Se katkaisee vain jos virta nousee katkaisurajan yli.
Esimerkiksi tietyt moottorityypit pysähtyvät alijännitteellä ja syttyvät kyllä aikanaan palamaan, ja alijännitteellä virta ei ole taattu katkomaan stotsia.
Kotitalousmittakaavan moottoreissa käämien vastus on niin suuri, että evät tuota tee esillä olleessa alijännitetapauksessa (siis kun jännite on niin alhainen, että syntyvä oikosukuvirta ei pysty edes sulattamaan sulakkeen lankaa tai aktivoimaan johdonsuojakytminen lämpö- tai magneettista elementtiä). Jokin valtava teollisuusmoottori saattaisikin jo kuumeta liikaa moisella alijännitteellä seisoessaan, mutta tämähän on asetelmana esillä olleeseen nähden aivan absurdi -- myös suojalaitteistojensa osalta.
Tai toisinpäin, vika vedä jännitettä alas ennen stotsin laukeamista.
Jännite menee vian seurauksena joka tapauksessa niin alas, että se ei ole enää vaarallinen, vaikka stotsi ei laukea, ellet asenna teholtaan 10-kertaisesti ylimoitettua invertteriä.
Olisikohan niin, että joko oikosulkuvirran minimivaatimus pohjautuisi alkujaan siihen, että aikoinaan eräänlaisena standardoituna vakiokäytäntönä oli laitteiden ja vaarallisten tilojen pistorasioiden nollamaadoitus. Tuohan saattoi johtaa jonkin laitteen tai johdonosan sisäisessä oikosulkutapauksessa tilanteeseen, jossa kaikkien rakennuksen suojamaadoitettujen laitteiden runkojännite nousi jonnekin päälle sadan voltin. Oli äärimmäisen tärkeää, että moiden vikatilanne aiheutti sulakkeen palamisen niin nopeasti kuin mahdollista. Todella alimittainen oikosulkuvirta olisi voinut jopa aiheuttaa tilanteen, jossa kaikkien suojamaadoitettujen laitteiden runkoon olisi jäänyt periaatteessa pysyvästi yli 100 voltin hengenvaarallinen vaihtojännite noissa olosuhteissa.
Maadoitusviat ovat sitten vielä oma lukunsa, olkoon niitä missä maajohdossa hyvänsä. Juuri tuosta syystä verkkovirta on periaatteessa erikoisen vaarallista rakennuksen sähkökulutuksen mukaan mitoitettuun invertteriin nähden, koska verkosta voi käytännössä tulla miten suuri virta hyvänsä ainakin puolella verkon nimellisjännittestä, elleivät suojalaitteet toimi. Invertterin tehoraja rajoittaa myös mahdollisia virran ja jännitteen keskinäistä tuloa, joka verkkoon voi syntyä. Jos jonkun ryhmän johdonsuoja tai sulake on invertterin tuottamaa maksimivirtaa selvästi alempi, jännite pysyy ryhmässä tapahtuvat oikosulun tapauksessa nimellistä alempana. Tuo ei estä sulakkeen palamista tai johdonsuojan laukeamista, joka silti tapahtuu ennen pitkää. Alempi jännite kuitenkin vähentää vaaraa tai käytännössä eliminoi sen tuon viivästyksen ajan.