kotitalouksien tulisijoissa kuivempi on aina parempi.

 

[Espejot]

Tuo taisi koskea lähinnä jotakin isompia teollisia lämpölaitoksia. Aiheesta oli joskus uutisointia.
Kotitalouksien tulisijoissa kuivempi on aina parempi.

Ei, koski ihan kotitalouksien takkoja ja niiden päästöjen mittauksia.

 

[HalkoholistinHaamu]

Ei, koski ihan kotitalouksien takkoja ja niiden päästöjen mittauksia.

Ei niitä liian kuivaksi saa Suomen olosuhteissa, vaikka katoksen alla onkin vuosikausia.

Kuivata polttopuut oikein

Polttopuiden pitää olla käyttöhetkellä tarpeeksi kuivia, jotta ne palaisivat mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Kuivumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten puulaji, koko ja olosuhteet.

mottinetti.fi

 

[Espejot]

Ei niitä liian kuivaksi saa Suomen olosuhteissa, vaikka katoksen alla onkin vuosikausia.

Kuivata polttopuut oikein

Polttopuiden pitää olla käyttöhetkellä tarpeeksi kuivia, jotta ne palaisivat mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Kuivumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten puulaji, koko ja olosuhteet.

mottinetti.fi

No, kaveri kertoi että testiolosuhteissa kostutavat puita teltassa.

 

[kkk]

Ei niitä liian kuivaksi saa Suomen olosuhteissa, vaikka katoksen alla onkin vuosikausia.

Ei varmaan siellä, mutta kuivassa lämpöisessä sisätilassa jos kauan on, puusepänkuivaksi, tällöin palaa liian kiivaasti ja tulee päästöjä, kun ei ehdi toisiopalo kaikkea kaasuuntuvaa polttaa. Isompi klapin koko (eli vähemmän palopinta-alaa) auttaa myös, varsinkin toisessa pesällisessä ja alemmissa puissa 1. pesällisessä, ettei palo kiivastu liikaa loppua kohti.

Ilmamäärän optimointiin esim wifi kamera kuvaamaan piipun päätä, niin voi säätää ilmamäärän yms savutuksen rajalle (ei liikaa ilmaa ettei lämmöt karkaa, mutta palaa kuitenkin puhtaasti), ja vesihöyry ei ole savua, mikä näkyy pakkasessa.

 

[Esäätäjä]

Edit. Sivuarinat on kyllä kätevät, tuokin lyssähti ilman apuja eli itekseen takaisin arinan päälle kasalle

Laitoin kanssa tuollaiset vanhasta kiukaan arinasta sahaamalla poikki.
oli hiukan järjetön ilman niitä kun tasainen pohja ja keskellä arina, aina jäi pökäleitä käryämään sivuille.

 

[Tifo]

Ei, koski ihan kotitalouksien takkoja ja niiden päästöjen mittauksia.

Käytän yleensä itsetehtyä puuta mutta nyt on yksi erä kaupan konekuivattua puuta ja se on niin kuivaa että tuntuu palavan liian nopeasti. Voi tuossa olla jotain perää. Puu palaa niin nopeasti että pitää olla tarkkana pellin sulkemisen kanssa.

 

[Husky]

Joskus käy myös näin, kun alle/keskelle laittaa paksumpia mäntyklapeja ja päälle pienempää koivuklapia. Höttösempi palaa ekana ja keskelle jää reikä kun yllä olevat koivut holvaantuu päälle ilmaan. Eipä tuosta haittaa tunnu olevan, liekkö hyötyäkään

katso liitettä 105158

Edit. Sivuarinat on kyllä kätevät, tuokin lyssähti ilman apuja eli itekseen takaisin arinan päälle kasalle

katso liitettä 105159

Tästä sain herätyksen, että täytyykin hommata tuollainen arina.
Eikö siihen saa vain nopeasti ja helposti roiskaistua puut, eikä väliä onko pyöreä vai halkaistu!?

On vähän kypsää @HalkoholistinHaamu :n tavoin latoa ristiin puita. Omat halot on aina vähän eripaksuisia yms niin saa sovitella. Suht äkkiä käy kyllä, mutta on hitaampaa kuitenkin.