VILP ja öljykattila

Jos ne pitää ennallaan niin tarvitse vain pitää huoli että ne pysyy lämpimänä. Samallahan ne pitää kylpyhuonetta lämpimänä ja kuivattaa sitä, myös kesällä. Iso varaaja käyttövedelle ja sille oma vaikka 8kW pumppu, joka pitää sen aina tasaisesti lämpimänä. Erillisen pumpun taloudellisuus tulee sitten erityisesti kesällä eduksi kun se toimii optimialueella ja iso varaaja huolehtii siitä, että isompikin vesimäärä saadaa kuumana ulos. Tämän voisi toteuttaa vaikka heti omana projektinaan. Öljyä säästyisi jo ensi kesänä 1800 litraa.
Olen itse miettinyt, että jos on erillinen VILP käyttövedelle, ja toinen lämmitykselle, niin eikös lämmitys VILP ole silloin kesäajan (toukokuu-elokuu, 4 kk) käyttämättömänä?
Enemmän ollut keskustelua käyttövedestä. Omat havainnot (pitääköhän paikkansa):
- Noin 25% kokonaiskulutuksesta
- Käyttöveden voisi tehdä vaikka aina sähköllä, niin olisi edullisempi kuin öljy. Olettaen, että on iso varaaja (500L) ja voi välttää pörssisähkössä kulutushuiput tai sitten laskee vain 15c/kWh kiinteällä hinnalla.
- Priimaus lähellä kulutusta olisi paras vaihtoehto, jos priimaus lähellä kulutuspistettä, niin voisiko kierron katkaista kokonaan?
- Taloyhtiön sauna on 10m päässä teknisestä tilasta (yksi suihku), joten siinä voisi ehkä kärsiä pienen odotuksen lämpimälle vedelle, kun kuitenkin harvoin käytetään.
- Ekös isommallakin pumpulla pitäisi pystyä tekemään kesällä kstannustehokkaasti lämmintä vettä?

Käyttöveden kulutuspisteet ja kulutus:
As1-3: matka 45m, lämmin vesi kulutus noin 160L/VRK
As4-7: matka 15m, lämmin vesi kulutus noin 300L/VRK
Liikehuoneisto1: Ei juuri kulutusta
Liikehuoneisto 2: matka 20m, lämmin vesi kulutus noin 25L/VRK
Liikehuoneisto 3 (pesula): matka 35m, lämmin vesi kulutus 590L/VRK
- Tähän pitäisi kai laittaa joka tapauskessa priimaus varaaja?

Miten lämmityksen pumpun teho ja pumppu muutenkin pitäisi valita, jos käyttövedelle on oma pumppu?
Tarkoitus käyttää Monoblock R290 pumppua.
 
Olen itse miettinyt, että jos on erillinen VILP käyttövedelle, ja toinen lämmitykselle, niin eikös lämmitys VILP ole silloin kesäajan (toukokuu-elokuu, 4 kk) käyttämättömänä?

Näin se olisi silloin tarkoitettu.

Käyttöveden voisi tehdä vaikka aina sähköllä, niin olisi edullisempi kuin öljy.

Niin olisi ja VILPillä energiakustannus putoisi vielä siitäkin puoleen/kolmasosaan. Sen jos toteuttaisi heti niin öljyä ei kulusi kesällä lainkaan.

- Priimaus lähellä kulutusta olisi paras vaihtoehto, jos priimaus lähellä kulutuspistettä, niin voisiko kierron katkaista kokonaan?

Legionellan vuoksi systeemiin ei saisi jäädä osia joissa kuuma vesi jää pitkäksi aikaa jäähtymään. Se toki pitäisi katkaista jotta häviöitä ei syntyisi niin paljon kuin nyt. Asetus on ikävän suoraviivainen tuolta osin.

Ekös isommallakin pumpulla pitäisi pystyä tekemään kesällä kstannustehokkaasti lämmintä vettä?

Sen saa selville vasta kun isompaa alkaa suunnittelemaan. Monesti ne tehdään laittamalla monta pientä rinnakkain. Silloin se ei kyllä kannata. Käyttövesilämpöpumppu tekisi aina hyvin kuumaa vettä. Voisi olla juuri siihen parhaiten soveltuva malli. Lähinnä kuitenkin ajattelin asiaa siten, että sen osan projektia voisi käynnistää milloin tahansa koske se olisi itsenäinen osa kokonaisuutta.
 
Homma kyllä selkiytyisi jos erottaisi käyttöveden ja lämmityksen toisistaan.

Jos laittaisi käyttöveden ensin kuntoon, niin Ultimaten 500 litran varaaja ensin ja sen kierukoiden läpi esilämmitys ja sitten joku käyttövesivaraaja mistä tulistus ja menoveden sekoitus ja pakollinen varoventiili. Uusii myös kiertovesipumpun jos on vanha ja isokulutuksinen.

Ilmankin VILPiä kustannukset putoaisi. Ja koko pannuhuone olisi selkeästi jaoteltu. Tässä vaiheessa tehtäisiin putkitöitä ja sähkötyöt tuleville VILPeille.

Ja kolmas varaaja lämmitykselle mikä laitettaisiin lämpimäksi öljyllä ja såhköllä. 6kW vastukset päällä aina kun sähkö on esim. alle 10snt niin hyvä tulee.

Öljyn kulutus tippuisi näin jo valtavasti.
 
Vastaavasti sähkönkulutus nousee
Tietenkin mutta kyllä se hyötysuhteeltaan on parempaa ja hinnaltaan halvempaa. Ei sähkö ole per tuotettu kWh edes kiinteällä sopparilla öljyn hintaista.

Jos ohjausta tekee niin öljyvaraajaan hintaraja esim. 10snt.

Ja käyttöveden VILP varaajaan 6kW vastukset päälle esim. 12 halvinta tuntia ja tulistusvaraaja vaikka 3kW teholla jatkuva lämmitys.

Väittäisin että käyttöveden osalta kustannus voisi lähes puolittua. Ja ihanan toimintavarma.
 
Viimeksi muokattu:
ja sitten joku käyttövesivaraaja mistä tulistus

Eikö löydy VILPiä joka tuottaisi riittävän kuumaa ilman erillistä tulistusta. Tässä systeemissähän käyttövettä kuumennetaan 24/7 ja se esilämmitys ei auta koska 24/7 lämmitettävä vesi on se, mitä kierrätetään putkessa, ei se mitä valutetaan suihkuun.
 
Eikö löydy VILPiä joka tuottaisi riittävän kuumaa ilman erillistä tulistusta. Tässä systeemissähän käyttövettä kuumennetaan 24/7 ja se esilämmitys ei auta koska 24/7 lämmitettävä vesi on se, mitä kierrätetään putkessa, ei se mitä valutetaan suihkuun.
Ei löydy ei. Se kierto on pysyttävä määräysten mukaan 55 viimeiseen pisteeseen asti. Nykyisellään kierto on lähtenyt 65C lämpöisenä kattilasta ja ilmeisesti on ollut hyvä.

Turha pienkerrostalossa on leikkiä mitään pihiä omakotilämmittäjää joka ei määräyksiä noudata. Sähköllä vaan viimeiset asteet niin hyvä tulee äänettömän eleettömästi.

Nostaa sen esilämmitysvaraajan 50C luokkaan niin VILP pääsee kelvollisella työllä talvella. Kesällä ehkä voi nostaakkin lämpötilaa etenkin R290 koneella.
 
Viimeksi muokattu:
Ei löydy ei. Se kierto on pysyttävä määräysten mukaan 55 viimeiseen pisteeseen asti. Nykyisellään kierto on lähtenyt 65C lämpöisenä kattilasta ja ilmeisesti on ollut hyvä.

Eikös nämä R290 laitteet pitänyt siihen kyetä?

"Uusi EHS Mono R290 pystyy tuottamaan jatkuvasti jopa 75 °C:n lämpöistä¹ vettä"
1. Poistuvan veden lämpötila, kun ulkolämpötila on -10–35 °C. Käyttövesisäiliöstä lähtevän kuuman käyttöveden lämpötila on 70 °C, kun ulkolämpötila on -10–43 °C. Tulokset voivat vaihdella todellisten käyttöolosuhteitten mukaan.

Minkä kohdan olen ymmärtänyt väärin?
 
Missä VILPissä kondensoitumislämpötila on riippuvainen ulkolämpötilasta?

Tässähän laite nostaa veden lämpöä esim. 54 asteeesta 55 asteeseen. Kaikki hyvin kunhan tuotto on on se 4-5kW.
Se nyt vaan on niin että talvella kun kylmää on ne käyttövedet vilpillä on aika vähissä, ja on kesälläkin. Ei niitä tulistusvaraajia muuten laitettaisi.

Ja jos on se pirun kuuman käyttöveden kierto niin se ei onnistu vilpillä ollenkaan.
 
Eikös nämä R290 laitteet pitänyt siihen kyetä?

"Uusi EHS Mono R290 pystyy tuottamaan jatkuvasti jopa 75 °C:n lämpöistä¹ vettä"
1. Poistuvan veden lämpötila, kun ulkolämpötila on -10–35 °C. Käyttövesisäiliöstä lähtevän kuuman käyttöveden lämpötila on 70 °C, kun ulkolämpötila on -10–43 °C. Tulokset voivat vaihdella todellisten käyttöolosuhteitten mukaan.

Minkä kohdan olen ymmärtänyt väärin?
Et mitään, mutta mainos on mainos.

Millä copilla tuo nyt tekee jatkuvasti 75C ja onko jollain käytännön kokemus tästä
 
Eikös nämä R290 laitteet pitänyt siihen kyetä?
......
Minkä kohdan olen ymmärtänyt väärin?
Sen että nuo on mainoksia ja en usko että mikään VILP jaksaa tuollaisia lämpöjä ylläpitää kerrostalon kulutuksessa. Laiteparka puristaisi kokoajan ääriasennossaan jos käynnistyslämpö olisi 65C.

Mieluummin huomattavasti parempi COP alemmalla lämmöllä ja loput sähköllä. Kokonaiscop ei varmaan muutu
 
Sen että nuo on mainoksia ja en usko että mikään VILP jaksaa tuollaisia lämpöjä ylläpitää kerrostalon kulutuksessa.

Jos koko ajan tarvitaan 3kW niin se tekee vuodessa 26 Megawattituntia. Jos sähkö maksaisi 10 senttiä/kWh niin se olisi 2600 euroa vuodessa.

Esilämmitys auttaa vain kulutettuun veteen. Sitä meni 210 kuutiota vuodessa jonka lämmitys veisi 12 MWh. Kiertoon hukkuu siis vähintään puolet energian kulutuksesta eikä sitä voi esilämmittää.

Etsitään siis laitetta joka tuottaa 65 asteista vettä ja tuotto on vähintään 3kW. Mahdoton?
 
Jos halua keventää kierron paluun lämmitystä ja siirtää sitä VILPlle niin ohjaa sen paluun yhden VILP varaajan kierukan kautta ja pitää siellä sen 55-60C lämmön jos VILP siihen hyvin pystyy.

Noissa Ultin varaajissa on kolme kierukkaa.

Paljonkohan se vesi kierrossa jäähtyy, olisi mielenkiintoinen tieto. Jos se 40m päässä käy kääntymässä niin varmasti lämpö melkoisesti putoaa että se paluun buustaus voisi toimia ihan hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Erilliset vilpit käyttövedelle ja lämmityksele ei ole toimiva ratkaisu kaikilla talvikeleille. Itse miettisin pikemminkin ratkaisua, jossa käyttövesi tehdään kaskadityyppisesti esimerkiksi niin, että lämmitysvilpin lämmittämän verkon paluuvedestä siirretään pelkästään käyttöveden lämmitykseen tarkoitetulla maalämpöpumpulla lämpöä riittävän suureen käyttövesivaraajaan (siis tämän maalämpöpumpun tuottamaa lämmitysvettä kierrätettäisiin varaajan kohtuullisen kokoisen lämmönvaihtokierukan kautta).

Lämmitysvilppi täytyisi tietenkin mitoittaa riittävän tehokkaaksi ja kesäaikaan varten voisi jopa miettiä maalämpöpumpun "liuoskierron" (ts. kylmän veden) lämmön nappaamista osin lämmitysverkosta (lattiaviilennys) tai "pannuhuoneeseen" asennetulta ulkoilmaa kierrättävältä puhallinpatterilla (asennus sisälle sen takia, että talven jäätymisriskit vältetään). Voi tosin ratkaisun perustaa myös pakkasta kestävään liuoskiertoon, riittävän tehokkaaseen lämmönvaihtimiin lämmityksen paluukierron ja liuoskierron ja ulos asennettuun lämmönkeräyspuhallinpatteriin. Liuoksen tuli silloin olla tavallista maaliuoskiertoa paremmin pakkasta kestävää, tyypillisesti etyleeniglykoliliuosta (tosin vaihtoehtona olisi myös tavanomaista vahvempi etanoliliuos, jonka kasvava paloherkkyys tulee kuitenkin ottaa huomioon).
 
voisi jopa miettiä maalämpöpumpun "liuoskierron" (ts. kylmän veden) lämmön nappaamista osin lämmitysverkosta

Tässähän on hauska idea, sillä se lämpö palaa takaisin sinne lämmitysverkkoon vuodettuaan käyttövesikierrosta. Riittää että pidetään lämmityskierto päällä niin häviöt voidaan kompensoida sieltä ilman että patterit viilenee liikaa.

Eli tarvitaan siis lämpöpumppu, joka tuottaa noin 20 asteisesta vedestä tarvittavan 60-65 astetta hyvällä hyötysuhteella.

Plussaa tässä on se, että olosuhteet ovat melko vakaat eikä tarvitse miettiä miten homma toimii eri ulkolämpötiloissa tai erilaisilla tehontarpeilla.
 
Näin se olisi silloin tarkoitettu.



Niin olisi ja VILPillä energiakustannus putoisi vielä siitäkin puoleen/kolmasosaan. Sen jos toteuttaisi heti niin öljyä ei kulusi kesällä lainkaan.



Legionellan vuoksi systeemiin ei saisi jäädä osia joissa kuuma vesi jää pitkäksi aikaa jäähtymään. Se toki pitäisi katkaista jotta häviöitä ei syntyisi niin paljon kuin nyt. Asetus on ikävän suoraviivainen tuolta osin.



Sen saa selville vasta kun isompaa alkaa suunnittelemaan. Monesti ne tehdään laittamalla monta pientä rinnakkain. Silloin se ei kyllä kannata. Käyttövesilämpöpumppu tekisi aina hyvin kuumaa vettä. Voisi olla juuri siihen parhaiten soveltuva malli. Lähinnä kuitenkin ajattelin asiaa siten, että sen osan projektia voisi käynnistää milloin tahansa koske se olisi itsenäinen osa kokonaisuutta.
Tarkoitus laittaa nyt heti keväällä kun saan tehtyä päätöksen pumppumallista ja tilattua ne. Ajatus oli käyttää Ultimatemarket 50kW/R290 pumppua, mutta onkohan hyvä ratkaisu, kuinka pitkälle tuolla pääsisi talven pakkasilla ilman öljyä? Lopullinen ratkaisu olisi tarkoitus tehdä heti. Yhtä pumppua tukee ratkaisu, koska tilaa on rajoitetusti ulkoseinällä. Jos tulee kaksi pumppua, niin tulee tupla vedot n. 10-15m ulos ja ulkoseinällä täytyy taitella putkia sivulle, kun matkalla pari 90-asteeen mutkaa.

Mietinnässä ollut myös aurinkopanellit katolle, niin tukisi kesän aikana veden lämmitystä sähköllä.
 
Eikös nämä R290 laitteet pitänyt siihen kyetä?

"Uusi EHS Mono R290 pystyy tuottamaan jatkuvasti jopa 75 °C:n lämpöistä¹ vettä"
1. Poistuvan veden lämpötila, kun ulkolämpötila on -10–35 °C. Käyttövesisäiliöstä lähtevän kuuman käyttöveden lämpötila on 70 °C, kun ulkolämpötila on -10–43 °C. Tulokset voivat vaihdella todellisten käyttöolosuhteitten mukaan.

Minkä kohdan olen ymmärtänyt väärin?

Onko tuo ulkolämpötila-alue siis -10 … +35?
 
Onko tuo ulkolämpötila-alue siis -10 … +35?

Niin se mainos sanoo eikä minulla ole syytä epäillä etteikö se pitäisi paikkaansa koska R209 kiittinen lämpötila on yli 96 astetta niin se kyllä tiivistyy 75 asteessa. R32 vastaava on 78 astetta ja sen saa kyllä tiivistymään 60 asteessa. Suhde olisi ihan looginen tuolta osin. COP tietenkin on huono kun lämpötilaero on noin suuri. Se kotten idea kaskadimallista voisi olla hyväkin.
 
Homma kyllä selkiytyisi jos erottaisi käyttöveden ja lämmityksen toisistaan.

Jos laittaisi käyttöveden ensin kuntoon, niin Ultimaten 500 litran varaaja ensin ja sen kierukoiden läpi esilämmitys ja sitten joku käyttövesivaraaja mistä tulistus ja menoveden sekoitus ja pakollinen varoventiili. Uusii myös kiertovesipumpun jos on vanha ja isokulutuksinen.

Ilmankin VILPiä kustannukset putoaisi. Ja koko pannuhuone olisi selkeästi jaoteltu. Tässä vaiheessa tehtäisiin putkitöitä ja sähkötyöt tuleville VILPeille.

Ja kolmas varaaja lämmitykselle mikä laitettaisiin lämpimäksi öljyllä ja såhköllä. 6kW vastukset päällä aina kun sähkö on esim. alle 10snt niin hyvä tulee.

Öljyn kulutus tippuisi näin jo valtavasti.
Jos käyttöveden ja lämmityksen erottaa toisistaan, niin eikös käyttövesi ja lämmitys pitäisi kuitenkin kiertää öljykattilan kautta, jotta voidaan taata tarpeellinen teho talven kylmempinäkin päivinä. Öljypolttimon kautta oleva kierto voisi tietysti olla vaikka manuaalisesti avattava, mutta öljykattilan ohjaus ei vielä itselle täysin selvä kun lämminvesi tarvitsee kattilaaa tai lämmitys tarvitsee kattilaa.
Pumput, putket, öljykattila vuodelta 2016, joten ovat kohtuu uutta tekniikkaa.
 
Erilliset vilpit käyttövedelle ja lämmityksele ei ole toimiva ratkaisu kaikilla talvikeleille. Itse miettisin pikemminkin ratkaisua, jossa käyttövesi tehdään kaskadityyppisesti esimerkiksi niin, että lämmitysvilpin lämmittämän verkon paluuvedestä siirretään pelkästään käyttöveden lämmitykseen tarkoitetulla maalämpöpumpulla lämpöä riittävän suureen käyttövesivaraajaan (siis tämän maalämpöpumpun tuottamaa lämmitysvettä kierrätettäisiin varaajan kohtuullisen kokoisen lämmönvaihtokierukan kautta).

Lämmitysvilppi täytyisi tietenkin mitoittaa riittävän tehokkaaksi ja kesäaikaan varten voisi jopa miettiä maalämpöpumpun "liuoskierron" (ts. kylmän veden) lämmön nappaamista osin lämmitysverkosta (lattiaviilennys) tai "pannuhuoneeseen" asennetulta ulkoilmaa kierrättävältä puhallinpatterilla (asennus sisälle sen takia, että talven jäätymisriskit vältetään). Voi tosin ratkaisun perustaa myös pakkasta kestävään liuoskiertoon, riittävän tehokkaaseen lämmönvaihtimiin lämmityksen paluukierron ja liuoskierron ja ulos asennettuun lämmönkeräyspuhallinpatteriin. Liuoksen tuli silloin olla tavallista maaliuoskiertoa paremmin pakkasta kestävää, tyypillisesti etyleeniglykoliliuosta (tosin vaihtoehtona olisi myös tavanomaista vahvempi etanoliliuos, jonka kasvava paloherkkyys tulee kuitenkin ottaa huomioon).
Tämä taisi mennä enemmän maalämmön puolelle. Tähän kohteeseen tulossa VILP.
 
Tämä taisi mennä enemmän maalämmön puolelle. Tähän kohteeseen tulossa VILP.
Ei mennyt, eli käytät maalämpöpumppua pumppaamaan vilpin tuottamaan haaleaa vettä lämpimämmäksi. Se, että käytettäsiin maalämpöpumppua komponettina tarkoitukseen, johon se ominaisuuksiensa vuoksi soveltuu, ei tarkoita, että asialla olis mitään tekemistä maalämmityksen kanssa.
 
Jos käyttöveden ja lämmityksen erottaa toisistaan, niin eikös käyttövesi ja lämmitys pitäisi kuitenkin kiertää öljykattilan kautta, jotta voidaan taata tarpeellinen teho talven kylmempinäkin päivinä.

Itse jätin vanhan öljykattilan käyttöveden tekemiseen ja se lämpenee pääasiassa sähköllä. VILP on tarkoitettu minulla vain pattereiden lämmitykseen. Joskus olen lämmittänyt kattilan käyttövesikuumaksi myös VILPillä ihan koemielessä ja kyllä se on sen 60 asteeseen saanut nostettua. Sen ylemmäs ei R32 pumpulla pääse.

Sinun tapauksessa ajattelin, että jos jätät nykyisen kattilan hoitamaan käyttövettä niin kattilaa voisi lämmittää öljyn sijaan myös sähköllä. Työmäärä olisi erittäin vähäinen, vastukset vain päälle ja projekti on valmis.

Jos käyttövesi hoituu kattilalla niin enää tarvitsee miettiä miten VILP kytketään. 50kW tehoinen laite tuottaa ison virtaaman. Sille tulee väkisinkin oma puskuri, johon tuotetaan lämmitysveden lämpöistä vettä. Tarvittaessa öljykattila voi kuumentaa sitä lisää ennen pattereita, jos VILP ei tee tarpeeksi kuumaa. Tässäkin siis vanhat kytkennät voi jättää paikoilleen.

Jos nyt haluat VILPillä lämmittää myös öljykattilaa käyttöveden tekemiseksi niin pitäisi selvittää saako kattilaan ajettua jostain rei'istä niin ison virtauksen kuin mitä VILP tuottaa. Vesi pitää saada VILPistä suoraan kattilaan ja takaisin VILPiin, kierrättämättä sitä puskurin kautta, koska puskurissa vesi on patteriveden lämpöistä.
 
Öljykattiloiden vastuksia ei ole kyllä yleensä mitoitettu lähellekään öljypoltinta vastaavaksi.

Ja varaajatilaa tuskin kattilassa on tarpeeksi että käyttövettä riittäisi seitsemälle asunnolle ilman "lennosta" lämmitystä. Koetetaan muistaa ettei tämä ole omakotitalo.

Olettaisin että kattilan vastus on vain hätäkäyttöön mitoitettu, ettei talo jäädy sillä aikaa kun poltin tai joku pumppu vaihdetaan. Käyttöveden pulan kanssa sen korjauksen aikana myös joutuu elämään.

Vastusta toki kannattaisi käyttää aina kun se on taloudellisesti järkevää. Vaikea ymmärtää jos näin ei jo tehdä tässäkin kohteessa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei mennyt, eli käytät maalämpöpumppua pumppaamaan vilpin tuottamaan haaleaa vettä lämpimämmäksi. Se, että käytettäsiin maalämpöpumppua komponettina tarkoitukseen, johon se ominaisuuksiensa vuoksi soveltuu, ei tarkoita, että asialla olis mitään tekemistä maalämmityksen kanssa.
Monenakos päivänä tämmöistä edes teoriassa kannattaisi tehdä? Toisekseen, kaskadikytkennän hyötysuhde on perin heikko, edes tuon MLP:n hyötysuhde tuossa virassa tuskin juuri 2:ta ylittäisi kun sen pitäisi aloittaa kuumasta ja lopettaa vielä kuumempaan. Noin puoli vuotta se olisi VILPiä heikomassa asemassa ja ehkä noin 10 päivänä oleellisesti paremmassa asemassa, mutta silloinkin sähkö mahdollisesti niin kallista, että voisi hyvinkin kannattaa lämmittää kattilalla.
 
Öljykattiloiden vastuksia ei ole kyllä yleensä mitoitettu lähellekään öljypoltinta vastaavaksi.
No ei ole, juu.

Ongelma on vain siinä, että ne öljypolttimet on karskisti ylimitoitettu, koska se ei maksa mitään. Tässäkin tapauksessa noin 3 x, jos on 100 kW poltin ja kattila. Itselläni suhde on sama ja varsin tyypillisesti öljykattilan teho on noin 20 kW vaikka tarve pakkasella on jotain 5-10 kW. Voisiko ajatuksena olla että kuumaa vettä tulee loputtomiin vaikka todellista tarvetta tämmöiselle ei ole? Sitten alle 15 kW noita ei yleensä edes pienimpiä saa palamaan puhtaasti.
 
Täällä kehitetään monimutkaisia asioita.

Nyt vaan se vilppi pelkkään lämmitykseen ja kytkentä niin että öljykattila tulee pakkasissa itsestään mukaan, ja käyttövesi öljyllä kuten nytkin, tämä on hyvin helppo tapa.

Jos nyt halutaan tehdä kuuma käyttövesi sähköllä niin siihen tulee laittaa oma varaaja (rst 500-750 litraa) niin että se saa vetensä öljykattilan kautta.
 
Kai nyt kuitenkin tarvittavat 3-6 kW on 100kW öljykattilan vastuksissa tehoa? Älä unohda että poltin kumminkin tuottaa sen 100kW jos sähkö ei riitä.
Ei se riitä yhtään mihinkään jonkun 200l vesitilan kanssa ja perässä 7 asuntoa. Eikai tarkoitus ole käyttää edelleen pääosin öljyä?

Sen veden on pysyttävä 80C luokassa että tumpin kierukan kanssa riittää lähtöön lennosta 65C vettä
 
Sen veden on pysyttävä 80C luokassa että tumpin kierukan kanssa riittää lähtöön lennosta 65C vettä

Toki, mutta nyt Öljykattilalla termostaatti ollut 65 asteessa, joten tätä ei ole tarpeen nostaa. (Ellei sitten ollut kyse sekoittimen asetuksesta, mutta niissähän on vain numerot ei asteita)

Ei se riitä yhtään mihinkään jonkun 200l vesitilan kanssa ja perässä 7 asuntoa.

Puolet kulutuksesta menee pelkkiin kiertohäviöihin. Sen hetken kun tarvitaan paljon vettä ei haittaa vaikka sen tekisi öljyllä. Emme tiedä tuon 100kW kattilan vesililavuutta mutta en ihmettelisi jos se olisi vaikka 500 litraa kun pienetkin kattilat on yli 200.
 
Kun on öljypolttimon teho jopa 100kW niin sekoittimen ja kattilan lämpö voi olla sama 65C. Teho riittää suoralämmitykseen.

Jos on 6kW vastus niin varaajasta tulee 5 minuuttia riittävän lämpöistä vettä jos on 40m kulutuspaikkaan. Josko sitäkään.

Ei kannata jatkaa tätä.. kattilan vastuksella ja varaajatilalla ei tee hevon v:tä kun on kerrostalokohde ja käyttöveden lämmitystarve
 
Ei mennyt, eli käytät maalämpöpumppua pumppaamaan vilpin tuottamaan haaleaa vettä lämpimämmäksi. Se, että käytettäsiin maalämpöpumppua komponettina tarkoitukseen, johon se ominaisuuksiensa vuoksi soveltuu, ei tarkoita, että asialla olis mitään tekemistä maalämmityksen kanssa.
Ymmärsinkö oikein, että MLP tulisi pattereiden (paluu) ja varaajan väliin nostattamaan varaajaan palaavaa veden lämpötilaa?
 
Viimeksi muokattu:
No ei ole, juu.

Ongelma on vain siinä, että ne öljypolttimet on karskisti ylimitoitettu, koska se ei maksa mitään. Tässäkin tapauksessa noin 3 x, jos on 100 kW poltin ja kattila. Itselläni suhde on sama ja varsin tyypillisesti öljykattilan teho on noin 20 kW vaikka tarve pakkasella on jotain 5-10 kW. Voisiko ajatuksena olla että kuumaa vettä tulee loputtomiin vaikka todellista tarvetta tämmöiselle ei ole? Sitten alle 15 kW noita ei yleensä edes pienimpiä saa palamaan puhtaasti.
Öljykattila on Ariterm E 100 LV, vm. 2016, Tilavuus 180 dm3, paino 430 kg, sallittu käyttöpaine 1,0-4,0 bar, koepaine 6,5 bar, sallittu käyttölämpötila 20-120 c, Teho 100 kW.
Suutin, joka ainakin joskus pakkausken mukaan ollut: Danfoss 1.50 60c.
 
Toki, mutta nyt Öljykattilalla termostaatti ollut 65 asteessa, joten tätä ei ole tarpeen nostaa. (Ellei sitten ollut kyse sekoittimen asetuksesta, mutta niissähän on vain numerot ei asteita)
Puolet kulutuksesta menee pelkkiin kiertohäviöihin. Sen hetken kun tarvitaan paljon vettä ei haittaa vaikka sen tekisi öljyllä. Emme tiedä tuon 100kW kattilan vesililavuutta mutta en ihmettelisi jos se olisi vaikka 500 litraa kun pienetkin kattilat on yli 200.
Varaajan vesitila taitaa olla 180L.
Öljykattila on Ariterm E 100 LV, vm. 2016, Tilavuus 180 dm3, paino 430 kg, sallittu käyttöpaine 1,0-4,0 bar, koepaine 6,5 bar, sallittu käyttölämpötila 20-120 c, Teho 100 kW.
Suutin, joka ainakin joskus pakkausken mukaan ollut: Danfoss 1.50 60c.
 
Täällä kehitetään monimutkaisia asioita.

Nyt vaan se vilppi pelkkään lämmitykseen ja kytkentä niin että öljykattila tulee pakkasissa itsestään mukaan, ja käyttövesi öljyllä kuten nytkin, tämä on hyvin helppo tapa.

Jos nyt halutaan tehdä kuuma käyttövesi sähköllä niin siihen tulee laittaa oma varaaja (rst 500-750 litraa) niin että se saa vetensä öljykattilan kautta.
Vaikuttaa yksinkertaiselta ja kai isot toimijat siksi näin tarjoavat ratkaisua. Olisi selkeä ratkaisu.
Mikä voisi tässä ratkaisussa olla VILP tehon tarve ?
Mietin edelleen, että tässsä ratkaisussa noin 4-6kk VILP on käyttämättömänä (kesäaika kun ei tarvita lämmitystä).
Kun käyttöveden lämmitys kiertää nyt öljykattilan kautta (180L ), niin pitäisikö valita käyttöveden lämmitykseen sitten joko tai eli öljy tai sähkö?Vai voiko kytkeä niin, että käyttöveden lämmitys sähköllä 500L varaajassa ja tarvittaessa öljykattila tulee mukaan, jos sähköllä lämmitys ei riitä
Olisiko tästä erillisratkaisusta kytkentäkuvaa? Saa lähettää vaikka sähköpostilla, jos tänne ei saa pudotettua esim. PDF.
 
Takaisin
Ylös Bottom