Varmaan standardeja on, mutta eihän niitä varsinaisesti missään vaadita, joten lienee pitkälti valmistajasta kiinni.
Itse luottaisin siihen jopa enemmän kuin mihinkään johdosuojaukseen: Johdonsuoja vain reagoi liikaan virtaan ja toimii jos toimii (käytännössä toki hyvin luotettavasti). Sen sijaan invertteristä loppuvat teoriassa ja käytännössä paukut ajaa moista tehoa lähes silmäräpäyksessä fysiikan rajoitteista johtuen. Jos ylivirtasuojaus ei toimi, laite menee polvilleen (ja jännite mitättömäksi) tai sitten käräyttää sisukalunsa niin, että lakkaa kokonaan toimimasta. Invertteri on kuin pelkkää sarjassa olevaa sulaketta koko laitos.
Juu, pahempi on heikkotehoinen aggrekaatti, se vaan yrittää kaikkensa. Ei saa suojaa laukaistua ja kärähtämiseenkin menee vähän aikaa.
Se, että sisäisen johdotuksen täytyy olla mitoitettu riittävälle oikosulkuvirralle. Vastaava teho on niin suuri, että invertteri ei kerta kaikkiaan kykene tuottamaan enää moista tehoa jännitteellä, josta olisi vaaraa (piikkijännite verkossa luokkaa 325V/2 ja jos tuo jaetaan kahdellakymmenellä (optimistinen arvio), jännite olisi alle 17V ja jos taas neliöjuuri 10 per 2, jännite tulee jaetuksi yli kuudella (pikkijännite luokkaa 50V, jos teho vastaa edes suunnilleen rakennuksen verkon nimellistehoa. Kaiken lisäksi, inverttereissä on tyypillisesti kaksinkertainen ylivirtasuojaus jo komponenttien suojaamiseksi (syöttö ja lähtöpuolella) ja tuo on vielä todella nopea, koska puolijohdekomponentit eivät siedä ylikuormitusta sellaista aikaa kuin sähköjohdot ilman ominaisuuksien tuhoutumista ja laitteen tehonsyötön loppumista.
Juuri näin. Jos verkkoon kytketään (tarkasti ottaen) puutteellisesti rakennettuja laitteita, joista puuttuu valmius käsitellä sisäiset vikatilansa luotettavasti ja turvallisesti tavalla tai toisella, ei mikään ulkoinen suojaus voi kovin paljon auttaa asiaa. Jokin maavuodon toteaminenkaan ei edes ole mahdollista kaksoiseristetyille muovikuorisille kulutuslaitteille, jotka voivat aivan hyvin olla tulipalon syttymislähde vikatilateessa, jos laitteen sisäinen suojaus on laiminlyöty.
Jotain lukuja olisi hyvä saada tähän. Millainen virta ja millainen jännite oli mielessä? Onko kyse oikosulusta vai ylikuormituksesta?
Ja huomaa itse, että johdonsuoja katkaisee, jos virta nousee normin määräämään katkaisurajan ylitse, olkoon jännite mikä hyvänsä, joka saa edes riittävän voimakkaan virran kulkemaan sulakkeen lävitse.
Varsin vähän jos ollenkaan juuri tuolta alijänniteeltä, ellei alijännite ensin riko laitetta, jolloin se vian seurauksena muuttuu vaaralliseksi.
Turvallisuusmielessä tuo koskee lähinnä vain suoraan akusta vaihtojännitettä syntetisoivalle laitteelle, jollainen lienee aika harvinainen tässä kuvatuissa tarkoituksissa, sillä akkujännite vaihtelee turhan paljon eri lataus- ja purkuvaiheissa, jotta moinen toimisi hyvin. Yleensä ensin onkin DC-DC-muunnin ja tätä ohjaava jännitteensäädin ja kondensaattoripuskuri. Jos ei olisi syöttöpuolella sulakkeita, DC-DC-muuntimen komponentit (MOSFETit ja IGBT:t) hajoavat, kun nimellisvirta ylittää ja puskurikondensaattoorin jännite katoaa. Tällainen DC-DC-muunnin on tarpeen aina silloinkin, jos akkujen jännite ei ole riittävän korkea (vähintään luokkaa 330 kaikissa käyttötilanteissa).
Ja vielä, että millaista vaaratilannetta ajattelet? Jos kerran virrat kyllästyvät 8A:lle, vaikka on oikosulku, tuskin jännitekään voi olla kovin korkea? Eihän 8A ainakaan ylitä minkään asiallisesti rakennetun johdoston virrankestoa, eli minkään ei pitäisi lämmetä liikaa eikä korkeintaan muutaman kymmenen voltin jännitekään ole sähkönormien mukaan vaarallinenkaan. On toinen juttu, jos jokin laite ei kestä alijännitettä (joka siis alijännitteenä ei ole pieni, vaan katastrofaalinen eikä siksi edes vioita kovin montaa laitettakaan kuten ei tehonpuutteeseen jumiutunutta alijännitesuojatonta kompressoriakaan).
Kotitalousmittakaavan moottoreissa käämien vastus on niin suuri, että evät tuota tee esillä olleessa alijännitetapauksessa (siis kun jännite on niin alhainen, että syntyvä oikosukuvirta ei pysty edes sulattamaan sulakkeen lankaa tai aktivoimaan johdonsuojakytminen lämpö- tai magneettista elementtiä). Jokin valtava teollisuusmoottori saattaisikin jo kuumeta liikaa moisella alijännitteellä seisoessaan, mutta tämähän on asetelmana esillä olleeseen nähden aivan absurdi -- myös suojalaitteistojensa osalta.
Jännite menee vian seurauksena joka tapauksessa niin alas, että se ei ole enää vaarallinen, vaikka stotsi ei laukea, ellet asenna teholtaan 10-kertaisesti ylimoitettua invertteriä.
Ei tuollaista voi tapahtua, että moinen oikosulusta alentunut jännite ei muka polta 10A sulaketta tai katkaise johdonsuojakytkintä ennen pitkää, mutta jännitettä olisi samalla riittävästi polttaakseen seitä ennen tai edes aikaa myöten moottorin käämit.
Kyllä ne vahtii myös lähtöjännitettään ja menee vikatilaan jos se ei pysy oikeana.
Toisaalta tuossa ei ole mitään ongelmaa.. Tai ainakaan palovaaraa, jos se MMJ on asianmukaisesti asennettu. Se 1,5mm2 johdin kestää sen 10A oikosulkuvirran ihan loputtomiin, koska sillehän se on alunperinkin suunniteltu.
Ei mitään muu kuin invertterin suojaus (tai hajoaminen) estäkään, mutta jännite ei voi olla lähelläkään 100% nimellisestä (vaan huomattavan lähellä 0% esim. 10% paikkeilla), koska virtaa uppoaa normaaliin (kuparijohdoista rakennettuun) ryhmään tuollaisella virralla niin paljon 0-ohmiseen kuormaan (oikosulku). Stötsän palaminen tai palamatta jättäminen ei tuollaisella oletetulla kotitalousliittymään mitoitetulla invertterillä ole sen takia sähköturvallisuusongelma.
Totta kai voi, mutta silloin on kyseessä jokin muu vika kuin oikosulku. Tullaan aina eri päätelmään, kun lähtöoletuksetkin muuttuvat jatkuvasti. Ei muuten vikavirtasuoja tai alijänniterelekään suojaa kaikilta paloriskeiltä, jollaisen jo 0,1A virta ja vähäisempikin verkkojänniteellä voi helposti aiheuttaa sopivilla edellytyksillä.
siksi nuo hilavitkuttimet ovat lähtökohtaisesti turhia
Ainakin päällisin puolin kyllä.
Riippuu invertterin lähdön virtarajoituksesta: jos raja on kokonaan ylempänä kuin virta, millä stötsä laukesi tietyssä ajassa, stötsä laukeaa normaalisti. Jos se on alempana, invertterin virtarajoitus katkaisee virran joko kokonaan vaatien resettiä, katkoo toviksi ja yrittää uudelleen (mahdollisesti määrätyn toistomäärän) tai jää sitten syöttämään hiukan alemmalla jännitteellä.