Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

Hempuli

Töllintunaaja
Jotenkin vaan pohdin, jotta onko SE1:llä suurin pula sähköstä, kun se oli kalleinta Pohjolassa ja pohjoisessa Eurroopassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jotenkin vaan pohdin, jotta onko SE1:llä suurin pula sähköstä, kun se oli kalleinta Pohjolassa ja pohjoisessa Eurroopassa.
Tavallaan olikin, koska siellä on mahdollista pantata tuotantoa ja jättää vesi käytettäväksi ajankohtaan, jolloin sähköstä on laajemminkin niukkuutta ja siitä saa sen takia suuremman hinnan.

Teknisestihän tuossa tilanteessa ilmeisesti tapahtui niin, että alueella SE1 tuotantoa flow-periaatteen sallimana rajoitettiin vielä enemmän kuin olisi tapahtunut vanhan hinta-aluekriteerin perusteella. Vastaavasti alueen kautta pystyttiin välittämään hyvin halpaa sähköä alueelta NO4 ja jonkin verran halvempaa sähköä alueelta SE2 Suomeen, missä hinta siis oli lähellä alueen hintaa, mutta kuintekin hiukkasen alempi.

Alueen SE1 hinnan asettuminen pikkuriikkisen Suomen hintaa ylemmäs kuitenkin viittaa siihen, että vesivoimantuottajat tavallaan olivat tietoisesti tarjonneet sähkönsä menekin mukaan nousevalla hintakäyrällä tietoisena siitä, että Norjasta ja etelämpää Ruotsista riittää sähköylijäämää, jonka näiden alueen laitosten omistajien kannattaa saada kaupaksi, kun taas alueella SE1 voi aivan rauhassa venyttää hintaa ylös, niin ettei sähköä osteta turhan halvalla yhtään enempää kuin kysynnän kattaminen vaatii. Vesivoiman tuottaja on aina yhdistetyn voimalaitoksen ja akkuvaraston omistajan asemassa, eli tulos saadaa ajoittamalla akun lataaminen ja purkaminen oikeisiin ajankohtiin kysynnän määräämän hinta-aikataulun perusteella.

Tuotetun energian määrään sen sijaan ei todellisuudessa pysty vaikuttamaan kuin niin, että jos vettä kertyy liikaa, sitä on päästettävä ohi turbiineista. Tuotahan tietenkin pyritään välttämään kaikin keinoin, mikä puolestaan johtaa siihen, että joskus voimaa on vastaavasti tuotettava paljon ja halvemmalla ja sähkön on yleisemmin "aluennusmyynnissä". Tuolloinkin tulos silti riippuu tuotantotehon optimoinnista sähkön kysynnän ja muun tarjonnan aikatauluehdoin.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Kiva olla SE1 alueella, kun hintaa venytetään ylemmäksi kuin etelän kulutuskeskuksissa. No, vahvistaa käsitystäni pelaamisesta sähkön hinnan muodostuksessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kiva olla SE1 alueella, kun hintaa venytetään ylemmäksi kuin etelän kulutuskeskuksissa.
Vastaavasti ei sitten nouse vastaavasti, kun muualla maksetaan itsensä kipeäksi ajoittain. Keskimäärin sähkö on kumminkin halvempaa kuin muualla.

Mitä sitten itse kukin hakee: sitä ettäkö sähkö olisi joskus halpaa ja maksakoon muulloin mitä vain? Vaiko sitä, että sähkön hinta ei heittelisi kovin paljon ja olisi silti suhteellisen edullista, mitä kiinteää hintaa suosivat tuntuvat tavoittelevan? Ei moiselle ole vaihtoehtoa, ellet halua maksaa lisää jolle kulle, jonka liikeideana on ottaa riski sähkön hinnan vaihtelusta ja panna väliin sen verran lisää, että toiminnasta saa odotusarvoisesti voittoa. Sähkön varastointi millä tavalla hyvänsä sitoo pääomaa, mitä ei voi rahoittaa kuin niin, että hinta vaihtelee vähintään kohtalaisesti. Varastointi kuitenkin laskee keskimääräistä hintaa, koska sähkön pörssihinta joustaa ylöspäin (aivan teoriassakin) paljon liukkaammin kuin toiseen suuntaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruottissa julkaistaan katsaus hinta-alueiden määrään 27.1, mitäs luulette että tapahtuu tai ehdotetaan? Sen jälkeen kun nuo neljä aluetta on muodostettu on tapahtunut paljon, ydinvoimaa poistunut, siirtoyhteyksiä rakennettu yms...

Previous analyzes from Svenska kraftnät support a division of current SE3 into an eastern and western part around the Stockholm region, where SE4 is included in the western part.

It is also in line with Acer's alternative .

Such a change could mean that western SE3 becomes a high-price area , if the area is geographically limited around Stockholm.

A geographically larger western SE3 should, on the other hand, give lower spot prices in the region, according to Pär Holmberg, at the Institute for Business Research.

- If we imagine that there will be one large electricity area, which is perhaps the most likely, that stretches from Stockholm to Gävle, then I would think that the electricity price in Stockholm will then be lower, he tells Sveriges Radio.

A merging of SE1 and SE2 has also been investigated .

"The fact that both Acer and Svk have proposed merging SE1-SE2 and SE3-SE4 should increase the likelihood of that solution", writes Kruno Kuljis, head of analysis at Modity.
 

kotte

Hyperaktiivi
mitäs luulette että tapahtuu tai ehdotetaan?
SE1:n ja SE2:n voisi aivan perustellusti yhdistää (mitä olen hintoja, kapasiteettipullonkauloja, vesivarastomääriä sun muita katsellut ja mitä flow-peräisen kapasiteettijaon käyttöönoton jälkeen on paljastunut nykyjaon keinotekoisuudesta tuolta osin).

Sen sijaan olisi tuo SE3:n pilkkominen (luoteesta kaakkoon?) ja länsiosa siirto nykyisen SE4:n yhteyteen mielenkiintoinen kuvio, eli kaikki heilahtelevimmat ulkomaanyhteydet Baltiaan, Puolaan, Saksaan ja Tanskaan keskitettäisiin tuonne. Suomen kaapelit jäisivät alueelle SE3 ja kenties myös yhteydet Oslon alueelle (koska muutoin SE3 kutistuu luonnottoman pieneksi?). Varmaan tuosta nousee kunnon kärhämä (Göteborgin seudulla esimerkiksi), jos sellaista vakavissaan ruvetaan ajamaan (vaikkakin saattaisi olla teknisesti nykyistä perustellumpi jako, Kraftnätin ulkopuolla kukaan tuskin tietää, jotkut saattavat arvailla).
 

fraatti

Hyperaktiivi
SE1:n ja SE2:n voisi aivan perustellusti yhdistää (mitä olen hintoja, kapasiteettipullonkauloja, vesivarastomääriä sun muita katsellut ja mitä flow-peräisen kapasiteettijaon käyttöönoton jälkeen on paljastunut nykyjaon keinotekoisuudesta tuolta osin).

Sen sijaan olisi tuo SE3:n pilkkominen (luoteesta kaakkoon?) ja länsiosa siirto nykyisen SE4:n yhteyteen mielenkiintoinen kuvio, eli kaikki heilahtelevimmat ulkomaanyhteydet Baltiaan, Puolaan, Saksaan ja Tanskaan keskitettäisiin tuonne. Suomen kaapelit jäisivät alueelle SE3 ja kenties myös yhteydet Oslon alueelle (koska muutoin SE3 kutistuu luonnottoman pieneksi?). Varmaan tuosta nousee kunnon kärhämä (Göteborgin seudulla esimerkiksi), jos sellaista vakavissaan ruvetaan ajamaan (vaikkakin saattaisi olla teknisesti nykyistä perustellumpi jako, Kraftnätin ulkopuolla kukaan tuskin tietää, jotkut saattavat arvailla).
Tuossa oli vielä pätkä jutun lopusta...

Changes likely
John Stranne, senior analyst at Aurora Energy Research, also considers it likely that there will be changes for the Swedish electricity areas, as he sees the current division as "outdated".

"The current division leads to significant network restrictions, especially between SE2-SE3 and SE3-SE4 as well as internally within SE3", he writes and continues:

"We anticipate a recommendation that proposes a merger between eastern SE3 and SE4, while SE1 and SE2 will remain unchanged."

Even Johan Bruce sees a division of SE3 as most likely.

"If there is a change, I assume that it is an adjustment that takes into account the bottlenecks in the east-west direction."

In addition to Sweden, new electricity areas may become relevant in Germany, France, the Netherlands and Italy. A division of NO4 into two parts has also been discussed.
Mutta, eiköhän tuon pian näe että mitä sieltä ehdotetaan ja mitä siitä mahdollisesti seuraa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuossa oli vielä pätkä jutun lopusta...


Mutta, eiköhän tuon pian näe että mitä sieltä ehdotetaan ja mitä siitä mahdollisesti seuraa.
"The current division leads to significant network restrictions, especially between SE2-SE3 and SE3-SE4 as well as internally within SE3", he writes and continues:

"We anticipate a recommendation that proposes a merger between eastern SE3 and SE4, while SE1 and SE2 will remain unchanged."

Tuota ensimmäistä en ymmärrä: Eikä alueraja pitäisi nimenomaan asettaa siirtopullonkaulojen kohdalle, jotta siirtolaskelmaa ei keinotekoisesti vääristetä? Jollei SE1:n ja SE2:n välilä tuollaista ole, miksi niiden pitäisi pysyä erillisinä.

Jotain kummaa alueen SE3 sisällä epäilemättä on (päätellen, miten se on heijastunut kapasiteettin Suomen suunnan kaapeleille), mutta sisältö on täysi mysteeri, kuten jo totesinkin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuota ensimmäistä en ymmärrä: Eikä alueraja pitäisi nimenomaan asettaa siirtopullonkaulojen kohdalle, jotta siirtolaskelmaa ei keinotekoisesti vääristetä? Jollei SE1:n ja SE2:n välilä tuollaista ole, miksi niiden pitäisi pysyä erillisinä.

Jotain kummaa alueen SE3 sisällä epäilemättä on (päätellen, miten se on heijastunut kapasiteettin Suomen suunnan kaapeleille), mutta sisältö on täysi mysteeri, kuten jo totesinkin.
Hiukan joudutaan vielä odottamaan. Näemmä Entso-E/Acer suositukset ovat siirtyneet julkaistavaksi myöhemmälle keväälle. Saksa on jo ilmoitattanut etukäteen että se vastustaa kahta hinta-aluetta.
 

pökö

Kaivo jäässä
Viro ja baltian maat ilmeisesti irtaantuvat nyt venäjän sähköverkosta.
Mitäköhän tuo tekee hinnoille suomessa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Viro ja baltian maat ilmeisesti irtaantuvat nyt venäjän sähköverkosta.
Mitäköhän tuo tekee hinnoille suomessa?
Ei sillä ole merkitystä Baltian tai Suomen hintoihin. Kauppaa käydään aivan samalla tavalla. Jatkossa Baltian sähköverkot eivät vain syki Venäjän verkon tahdissa. Suomen ja Viron väliset kaabelit ovat tasasähköyhteyksiä, niin yhteistä taajuutta ei ole tarvinnut olla ja sähkö liikkuu siitä huolimatta.
 

tet

Hyperaktiivi
Ei sillä ole merkitystä Baltian tai Suomen hintoihin. Kauppaa käydään aivan samalla tavalla. Jatkossa Baltian sähköverkot eivät vain syki Venäjän verkon tahdissa. Suomen ja Viron väliset kaabelit ovat tasasähköyhteyksiä, niin yhteistä taajuutta ei ole tarvinnut olla ja sähkö liikkuu siitä huolimatta.

Jotain vaikutusta luulisi olevan. En ole asiaan perehtynyt, mutta tuskin Liettuan ja Puolan välillä juuri täsmälleen sama määrä on vaihtosähköyhteyksiä odottamassa sunnuntaista käyttöönottoa, kuin mitä sieltä tasasähköyhteyksiä suljetaan. Vai suljetaanko yleensä mitään, vai tuleeko vaihtosähköyhteydet nykyisen DC-siirtokapasiteetin päälle. Jos siirtokapasiteetti Keski-Euroopan ja Baltian välillä kasvaa, varmaan se jotenkin näkyy meille asti hinnassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Verkkojen synkronointi ei sinällään vaadi uusia vaihtosähköyhteyksiä Baltiasta Puolaan, vaan synkronointi voidaan hoitaa virtuaalisesti pelkän mittaustiedon perusteella synkronoiden. Tasasähköyhteydet Puolaan, Ruotsiin ja Suomeen tavallaan antavat runsaasti joustovaraa (jos nistä varataan kapasiteettia tuollaiseen käyttöön). Sen sijaan Baltian sisäisiä siirtoyhteyksiä on vahvistettava huomattavasti, jotta rinnakkaisista tasaavista yhteyksistä Venäjän ja Valkovenäjän verkkojen kautta päästään lopullisesti eroon (ja myös Kaliningradin tarjoamasta tehopuskurista). Liettuassa on sinällään varsin hyvin tarjolla nopeaa tehopuskuria pumppuvoimalan turbiineissa, Latviassa vesivoimaa (tosin vuodenaikojen ehdoilla) ja kaasuvoimaa. Virossa on lisäksi hitaammin käynnistyvää öljyliuskevoimaa.
 

tet

Hyperaktiivi
Verkkojen synkronointi ei sinällään vaadi uusia vaihtosähköyhteyksiä Baltiasta Puolaan, vaan synkronointi voidaan hoitaa virtuaalisesti pelkän mittaustiedon perusteella synkronoiden.

Kyllä niitä vaihtosähköyhteyksiä tarvitaan inertian takia. Sehän koko Venäjän verkossa roikkumisen syy on ollut, että Baltiassa ei inertia riitä pitämään verkkoa joka tilanteessa pystyssä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä niitä vaihtosähköyhteyksiä tarvitaan inertian takia. Sehän koko Venäjän verkossa roikkumisen syy on ollut, että Baltiassa ei inertia riitä pitämään verkkoa joka tilanteessa pystyssä.
Inertiaa on Baltiassa ja joka valtakunnassa omasta takaa, eikä ulkomaanyhteyksien inertia ole välttämätöntä, jos säätö on hoidetaan muutoin kuten tasavirtayhteyksiin liittyvillä elektronisilla säätöratkaisuilla tai jopa aivan virtuaalisestikin. Jopa täsmälleen vaiheessa pysyminen ja taajuussynkronisaatiokin on välttämätöntä vasta siinä vaiheessa, kun yleensä on yksikin vaihtovirtasiirtoyhteys alueelta toiselle.

Jos Baltiassa yksinkertaisesti katkaistaan johdot Venäjän, Valkovenäjän ja (ehkä) Kaliningradin verkkoihin (jälkimmäinenhän voi erkaantua omakseen tai sitten tahdistua Baltian verkkoon), koko Baltia on sen jälkeen oma synkronialueensa niin kauan kuin kaikki yhteydet sieltä muualle ovat tasavirtayhteyksiä, alue voidaan tahdistaa mihin hyvänsä 50Hz:n verkkoon alueen sisäisellä taajuusäädöllä (käyttämällä osaa tasavirtalinkkien kapasiteetista tarvittavan nopean ylös-/alassäädön teholähteenä tai sitten tekemällä sama yhden tai useamman alueella toimivan voimalaitoksen avulla esimerkkinä Latvian vesi- ja Liettuan pumppuvoimaloiden turbiinit).

Kun rakennetaan yksikin vaihtovirtrayhteys jonnekin päin, tuon käyttö sen jälkeen määrää, mihin synkronoidutaan ja säädöt on mukautettava tilanteeseen. Kyse on silloinkin vain taajuusreferenssikohteen muuttumisesta. Eivät vaihtovirtayhteydetkään ja etenkään muuhun verkkoon vähäiset ulkomaanyhteydet ratkaise synkronointia pelkällä inertiallaan, vaan säätö vaatii edelleen muitakin toimia.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kun rakennetaan yksikin vaihtovirtrayhteys jonnekin päin, tuon käyttö sen jälkeen määrää, mihin synkronoidutaan ja säädöt on mukautettava tilanteeseen. Kyse on silloinkin vain taajuusreferenssikohteen muuttumisesta. Eivät vaihtovirtayhteydetkään ja etenkään muuhun verkkoon vähäiset ulkomaanyhteydet ratkaise synkronointia pelkällä inertiallaan, vaan säätö vaatii edelleen muitakin toimia.

Siinä näen pienen ongelmamahdollisuuden jos saarekkeesta on vain heikko vaihtovirtayhteys muuanne. Se yhteys katkeaa jos saarekkeen vaihetta ei saada pysymään siihen synkronissa omin voimin vaan se alkaa vaeltamaan, jolloin heikko yksittäinen yhteys ei kykene yksin sitä enää korjaamaan tarjoamallaan inertialla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä niitä vaihtosähköyhteyksiä tarvitaan inertian takia. Sehän koko Venäjän verkossa roikkumisen syy on ollut, että Baltiassa ei inertia riitä pitämään verkkoa joka tilanteessa pystyssä.
Siis tarvittiin, mutta tuosta on tarkoitus päästä eroon Baltian sisäisellä inertialla (synkrokompensaattori ym.), jota voidaan käyttää ja osittain käytetään tasavirtayhteyksistä varatulla siirtokapasiteetilla, vrt. edellinen @janti 'n edellinen viesti.

Synkronointi Keski-Eurooppaan ei ainakaan aluksi perustu inertian siirtoon tuosta suunnasta AC-siirrolla eikä AC-siirtoyhteyksiä ole rakennettu eikä rakenteilla käsittääkseni Puolan suuntaan(?). Tasavirtasiirtoyhteyksien ohjausjärjestelmien voidaan lisäksi rakentaa niin, että tuottavat synteettistä inertiaa (jopa tehokkaammin kuin perinteisillä synkronikoneilla). Olen ymmärtänyt, että Fenno-Skaniakin voitaisiin käyttää noin (mutten pysty antamaan linkkiä, missä tuota olisi selitetty).
 

kotte

Hyperaktiivi
Siinä näen pienen ongelmamahdollisuuden jos saarekkeesta on vain heikko vaihtovirtayhteys muuanne. Se yhteys katkeaa jos saarekkeen vaihetta ei saada pysymään siihen synkronissa omin voimin vaan se alkaa vaeltamaan, jolloin heikko yksittäinen yhteys ei kykene yksin sitä enää korjaamaan tarjoamallaan inertialla.
Totta kai tuollainen riski on. Tuollainen tilanne on käsittääkseni toteutunutkin vähintään kerran joskus vuosikymmeniä sitten, eli Etelä-Suomen verkko irtosi pohjoisista osista tai mahdollisesti vain Ruotsista seurauksena valtakunnallinen sähkökatko (en tiedä yksityikohtia enkä tarkkaa ajankohtaa). Heikko vaihtovirtayhteys synkronoitavien verkkoalueiden välillä on riski, minkä takia tuollaisia heikkoja yhteyksiä ei kannattaisi olla kuin korkeintaan taajuus- ja vaihereserviksi. Tasavirtasiirto ei ole moksiskaan, vaikka verkot menisivät eri vaiheeseen tai jopa eri taajuuksillekin, jos säätö ei syystä tai toisesta pysy perässä. Jotta synkronointi onnistuu häiriön jälkeen, tasavirtayhteyden kontrollialgoritmiin on rakennettava valmius tuottaa taajuudensäätökykyä (ts. tehdä tehonsyöttö kumpaankin suuntaan ohjattavaksi) ja mielellään myös jonkin tason synteettisen inertian tuottamisen vaatima ohjaus niin, että verkot saadaan ensin synkroniin ja sen jälkeen tukemaan synkronoinnin pysymistä.
 

tet

Hyperaktiivi
Synkronointi Keski-Eurooppaan ei ainakaan aluksi perustu inertian siirtoon tuosta suunnasta AC-siirrolla eikä AC-siirtoyhteyksiä ole rakennettu eikä rakenteilla käsittääkseni Puolan suuntaan(?).

Siellähän on tuo LitPol Link, joka on back-to-back HVDC-yhteys, ja sille on kai suunitelmissa laajennustakin. Siitä saisi aika helpolla "kovan" linkin, kunhan synkronialue on vaihdettu, mutta ilmeisesti sellaisesta ei ole suunnitelmia. Liekö sitten niin, että kallis ja vastaisuudessa sinällään tarpeeton muuntoasema nähdäänkin jonkinlaisena suojana mahdollisia Keski-Euroopan verkon ongelmia vastaan. Saadaanhan tuolla suojattua Baltian verkkoa, jos Keski-Euroopassa taajuus dippaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Liekö sitten niin, että kallis ja vastaisuudessa sinällään tarpeeton muuntoasema nähdäänkin jonkinlaisena suojana mahdollisia Keski-Euroopan verkon ongelmia vastaan. Saadaanhan tuolla suojattua Baltian verkkoa, jos Keski-Euroopassa taajuus dippaa.
Käyttövamis back-to-back DC-DC -linkki kahden vaihtovirtaverkon välillä joka tapauksessa tarjoaa paljon samantehoista vaihtovirtayhteyttä monipuolisemman ja joka suhteessa pitemmälle venyvän ratkaisun tukea kumpaakin verkkoa toisen avulla tarvittaessa. Etenkin IGBT-pohjaisilla venttiileillä toteutetut yhteydet (kuten Estlink 1) on monesti jopa pelkällä ohjausalgoritmin valinnalla saada syöttämään pätö- ja loistehoa toisistaan riippumatta suuntaan tai toiseen ja algoritmin säätömuodon valinnalla tuollaisen voi jopa saada toimimaan säädettävällä vaihvistuksella toimivan synteettisen inertian tapaan. AC-linkistä ei operatiivisesti siten välttämättä saa mitään etua, vaan se lähinnä rajoittaa DC-välitteisen linkin mahdollisuuksia hoitaa tarvittavat asiat tehokkaammin.

Vanhemmilla teknologioilla ja alkeellisimmemmilla säätöratkaisuilla toteutettuja vastaavia back-to-back DC-yhteyksiä (kuten Viipurin lepuutettuja laitoksia Suomesta Venäjän verkkoon) ei voi käyttää vastaavasti (ja noiden laitoksien kytkentätapa on sikälikin staattinen, että kukin yksikkö oli kytketty erikseen siirtämään sähköä ainoastaan jompaan kumpaan suuntaan).
 

Arisoft

Hyperaktiivi
jopa pelkällä ohjausalgoritmin valinnalla saada syöttämään pätö- ja loistehoa toisistaan riippumatta suuntaan tai toiseen ja algoritmin säätömuodon valinnalla tuollaisen voi jopa saada toimimaan säädettävällä vaihvistuksella toimivan synteettisen inertian tapaan.

Liekö sen merikaapelin kapasitanssi sen verran suuri, että toimii vähän kuin pieni akku. Teoriassa sähköä voisi syöttää ulos molemmista päistä yhtä aikaa hetken aikaa :)
 

tet

Hyperaktiivi
Käyttövamis back-to-back DC-DC -linkki kahden vaihtovirtaverkon välillä joka tapauksessa tarjoaa paljon samantehoista vaihtovirtayhteyttä monipuolisemman ja joka suhteessa pitemmälle venyvän ratkaisun tukea kumpaakin verkkoa toisen avulla tarvittaessa.

Kyllä se LitPol Link on ainakin alla olevan artikkelin perustella sittenkin kytketty nyt ihan kovaksi yhteydeksi, eli HVDC-venttiiliasema on ohitettu.

Under the 2018 agreement synchronisation with CEN is set to occur via the upgraded LitPol Link. Currently operating as a high-voltage DC bridge – a system that enables energy transfer between unsynchronised grids – LitPol Link will transition to a synchronised AC connection, allowing seamless integration with the unified grid and enabling real-time energy flow coordination.

Lisää AC-siirtoa tulee muutaman vuoden päästä, kun Harmony Link valmistuu. Sen piti olla alunperin offshore HVDC-yhteys, mutta siitä tuleekin nyt ihan perinteinen vaihtosähköyhteys maalla.

 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä se LitPol Link on ainakin alla olevan artikkelin perustella sittenkin kytketty nyt ihan kovaksi yhteydeksi, eli HVDC-venttiiliasema on ohitettu.
Niinhän tuossa selitetään hiukan ylimalkaisesti, mutta itse olen hiukan skeptinen sen suhteen, että onko noin kuitenkaan tehty aivan sananmukaisesti (tai oikeastaan uskallettu tehdä, kun linkki nyt kuitenkin on rakennettu aikanaan kalliisti AC-DC-AC-linkkinä) ja onko moisesta riittävästi konkreettisia etuja. Toki AC-yhteys voi olla (selvästi) luotettavampi vikojen suhteen ja helpommin huollettava (ts. AC-DC-AC-koneiston voi huoltaa niin, että rinnalle rakennettu AC-oikoyhteys hoitaa synkronointia etenkin huollon aikana, jos DC-yhteys on tarkoitus säilyttää tai sitten AC-linkkiä käytetään normaalisti, vaikka DC-linkki säilyisi erikoistilanteita varten ). Lisäriskejä ainakin tulee, kun pitkä "häntä" liitetään melko heiveröisellä AC-yhteydellä laajaan verkkoon.

Normaalitilanteessahan Back-to-Back AC-DC-AC sallii aivan samanlaisen synkronikytkennän ja jos synkronointi syytä tai toisesta katkeaisi ja Baltia muodostaisi oman saarekkeensa, DC-linkillä uudelleensynkronointi onnistuisi vähintään yhtä sulavasti kuin suoralla AC-yhteydellä (joka edellyttää harmonisesta ohjattua toimintaa verkkoon liitettyjen laitteistojen osalta, jotta taajuus ja vaihe saadaan kytkentävaiheessa hetkeksi samaksi synkronilähteen kanssa, eli itse linkillä ei synkronointia pysty avustamaan toisin kuin DC:n kautta kulkevan linkin avulla).

Tietenkin tulevat järeämmät AC-siirtolinjat kannattaa joka tapauksessa jo kustannusten takia toteuttaa AC:nä ja niiden myötä AC-synkronointiin syntyy vastaavasti lisää redundanssia ja inertianvälityskykyä.

Näköjään tuolla esillä olleella taajuusstatisiikkasivulla nopeat muutokset vaimenivat Keski-Euroopan synkronoinnin jälkeen, mutta amplitudi ei ainakaan vähentynyt, eli hitaammat muutokset pysyivät vähintään entisellä tasollaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tanska ja Ruottin siirtoyhtiöt ovat aloittaneet keskustelut vanhentuvien siirtoyhteyksien korvaamisesta 2030 luvulla. Samalla kapasiteettiä tulisi ~300MW lisää.

Ruotissa tuo on nostanut jo vastustusta. Halutaan itse teollisuutta, eikä viedä halpaa sähkö Eurooppaan.
 

-Teme-

Vakionaama
Rajoitukset saattavat asettaa pientä jarrua uusille projekteille, mm.sähkökattilat jotka mainittu artikkelissa

IMG_2303.jpeg

 

kotte

Hyperaktiivi
Rajoitukset saattavat asettaa pientä jarrua uusille projekteille, mm.sähkökattilat jotka mainittu artikkelissa
Tolkuttomasti niitä onkin jo Kehä III:n vaiheilla tai sisäpuolella rakenteilla ja aika pitkälläkin tai käytössä (näihinkään ei tiedotteiden mukaan kaikkiin saada täyttä tehoa päälle alusta asti alueellisten siirtorajoitteiden takia). Sähkökattiloita on noiden valmistuttua esimerkiksi Espoon kaukolämpöverkossa saman verran, mitä maksimissaan on ollut sähkön ja lämmön yhteistuotantosähkökapasiteettia (sitten vielä datakeskuksista kulutusta maksimissaan toinen mokoma päälle sekä lisäksi näiden ja jätevesien hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumppulaitokset). Onneksi noita lienee tarkoitus käyttää limittäin sähkön saatavuuden osalta (ja Espoosta ainakin voidaan siirtää ylimäärälämpöä Vantaan kalliovarastoon sen valmistuttua, kun siirtoputkikin on verkkojen välisen lämmönvaihdinlaitoksen ohella jo melko pitkällä).
 

tet

Hyperaktiivi
Rajoitukset saattavat asettaa pientä jarrua uusille projekteille, mm.sähkökattilat jotka mainittu artikkelissa

Tuo kartta on hieman turhan terävästi väritetty. Ei se kapasiteettivajaus ihan noin terävärajainen ole, ja ahtautta on kyllä koko Etelä-Suomen alueella, myös noiden punaisten länttien ulkopuolella. Tuohon on nyt valittu joku raja-arvo, jonka mukaan on piirretty terävät rajat. Fingridin oma kartta näyttää hieman erilaiselle, aika paljon epäselvemmälle.
 

tuna

Vakionaama
Ruusunen, Fingridin eläköitynyt TJ, juuri uutisissa toivoikin datakeskusten verotuen lopettamista. Eihän siinä tuessa kyllä oikein mieltä tunnu enää olevan.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Eihän siinä tuessa kyllä oikein mieltä tunnu enää olevan.

Tuki voisi jatkossa olla prosentuaalinen silleen, että jos sähkö on ilmaista, niin veroa ei mene, mutta jos se maksaa paljon niin veroa menee paljon myös että kannattaa sähköä säästää sen veron vuoksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjalaiset ovat nyt huolissaan Tanskan suunnitelmista alkaa valmistaa vihreää vetyä. Puheissa on siis Norjan ja Tanskan välisten kaapeleiden uusinta.

“I am afraid that overcapacity [in Denmark] will be locked into hydrogen, where we do not get full utilisation of imports,” he told his Swedish counterpart Ebba Busch in an SMS exchange in December, seen by Montel after a freedom of information request.

“This concerns me, among other things, related to considerations about reinvestments in Danish cables.”

Busch told Aasland during the exchange that it “would have catastrophic consequences for everyone else if you start disconnecting from the parts of Europe” but that she understood Norway’s concerns regarding high power prices.

“I have the same criticism of Germany, which uses our hydropower and our nuclear power as reserve power, which drives up our prices.”
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ja sitten ruotsissa parranpärinää Tanskaan kaavaillusta siirtoyhteydestä. Pärinän mukaan nostaa sähkönhintaa Ruotsissa kun sähköä rahdataan korkeamman hinnan maihin.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Kauppalehdessä kirjoitus Aurora linjasta

 

fraatti

Hyperaktiivi
EU:ssa jaossa 600 milj € maiden välisiin siirtoyhteyksiin.
 

grendy

Vakionaama
EU saisi siirtyä muutenkin tukemisissaan enemmänkin maiden välisiin yhteyksiin, Eurooppaa yhdistäviin asioihin, eikä vain maiden sisäisiin hankkeisiin. Sähkön siirrot, junaradat jnejne
 

fraatti

Hyperaktiivi
EU saisi siirtyä muutenkin tukemisissaan enemmänkin maiden välisiin yhteyksiin, Eurooppaa yhdistäviin asioihin, eikä vain maiden sisäisiin hankkeisiin. Sähkön siirrot, junaradat jnejne
Mitä "lähemmäksi" pohjoismaat liittyvät eteläisempiin maihin, niin sitä lähemmäksi hinnatkin sieltä tulevat. Norjassa ja Ruotsissa on sanottu jo ei kiitos uusille piuhoille ja vanhojen uusiminenkin hiertää ja herättää poliittista vääntöä. Kolikolla taitaa olla aina kaksi puolta.

EstLink3 meni juuri lausuntokierrokselle.

Tuon mukaan rakentaminen ei ole kuitenkaan varmaa. Hintalappu on yli miljardin. Siirtokapasiteetti olisi sen jälkeen 1700 MW, joka on Viron talven piikkikulutuksen verran.
As for cost, Heinla said: "The total cost of the project is about €1.1 billion, considering both Estonia and Finland. Estonia's share would be slightly more than half — about 600 [million euros]. Estonia's connection capacity with Finland would then be 1700 megawatts, matching Estonia's peak winter consumption."

Mutta myös Virossa on oma lehmä asian kanssa ojassa, kuten Norjassa ja Ruotsissakin. Ellei se hyödytä kuluttajia, niin investointia ei tehdä. Vaikutuksen Suomen hintoihin taitaa kaikki tietää, mutta en tiedä onko tuollaista keskustelua käyty täällä koskaan. Ruotsin suuntaan sijoittuvista kaapeleista taitaa olla Suomi hyötynyt aina enemmän.
Karin Maria Lehtmets, head of energy markets at the Ministry of Climate, said the decision to invest will only be made if it benefits consumers.

Virossa haaveillaan myös Viron ja Latvian välisien siirtoyhteysien parantamista

FG:llä taitaa olla ollut halua saada Auroraline 2 rakenteille myös nopeasti.
 
Back
Ylös Bottom