Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

jmaja

Hyperaktiivi
Ulkoisella laturilla ei ehkä ole enempää kapasiteettia, muta kyllä latausvirrat tyhejntyneeseen 12V akkuun lasketaan kymmenissä ampeereissa.
Niin tyhjentyneeseen. Mutta ei normaalikäytössä olleeseen, jolloin sitä ladataan jatkuvasti ajossa tai monessa sähkiksessä myös parkissa. Silloin akku pysyy kohtuu täytenä. Virta vakiojännitteellä laskee nopeasti varaustilan ollessa yli 60-70% ja jossain 80-90% paikkeilla ollaan yksittäisissä A noin pienillä akuilla.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mikä tarkoittaa, että ajoakun latauksen hyötysuhde on huonompi, jos sitä joudutaan purkamaan toiseen akkuun, joka ei satu olemaan täynnä.
No mitätöntähän tuo on joka tapauksessa. Se lyijyakku on luokkaa 0,6 kWh ja jotain hyvin poikkeuksellista pitää olla tehty, jotta edes puolet tuosta pitää ladata. Ja se loppulataus kestää tunteja ja teho on olematon. Siis puhutaan kymmenistä wateista eikä sadoista, jotka voisivat selittää AC-latauksen hyötysuhteet.
 

VesA

In Memoriam
On helppo uskoa että vaikkapa 2kW Dc-Dc -muuntimen hyötysuhde ei 12V akun lataustehoilla ole kaksinen, mutta se on vähän kuin ILPin COP kesällä - mitä välii.
 

kotte

Hyperaktiivi
No mitätöntähän tuo on joka tapauksessa. Se lyijyakku on luokkaa 0,6 kWh ja jotain hyvin poikkeuksellista pitää olla tehty, jotta edes puolet tuosta pitää ladata. Ja se loppulataus kestää tunteja ja teho on olematon. Siis puhutaan kymmenistä wateista eikä sadoista, jotka voisivat selittää AC-latauksen hyötysuhteet.
Niin, mutta kun etsitään syitä muka lautauksen tehostumiseen ladattaessa ajoakkua suurella virralla (muutoinkin kuin siinä suhteessa, että totta kai akun pitäminen ladattaessa lämpimämpänä paitsi yleensä kuluttaa akkua enemmän alentaa myös latausjännitettä ja sitä kautta nostaa latauksen hyötysuhdetta), pitää myös energian pienet sivujuonteet laskea mukaan, jos tarkastellaan vain pieniä erojakin.

Jos osa näennäisestä hyödystä mitataan jälkeen päin takaisin, ei hyötyä välttämättä olekaan. Samahan on tilanne, jos ostat aina käteisellä sen sijaan että ostat osan luottokortilla eikä mukaan liity mitään alennuksia tai lisiä vaihtoehtojen välillä, et voi väittää, että luottokortilla ostaminen vähentää kulujasi, kun pankkitililtä tai kukkarosta menee ostospäivinä tai välittömästi seuraavina päivinä vähemmän rahaa.
 

pamppu

Vakionaama
Löytyy myös julkaisuja, joissa kerrotaan LFP-akkuja voitavan ladattavan kovillakin pakkasilla, mutta vain pienillä virroilla. Voi tietysti olla, että kiinalaiset eivät ole ymmärtäneet mun autossa rajoittaa tarpeeksi latausta pakkassella. No onhan siinä 7 v akkutakuu.

Joskus mielestäni LFP-akuissa vedettiin aika jyrkästi raja tuohon pakkaslukemiin, mutta oliskohan siinäkin sitten jotain kehitystä saatu aikaiseksi. Hyvä jos olisi, kun tuolla lämmityksellä saa kyllä äkkiä isoja energiamääriä harakoille.
 

RauskiH

Vakionaama
LFP akut taitavat olla jonkunverran rohmumpia sitten talvella kuin NMC:t. Tesloja kun on paljon kummallakin kemialla, niin kai joku on erot mitannut?
Oma teslani on NCM kemialla ja en ole kyllä sen tarkemmin mittaillut hyötysuhdetta mutta en usko että ero talvella on mitenkään merkittävä LFP verrattuna. Syy tähän on teslan supervarovainen Bms joka käytännössä ei suostu lataamaan pakkasen puolella olevaa NCM akkuakaan ja myös regeneraatio loistaa poissaolollaan pakkasen puolella. Itse asiassa regeneraatiota aletaan rajoittamaan jo yllättävin korkeassa lämpötilassa, ensimmäiset katkoviivat tulee jo jossain 15C

Ilman sen kummempaa tieteellistä tutkimusta olen antanut itseni ymmärtämä että mitä nopeampi ac lataus sitä parempi hyötysuhde. Talvella tämä on ihan selvää koska latausajan lyhentyessä lyhenee myös aika mitä tarvitsee käyttää lämmitykseen. Kesällä etu ei ole yhtä iso koska se teho mitä käytetään latauksen valvontaan ei ole kovin iso. Lisäksi koska onboard laturin maksimiteho yksivaiheisena on 7,5kw niin ainakin haluan uskoa ettei paras hyötysuhde löydy ainakaan esim. 1,5kw kohdalla vaan on merkittävästi korkeammalla.

Hyötysuhteen lisäksi kustannuspuolella kovasta lataustehosta saa merkittävää hyötyä kun pystyy poimimaan paremmin halpoja pörssisähkötunteja
 

fraatti

Hyperaktiivi
Oma teslani on NCM kemialla ja en ole kyllä sen tarkemmin mittaillut hyötysuhdetta mutta en usko että ero talvella on mitenkään merkittävä LFP verrattuna. Syy tähän on teslan supervarovainen Bms joka käytännössä ei suostu lataamaan pakkasen puolella olevaa NCM akkuakaan ja myös regeneraatio loistaa poissaolollaan pakkasen puolella. Itse asiassa regeneraatiota aletaan rajoittamaan jo yllättävin korkeassa lämpötilassa, ensimmäiset katkoviivat tulee jo jossain 15C

Ilman sen kummempaa tieteellistä tutkimusta olen antanut itseni ymmärtämä että mitä nopeampi ac lataus sitä parempi hyötysuhde. Talvella tämä on ihan selvää koska latausajan lyhentyessä lyhenee myös aika mitä tarvitsee käyttää lämmitykseen. Kesällä etu ei ole yhtä iso koska se teho mitä käytetään latauksen valvontaan ei ole kovin iso. Lisäksi koska onboard laturin maksimiteho yksivaiheisena on 7,5kw niin ainakin haluan uskoa ettei paras hyötysuhde löydy ainakaan esim. 1,5kw kohdalla vaan on merkittävästi korkeammalla.

Hyötysuhteen lisäksi kustannuspuolella kovasta lataustehosta saa merkittävää hyötyä kun pystyy poimimaan paremmin halpoja pörssisähkötunteja
Joo, olen näistä aikalailla samoilla linjoilla. Teslan lataamisesta en niin tiedä, mutta kaippa niille on puheiden mukaan sähkö kelvannut kylmällä kelillä.
 

roots

Hyperaktiivi
Onko tämä laturi jo arvosteltu täällä, kuulostaa fixulta semmosen korvaan joka ei omista sähkistä eikä näitä ole kauhiasti tutkinu...

Buusti Box Blank 11kW, pörssisähkö, kuormanhallinta, MID-mittari, RFID​

 

RauskiH

Vakionaama
Joo, olen näistä aikalailla samoilla linjoilla. Teslan lataamisesta en niin tiedä, mutta kaippa niille on puheiden mukaan sähkö kelvannut kylmällä kelillä.
Joo, kelpaa sille. Omat epätiteelliset havainnot viime talvelta oli että jossain -25c pakkasessa akkuun meni noin joka toinen kilowattitunti ja joka toinen meni lämmitykseen kun yön latasi 13A virralla sukosta ja lähtötilanteessa akku oli ympäristön lämpötilassa.

Tuosta lämmitykseen menevästä tehosta johtuen olen talvella mahdollisuuksien mukaan pitänyt lataussyklit selvästi pidempinä eli päästänyt varauksen 10-30% ja ladannut 80–90% jottei jäistä akkua tarvitse joka yö lämmittää plussan puolelle. Kesäisin sitten tulee laitettua käytännössä joka yö auto lataukseen.

Latauskäytäntöihin tuli tosin muutama viikko sitten muutos kun rouvan työpaikalle tuli ilmainen latausmahdollisuus ja valtaosa teslan latauksista hoituu siellä. Kotilataukselle on enää tosi vähän tarvetta kun kakkosautona olevaan ampeeraankaan ei tule läheskään joka viikko edes 100km
 
Viimeksi muokattu:

RauskiH

Vakionaama
Meneekö se automaattisesti noin lämpöiseksi vai ainostaan silloin jos autoon on ajastettu lähtö? Eikai se sentään pidä sitä tuossa lämmössä jatkuvasti?
En ole seurannut että missä pitäisi lämpötilaa kun ajelen talvella pääasiassa range mode päällä. Tällöin ainakaan vanhemmat teslat eivät ajossa lämmitä akkua ollenkaan. Omat ajot kun ovat pääasiassa lyhyitä niin akun lämmityksestä ei olisi mitään hyötyä. Ilman range mode alkaisi paahtamaan välittömästi akkua lämpimäksi
 

Esäätäjä

Vakionaama
Meneekö se automaattisesti noin lämpöiseksi vai ainostaan silloin jos autoon on ajastettu lähtö? Eikai se sentään pidä sitä tuossa lämmössä jatkuvasti?
Tuo ajastus tosiaan alkaa lämmittämään pakkasilla aika paljon ennen norm lämmitystä, samoin latauksessa lämmittää ainakin jonkunverran.
Ei tuo itselleni ihan selkeä ole koska ja kuinka lämmitetään.

Sitä voisi tuota taas tarkemmin seurata.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Meneekö se automaattisesti noin lämpöiseksi vai ainostaan silloin jos autoon on ajastettu lähtö? Eikai se sentään pidä sitä tuossa lämmössä jatkuvasti?
Nyt hieman testailtu tesla model 3, ilman lämpöpumppua. Lataushäviötä tulee akun lämmityksestä jos tämä siksi halutaan nimetä.

1. Esilämmitys puhelimesta päälle, ulkolämpötila 0 paikkeilla, ei latausjohto kytkettynä ja lämmitti akun n. 7,5 asteeseen.

2. Esilämmitys puhelimesta päälle, ulkolämpötila 8 astetta, latausjohto kytkettynä ja lämmitti n. 20 asteeseen.

3. Kokeillaan vielä Chill modella vaikuttaako kuinka.
 

RauskiH

Vakionaama
Nyt hieman testailtu tesla model 3, ilman lämpöpumppua. Lataushäviötä tulee akun lämmityksestä jos tämä siksi halutaan nimetä.

1. Esilämmitys puhelimesta päälle, ulkolämpötila 0 paikkeilla, ei latausjohto kytkettynä ja lämmitti akun n. 7,5 asteeseen.

2. Esilämmitys puhelimesta päälle, ulkolämpötila 8 astetta, latausjohto kytkettynä ja lämmitti n. 20 asteeseen.

3. Kokeillaan vielä Chill modella vaikuttaako kuinka.
Muistaakseni jos range mode on päällä niin ei normaalissa esilämmityksessä lämmitä akkua. Ajastettu lämmitys ja defrost car taitaa range modenkin kanssa lämmittää akun. On myös mahdollista lämmittää sisätilat camp modella joka ei kytke akun esilämmitystä päälle
 

jmaja

Hyperaktiivi
1. Esilämmitys puhelimesta päälle, ulkolämpötila 0 paikkeilla, ei latausjohto kytkettynä ja lämmitti akun n. 7,5 asteeseen.

2. Esilämmitys puhelimesta päälle, ulkolämpötila 8 astetta, latausjohto kytkettynä ja lämmitti n. 20 asteeseen.
Missä ajassa tämä tapahtui? Akkuhan on tuollainen luokkaa 500 kg möntti, jonka lämmittäminen 10 C:lla vaatii n. 1,5 kWh.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Nyt hieman testailtu tesla model 3, ilman lämpöpumppua. Lataushäviötä tulee akun lämmityksestä jos tämä siksi halutaan nimetä.

1. Esilämmitys puhelimesta päälle, ulkolämpötila 0 paikkeilla, ei latausjohto kytkettynä ja lämmitti akun n. 7,5 asteeseen.

2. Esilämmitys puhelimesta päälle, ulkolämpötila 8 astetta, latausjohto kytkettynä ja lämmitti n. 20 asteeseen.

3. Kokeillaan vielä Chill modella vaikuttaako kuinka.
Eli tuo 3. vaihtoehto eli chili mode.
Ei lämmitänyt akkua n. 3 asteen lämmössä, mutta jos latauksessa niin lämmitti taas ainakin 20 asteen tienoille.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jossain ketjussa oli puhetta että mitä lataaminen maksaa kotona pörssisähköllä (ja miksei omalta katoltakin.... )

Laskeskelin sen huvikseen auki vuodelta 2024. Kokonaiskulutus lataukselle oli jotakuinkin 3590 kWh ja tästä osuudesta 28% 776 kWh tuli omalta katolta. Tuolla huruuttelee sen pauttirallaa 18tkm vuodessa(~350€).
1736036626260.png

Ostettavan pörssisähkön osuudeksi jäi 2814 kWh. Tälle jäi hintaa energian osuudelta 90,84€ ja latausenergian keskihinnaksi tuli 3,23 snt/kWs.
Ostettava lataussähkön siirron osuus oli 245,11€ ja sen hinta 8,71 snt/kWh.

Auton kulutus lämmityksineen ja lataushäviöineen on alle 20 kWh/100km. Verkosta ostetun sähkön osalta ajamisen hinta oli siis (245,11+90,84)/(2814/20)=2,34€/100km.

Myös katolta tulleella sähköllä on tietty joku arvo, myydessä pörssisähkön hinta - välityspalkkio. Itsekäytettäessä säästää siirtomaksun. Tässä tapauksessa voisi ajatella että sen arvo on se mitä siitä saisi myydessä. Joten katolta tulleet 776 kWh olisivat olleet arvoltaan 13,21€, ja keskimääräinen myyntihinta ei olisikaan ollut kuin 1,7 snt/kWh. Jos samaan aikaan olisi kuitenkin ladannut verkosta, olisi siitä tarvinnut köyhtyä siirtomaksun vuoksi 67,59€ eli 8,71 snt/kWh.

Ajon hinnaksi tuli omalla sähköllä siis 13,21/(776/20)=0,34 snt/100 km. (joo, panelit eivät ole olleet ilmaiset...)

Jos summaa koko kokonaisuuden niin (245,11 + 90,84 + 13,21) / (3590 / 20) = 1,45 €/100km. Ei paha. :cool:

Vastaava ajosuorite perheen toisella kulkineella olisi ehkä noin 8l/100km, joten dieseliin menisi ehkä noin 2400€/vuosi, jos matka olisi saman 18tkm. Säästöä tullee tällä sähkökirpulla ~2k€/vuosi "polttoaineen" osalta.
 

dbwarrior

Vakionaama
On se energia osuus sähköllä halpaa jos paneelit vielä kuittaa osan.
Itsellä kans 2sähkö autoa joten aina on auto jota ladata paneeli yli tuotannolla.
Toki nykyiset autoilun todelliset kulut on sitten suuremmat kuin koskaan ennen sillä aiemman polttis kaluston yhteishinta oli alle 10k.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Uuden Prisman ajettua teinarit aiheuttaa häiriötä parkkihallissa ja taksikuskit miehittävät latauspisteet? Pisti silmään että paikallisen Prismat laturit ovat olleet varattuna ammattiliikenteen käyttöön. Ymmärrän toki tarpeen, mutta pisti kyllä ajattelemaan että onko oikein jos viimeinenkin latauspiste viedään. Itsellä ei ollut tarvetta laturille, mutta kunhan osui silmiin. Onko ilmiö tuttu?

 

pamppu

Vakionaama
Uuden Prisman ajettua teinarit aiheuttaa häiriötä parkkihallissa ja taksikuskit miehittävät latauspisteet? Pisti silmään että paikallisen Prismat laturit ovat olleet varattuna ammattiliikenteen käyttöön. Ymmärrän toki tarpeen, mutta pisti kyllä ajattelemaan että onko oikein jos viimeinenkin latauspiste viedään. Itsellä ei ollut tarvetta laturille, mutta kunhan osui silmiin. Onko ilmiö tuttu?

Tamperetta ohittaessa mäkkärissä oli tämmöinen tilanne kerran hyvin lähellä. Itse tulin perheen kanssa tyhjälle kentälle vetämään matkan pakolliset hampparit ja heti perään pyyhälsi joukkoja takseja, joista viimeinen ei sitten tainnut enää mahtua… Vaikeampi juttu, kun kyllähän niidenkin pitää jossain ladata. Kentät on vaan liian pieniä, tuollaisella 4 letkun paikallakin tilanne muuttuu tyhjästä täydeksi silmän räpäyksessä. Toki tuollakin huudeilla on latauspaikkoja pilvin pimein lähistöllä. Muualla en reisussa ole nähnyt, tämä on ehkä enempi pääkaupunkiseudun ongelma, jossa lienee muutenkin enemmän pelkästään julkisen varassa olevia.

Milloin nähdään joku kielto tyyliin ”vain maksavillle asiakkaille”, eli jossain mäkkärin pihassa pienessä latauskentässä kiellettäisiin autossa istuminen ja mäkkäriin syömään mars.

Taksikäytöstä tulee muuten talviaikaan mieleeni nuo hölmöt lämmityssysteemit, jotka esilämmittää akkua navigaattorilla. Miten lataat taksin nopeasti kun pitäisi ajaa keikkaa sinne tänne ja sitten minuuteissa sujahtaa laturille? Volkkari taitaa olla nyt ainoa, joka lataa nopeasti ja sen saa napista akkua lämmittämään ennakolta. Tuo ongelmahan vielä eskaloituu, jos latausnopeudet jää huonoksi.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Volkkari taitaa olla nyt ainoa, joka lataa nopeasti ja sen saa napista akkua lämmittämään ennakolta. Tuo ongelmahan vielä eskaloituu, jos latausnopeudet jää huonoksi.
Taksi muutenkin vähän hankala pikalatauksen kannalta kun eihän taksia ajossa voi päästää pienille prosenteille kun valmiutta lähtöön tarvitaan jatkuvasti. Toisaalta esilämmitys on turha jos ajoa ei tule ja laturilla aikaa olla vaikka pitkäänkin. En ole seurannut mikä uusien autojen latausnopeus tilanne on, 800 volttiset korealaiset on nopeita muusta en tiedä.
Muutaman vuoden vanhat volkkarit voi kylmällä olla vitsi pikalaturilla niinkuin yhtä YouTube id3 katsoin, 26kW otti pikalaturilla.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Uuden Prisman ajettua teinarit aiheuttaa häiriötä parkkihallissa ja taksikuskit miehittävät latauspisteet? Pisti silmään että paikallisen Prismat laturit ovat olleet varattuna ammattiliikenteen käyttöön. Ymmärrän toki tarpeen, mutta pisti kyllä ajattelemaan että onko oikein jos viimeinenkin latauspiste viedään. Itsellä ei ollut tarvetta laturille, mutta kunhan osui silmiin. Onko ilmiö tuttu?

On tuttu ajalta, jolloin Lidlissä oli ilmaista sähköä. Taksi usein miehitti sen ainoan laturin. Eiköhän niitä tolppia tule lisää sitä mukaa kun pysyvät täysinä.

Huvittava tuo ABC:n kommentti ja latauskielto takseille Jumbossa. Laittoivat kylttejä kun asiakkaat valittivat. Erityisesti mainittiin omistajaasiakkaat eli S-kortin haltijat. Eiköhän noi taksikuskitkin ole niitä omistaja-asiakkaita ja latauksen hinta ABC:lle kannattava vaikka ei kaupassa kävisikään.
 

pamppu

Vakionaama
Muutaman vuoden vanhat volkkarit voi kylmällä olla vitsi pikalaturilla niinkuin yhtä YouTube id3 katsoin, 26kW otti pikalaturilla.

Juu, ne vanhat on surkeita. Uusissa kaikki on toisin kun nopeutta löytyy kuiteskin liki 200kW ja siellä on lämmitystoiminto, joka suoraan kertoo mitä latausnopeus olisi ja kauanko pitää lämmittää että se olisi jotain muuta. Ja vielä navigoinnin päälle nappi lämmitystä varten, jos vaikka tietää puolen tunnin päästä ehtivänsä lounaatauolle. Nyt kaikki muut valmistajat sais ottaa tuosta mallia.
 

pamppu

Vakionaama
Huvittava tuo ABC:n kommentti ja latauskielto takseille Jumbossa.
Ei ole ainoa. Muistaakseni Turussa ainakin yhdessä Cittarissa on samansuuntainen kyltti. En muista onko länsikeskuksessa, siellä kyllä panostivat sitten latureiden määrään.

Tommonen cittari yms on kanssa semmosia paikkoja, että kun siellä on kaikenlaista oheishommaa, ravintoloita yms, niin helposti taksitkin ehkä hakeutuu semmoiseen lounastauolle. Joten sikäli paras että olisi vaan tarpeeksi paikkoja.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Hyvinkin monella yrityksellä lienee S-Business kaikilla apseilla asioimista varten. Sen takia ne siellä on.
Niin käykö kortti jotenkin tägin tavoin laturilla vai vaan maksukortin lukijoilla varustettuihin.
Aika riskillä mennään jos s-business on ainoa jolla lataukset maksaa, vai käykö se muuallekin.
 

pamppu

Vakionaama
Niin käykö kortti jotenkin tägin tavoin laturilla vai vaan maksukortin lukijoilla varustettuihin.
Aika riskillä mennään jos s-business on ainoa jolla lataukset maksaa, vai käykö se muuallekin.
Se menee kai korttilukijaan ja abc-mobiiliin. On siis ihan luottokortti. S-Business-kortin voi rajata, esim. että voiko sillä ostaa polttoainetta, sähköä, saako myös lasinpesunestettä yms tarviketta, voiko peräti syödäkin. Aika fiksu se on yritykselle.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Niin no taksit on yritystoimintaa ja ei kai yritykset ole osuuskaupan jäseniä?

Rengit varmaan käyttää tätä mutta esim. toiminimiyrittäja, joita taksesissa on paljon, on käytännössä kuluttajan asemassa S-kortteineen siinä missä muutkin. Verottajan mukaan "tyypillisesti taksiautoilija on toiminimiyrittäjä eli liikkeen- tai ammatinharjoittaja"
 

Esäätäjä

Vakionaama
Rengit varmaan käyttää tätä mutta esim. toiminimiyrittäja, joita taksesissa on paljon, on käytännössä kuluttajan asemassa S-kortteineen siinä missä muutkin. Verottajan mukaan "tyypillisesti taksiautoilija on toiminimiyrittäjä eli liikkeen- tai ammatinharjoittaja"
Mutta edelleenkin, s-bonusta tai plussapisteitä ei yritys tai toiminimiyrittäjä saa. Jos omaa korttia vilauttaa voi olla ikäviä seurauksia myöhemmin.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mutta edelleenkin, s-bonusta tai plussapisteitä ei yritys tai toiminimiyrittäjä saa. Jos omaa korttia vilauttaa voi olla ikäviä seurauksia myöhemmin.

Ei ole ikäviä seurauksia. Saadut bonukset verovähennyskelpoisista menoista ovat verotettavaa tuloa. Ei sen kummempaa. Jos maksaa lataukset itse eikä vähennä verotuksesta niitä vaan vähentää kiinteän kilometrikorvauksen niin ei pitäisi tuon ohjeen mukaan tulla veroa.

 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Sähköautojen samanaikainen lataaminen on tuonut monille pientaloalueille uuden ongelman​

Uudenlaiset autojen älylatauspalvelut helpottavat sähköverkon kuormitusta alueilla, joissa jakeluverkon kapasiteetti uhkaa loppua.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Tämäköhän on syy siihen, että tehomaksua kaivataan myös pienasiakkaille. Tehomaksun ohjausvaikutus kuormitushuipun hillitsemiseen taitaa kyllä olla olematon. Energiamaksu ja muut syyt ohjannevat lataamisen kuitenkin yöhön.
 
Back
Ylös Bottom