Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tavallaan olikin, koska siellä on mahdollista pantata tuotantoa ja jättää vesi käytettäväksi ajankohtaan, jolloin sähköstä on laajemminkin niukkuutta ja siitä saa sen takia suuremman hinnan.Jotenkin vaan pohdin, jotta onko SE1:llä suurin pula sähköstä, kun se oli kalleinta Pohjolassa ja pohjoisessa Eurroopassa.
Vastaavasti ei sitten nouse vastaavasti, kun muualla maksetaan itsensä kipeäksi ajoittain. Keskimäärin sähkö on kumminkin halvempaa kuin muualla.Kiva olla SE1 alueella, kun hintaa venytetään ylemmäksi kuin etelän kulutuskeskuksissa.
SE1:n ja SE2:n voisi aivan perustellusti yhdistää (mitä olen hintoja, kapasiteettipullonkauloja, vesivarastomääriä sun muita katsellut ja mitä flow-peräisen kapasiteettijaon käyttöönoton jälkeen on paljastunut nykyjaon keinotekoisuudesta tuolta osin).mitäs luulette että tapahtuu tai ehdotetaan?
Tuossa oli vielä pätkä jutun lopusta...SE1:n ja SE2:n voisi aivan perustellusti yhdistää (mitä olen hintoja, kapasiteettipullonkauloja, vesivarastomääriä sun muita katsellut ja mitä flow-peräisen kapasiteettijaon käyttöönoton jälkeen on paljastunut nykyjaon keinotekoisuudesta tuolta osin).
Sen sijaan olisi tuo SE3:n pilkkominen (luoteesta kaakkoon?) ja länsiosa siirto nykyisen SE4:n yhteyteen mielenkiintoinen kuvio, eli kaikki heilahtelevimmat ulkomaanyhteydet Baltiaan, Puolaan, Saksaan ja Tanskaan keskitettäisiin tuonne. Suomen kaapelit jäisivät alueelle SE3 ja kenties myös yhteydet Oslon alueelle (koska muutoin SE3 kutistuu luonnottoman pieneksi?). Varmaan tuosta nousee kunnon kärhämä (Göteborgin seudulla esimerkiksi), jos sellaista vakavissaan ruvetaan ajamaan (vaikkakin saattaisi olla teknisesti nykyistä perustellumpi jako, Kraftnätin ulkopuolla kukaan tuskin tietää, jotkut saattavat arvailla).
Mutta, eiköhän tuon pian näe että mitä sieltä ehdotetaan ja mitä siitä mahdollisesti seuraa.Changes likely
John Stranne, senior analyst at Aurora Energy Research, also considers it likely that there will be changes for the Swedish electricity areas, as he sees the current division as "outdated".
"The current division leads to significant network restrictions, especially between SE2-SE3 and SE3-SE4 as well as internally within SE3", he writes and continues:
"We anticipate a recommendation that proposes a merger between eastern SE3 and SE4, while SE1 and SE2 will remain unchanged."
Even Johan Bruce sees a division of SE3 as most likely.
"If there is a change, I assume that it is an adjustment that takes into account the bottlenecks in the east-west direction."
In addition to Sweden, new electricity areas may become relevant in Germany, France, the Netherlands and Italy. A division of NO4 into two parts has also been discussed.
Tuossa oli vielä pätkä jutun lopusta...
Mutta, eiköhän tuon pian näe että mitä sieltä ehdotetaan ja mitä siitä mahdollisesti seuraa.
"The current division leads to significant network restrictions, especially between SE2-SE3 and SE3-SE4 as well as internally within SE3", he writes and continues:
"We anticipate a recommendation that proposes a merger between eastern SE3 and SE4, while SE1 and SE2 will remain unchanged."
Hiukan joudutaan vielä odottamaan. Näemmä Entso-E/Acer suositukset ovat siirtyneet julkaistavaksi myöhemmälle keväälle. Saksa on jo ilmoitattanut etukäteen että se vastustaa kahta hinta-aluetta.Tuota ensimmäistä en ymmärrä: Eikä alueraja pitäisi nimenomaan asettaa siirtopullonkaulojen kohdalle, jotta siirtolaskelmaa ei keinotekoisesti vääristetä? Jollei SE1:n ja SE2:n välilä tuollaista ole, miksi niiden pitäisi pysyä erillisinä.
Jotain kummaa alueen SE3 sisällä epäilemättä on (päätellen, miten se on heijastunut kapasiteettin Suomen suunnan kaapeleille), mutta sisältö on täysi mysteeri, kuten jo totesinkin.
Noissa ruotsalaisten kalvoissa sentään on uskottavan tuntuisia mittaustilastollisia perusteluja mahdollisille muutoksille todettujen riskien osalta.liekö Ruotsi tekemässä samaa myös?
https://www.svk.se/contentassets/ec650a6d3897447ba13bd2812802494c/sakerhetsmarginaler-i-fb_frm/
Ei sillä ole merkitystä Baltian tai Suomen hintoihin. Kauppaa käydään aivan samalla tavalla. Jatkossa Baltian sähköverkot eivät vain syki Venäjän verkon tahdissa. Suomen ja Viron väliset kaabelit ovat tasasähköyhteyksiä, niin yhteistä taajuutta ei ole tarvinnut olla ja sähkö liikkuu siitä huolimatta.Viro ja baltian maat ilmeisesti irtaantuvat nyt venäjän sähköverkosta.
Mitäköhän tuo tekee hinnoille suomessa?
Ei sillä ole merkitystä Baltian tai Suomen hintoihin. Kauppaa käydään aivan samalla tavalla. Jatkossa Baltian sähköverkot eivät vain syki Venäjän verkon tahdissa. Suomen ja Viron väliset kaabelit ovat tasasähköyhteyksiä, niin yhteistä taajuutta ei ole tarvinnut olla ja sähkö liikkuu siitä huolimatta.
Verkkojen synkronointi ei sinällään vaadi uusia vaihtosähköyhteyksiä Baltiasta Puolaan, vaan synkronointi voidaan hoitaa virtuaalisesti pelkän mittaustiedon perusteella synkronoiden.
Inertiaa on Baltiassa ja joka valtakunnassa omasta takaa, eikä ulkomaanyhteyksien inertia ole välttämätöntä, jos säätö on hoidetaan muutoin kuten tasavirtayhteyksiin liittyvillä elektronisilla säätöratkaisuilla tai jopa aivan virtuaalisestikin. Jopa täsmälleen vaiheessa pysyminen ja taajuussynkronisaatiokin on välttämätöntä vasta siinä vaiheessa, kun yleensä on yksikin vaihtovirtasiirtoyhteys alueelta toiselle.Kyllä niitä vaihtosähköyhteyksiä tarvitaan inertian takia. Sehän koko Venäjän verkossa roikkumisen syy on ollut, että Baltiassa ei inertia riitä pitämään verkkoa joka tilanteessa pystyssä.
Kun rakennetaan yksikin vaihtovirtrayhteys jonnekin päin, tuon käyttö sen jälkeen määrää, mihin synkronoidutaan ja säädöt on mukautettava tilanteeseen. Kyse on silloinkin vain taajuusreferenssikohteen muuttumisesta. Eivät vaihtovirtayhteydetkään ja etenkään muuhun verkkoon vähäiset ulkomaanyhteydet ratkaise synkronointia pelkällä inertiallaan, vaan säätö vaatii edelleen muitakin toimia.
Siis tarvittiin, mutta tuosta on tarkoitus päästä eroon Baltian sisäisellä inertialla (synkrokompensaattori ym.), jota voidaan käyttää ja osittain käytetään tasavirtayhteyksistä varatulla siirtokapasiteetilla, vrt. edellinen @janti 'n edellinen viesti.Kyllä niitä vaihtosähköyhteyksiä tarvitaan inertian takia. Sehän koko Venäjän verkossa roikkumisen syy on ollut, että Baltiassa ei inertia riitä pitämään verkkoa joka tilanteessa pystyssä.
Totta kai tuollainen riski on. Tuollainen tilanne on käsittääkseni toteutunutkin vähintään kerran joskus vuosikymmeniä sitten, eli Etelä-Suomen verkko irtosi pohjoisista osista tai mahdollisesti vain Ruotsista seurauksena valtakunnallinen sähkökatko (en tiedä yksityikohtia enkä tarkkaa ajankohtaa). Heikko vaihtovirtayhteys synkronoitavien verkkoalueiden välillä on riski, minkä takia tuollaisia heikkoja yhteyksiä ei kannattaisi olla kuin korkeintaan taajuus- ja vaihereserviksi. Tasavirtasiirto ei ole moksiskaan, vaikka verkot menisivät eri vaiheeseen tai jopa eri taajuuksillekin, jos säätö ei syystä tai toisesta pysy perässä. Jotta synkronointi onnistuu häiriön jälkeen, tasavirtayhteyden kontrollialgoritmiin on rakennettava valmius tuottaa taajuudensäätökykyä (ts. tehdä tehonsyöttö kumpaankin suuntaan ohjattavaksi) ja mielellään myös jonkin tason synteettisen inertian tuottamisen vaatima ohjaus niin, että verkot saadaan ensin synkroniin ja sen jälkeen tukemaan synkronoinnin pysymistä.Siinä näen pienen ongelmamahdollisuuden jos saarekkeesta on vain heikko vaihtovirtayhteys muuanne. Se yhteys katkeaa jos saarekkeen vaihetta ei saada pysymään siihen synkronissa omin voimin vaan se alkaa vaeltamaan, jolloin heikko yksittäinen yhteys ei kykene yksin sitä enää korjaamaan tarjoamallaan inertialla.
Synkronointi Keski-Eurooppaan ei ainakaan aluksi perustu inertian siirtoon tuosta suunnasta AC-siirrolla eikä AC-siirtoyhteyksiä ole rakennettu eikä rakenteilla käsittääkseni Puolan suuntaan(?).
Käyttövamis back-to-back DC-DC -linkki kahden vaihtovirtaverkon välillä joka tapauksessa tarjoaa paljon samantehoista vaihtovirtayhteyttä monipuolisemman ja joka suhteessa pitemmälle venyvän ratkaisun tukea kumpaakin verkkoa toisen avulla tarvittaessa. Etenkin IGBT-pohjaisilla venttiileillä toteutetut yhteydet (kuten Estlink 1) on monesti jopa pelkällä ohjausalgoritmin valinnalla saada syöttämään pätö- ja loistehoa toisistaan riippumatta suuntaan tai toiseen ja algoritmin säätömuodon valinnalla tuollaisen voi jopa saada toimimaan säädettävällä vaihvistuksella toimivan synteettisen inertian tapaan. AC-linkistä ei operatiivisesti siten välttämättä saa mitään etua, vaan se lähinnä rajoittaa DC-välitteisen linkin mahdollisuuksia hoitaa tarvittavat asiat tehokkaammin.Liekö sitten niin, että kallis ja vastaisuudessa sinällään tarpeeton muuntoasema nähdäänkin jonkinlaisena suojana mahdollisia Keski-Euroopan verkon ongelmia vastaan. Saadaanhan tuolla suojattua Baltian verkkoa, jos Keski-Euroopassa taajuus dippaa.
jopa pelkällä ohjausalgoritmin valinnalla saada syöttämään pätö- ja loistehoa toisistaan riippumatta suuntaan tai toiseen ja algoritmin säätömuodon valinnalla tuollaisen voi jopa saada toimimaan säädettävällä vaihvistuksella toimivan synteettisen inertian tapaan.
Käyttövamis back-to-back DC-DC -linkki kahden vaihtovirtaverkon välillä joka tapauksessa tarjoaa paljon samantehoista vaihtovirtayhteyttä monipuolisemman ja joka suhteessa pitemmälle venyvän ratkaisun tukea kumpaakin verkkoa toisen avulla tarvittaessa.
Niinhän tuossa selitetään hiukan ylimalkaisesti, mutta itse olen hiukan skeptinen sen suhteen, että onko noin kuitenkaan tehty aivan sananmukaisesti (tai oikeastaan uskallettu tehdä, kun linkki nyt kuitenkin on rakennettu aikanaan kalliisti AC-DC-AC-linkkinä) ja onko moisesta riittävästi konkreettisia etuja. Toki AC-yhteys voi olla (selvästi) luotettavampi vikojen suhteen ja helpommin huollettava (ts. AC-DC-AC-koneiston voi huoltaa niin, että rinnalle rakennettu AC-oikoyhteys hoitaa synkronointia etenkin huollon aikana, jos DC-yhteys on tarkoitus säilyttää tai sitten AC-linkkiä käytetään normaalisti, vaikka DC-linkki säilyisi erikoistilanteita varten ). Lisäriskejä ainakin tulee, kun pitkä "häntä" liitetään melko heiveröisellä AC-yhteydellä laajaan verkkoon.Kyllä se LitPol Link on ainakin alla olevan artikkelin perustella sittenkin kytketty nyt ihan kovaksi yhteydeksi, eli HVDC-venttiiliasema on ohitettu.
Tolkuttomasti niitä onkin jo Kehä III:n vaiheilla tai sisäpuolella rakenteilla ja aika pitkälläkin tai käytössä (näihinkään ei tiedotteiden mukaan kaikkiin saada täyttä tehoa päälle alusta asti alueellisten siirtorajoitteiden takia). Sähkökattiloita on noiden valmistuttua esimerkiksi Espoon kaukolämpöverkossa saman verran, mitä maksimissaan on ollut sähkön ja lämmön yhteistuotantosähkökapasiteettia (sitten vielä datakeskuksista kulutusta maksimissaan toinen mokoma päälle sekä lisäksi näiden ja jätevesien hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumppulaitokset). Onneksi noita lienee tarkoitus käyttää limittäin sähkön saatavuuden osalta (ja Espoosta ainakin voidaan siirtää ylimäärälämpöä Vantaan kalliovarastoon sen valmistuttua, kun siirtoputkikin on verkkojen välisen lämmönvaihdinlaitoksen ohella jo melko pitkällä).Rajoitukset saattavat asettaa pientä jarrua uusille projekteille, mm.sähkökattilat jotka mainittu artikkelissa
Taidat muistella tätä 400 kV kaapelia? Valmistuu 2026Muistanko oikein että Helsingin keskustaan valmistui hiljattain uusi siirtolinja?
Meneekö kaikki kapa kattiloihin?
Rajoitukset saattavat asettaa pientä jarrua uusille projekteille, mm.sähkökattilat jotka mainittu artikkelissa
Eihän siinä tuessa kyllä oikein mieltä tunnu enää olevan.
Mitä "lähemmäksi" pohjoismaat liittyvät eteläisempiin maihin, niin sitä lähemmäksi hinnatkin sieltä tulevat. Norjassa ja Ruotsissa on sanottu jo ei kiitos uusille piuhoille ja vanhojen uusiminenkin hiertää ja herättää poliittista vääntöä. Kolikolla taitaa olla aina kaksi puolta.EU saisi siirtyä muutenkin tukemisissaan enemmänkin maiden välisiin yhteyksiin, Eurooppaa yhdistäviin asioihin, eikä vain maiden sisäisiin hankkeisiin. Sähkön siirrot, junaradat jnejne