Eikös ne aurinkoinvertterit katkaise tuotannon jo ennen kuin verkko kaatuu? Vai pelkääkö ne, että kaikki pysähtyy samalla hetkellä, nin silloin verkko kaatuu? Ei kai kukaan niin huonoa algoritmia ole standardisoinut?
Uusiutuvien liikatuotannon suitsimista
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Eikös ne aurinkoinvertterit katkaise tuotannon jo ennen kuin verkko kaatuu? Vai pelkääkö ne, että kaikki pysähtyy samalla hetkellä, nin silloin verkko kaatuu? Ei kai kukaan niin huonoa algoritmia ole standardisoinut?
- Keskustelun aloittaja
- #122
Tuossa asiaa on valotettu enemmän. Tuotanto ei siis reagoi millään tavalla hintasignaaliin. -> ongelmia.
What happens if the market does not clear? In such a case, the transmission system operators would first activate control power, of which only around three gigawatts are available in Germany. If these measures are not sufficient to balance the feed-in and withdrawal of electricity, the frequency in the European interconnected grid would increase, which would result in the activation of primary control power, of which three gigawatts are available across Europe.
If these regular measures have been exhausted and the grid frequency continues to rise, the overfrequency will automatically disconnect power generators from the grid. At the same time, the transmission system operators would react with emergency measures, possibly even by shutting down entire distribution networks from which a lot of electricity is fed back into the grid. Although this situation does not automatically mean a widespread failure of the power system (blackout), the risk of a serious disruption in such a stressed system increases significantly. This must be avoided at all costs.
Warum auch kleine Photovoltaikanlagen in Zukunft abregeln müssen
Negative Strompreise und ein hoher Solarüberschuss während der Sommermonate kommen dem EEG-Konto teuer zu stehen. Das ist aber nicht einzige Problem, sagt Lion Hirth, Professor für Energiepolitik an der Hertie School. Im Kommentar sagt er, warum, es bei zukünftig gebauten Solaranlagen jeder...
www.pv-magazine.de
Ainakin Suomessa operaattori voi katkaista sähköliittymän kauko-ohjauksella. Jos sähköliittymä tuottaa tehoa verkkoon vielä senkin jälkeen kun taajuus on yli sallitun, mikä tarkoittaa sitä, että siellä inverttrerissä on vikaa softassa, niin voisivathan he katkaista vain ne liittymät, jotka eivät toimi oikein.
Itse asiassa homma näyttää olevan just kuten edellä arvelin. https://www.dnv.com/cases/the-german-50-2-hz-problem-80862/
Ne sammuu kaikki saksalaisella tarkkuudella 50,2Hz kohdalla ja verkko kaatuu
- Keskustelun aloittaja
- #124
En ole tutustunut että mitä Saksan standardi sanoo. Suomessa määräykset myös kertovat että miten invertterin pitää käyttäytyä. Toimipiteet lähtevät 50,5 Hz:stä ylöspäin, kun kyseessä on taajuus.Ainakin Suomessa operaattori voi katkaista sähköliittymän kauko-ohjauksella. Jos sähköliittymä tuottaa tehoa verkkoon vielä senkin jälkeen kun taajuus on yli sallitun, mikä tarkoittaa sitä, että siellä inverttrerissä on vikaa softassa, niin voisivathan he katkaista vain ne liittymät, jotka eivät toimi oikein.
Itse asiassa homma näyttää olevan just kuten edellä arvelin. https://www.dnv.com/cases/the-german-50-2-hz-problem-80862/
Ne sammuu kaikki saksalaisella tarkkuudella 50,2Hz kohdalla ja verkko kaatuu
Kyse ei olekaan standardista vaan siitä että ne tekivät aikoinaan valtavan määrän asennuksia sillä periaatteella että 50,2 Hz ylitys katkaisee tuotanoon ja kun kyse on taajuudesta niin sehän on sama ihan kaikkialla, joten iso tuotantomäärä paukahtaa hetkessä pois. Sitten kun korvaava tuotanto paikkaa puutteen, ne sammuneet laitteistot käynnistyy yhtä aikaa ja syntyy jojo-ilmiö.
Asia on korjattu uudemmissa vaatimuksissa, mutta näitä vanhoja ilmeisesti on niin paljon asennetuina että sopivassa tilanteessa (iso tuotanto pieni kulutus) noin tosiaan voi käydä.
Viimeksi muokattu:
Ainakin suomalaisissa (ja saksalaisissakin?) standardeissa tuotanto ei nykyisin ala pudota kokonaan, vaan tuotantoa rajoitetaan, kun mennään ensimmäisen taajuusikkunan ulkopuolelle. Tuon kai voisi luulla suojaavan verkon kaatumiselta. Saksassa pitäisi varmaan päivittää kymmenien gigawattitehon edestä verkkoinverttereitä, kun olivat liian varhain liikkeellä (ennen kuin asiat oli mietitty vastuullisilla tahoilla loppuun asti)?
Siltä tuo nyt tosiaan vaikuttaa. Ei kai päivittäminen sinänsä ole mikään täysin mahdoton juttu tehdä mutta kun se ei ole kenenkään vastuulla. Eiköhän saksalaiset tuon ongelman jotenkin peittoa. Tekevät vaikka jonkin ison sähkökattilan, jolla lämmittävät vaikka merivettä. Tarviiko se muuta kuin pari elektrodia veteen? -50 sentin kWh hintaan tuo voi olla kannattavakin busines jos ei tarvitse muuntajaa.
Voimajohdot, jota pitkin sähkön saa siirretyksi meren äärelle. Tuohan juuri kiikastaa Saksassa eniten, eli ei ole hellinnyt (NIH-syistä) ympäristölupia, joilla voisi rakentaa voimajohtoja etelästä pohjoiseen niin, että kun pohjoisessa tuulee, sähköä voisi siirtää etelän kulutuskohteisiin ja päin vastoin, kun etelässä paistaa. Naapurimaiden verkot lännessä ja idässä ovat auttaneet hiukan. Saksalaiset ovat vielä "fiksanneet" asian niin, että valtakuntaa ei edes ole suostuttu jakamaa useaan hinta-alueeseen kuten pitäisi, kun siirtokapasiteetti sakkaa pullonkaulojen kohdalla joten ei edes teollisuudella ole aihetta auttaa asiassa, kun ei saa taloudellista hyötyä.
- Keskustelun aloittaja
- #129
Netotus loppuu Alankomaissa 2027
www.pv-magazine.com
Dutch parliament approves end of net metering in 2027
Trade body Holland Solar says the Dutch parliament has approved eliminating net metering in 2027, giving the solar sector clarity to move forward.
www.pv-magazine.com
SikariSibelius
Jäsen
Niillä oli ymmärtääkseni vuosinetotus?Netotus loppuu Alankomaissa 2027
Dutch parliament approves end of net metering in 2027
Trade body Holland Solar says the Dutch parliament has approved eliminating net metering in 2027, giving the solar sector clarity to move forward.
- Keskustelun aloittaja
- #131
Saksassa rakenneltu innokkaasti kuluvana vuonna aurinkosähköä. 2024 on ennustettu rakennettavan 17,5GW, ja josta puolet on sellaista minkä tehoa ei voi "kuristaa" eli alle 100kW voimaloita. Nyt sietä alkaa kuulumaan jo soraääniä että verkko on on kesällä kummissaan kun tuotantoa on enemmän kuin kulutusta.
“The amount of electricity now threatens to exceed consumption next spring and summer on sunny Sundays with low electricity demand, even with perfect grid expansion,” said BDEW head Kerstin Andreae. She called on parliament to decide a law reform that would curb feed-in of new installations at 50 percent for a transitional period, until it is possible that grid operators control the feed-in of smaller PV plants as well. Otherwise, Germany would run the risk that grid operators would have to temporarily disconnect entire grid sections in the event of an overload in order to stabilise the system.
www.cleanenergywire.org
“The amount of electricity now threatens to exceed consumption next spring and summer on sunny Sundays with low electricity demand, even with perfect grid expansion,” said BDEW head Kerstin Andreae. She called on parliament to decide a law reform that would curb feed-in of new installations at 50 percent for a transitional period, until it is possible that grid operators control the feed-in of smaller PV plants as well. Otherwise, Germany would run the risk that grid operators would have to temporarily disconnect entire grid sections in the event of an overload in order to stabilise the system.
Germany adds record 17.5 GW solar PV in 2024, small-scale units problematic
- Keskustelun aloittaja
- #133
Onko tämä nykyinen tilanne vai joku kuvitteellinen?Tosi mukavaa kun pistän 15 kW "myllyjä" surisemaan ja oletan saavani paneeleista 6 - 10 kW omaa sähköä niin invertteri pysähtyy taajuuden takia ja joudun maksamaan kaiken sähkön siirtoineen
Toteutuu keväällä hiukan pienemmillä arvoilla, toivotaan ettei invertterin katko toteudu, sikäli kuvitteelinen että kaiketi ei vielä ole inut sammuneet.
Aivosolu yrittää keksiä ratkaisua moiseen tilanteeseen. VSapettaahan se jos on palkallisia apumiehiä tontilla "myllyjen" käyttömiehinä, niin pakko myllyttää kun on niin sovittu. Eihän siitä tosin tule kuin 20 - 40 € lisähinntaa per päivä mutta 2 viikon rupeama syö miestä, toki ei joka päivä aurinkokaan paista.
Mutta jos inu sammuu niin eipähän mene miinushinnalla myyntiikään.
Isojakin paneelikenttiä on tulossa ja saattaa keväisenä päivänä tuullakin, niin tuo paneelistojen irtikytkentä voi olla arkipäivää aika nopeastikkin.
- Keskustelun aloittaja
- #136
Saksassa on vireillä lakiehdotus jonka mukaan kaikkiin uusiin yli 7 kW aurinkojärjestelmiin tulisi etäkäyttö että ne saa kytkettyä pois päältä jos verkko meinaa ylikuormittua.
Units of 7 kilowatts or more will have to be equipped so that their output can be reduced or cut off to prevent overloading the network, according to a revised draft law presented to parliament on Wednesday.
If passed the proposal would come into force from Jan. 1, 2025. It aims at “providing for periods of temporary production surpluses, which have occurred more frequently recently,” the draft said, referring to the huge solar output in the summer when power prices turn negative. Solar farms that don’t include this technology will have to pay the grid for any overloading.
Units of 7 kilowatts or more will have to be equipped so that their output can be reduced or cut off to prevent overloading the network, according to a revised draft law presented to parliament on Wednesday.
If passed the proposal would come into force from Jan. 1, 2025. It aims at “providing for periods of temporary production surpluses, which have occurred more frequently recently,” the draft said, referring to the huge solar output in the summer when power prices turn negative. Solar farms that don’t include this technology will have to pay the grid for any overloading.
jarkko_h
Vakionaama
Jos tuollakin aurinkovoimalat toimisivat ilman tariffitukia ja viherpeseviä sopimuksia, niin käytännön tarvetta pakkokatkaisuun tuskin olisi.
Ihmeen kaon mennnyt Saksalla tämän lain kanssa. Australiassa muistaakseni verkkoyhtiö saa jo säätää alas tehoa kotitalousinverttereiltä.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #139
Proffan mukaan aurinkosähkö on tullut jäädäkseen ja sitä pitäisi ylirakentaa, mutta vastaavasti tarvittaessa liikatehot jättää tuottamatta. Verkkoyhtiö voisi esim kuristaa tuotantoa etänä tms...
www.pv-magazine.com
Curtailing solar photovoltaics is here to stay, overbuilding PV will become normal
As the penetration of variable renewable energy increases, curtailment of solar PV generation will only increase. Since curtailment will almost always be cheaper than investing in new transmission capacity or new grid-scale storage, curtailed energy should be rewarded, so that PV investment...
www.pv-magazine.com
Yhdenlaista säätövoimaa sekin, jos ylirakentaminen on tarpeeksi massiivista.
Kyllä kaipaisi aurinkovoima masiivisesti lisää siirtokapasiteettiä, jotta saataisiin kysyntää tasattua eri alueiden rytmin mukaisesti. Vaikka nyt Kiinasta Eurooppaan ja Euroopasta Islannin ja Grönlannin kautta Kanadaan, noin aluksi vaikka jotain muutaman kymmenen GW siirtojohtoa noille väleille...
Pitäisi ennemmin rakentaa paikallista aina toimivaa tuotantoa. Luulisin että tuo naapurin tapa toimia on uusi normaali. Merikaapeleihin ei voi luottaa. Ehkä se tunneli Viroon ei sittenkään olisi kauhean huono ajatus, siis jos siellä veisi kaapeleita.
Suomen ja Ruotsin välillä siirtoyhteydet helpompi suojata ja pohjois-Ruotsissa sitä säätövoimaa riittää.
Suomen ja Ruotsin välillä siirtoyhteydet helpompi suojata ja pohjois-Ruotsissa sitä säätövoimaa riittää.
Ongelma tässä onkin, mitä tehdä nykyisellä muuttavalla tuotannolla, jota kohta 10GW?
Se kun käytännössä tuhoaa aina toimivan kannattavuuden, jos kilpailevat samasta markkinasta.
Ei se tunneli ole sen kuitenkaan lopulta paremmin turvassa, vaikka kynnys voi olla suurempi sitä rikkoa "vahingossa".
Ei sitä kuitenkaan niin syvälle voida louhia, ettei vahingossa kyydistä tippunut öljynporausterä siihen reikää tekisi tms. Tapoja monia.
Kyllä vain, ja edelleen Norjaan, missä säätövoimapotentiaalia piisaa.
Siitä syystä uuden tuotannon pitäisi olla sellaista, että se kohdistettu ajankohtiin, jolloin sähköä ei kyetä tuottamaan riittävästi. Tasaisesti tuottava paikallinen voima on aivan tangentiaalinen ratkaisu tavoitteisiin ja itse ongelmaan peilaten.
Suomessa on vielä sellainen erikoisongelma, että käytössä on paljon sääriippuvaa ja luokan sisäisesti korreloituvaa kulutusta (pahimmasta päästä alkaen vilp-lämmityksen tuki suoralla sähköllä huippukuormatilanteessa, seuraavana suora sähkölämpö sekä myös lämpöpumppulämmitys ja käytännön varauskapasiteettirajoituksilla toimiva varastoiva sähkölämpö, ellei vaihtoehtona ole käytettävissä muulla kuin sähköenergialla toimivaa lämmönlähdettä) yhdistyneenä ilmastoon, missä lämmitystarve vaihtelee paljon säästä riippuen.
Ajoittainen liikatuotanto ei oikeastaan ole tekninen ongelma laisinkaan, koska laitosten tehoahan voi ruuvata pienemmäksi. Taloudellinen tuo on siinä mielessä, että tuloja jää ajoittain saamatta ja joskus hintataso on matala. Sinällään sähköpörssin säännöt eivät käsittääkseni vaadi dumppaamaan sähköä ylituotannolla, vaan markkinatalouden yleisiä periaatteita saa kunnioittaa. Esimerkkinä voisi verrata vaikkapa sellu- tai paperiteollisuuden toimintaan kansainvälisisllä markkinoilla: Vaikka tehtaissa olisi kapasiteettia, ei sitä kannata ajaa täysillä, jos globaali markkina ei vedä. Tuotantoa kannattaa silloin useimmiten rajoittaa vapaaehtoisesti kannattamattomimmasta päästä. Kukaan tuskin uskoo globaalien kartellien olemassaoloon globaaleilla sellu- ja paperimarkkinoilla monopoleista puhumattakaan näillä markkinoilla. Toki tyhmästi toimimalla voi tällaisissa tilanteissa menettää markkinaosuuksiaan tai pudottaa markkinoiden hintatasoa entisestään -- joskin silloin on myös mahdollisuuksia aggressiiviseen oman markkinaosuuden kasvattamiseen. Sama on tuulivoimankin osalta, eli omaa tarjontakäyrää pitäisi säätää niin, että tavoitteena on oman sijoitusstrategian mahdollisimman hyvä toteutuminen. Ahneudella on näissä peleissä useimmiten lyhyet jäljet, kun pysytään lainsäädännön viitoittamalla polulla. Sinällään käyttämättä jäänyt ajoittainen sähkön liikatuotanto on menetetty mahdollisuus ja suurin tappio sijoittajille, jotka eivät ole löytäneet keinoa valjastaa tällaista mainiota resurssia omaksi tuotannon- ja tuloksentekijäkseen.
Kaikkein parasta paikallista tuotantoa olisi sähkön varastoiminen paikallisesti. Liikeideana on, että ostetaan sähköä verkosta silloin, kun sitä on edullisesti saatavilla, ladataan varastoon odottamaan niukkuusaikoja, jolloin sitten varastoa purkamalla tuotetaan sähköä paikallisesti. Tämä puolestaan riippuu varastointiteknologian kustannuksista, mutta monia lupaavia ratkaisuja on tiedossa. Talouden kannalta kuitenkin virtuaalinen tuotanto eli kulutusjousto on usein kannattavampi ratkaisu. Valitettavasti Suomessa erityisesti kuluttajasektorilla on sähkön käyttö mennyt viime vuosikymmeninä entistä pöhkömpään suuntaan asuntojen lämmityksen osalta. Edes täyssähköautojen yleistyminen ei kompensoi kehitystä likimainkaan riittävästi.
Niin, ja nyt tämä suurempi kulutusjousto torpataan melko tehokkaasti tehomaksulla.
Joku useamman sadan auton latauspaikka kerrostalossa voisi joustaa kysyntää satoja kilowatteja pienehkölläkin porkkanalla, mutta verkkoyhtiön säännöistä riippuen se ei kannata tai kannattaa ainoastaan esim yöllä - Helenillä esim tehomaksu ei koske yötä.
Eihän tehomaksujen suuruusluokka ole toistaiseksi ollut kuin hiukan hyttysen ininää merkittävämpi, kun otetaan huomioon sähkön siirron muut kustannukset ja sähkövero. Sähköenergian hintavaihteluihin verrattunakin merkitys on varsin olematon. Merkittävimpiä ovat kuitenkin kustannukset, joita liittyvät itse ratkaisuun sinällään useimmissa tapauksissa. Sähköautojen latauksen ajoittaminen on ehkä poikkeus (eli onnistuu vähin lisäkustannuksin), mutta saatuun hyötyyn nähden tehomaksun merkitys jää olemattomaksi, vaikka sitä ei otettaisi edes ajoituksessa huomioon.
Energia | Yksi tunti täyttä sähköautojen latausta voi maksaa taloyhtiölle satoja euroja – ”Kantapään kauttahan me tähän törmäsimme”
Korkeimman sähkötehon mukaan määräytyvät tehomaksut ovat paisuttaneet taloyhtiöiden sähkölaskuja Helsingissä, kun autojen lataus on yleistynyt. Tehomaksun voi välttää kokonaan yksinkertaisella keinolla, mutta aina se ei ole mahdollinen.
www.hs.fi
Linnalahti
Aktiivinen jäsen
Kuka nyt käyttää tuulisähköä? Ainakin kaukolämpö kuluttaa nyt puolet aamupäivästä.
- Keskustelun aloittaja
- #148
Linkki uutiseen puuttuu viestistä jälleen. Jos laitat kuvana uutisen, niin laitatha kuvaan linkin lähteeseen esim. X-uutiseen, kiitos.
Kiinalaiset invertterit aurinkovoimaloissa ja akuistoissa muodostavat riskin turvallisuuteen. Ellei Saksasa verkko mene nurin liikatuotannosta niin nyt huolta herättää myös se että verkkoyhtiöille tehty ohjausmahdollisuus saattaa johtaa myös siihen että joku vihamielinen taho tekee saman asian.
linkkari
www.faz.net
linkkari
Zugriff chinesischer Firmen: BSI warnt vor Solarstrom-Gesetz
Das Solarspitzen-Gesetz soll zur Stabilisierung des Stromnetzes beitragen. Das BSI fürchtet jedoch, dass mit der Regelung chinesische Unternehmen Zugriff auf einen Teil der deutschen Stromversorgung bekommen könnten.
www.faz.net
Viimeksi muokattu:
Tätä olen ajoittain yrittänyt tuoda esille, mutta kuulemma riskiä ei ole, koska sähkömittareissa on etäsammutusmahdollisuus.
Riski on kuitenkin todellinen, ja aivan todella haastava estää pitävästi. Jo hyvin pieni suhteellinen teho, murto-osa voimajärjestelmän tehosta - tai jopa vähemmän optimaalisesti sijoitettuna - riittää oikein ohjattuna kaatamaan verkon kuin verkon.
Hankala rasti. Erityisesti TV:n kaltaisille toimijoille, mutta pienemmillekin.
- Keskustelun aloittaja
- #150
Saksassa "solar peak act" läpi. Nollahintaisista tunneista ei saa enää syöttötukea. Tämä koskee uusia voimaloita. Wanhojenkin woimaloiden omistajat voivat osallistua, jolloin syöttötariffi kasvaa 0.6 c/kWh niiden tuntien osalta kun sitä saa.
Yli 7 kW voimalat pitää tulla myös verkkoyhtiön ohjattavaksi.
"Älykkään" sähkömittarin asennuksesta voi jatkossa veloittaa 100€ ja vuosimaksu voi olla 30€.
www.heise.de
Yli 7 kW voimalat pitää tulla myös verkkoyhtiön ohjattavaksi.
"Älykkään" sähkömittarin asennuksesta voi jatkossa veloittaa 100€ ja vuosimaksu voi olla 30€.
Bundestag passes "Solar Peak Act": numerous changes for PV owners
The "Solar Peak Act" has passed the Bundestag. There are changes to the feed-in tariff at peak times and smart meters, for example.
- Keskustelun aloittaja
- #151
Hollannissa ollaan näreissään sähkönmittauksen netotuksen loppumisesta
www.pv-magazine.com
Dutch homeowners file suit over 2027 phase-out of net metering
Around 137,000 Dutch homeowners have filed a legal claim seeking compensation over the planned cancellation of net metering in 2027.
www.pv-magazine.com
Kyllä siellä pörssihinnoittelu on.
Market Results | EPEX SPOT
Mutta aika harvat faktat lopulta estävät poliitikkoja tekemästä joskus järjettömiä päätöksiä. Tosin tässä asia ymmärretty lopulta ja muutaman vuoden siirtymä-ajalla palataan järkevään. Ehkäpä tämäkin on vain kollektiivisen oppimisen muoto. Tärkeintä on lopettaa järjettömyydet
Äskettäinhän siellä olivat vielä käytössä perinteisen kiekkomittarit ja vuosinetotus perustui siihen, että mittari pyöri "väärin päin"; kun tuottoa oli kulutusta enemmän. Mittari sitten luettiin esim. kerran vuodessa ja tuostahan syntyi automaattisesti vuosinetotus.
Vaikka sähkön tukkukauppa ja teolliset käyttäjät pelaavat pörssihinnoilla, kuluttajat elävät edelleen aivan toisessa maailmassa kuten täälläkin runsas neljännesvuosisata sitten (jolloin kotitaloudet eivät käytännössä muutoinkaan voineet tuottaa mitään verkkoon päin).
- Keskustelun aloittaja
- #156
Kyllä siellä on vuodessa vain yksi lukema ja kesän tuotoilla saa kuitattua koko vuoden sähköt. Eräs tuttu asuu tuolla. En meinannut uskoa koko juttua kun kuulin siitä pari vuotta sitten.
Toisin kuin Suomessa, tuo ei edes ole ainakaan ollut aivan älytöntäkään: Sähkö, mitä ei tuoteta auringolla tai sähköllä on perinteisesti kaiketi tuotettu öljyllä tai maakaasulla (toki jonkinlaista rajasiirtoakin on ollut) eikä aurinko ja tuuli ole ennen riittänyt. Ydinvoiman osuus on hyvin pieni suhteessa kulutukseen. Näin tuotettu aurinko- ja tuulienergia säästi ennen suoraan vuositasolla öljy- tai kaasumäärän, joka olisi tarvittu ko. sähköenegiamäärän tuottamiseen lauhde-energiana tai vastaavalla kaasuturbiini-/moottorivoimaperiaatteella. Lämmityksen yhteistuotantoa tai vastaavaa perustettakaan tietyn öljy- tai kaasumäärän käyttämiseen joka tapauksessa niin, että rinnalla syntyi myös sähköä, ei ole ollut merkityksellisessä mitassa.
- Keskustelun aloittaja
- #158
Suitsimista vai muuten vaan hyytymistä. Hollannissa aurinkopaneeliasennukset romahtaneet. Luvassa taisi olla politiikka muutoksia.
- Keskustelun aloittaja
- #160
Saksassa tuli voimaan uudet syöttötariffit aurinkowoimalle. Negatiivisista tunneista ei enää makseta ja älykkääseen sähkömittariinkin patistellaan.
www.pv-magazine.com
Germany reduces feed-in tariffs for solar up to 1 MW
Germany has set new feed-in tariffs for solar systems up to 100 kW starting Aug. 1, ranging from €0.06327 ($0.073)/kWh to €0.1247/kWh, regardless of self-consumption.
www.pv-magazine.com