Tässä taas se sama mistä toisaalla jo keskusteltiin, se että talossa on 3x25A liittymä ei tarkoita että sitä voisi läheskään kaikki hyödyntää täysin. Tai jos yrittää niin verkko voi pettää, vähintäänkin jännite laskee liian alas.Sähköautojen samanaikainen lataaminen on tuonut monille pientaloalueille uuden ongelman
Uudenlaiset autojen älylatauspalvelut helpottavat sähköverkon kuormitusta alueilla, joissa jakeluverkon kapasiteetti uhkaa loppua.
Sähköautojen samanaikainen lataaminen on tuonut monille pientaloalueille uuden ongelman
Uudenlaiset autojen älylatauspalvelut helpottavat sähköverkon kuormitusta alueilla, joissa jakeluverkon kapasiteetti uhkaa loppua.yle.fi
Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
... toisaalta kahdella naapurilla oli kummallakin yösähköllä varaava parintuhannen litran varaaja. Niitäkin kuumennetaan piuhat punaisena öisin, eikä niistä ole pidetty mitään meteliä. Kumpikin siirtyi ilma-vesi-lämpöpumppuun toissavuonna.
Mä taas tyypillisesti lataan autoa noin 7 kW teholla yön halvimpina tunteina.
Mä taas tyypillisesti lataan autoa noin 7 kW teholla yön halvimpina tunteina.
Oletan että se on yksi syy, mutta se ei toimi, koska autoja ladataan silti samaan aikaan. Tehomaksun vuoksi toki voidaan rajoittaa käyttövedenlämmitys johonkin toiseen aikaan tai tapahtumaan pienellä teholla pidemmän aikaa. Isompi muuntaja on kumminkin pakko vaihtaa.
Toisaalta, jos tehomaksu muodostuu merkittäväksi monille asiakkaille (esimerkiksi niin, että se kaksinkertaistaa sähkönsiirron tavanomaisen kuukausimaksun), rahaa ropisee siirtoyhtiöille juuri noihin tarvittaviin lisäinvestointeihin. Sähkön siirron kulutuspohjaiset maksut juoksevat joka tapauksessa kulutettuun energiaan suhteessa.
Sinäpä sen sanoit... yhtiö saa siirtomaksuja lisää ihan siitä hyvästä että sähköä siirtyy enemmän ja sitä kautta heidän tuotot kasvavat kattamaan suuremman muuntajan vaihdon. Sähköauton lataus ei ole huippukuormaa siinä mielessä, että se kestää yleensä tuntikausia. Yhtiölle taloudellisesti ikävää huippukuormaa olisi jos autoja ladattaisiin liittymän maksimiteholla vain puoli tuntia päivässä ja kaikki samaan aikaan. Se ei nostaisi edes sitä tehomaksua kuin 50% verran huipusta jos mittausjakso on tunti.
Voinemme olla yhtä mieltä siitä että yhtiö saa auton lataamisessa ihan reippaan korvauksen käytöstä.
Korvauksen toki saa ja reippaudestakin voi olla monta mieltä. Mikä sähkönsiirtoyhtiölle kuitenkin maksaa, niin verkon maksimitehonsiirtokyvyn rakentaminen ja ylläpito. Jos tehomaksu kaksinkertaistaa perusmaksun kaltaisen osuuden, ei ole ainakaan epätasapuolista, että mitättömän vähän sähköä käyttävältä pyydetään näitä puolet siitä kuin toiselta asiakkaalta, joka kulutuksen kohdistamisellaan halvoille tunneille on aiheuttamassa tarvetta verkon siirtokyvyn kasvattamiseen. Toisaalta saman energiamäärän vuorokausitasolla tasaisesti siirtävä joutuu nykytariffeilla tyypillisesti maksamaan suhteessa aivan liikaa sähkönsiirtomaksuja aiheuttamiinsa kuluihin nähden, joten on aivan oikein, jos tätä energiaperustaista osuutta voidaan pienentää tai ainakin nousua hillitä tehomaksulla.
Kannattaisi vertailla ainakin pienjännitesiirron tehotariffeja tehosiirron vastaaviin. Pienjännitesiirron maksut ovat ainakin toistaiseksi suhteessa ja absoluuttisesti naurettavan pieniä. Varmaan nousevat tulevaisuudessa moninkertaiseksi, kun alkumuutosvastarinta hellittää.
Eli sähkösaunat maksaa. Mutta ne on jo tehty. Öisin ladattavat autot tuskin tarvitsevat lisätehoa, mutta ehkä ongelma on autot, jotka ladataan saunomisen aikaan? Niitäkin on.
Ajatteluhan on sähköverkossa sellainen, että siirtoyhtiö vastaa siitä, että sähköä riittää. Tehomaksun tarkoitus on vain kohdistaa kustannukset sinne, mistä ne pääosin aiheutuvat menemättä kuitenkaan sellaiseen huutokauppatyyppiseen tarkkaan ratkaisuun kuin sähköenergian hinnamuodostuksessa.
Sähkönsiirtoa rajoittavat reunaehdot ovat niin tapauskohtaiset ja monimutkaiset, että sähköpörssin suuntaan viittaavat tarkennukset taitaisivat sulaa omaan mahdottomuuteensa. Tokihan olisi mahdollista rakentaa sähkönjakelun älyverkko, mistä kaikesta neuvoteltaisiin hyvinkin tarkasti jopa laitetasolle asti, mutta tuossa alkaisi jo pörssipelin tyylinen itsetarkoitus hämärtää sähköverkon perustehtävää, eli sähkönsiirron kapasiteetin pitäisi olla riittävä tarkoitukseensa sähköenergian siirtäjänä siellä, missä tarvitaan, mutta kustannukset pitäisi sentään kohtuullisella tarkkuudella kohdistaa niiden aiheuttajille.
No onko aiheuttajia saunojat vai auton lataajat? Kummanko pitäisi maksaa enemmän? Kohdistaako tehomaksu tämän oikein?
Vaiko ne yösähkölämmittäjät? Mullakin on Ovalissa 16kW yövastukset tarjolla. Sehän se myrkkyä on, ei sähköauto ole mitään. Miksei 20-30 vuotta sitten mitään puhuttu verkon riittävyydestä, kun tuollaisia on rakennettu sarjatuotantona. Nyt on ahneet alkaneet vinkua lisää fyrkkaa veroparatiiseihin. Ennen oli verkot valtiolla.
Tuossa Klaukkalan pientaloalueella taitaa olla ikivanhat piuhat. Talohan ei voi kuluttaa enempää, kuin pääsulakkeet antavat myöten. Jos on 3x35 A sulakkeet, niin talo voi kuluttaa enintään n. 24 kw. Luulisi, että sähkönjakelu on mitoitettu sen mukaan. Auton laturi on yleensä enintään 11 kw, joten ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Etenkin, kun vain 23 talossa on sähköauto ja taloja on yhteensä 85.
Artikkelissa olisi voinut olla tarkempaa tietoa ko. alueen piuhoista.
Artikkelissa olisi voinut olla tarkempaa tietoa ko. alueen piuhoista.
pökö
Kaivo jäässä
Onhan puhuttu, silloin joulukinkun paisto oli synneistä pahin
- Keskustelun aloittaja
- #1 574
Uusi toimija lataustoimijaksi, Faast. Taitavat änkeä samalla reservimarkkinoille.
”Mikään ei ärsytä sähköauton lataajaa yhtä paljon, kuin latauksen keston ja tehon epävarmuus. On raivostuttavaa, jos latauspaikan teho ei riitä lataamaan autoa kohtuullisessa ajassa. Tämän epäkohdan nyt ratkaisemme”, Faast Pointin operatiivinen johtaja Heikki Hintikka toteaa.
Faastin kaikille latausasemille sijoitetaan akustot, joiden ansiosta usean auton lataaminen onnistuu samanaikaisesti täydellä latausteholla. Faastin yhteistyökumppanin Cactos Oy:n Cactos Two -sähkövarastojärjestelmä purkaa akustoihin varastoitua energiaa laturien käyttöön silloinkin, kun sähköliittymän teho on jo käytetty.
”Akustoja ladataan sähkön kysynnän ollessa matalalla tasolla ja puretaan kysynnän ollessa korkealla. Näin osallistumme omalta osaltamme koko sähköjärjestelmän tasapainottamiseen”, Faast Pointin hallituksen puheenjohtaja Daniel Pasternack kommentoi.
Faast Point on valinnut suunnitelmiensa toteuttamiseen vahvat kumppanit. Akkutoimittaja Cactoksen lisäksi kumppanina on Virta, jonka verkoston osaksi latausasemat tulevat.
Asemien rakentamisesta vastaa Eltel ja latauslaitteet toimittaa Kempower.
”Mikään ei ärsytä sähköauton lataajaa yhtä paljon, kuin latauksen keston ja tehon epävarmuus. On raivostuttavaa, jos latauspaikan teho ei riitä lataamaan autoa kohtuullisessa ajassa. Tämän epäkohdan nyt ratkaisemme”, Faast Pointin operatiivinen johtaja Heikki Hintikka toteaa.
Faastin kaikille latausasemille sijoitetaan akustot, joiden ansiosta usean auton lataaminen onnistuu samanaikaisesti täydellä latausteholla. Faastin yhteistyökumppanin Cactos Oy:n Cactos Two -sähkövarastojärjestelmä purkaa akustoihin varastoitua energiaa laturien käyttöön silloinkin, kun sähköliittymän teho on jo käytetty.
”Akustoja ladataan sähkön kysynnän ollessa matalalla tasolla ja puretaan kysynnän ollessa korkealla. Näin osallistumme omalta osaltamme koko sähköjärjestelmän tasapainottamiseen”, Faast Pointin hallituksen puheenjohtaja Daniel Pasternack kommentoi.
Faast Point on valinnut suunnitelmiensa toteuttamiseen vahvat kumppanit. Akkutoimittaja Cactoksen lisäksi kumppanina on Virta, jonka verkoston osaksi latausasemat tulevat.
Asemien rakentamisesta vastaa Eltel ja latauslaitteet toimittaa Kempower.
Sähköautoilijan suurimmat ärsytykset historiaan: Hyvästi hitaus ja tehottomuus - tervetuloa ultranopea latausketju | Faast Point Oy
Sähköautoilijoiden pinnaa eniten kiristävät lataamisen epäkohdat eli hitaus ja tehottomuus painuvat unholaan, kun kotimainen Faast Point avaa Suomeen sähköautojen ultranopean latausketjun. Ketjun ensimmäinen taatun tehon latausasema avautuu Jari-Pekka-liikenneasemalla Joroisissa perjantaina...
www.sttinfo.fi
Molemmat niitä aiheuttavat ja tilannetta (siis kustannuslisää) aiheuttaa vielä eri kuluttajien kulutuksen laskostuminen. Sähkösaunojilla syy on tottumus tiettyihin saunomisaikoihin ja viikonpäiviin ainakin keskimäärin. Sähköautoilijoilla erityisesti latauksen ajoittaminen halpoihin pörssisähkötunteihin (hinta on halpa kaikille saman tuntikalenterin mukaan). Sähkölämmittäjät voisi vielä lisätä perään, koska kulutus keskittyy kylmille sääjaksoille.
Mutta noistahan ei edes erikseen rangaista (vaikka pitäisi verrattuna siihen, että suostut muuttamaan saunomispäiviä; autoakin voisi ladata pienemmällä teholla pitempää, jolloin säästyisi jopa osalta tehomaksua; sähkölämmityksenkin kanssa olisi monia mahdollisuuksia ja ainakin sovittaa kulutusta muiden tehosyöppöjen laitteiden kanssa). Sinällään pysyn siinä mitä jo kirjoitin, että vastauksen etsiminen siihen, kenen pitäisi maksaa toista enemmän tehomaksua, riippuu liian monesta käyttötilanteesta, verkosta ym. juontuvasta yksityiskohdasta, jotta pelkkää tehokriteeriä tarkempaan erittylenkään olisi aihetta. En voi olla ihmettelemättä, miksi tehomaksu aiheuttaa niin paljon vastustusta ja ihmettelyä kuin aiheuttaa. Jos jokin on sähkönsiirrossa kritisoitavaa, niin kohtuuttoman korkea kulutettuun energiaan perustuva muuttuva siirtokustannus, jolle ei ole todellista ja selkeää sähköyhtiölle kustannuksia aiheuttavaa pohjaa kuin murto-osaltaan nykyisestä. Tehomaksun osuus voisi mielestäni olla vähintään samaan luokkaa sähkölaskusta keskivertokuluttajalle, jotta epäsuhta oikenisi, mutta tietenkin tehomaksun määräytymisperusteet voisivat olla vähemmän "hehtaaripyssyllä" laukaistuja kuin nykyisin (so. perustuvat pitemmälle mietittyyn statistiikkaan).
Olemme kehitelleet systeemeitä, joilla olemme mukana tasapainottamassa sähköverkkoa. Kulutamme kun pitää ja olemme kuluttamatta kun ei pidä. Nyt sitten tähän väliin tulee joku systeemi, joka ei toimi edellämainitulla periaatteella. Ei kannusta kuluttamaan silloin kun verkossa on tilaa eikä kannusta olemaan kuluttamata silloin kun verkossa ei ole tilaa. Yksinkertaisesti sanottuna se ei toimi ja se aiheittaa vain typerää kikkailua josta ei ole hyötyä kenellekään.
Ehkä näen asian vain liian kapealta sektorilta. Ehkä se on hyvä systeemi jonnekin, missä sähköverkko oikeasti on alimitoitettu.
- Keskustelun aloittaja
- #1 578
Kyllä tehomaksussa ovat muutkin nähneet ongelmakohtia.
Näissä Ville Voipion kirjoituksissa (2 kpl) on tuotu niitä esiin
#sähkö #energia #energiankulutus #ilmasto #uusiutuvaenergia | Ville Voipio
Sähkömarkkinalain uudistuksessa puhutaan kovasti tehomaksuista. Takana on hyvä ajatus, mutta uudistus voi vaikeuttaa päästövähennystoimia, joten sen kanssa on syytä olla varovainen. Tässä kohdassa sähköverkkoyhtiöiden lyhyen aikavälin etu on ristiriidassa sähköjärjestelmän ja uusiutuvan...
www.linkedin.com
Sähkön hinnoitteluun tulossa iso muutos | Ville Voipio | 10 comments
Mediassa on tasaisin väliajoin puhuttu suuresta muutoksesta sähkön hinnoittelussa. Näillä viitataan siihen, että sähkön hinnoittelu siirtyy tunnin jaksoista 15 minuutin jaksoihin ensi kesäkuussa. Tavalliselle kuluttajalle tämä näkyy pörssisähkön hinnoittelussa, joka muuttuu 15 minuutin...
www.linkedin.com
Viimeksi muokattu:
Juuri kuten edellä todettu. En ole koskaan ymmärtänyt tehomaksua, koska se on vastavoima pörssisähkön hinnan ohjaamalle tuotannon ja kulutuksen tasapainotukselle. Kaksi järjestelmää tappelee keskenään. Tehomaksu on siirtoyhtiöiden lobbaama rahastuskeino, jonka tavoite on minimoida jakeluverkkojen investointitarve, sen sijaan että sitä kehitettäisiin vastaamaan nykyajan päästöttömien tuotantomuotojen toisaikaisuutta.
Tehomaksulla siis kerätään rahaa verkon vahvistamiseen, tavoitteena että sähköä riittää vaikka kaikki saunoisi ja lataisi sähkiksiään samaan aikaan, ehkä ne joulukinkut vielä siihen päälle. No sitten aikanaan kun verkkoa on vahvistettu niin että ylläoleva ei aiheuta ongelmia, luuleeko joku oikeasti että tehomaksu poistuu tai siirron kulut muuten pienenevät. No ei tule tapahtumaan, sitten keksitään uusi selitys rahastuksen jatkumiselle ja kasvattamiselle 
Hempuli
Töllintunaaja
Sähkömarkkinoiden kokonaistarkastelu näyttää unohtuvan, kun sähkön eri hintakomponentteja säädetään, Johtuu varmaan aika pitkälle tuottajien, myyjien ja siirtäjien erilaisista näkökulmista ja oman kassavirran tuijottelusta, jolloin sähkömarkkina ristiriitaistuus kuluttajan kannalta. Meillä olisi hillittömän monimutkainen rakenne kulutusjoustoon pörssihinnan muodostuksessa ja vastaavasti mahdollisimman yksinkertainen rakenne tehomaksuun.
Ymmärrettävästi siirtoyhtiö haluaa rahastaa huipputehon per vuosi tai vähintään per kk. Käytän sanaa rahastaa, koska se tuo eniten rahaa kassaan enkä näe sillä mitään ohjausvaikutusta siirtoverkon ylläpidon tarpeisiin. Olen täysin varma, että kun kerran syksyllä laitan mökille 12 kW sähkölämmittimiä päälle, niin se ei vaikuta verkon kuormitukseen eikä paikallisen verkon investointeihin. Yksittäiset huipputehot hajaantuvat ajallisesti, joten verkon kannalta niillä ei ole juuri merkitystä.
Jos sen sijaan tehomaksua haluaa kohdistaa Klaukkalan sähköautoilijoille, -saunojille ja lämmittäjille, niin tehomaksun tulisi kohdistua esim. kuukauden sadannen huipputunnin tehoon, jolloin maksu kohdistuu enemmän niille, jotka verkkoa kuormittaa pistemäisesti ja siten vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen esim. sähköauton lataustehon suhteen. Mutta tosiasiallisesti tässäkin pitäisi tehomaksua ottaa huomioon vain niinä aikoina, kun sillä on vaikutusta verkon kuormitukseen eikä Juhannusyönä.
Ymmärrettävästi siirtoyhtiö haluaa rahastaa huipputehon per vuosi tai vähintään per kk. Käytän sanaa rahastaa, koska se tuo eniten rahaa kassaan enkä näe sillä mitään ohjausvaikutusta siirtoverkon ylläpidon tarpeisiin. Olen täysin varma, että kun kerran syksyllä laitan mökille 12 kW sähkölämmittimiä päälle, niin se ei vaikuta verkon kuormitukseen eikä paikallisen verkon investointeihin. Yksittäiset huipputehot hajaantuvat ajallisesti, joten verkon kannalta niillä ei ole juuri merkitystä.
Jos sen sijaan tehomaksua haluaa kohdistaa Klaukkalan sähköautoilijoille, -saunojille ja lämmittäjille, niin tehomaksun tulisi kohdistua esim. kuukauden sadannen huipputunnin tehoon, jolloin maksu kohdistuu enemmän niille, jotka verkkoa kuormittaa pistemäisesti ja siten vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen esim. sähköauton lataustehon suhteen. Mutta tosiasiallisesti tässäkin pitäisi tehomaksua ottaa huomioon vain niinä aikoina, kun sillä on vaikutusta verkon kuormitukseen eikä Juhannusyönä.
Meilläpäin muuten joskus tuossa takavuosina poksahti tolppamuuntaja (silloin kun vielä oli avolinjoja ja tolppamuuntajia) juurikin joulun alla. Muistaakseni kinkunpaistoaika oli just parhaimmillaan ja pakkastakin oli. Taisi mennä just niillä hetkillä kun yösähköt kytkeytyvät päälle.
Caruna just pari viikkoa sitten teki jotain ylläpitohommia läheisessä puistomuuntajassa, meilläkin oli kaksi tuntia sähköt pois sen vuoksi.
Miksi ei ole järjestetty/suunniteltu/rakennettu "takaisinkytkettyä tehomaksua" eli jos minä en käytä sähköä niin miksi naapuri ei saisi luukuttaa urku auki. Yhteensä se on puolet tehosta jne. Jokaisella taloudella kuitenkin sisäisesti kyky kuluttaa liittymänsä verran 100% sähköä.
Laajennettuna tietysti alueelliseksi eli tehomaksu vasta jos koko alueella esiintyy yhteensä iso teho suhteessa alueen kykyyn.
Vielä kun tuo vietäis pidemmälle niin ei tartteis tehomaksua ollenkaan jos tuohon kykyyn lisättäis ohjauskykyä joka liittyjälle.... Kun kerran olis tieto olemassa. Eli verkkomittarit taas vaihtoon ja niihin tämä kyky.
Eikös tuohon säätöön riittäis autonlataus jos se kerran ongelman aiheuttaa, noissahan on se kyky säätää tehoa tai jopa katkaista.
Laajennettuna tietysti alueelliseksi eli tehomaksu vasta jos koko alueella esiintyy yhteensä iso teho suhteessa alueen kykyyn.
Vielä kun tuo vietäis pidemmälle niin ei tartteis tehomaksua ollenkaan jos tuohon kykyyn lisättäis ohjauskykyä joka liittyjälle.... Kun kerran olis tieto olemassa. Eli verkkomittarit taas vaihtoon ja niihin tämä kyky.
Eikös tuohon säätöön riittäis autonlataus jos se kerran ongelman aiheuttaa, noissahan on se kyky säätää tehoa tai jopa katkaista.
Uudet sähkömittarit on mahdollista saada toteuttamaan tehonohjaus. Homman piti toimia niin, että sähköyhtiö voi tarvittaessa etäohjauksella vähentää tehoa jos verkon toiminta sitä vaatii. No ei tällaiseen tarpeeseen ole hirveästi näkynyt kysyntää. Sen voisi toteuttaa jos olisi tarvetta oikeasti. Rahastaminen on helpompaa kun ei ole oikeasti tarvetta.
Minä voisin esimerkiksi sopivaa korvausta vastaa joustaa siten että max teho olisikin vain 12kw. Verkkoyhtiöt eivät vain taida olla halukkaita maksamaan tuosta, ainakaan vielä...
En malta olla puuttumatta saunojien ja autojen lataajien vertailuun tehomaksuasiassa. Tehomaksu koskee kai kumpaakin samoin kuin muitakin sähkön käyttäjiä. Verkon kuormitushuipun syntymiseen lataajien vaikutus taitaa kuitenkin olla selvästi suurempi, kun latausjakso ohjautuu selvemmin samanaikaiseksi ja kestää suuritehoisena pitempään. Saunojen lämmitysvaihe kestää vajaan tunnin ja ylläpitöajan kulutus on noin kolmannes maksimista, jos sitäkään. Näin saunomisajankohdat risteilevät keskenään enemmän, kuin latausajankohdat. Saunoja harvemmin lämmitetään yöllä, jolloin lataajien huippu on. Voisiko verkkomaksuissakin aikahinnoittelu olla kuitenkin tehomaksua tasapuolisempi ja sen ohjausvaikutus sekä lataajille, että saunojille parempi. Silloin kyllä energiahinnat ja siirtohinnat voisivat ohjata ristiin. Lataajilla voisi olla ongelma, kumpi onpi parempi, päivä vai yö.
Niin, mutta miksi sähkön varastoinnille pitää ylläpitää yritystukien kaltaisia tukiaisia kuluttajille sälyttämällä siirretylle energialle turhia kuluja sen sijaan että vaihtelevan tehonkulutuksen aiheuttamat sälytetään aiheuttajille?
Kannatan markkinataloutta myös sähkönsiirrossa ja vastustan eräänlaisten verojen kantoa ja tulojen käyttämistä jonkin toisen kulutusmuodon subventointiin. Muuttuvan siirtomaksun lisäkanto subventoimaan vaihtelee tehonkäyttöä on juuri tuollaista pahimmillaan. Ei sähkön kulutuksen kohdistaminen tiettyihin ajankohtiin ole itsetarkoitus, vaan siitä aiheutuneiden lisäkustannusten rahoitus on osa kokonaisratkaisua.
Siis tuossa taas pidetään pahana, jos koira heiluttaa häntäänsä, kun kirjoittajan mielestä hännän pitäisi heiluttaa koiraa.Kyllä tehomaksussa ovat muutkin nähneet ongelmakohtia.
Näissä Ville Voipion kirjoituksissa (2 kpl) on tuotu niitä esiin
#sähkö #energia #energiankulutus #ilmasto #uusiutuvaenergia | Ville Voipio
Sähkömarkkinalain uudistuksessa puhutaan kovasti tehomaksuista. Takana on hyvä ajatus, mutta uudistus voi vaikeuttaa päästövähennystoimia, joten sen kanssa on syytä olla varovainen. Tässä kohdassa sähköverkkoyhtiöiden lyhyen aikavälin etu on ristiriidassa sähköjärjestelmän ja uusiutuvan...
katso liitettä 105385
Sähkön hinnoitteluun tulossa iso muutos | Ville Voipio | 10 comments
Mediassa on tasaisin väliajoin puhuttu suuresta muutoksesta sähkön hinnoittelussa. Näillä viitataan siihen, että sähkön hinnoittelu siirtyy tunnin jaksoista 15 minuutin jaksoihin ensi kesäkuussa. Tavalliselle kuluttajalle tämä näkyy pörssisähkön hinnoittelussa, joka muuttuu 15 minuutin...
Mille tahansa asialle voi löytää hyviä asiaperusteita, kun unohdetaan kokonaan, että hyvillekin ideoille saatetaan tarvita maksajaa. Todellisuudessa pitäisi keskustella hyvien asoiden hyötyjen ja kustannusten tasapainottamisesta. Asia, jotka ovat sekä hyviä että kannattavia toteutuvat yleensä joka tapauksessa, ellei joku jääräpää koe asian hyppäävän liikaa omalle tontilleen ja uhraa rahaa taisteluun tuulimyllyjä vastaan.
Tämä on vähän sama kuin vakuutustoiminta nykyään. Vakuuttamisen mielekkyys vähenee päivä päivältä, kun yhä tarkemmin ja tarkemmin maksuja kohdistetaan niille, joiden tilastot kertovat olevan potentiaalisimpia korvauskulujen aiheuttajia. Periaatteessa tämän tien päässä on tilanne, jossa vakuutusyhtiö vain säilyttää omia rahojasi, estäen sinua tuhlaamasta niitä, koska tarvitset ne erilaisten vahinkojen maksuun. Saman (tai enemmän) saisi säilyttämällä rahat pankkitilillä.
Yöllä verkon kuormitus kuitenkin muuten aikapaljon pienempi, paikallisia huippuja voi toki tulla kun saman muuntopiirin kaikki sähköautot alkaa lataa yhtäaikaa, mutta verkkoyhtiö on riistänyt käyttäjiä jo vuosikymmenet luvaten sen 18kw huipputehon maksua vastaan. Turha ulista jos sitä mistä on maksettu käytetään nyt vähän enemmän kuin aiemmin. Ei muuta kuin järeempää muuntajaa tolppaan...
Itse ainakin koen esimerkiksi autovakuutusten bonuksien vaikuttavan aivan toisin päin esimerkiksi kasko-vakuutuksen ottamisen tai pitämisen mielekkyyteen. Todellinen krooninen törttöilijä pystyy nostamaan maksunsa kymmenkertaisiksi riskit välttäneeseen nähden.
Toisaalta tarjolla on esimerkiksi kodinkonekaupassa halpoja kylkiäisvakuutuksia, joiden mielekkyys on olematon kustannusten ohella siinä, että riskin toteutumisen seuraukset ovat niin vähäiset, että ei kannattaisi nähdä vaivaa ja sitoa pennosiakaan moiseen turhakkeeseen ja byrikratian kukkaseen.
Rahat on kuitenkin jo käytetty tai viety ulkomaille, eli mennyttä mikä mennyttä. Kyse on jatkossa vain siitä, voiko sellainen, joka ajoittaa käyttönsä tasaisemmin saada sähkönsiirtonsa hiukan halvemmalla kuiin sellainen, joka keskittää 18kW kulutuksensa sille tunnille, kun pörssisähkö on halvimmillaan ja toiset mokomat seuraavaksi halvimmille ja jämät vastaavasti.
Lehtijuttujen perusteella Ruotsissa ottavat tehosta huomioon vain puolet kello 22-06 välisenä aikana tehomaksua määrätessään.
Tämäkin ohjaa niin autojen kotilataamiset isoilla teholla ja/tai muun tehokulutuksen samanaikaiseksi yöajalle joten eivät nähtävästi ole siellä huolissaan esim. asuinalueen puistomuuntajan mitoituksesta taikka uusimiskustannuksita
Tämäkin ohjaa niin autojen kotilataamiset isoilla teholla ja/tai muun tehokulutuksen samanaikaiseksi yöajalle joten eivät nähtävästi ole siellä huolissaan esim. asuinalueen puistomuuntajan mitoituksesta taikka uusimiskustannuksita
Sähköpörssissä kaunis tavoite on "sosiaalisen hyvinvoinnin kriteeri"/"social welfare criterium", jonka mukaan sähkön hintaa säädellään. Tämä on lainsäätäjien tahtotila eikä markkinoiden itsensä päättämä ratkaisu. Kun kyse on monopolista niin odottaisin että tässä ei mennä markkinatalous edellä vaan se hyvinvointi edellä.
Subventointi on alalle pakotettu rakenne. On kaiketi arvioitu että sosiaalista hyvinvointia voidaa parantaa kun kaikki maksavat sähkön siirrosta saman verran riippumatta sen aiheuttamista kustannuksista. Tällä subventoinnilla on perusteltu yhtiöiden saamaa monopolioikeutta. Jos tästä ruvetaan lipsumaan perusteella, jolla monopoli on myönnetty niin miksei sitten suoraan sallita kilpailua sähköverkkojen kesken?
Viimeksi muokattu:
https://yle.fi/a/3-12383025Tehomaksulla siis kerätään rahaa verkon vahvistamiseen, tavoitteena että sähköä riittää vaikka kaikki saunoisi ja lataisi sähkiksiään samaan aikaan, ehkä ne joulukinkut vielä siihen päälle. No sitten aikanaan kun verkkoa on vahvistettu niin että ylläoleva ei aiheuta ongelmia, luuleeko joku oikeasti että tehomaksu poistuu tai siirron kulut muuten pienenevät. No ei tule tapahtumaan, sitten keksitään uusi selitys rahastuksen jatkumiselle ja kasvattamiselle
En luule vaan tiedän että hintoja on laskettu. Tulevaisuudesta en sitten tiedä, tuskin muutkaan.
Onko tuo yksi siirtoyhtiö kuinka kattava otos Suomen mittakaavassa? Siirtohintojahan voi venkslata ees taas, samalla sitten kätevästi nostellaan kk-maksuja tasaiseen tahtiin.
Ei taida olla kun aika harva tuota on tehnyt vaikka painivat sen kanssa miten kohtuullisen tuoton vaatimus saadaan kierrettyä.
Meillä päin molemmat verkkoyhtiöt ovat olleet tämän ongelman edessä. Ainakin toinen, jos ei molemmat, jättivät väliaikaisesti kk-maksuja perimättä mutta ovat varoneet tekemästä mitään pysyviä alennuksia kk-maksuihin tai kwh hintaan. Muutama vuosi sitten toinen yhtiöistä rakennutti valtavan hirsilinna uudeksi pääkonttorikseen jotta saa johonkin voittoja hukattua...
Täysin riittävä otanta verrattuna "senhän tietää ja senhän arvaa" kommenttiin. Tämä oli kuitenkin täyttä faktaa eikä muuksi muutu. Investointien valmistuttua siirtohinnat saattaa laskea.
Vasta kun investoinnit on maksettu. Nehän on velkarahalla tehtyjä. Ja korot on tietenkin suuret kun omistajilta on otettu lainaa.
Heh, voihan ne näennäisesti laskea hetkeksi kunnes tulee taas uusi investointitarve ja hinnat pomppaa niin että ne aiemmin laskeneet hinnat maksatetaan takaisin. Lämmittää hetken kuin kusi housussa pakkasella, sekin on fakta jonka voi vaikka itse kokeilla.