VILP ja öljykattila

Liian iso varaaja: energiaa häviää varaajista hukkana ja VILP nostaa varaajan lämpötilaa hyvin hitaasti. Ei sovellu käyttöveden tuotantoon.
Miksi sitä varaajan sisällön lämpötilaa pitäisi nostaa nopeasti ? Nimen omaan, jos vettä halutaan lämmittää, se lämpö pitäisi olla jossakin vähän niin kuin valmiina. Oikein mikään muu ei öljykattila ei kykene tuottamaan lämmintä suoraan veden lämmitystä vastaavasti mutta kattilan käyttö vuoden ympäri tulee kalliiksi.
 
Miksi sitä varaajan sisällön lämpötilaa pitäisi nostaa nopeasti ?

Saatat olla oikeassa ettei siihen erityistä tarvetta ole käyttöveden osalta. Lämmitysveden kanssa olisi hankalampaa, jos lämmitys alkaisi monen tunnin viiveellä.

Oikein mikään muu ei öljykattila ei kykene tuottamaan lämmintä suoraan veden lämmitystä vastaavasti mutta kattilan käyttö vuoden ympäri tulee kalliiksi.

Sehän tässä olisikin se idea että kun kaikki menee pieleen niin silloin kattila viimekädessä lämpenee öljyllä. Tuo kattila kykenee tosiaan kuumentamaan kylmää kuumaksi tauotta. Jos VILP pitää puskurivarajaa riittävän kuumana ja pumppaa sitä kuumaa vettä kattilaan niin öljyyn ei tarvitse siirtyä niin kauan kun puskurissa on riittävän kuumaa vettä jäljellä pitämään kattila kuumana. Automatiikalla pitää pysäyttää kierto silloin kun poltin käy, jottei sillä lämmitetä varaajaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on hyviä tietoja. 10kW vastus selvästi riittää kevyeen kulutukseen eli harventaa öljyn käyttöhetkiä. Kun vettä aletaan käyttää niin kattilan lämpö tipahtaa nopeasti. Pieni vastus ei riitä alkuunkaan vaan öljy menee aina päälle. Yöaikaan tilanne voi olla vastuksille parempi kun on vain häviöitä pääasiassa. Jos laitat vastukset reippaasti kuumemmaksi, jopa 80 astetta, niin se voi oleellisesti parantaa tilannetta, koska silloin väkisinkin sähköenergian osuus kasvaa.

Karkeasti ajatellen pari suihkussa käyntiä voi tipauttaa tuon kattilan lämpöä 10 astetta.
Täytyy kokeilla nostaa sähkövastusta 85C ja katsoa käyntiajat. Raportoin aloitukseen tai vastaan sitten aloitukseen ajat, jos ei pääse muuttamaan.
 
VILP tarvitsee varaajan vain voidakseen tuottaa sinne ison virtauksen.
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat virtauksella.
Liian pieni varaaja: VILP ei ehdi leudolla säällä edes saavuttaa tehokasta toimintatilaa kun se jo sammuu. Puhutaan katkokäynnistä. Ei vaikuta juurikaan pakkasella koska kaikki lämpö menee suoraan lämmitykseen.

Liian iso varaaja: energiaa häviää varaajista hukkana ja VILP nostaa varaajan lämpötilaa hyvin hitaasti. Ei sovellu käyttöveden tuotantoon.

Jos ajattelit käyttövettäkin VILPillä tuottaa kesäisin niin siihen varmaan sopisi 500-1000 litraa. Tuo kapasiteetti olisi käytännössä myös öljykattilan tilavuuden lisäys. Eli kun tehdään kuumaa käyttövettä niin tuosta säilöistä tulisi lisää kapasiteettia kattilaan. Öljy käynnistyisi vasta kun varaajan kapasiteettia on käytetty tarpeeksi paljon.
500L tarkoitus hankkia ja saahan sitten myöhemmin toisen 500L, siltä tuntuu. Pysytään varmaan kiinteäsä sähkön hinnassa, niin ei tarvitse miettiä ohjauksia ja kerrostalossa ei voi käyttäjien kulutusaikoja ohjailla.
Jos ajattelet pörssisähköä niin sitten tarvitset isomman pumpun ja valtavan varaajan, josta riittää kuumaa tuntikausiksi. Iso pumppu siksi että pieni ei ehdä lämmittää sitä halvan sähkön ollessa tarjolla. Tuo voisi olla optio, jonka voi liittää systeemiin myöhemminkin.
 
Saatat olla oikeassa ettei siihen erityistä tarvetta ole käyttöveden osalta. Lämmitysveden kanssa olisi hankalampaa, jos lämmitys alkaisi monen tunnin viiveellä.



Sehän tässä olisikin se idea että kun kaikki menee pieleen niin silloin kattila viimekädessä lämpenee öljyllä. Tuo kattila kykenee tosiaan kuumentamaan kylmää kuumaksi tauotta. Jos VILP pitää puskurivarajaa riittävän kuumana ja pumppaa sitä kuumaa vettä kattilaan niin öljyyn ei tarvitse siirtyä niin kauan kun puskurissa on riittävän kuumaa vettä jäljellä pitämään kattila kuumana. Automatiikalla vai pitää pysäyttää kierto silloin kun poltin käy, jottei sillä lämmitetä varaajaa.
Eli pitäisi laittaa öljypolttimon käynnistysreleeltä tieto ja katkaista vaan kiertovesipumpun syöttö kun öljypoltin käy.
Onko tällä oikeasti suuri vaikutus?
 
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat virtauksella.

VILPin oma kiertovesipumppu pumppaa vettä suuremman määrän kuin mitä menee talon lämmitykseen. Purkurin tehtävä on ottaa vastaan tämä vesimäärä. Lämmitykseen lähtee vettä hitaammalla virtausnopeudella. Silloin kun VILP on alimitoitettu tai sillä lämmitetään jotain, mikä toimii puskurina suurella virtaamalla, kuten lattialämmitys, silloin puskuri voidaan jättää pois.
 
Viimeksi muokattu:
Eli pitäisi laittaa öljypolttimon käynnistysreleeltä tieto ja katkaista vaan kiertovesipumpun syöttö kun öljypoltin käy.
Onko tällä oikeasti suuri vaikutus?

Sillä olisi tuossa kytkennässä ratkaiseva vaikutus. Jos kierto viilenneestä puskurivaraajasta jää päälle kattilaan, niin puskurikin lämmitetään silloin öljyllä, mikä ei ole tarkoitus, vaan tarkoitus on, että VILP lämmittää sen puskurin hitaasti ajan kanssa. Hitaasti siksi että puskurin vesitilavuus on yli kaksinkertainen ja lämmitysteho pienempi. Luultavasti pitäisi käyttää viiveellä varustettua relettä, jotta puskuri ehtii lämmetä riittävästi ennen kuin kierto palautuu.
 
VILPin oma kiertovesipumppu pumppaa vettä suuremman määrän kuin mitä menee talon lämmitykseen. Purkurin tehtävä on ottaa vastaan tämä vesimäärä. Lämmitykseen lähtee vettä hitaammalla virtausnopeudella. Silloin kun VILP on alimitoitettu tai sillä lämmitetään jotain, mikä toimii puskurina suurella virtaamalla, kuten lattialämmitys, silloin puskuri voidaan jättää pois
Tarkoitatko, että lämmityksen puolella voisi jättää puskurivaraajan pois?
 
Tarkoitatko, että lämmityksen puolella voisi jättää puskurivaraajan pois?

Omassa mallissani sama puskurivaraaja toimiii kesäisin käyttöveden varaajana ja talvisin lämmityksen varaajana. Tässä on siis kaksi eri moodia.

Kesämoodi: puskurivaraaja pidetään käyttöveden lämpötilassa 65 astetta. Sillä lämmitetään vain kattilaa patterit ohitettuna.

Talvimoodi: puskurivaraaja pidetään ulkoilman vaatimassa lämpötilassa 20-60 astetta. Sillä lämmitetään vain pattereita.

Näiden lisäksi puskurissa olevaa kierukkaa voitaisiin käyttää käyttöveden esilämmitykseen, jos se olisi rakennusteknisesti sallittua. Se vähentäisi talvella sähkön ja öljyn kulutusta.
 
Viimeksi muokattu:
No eihän veden esilämmitystä kielletty ole. Lähes kaikissa lämpöpumpuissa on jokin vaiheittainen lämmitys, siis esilämmitys.
MInulla ei ole tästä tietoa mikä on sallittua ja mikä ei. Asetus käytti termejä joita poikkeuksellisesti ei oltu määritelty asetuksessa, mitä ne tarkoittavat. Jokainen tekijä joutuu ilmeisesti itse tulkitsemaan mistä kohtaa aita on matalin. Tässä paikassa en itse näe mitään ongelmaa esilämmityksessä, koska vesi ei ehdi pitkään seisomaan, mutta mielipiteelläni ei ole merkitystä asian suhteen.
 
Millainen systeemi tämä on?

Vesi tulee esilämmityskierukan kautta ja lämmitetään jollakin menetelmällä loppuun, useinkin pumppaamalla. Eikös tämmöinen ole PILPeissä, usein maalämpöpumpuissa ja niin minulla kuin sinullakin, kun on tulistusvaraaja. Myös "suurissa yösähkövaraajissa" on ollut alakierukka, joka lisää varaajan kapasiteettia eli kun pohja on jo viilentynyt, siellä vielä voidaan esilämmittää ja huipusta löytyy vielä kuumaa veden viimeistä varistusta varten.
 
Niin, mitenkä nyt sitten mahtaa olla käytäntö? VILPillä nyt saa kesällä helposti 3:n COPin 60 °C:lle vedelle mutta maalämmällä ei milloinkaan ellei sitä jotenkin esilämmitä puoleen väliin ja ylikin aluksi paremmalla lämmityksen COP:lla.
 
Niin, mitenkä nyt sitten mahtaa olla käytäntö? VILPillä nyt saa kesällä helposti 3:n COPin 60 °C:lle vedelle mutta maalämmällä ei milloinkaan ellei sitä jotenkin esilämmitä puoleen väliin ja ylikin aluksi paremmalla lämmityksen COP:lla.
Tarkoittaako tämä sellaista järjestelyä jossa vettä lämmitetään ensin "puoleenväliin" johonkin säiliöön ja sitten toisella kierroksella lisää toiseen säiliöön? Kumpikin kierros samalla pumpulla tehtynä? Ettei vain olisi kyse siitä, että voidaan samaan aikaan lämmittä taloa kun tehdään vain hetken aikaa pelkästään vettä?
 
Mikä on melko yksiselitteisesti kiellettyä (rakennusmääräyksiä tulkiten), niin veden lämmittäminen ensin selvästi alle 50 asteen ja sen varastoiminen sekunteja pitemmäksi ajaksi välivarastoon, mikä ei koskaan nouse yli 50 asteen.

Esilämmitys kuparikierukassa luokkaa 20 ... 45-asteiseksi voi periaatteessa kerätä esimerkiksi legionellakasvustoa, kun vesi seisoo välillä pitkiäkin jaksoja, mutta riskiä pienentää ajoittain suhteessa melko voimakas virtaus, joka huuhtoo kierukan sisustaa kohti priimauslämmitintä ja toisekseen kupari on jossakin määrin antiseptinen materiaali.
 
Kyllä kylmä - ja lämmin käyttövesi tuuppaa OKTssa seisomaan tuntikausia (joka yö) pannuhuoneen lämpötilassa - enkä muista koskaan nähneeni ongelmaa raportoituneen.
 
Kyllä kylmä - ja lämmin käyttövesi tuuppaa OKTssa seisomaan tuntikausia (joka yö) pannuhuoneen lämpötilassa - enkä muista koskaan nähneeni ongelmaa raportoituneen.
Sanotaanko, että minäkään en henkilökohtaisesti usko tyypillisistä vesikaluista aiheutuvan todellista legionellavaaraa käytti niitä miten vain.

Tilanne voi olla toinen eteläisten maiden käyttöveden aurinkolämmitysjärjestelmissä, missä 30...40 asteista vettä saattaa lillua suuressa säiliössä päiväkausia, kun sattuu pilvinen säätila pitkiksi ajoiksi. Sama voi olla tilanne brittien merkillisten lämpimähkön käyttöveden valmistuslaitteiden kohdalla.

Varsinaiset "epidemiathan" syntyivät tilanteessa, kun aivan muuhun tarkoitukseen rakennettu 30...40 -asteinen allas oli kerännyt viikkojen, kuukausien tai vuosienkin ajan kerännyt kaikenlaista tuulten mukana leviävää pölyä, lintujen jätöksiä sun muuta ja vettä sitten pirskotettiin (tuottamuksellisesti, muttei tarkoituksella) ilmanvaihdon raitisilman joukkoon, pulputettiin huonosti hoidettuun porealtaaseen vastaavasti vastaavaan lämpötilaan kertyneitä eritteitä jne.
 
Tuo nyt ei ainakaan tunnu yleinen käytäntö olevan, ainakaan foorumilla.

COP ei voi kummoinen olla jos kylmästä kuumaksi yhdessä vaiheessa taotaan, vieläpä niin että kuuma lämmitysvesi kiertää kierukassa ja koko säiliö on talousvettä täynnä. Jos huipussa aiotaan pitää tarjolla kuumaa vettä, sehän joutuu sen koko veden lämmitystuotoksen tekemään sillä 60 °C:lla.

Olen ajatellut että olisi yleistäkin esilämmittää ensin lämmityksen vesillä ja sitten vasta korkeampaan lämpötilaan pumpatulla, jolloin korkean lämpötilan pumppaustarve putoaisi suunnilleen puoleen. Tässä LÄ:n kuvassa nyt sitten on tietysti tuo harvinainen ja ongelmallinen tulistuslämmönvaihdin, mutta yhtä hyvinhän tämmöinen myös vaihtoventtiileillä toimisi joten ei anneta sen häiritä.




Lämpöässä periaatekuva.png


Mikä on melko yksiselitteisesti kiellettyä (rakennusmääräyksiä tulkiten), niin veden lämmittäminen ensin selvästi alle 50 asteen ja sen varastoiminen sekunteja pitemmäksi ajaksi välivarastoon, mikä ei koskaan nouse yli 50 asteen.

Tämähän ei sitten enää onnistu käytännössä kuin kaukolämpö lämmönvaihtimessa. Pumppaamalla tuppaa lämpeneminen olemaan hidasta ja olikos ne legionella kuumennukset tyypillisesti korkeintaan kerran viikossa?
 
Tämähän ei sitten enää onnistu käytännössä kuin kaukolämpö lämmönvaihtimessa.
Ei se onnistu sielläkään kerrostalojen lämmönvaihdinmittakaavassa, koska käyttövedelle on kaksi peräkkäistä lämmönvaihdinta ja ensimmäistä näistä lämmitetään lämmityskierron lämmönvaihtimelta palaavalla kaukolämmön primäärivedellä. Kun nykyisin käytetään rosterista valmistettuja tehokkaita levylämmönvaihtimia, tuo käyttöveden esilämmitin on koko kesäjakson varsin kylmänä, tyypillisesti jopa kuukausia välillä 20 ... 30 astetta (paitsi, jos lämmityskierto katkaistaan kokonaan, tuo saattaa toki jäähtyä jopa lähelle tulevan käyttöveden alle 10 asteen lämpötilaa).
 
Miksei? Kylmästä aletaan paremmalla copilla ja kuumassa päässä cop on huonompi?

JOo ,toki jos on sallittua, että vedetään lämminvesivaraaja jonnekin +10 °C ja sitten aletaan pumppailemaan ylös. COP tulee ihan OK, mutta eikö tässä puhuttu jostakin "rakennusohjemääräyksistä", että sen veden pitäsi olla jatkuvasti jonkin lämpöistä eikä niin kuin armeijan kasarmilla aikoinaan, että jotain ~ +10 °C kun lomille lähdetään ja pesulla käydään kaikki jonossa hätäseen. Joskus satunnaisesti sitten lämmintäkin tarkastajan mittariin, kun tarkastaja käy päivällä kun kaikki ovat olleet viikon ampumaleirillä.

Tämän voisi aloittaa siitä, että selität, miten sieltä voi tulla jatkuvasti kuumaa, jos se välillä kylmäksi vedetään. Onko esilämmityksessä jotain kerettiläistä?
 
Mikä tekee copista korkeemman jos aletaan korkeammasta lämmöstä junkaamaan?

Onhan se nyt ihan eri asia, tehdäänkö koko veden lämmitys:
  1. Lämmityksen COP:lla + pumppaamalla ne viimeisetkin asteet.
  2. Pumppaamalla lämmitystä vastaavaalla COP:lla + suorasähkötulistuksella
  3. Pumppamalla suoraan korkeaan lämpötilaan jollakin COPilla, joka MLP:llä ehkä ~2 ympärin vuoden ja VILPillä kesällä muutaman kuukauden jotain noin 3. Sitten taas parina pakkaspäivänä VILP:llä jotain 1,5 luokkaa, ehkä joskus vain sen 1:n, kun on ne vuosisadan pakkaset päällä ja VILP on hyytynyt, kyykännyt tai jäätynyt ja räystäät kasvavat jääpuikkoja sen VILPin päällä ja ruoho vihertää, kun se VILP on hukkalämmöllään 10 m tannerta ympärillään sulattanut mutta talossa kaikki on jäätymispisteessä ja vesi ei lämpene.
  4. Suorasähköllä
Eipä tuo pumppaaminen loppuun saakka ole itsellesikään maistunut. Aina jostakin tulee se ongelma, että VILPillä ei voi lämmittää vettä, koska se ei onnistu. Joo, ei se onnistu niiden 1-2 vrk aikana kun on pakkanen. Vuodessa on kuitenkin noin 100 päivää jolloin ilma on jäähdytettyä energiakaivoa lämpimämpää.
 
JOo ,toki jos on sallittua, että vedetään lämminvesivaraaja jonnekin +10 °C ja sitten aletaan pumppailemaan ylös. COP tulee ihan OK, mutta eikö tässä puhuttu jostakin "rakennusohjemääräyksistä", että sen veden pitäsi olla jatkuvasti jonkin lämpöistä eikä niin kuin armeijan kasarmilla aikoinaan, että jotain ~ +10 °C kun lomille lähdetään ja pesulla käydään kaikki jonossa hätäseen. Joskus satunnaisesti sitten lämmintäkin tarkastajan mittariin, kun tarkastaja käy päivällä kun kaikki ovat olleet viikon ampumaleirillä.

Tämän voisi aloittaa siitä, että selität, miten sieltä voi tulla jatkuvasti kuumaa, jos se välillä kylmäksi vedetään. Onko esilämmityksessä jotain kerettiläistä?
Pyydän anteeksi, ajattelen ilmeisesti erilailla.
 
JOo ,toki jos on sallittua, että vedetään lämminvesivaraaja jonnekin +10 °C ja sitten aletaan pumppailemaan ylös. COP tulee ihan OK, mutta eikö tässä puhuttu jostakin "rakennusohjemääräyksistä", että sen veden pitäsi olla jatkuvasti jonkin lämpöistä eikä niin kuin armeijan kasarmilla aikoinaan, että jotain ~ +10 °C kun lomille lähdetään ja pesulla käydään kaikki jonossa hätäseen. Joskus satunnaisesti sitten lämmintäkin tarkastajan mittariin, kun tarkastaja käy päivällä kun kaikki ovat olleet viikon ampumaleirillä.

Tämän voisi aloittaa siitä, että selität, miten sieltä voi tulla jatkuvasti kuumaa, jos se välillä kylmäksi vedetään. Onko esilämmityksessä jotain kerettiläistä?
Täyttä hebreaa.
 
Sillä olisi tuossa kytkennässä ratkaiseva vaikutus. Jos kierto viilenneestä puskurivaraajasta jää päälle kattilaan, niin puskurikin lämmitetään silloin öljyllä, mikä ei ole tarkoitus, vaan tarkoitus on, että VILP lämmittää sen puskurin hitaasti ajan kanssa. Hitaasti siksi että puskurin vesitilavuus on yli kaksinkertainen ja lämmitysteho pienempi. Luultavasti pitäisi käyttää viiveellä varustettua relettä, jotta puskuri ehtii lämmetä riittävästi ennen kuin kierto palautuu.
Mitä arvioisitte viiveeksi, mikä kannattaisi laittaa? Varaajaksi tulossa 500L.
 
Mikä on melko yksiselitteisesti kiellettyä (rakennusmääräyksiä tulkiten), niin veden lämmittäminen ensin selvästi alle 50 asteen ja sen varastoiminen sekunteja pitemmäksi ajaksi välivarastoon, mikä ei koskaan nouse yli 50 asteen.

Esilämmitys kuparikierukassa luokkaa 20 ... 45-asteiseksi voi periaatteessa kerätä esimerkiksi legionellakasvustoa, kun vesi seisoo välillä pitkiäkin jaksoja, mutta riskiä pienentää ajoittain suhteessa melko voimakas virtaus, joka huuhtoo kierukan sisustaa kohti priimauslämmitintä ja toisekseen kupari on jossakin määrin antiseptinen materiaali.
Eikös tämä voisi toimia niin, että VILP lämmitetään varaaja esim. 500L 45-50C VILPILLÄ hyvällä hyötysuhteella ja sen jälkeen vesi menisi öljykattilan kautta kiertoon tai olisi priimausvaraaja 500L, jonka perässä vielä varaaja jolla priimataan vesi tarpeeksi lämpimäksi sähköllä.

Niin ölkykattila kuin priimausvaraaja käytösssähän käsittääkseni VILP voi ohjelmoida tai on jo valmiina asetuskena, että nostaa kerran viikossa lämpötilaa, niin että legionella baktyeerit kuolee?

Kumpi vaihtoehto olisi parempi?
1. VILP lämmittää 500L varaajaa ja perässä sähkökäyttöinen priimausvaraaja esim. 300L
2. VILP lämmittää 500L varaajaa ja vesi kierrätetään olemassa olevan öljykattilan kautta

Mihin käyttöveden kierto näissä tapauksissa pitäisi palauttaa, jos 500L varaajassa on kaksi kierukkaa (ala- ja yläkierukka).
 
Onko kokemusta millainen VILP kannattaiosi asentaa öljypolttimon rinnalle, kun
- Öljyn kulutus on ollut n. 15000 - 16000 L vuodessa
- Öljylämmiystä ohjataan Ouman S203 säätöyksiköllä

- Lämmitettävä ala on n. 3000 m3
- Asukkaita n. 10 hlö
- Paikka n. 250km Helsingistä pohjoiseen
- Öljykattilalla jää rinnalle ja on tarkoitus hoitaa talven kulutushuiput
- Öljykattilassa LV-lämmönsiirrin
- Öljyn kulutus kesäaikana, kun ei lämmitystä noin 10L/VRK
- Öljyn kulutus 14.10.2023-28.4.2024: 14679 L, 74,5 L/VRK

- Öljyn kulutus 20.10.2024-20.1.2025: 4383 L, 47,6 L/VRK

Jos jollain on asennettuja laitteistoja ja kokemusta käytöstä ja laitteista, niin mielellään kuuntelisin kokemuksista.
Mielellään kuulisin myös ohjauksesta vesilinjojen kytkennöistä.
Kiitoksia vastauksista etukäteen !

Kiitoksia tässä vaiheessa hyvisstä kommenteista tässä vaiheessa!
Lisään tähän tarkentavia tietoja kohteesta. Näistä tullut paljon kysymyksiä.

Maalämpö on jätetty pois kustannus syistä. Pienemmilläkin kaivojen metrimäärien arvioilla pelkistä kaivoista tulee kustannusta kymmeniä tuhansia euroja ja laitteet kuitenkin lähes saman hintaisia, joten kaivokustannus tulee ns. päälle.

Kohde:
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa, noin 10-12 asukasta, asunnot 1h+k --- 4 h+k) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2, korkeus noin 2m. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
Sähköliittymä kestää kuormaa riittävästi (ainakin 110A). Aikaisemmin ollut 110A sulakkeet. Nyt sulakekoko 35A, jonka mimelestäni joutuu nostamaan 63A-80A kokoon.
Hanke sen verran pieni, että yritetään päästä kustannuksissa kohtuudella.
Rakennusvuosi 1960, täystiilitalo.
Patterit uusitti n. 10v sitten ns. radiaattori vesikiertoiset patterit.
Tyyppi 1: KON34-142-2600-AB / TV10 / 1000 W / 0,05
Tyypi 2: C33-400-2300 / TV10 /1250 W / 0,09

Kahta VILP ratkaisua ollaan myös mietitty. Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksujen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos olisi vain yksi laite.
Ajateltu laittaa kaksi varaajaa: Lämmitys 500L, lämmin käyttövesi 500L

Vettä menee yhteensä noin 2 m3 / vrk.
Lämmintä vettä menee 210m3 / vuosi
Kylmää vettä menee noin 430 m3 / vuosi

Ilmanvaihto:
Asunnoissa pelkästään poisto tuuppinen ja sekin painovoimainen (ikkunaventtiilistä korvausilma).
Liiketila 1 TULO-POISTO ja tuloilmakoneessa esilämmitys vesipatteri Ekopatter Oy / Ekocoil 42 kW, jossa Ilma: 1m3/s, Neste 60/40 astetta, vesi virtaama 30L/min
Liiketila 2 n. 100m2 oma IV-koje
Liiketila 3: Painovoimainen ilmanvaihto
Mistä johtuu, että en pääse enää muokkaamaan aluperäistä kysymystekstiä?
Olisin lisännyt siihen tietoja matkan varralla tulleista havainnoista ja mittauksista, niin olisi kaikki yhdessä paikkaa. Palvelisi mielestäni lukijoita paremmin.
No kirjaan tähän viikonlopun sähkölukemia, kun asetusket laitettu niin, että öljykattila asetusket on: sähkö = 75C, TE1=55C, TE2 45C
Nämä kai niin, että TE1=käyttövesi, TE2=lämmitysvesi, Sähkö=10kW vastus öljykattilan vesitilan lämmitykseen
Sähköä meni ennen muutosta noin 50kW/VRK
Kun nostin SÄHKÖVASTUKSEN PÄÄLLE (45C ==> 75C, niin sähköä mennyt noin 240kW//VRK
Eli sähkön kulutus noussut noin 200kW/VRK joka tekee 36e/VRK (0,15e/kWh * 200 kWh=36e)
Laskin, että öljykattilan pitäisi viedä 28L vähemmän, niin olisi kannattaavaa lämmittää 10kW öljykattilan vastuksella ja öljyllä loput.
Toisessa ketsussa oli öljypolttimon käyntiajat ennen ja jälkeen muutoksen. Postaan tiedot myös sinne.

Kumpi vaihtoehto olisi parempi?
1. VILP lämmittää 500L varaajaa ja perässä on sähkökäyttöinen priimausvaraaja esim. 300L
2. VILP lämmittää 500L varaajaa ja vesi kierrätetään olemassa olevan öljykattilan kautta

Mihin käyttöveden kierto näissä tapauksissa pitäisi palauttaa, jos 500L varaajassa on kaksi kierukkaa (ala- ja yläkierukka), jota VILP lämmittää.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä arvioisitte viiveeksi, mikä kannattaisi laittaa? Varaajaksi tulossa 500L.

Puoli kuutiota vettä 10 asteen lisäyksellä kuluttaa tehoa 5kWh. Eli 50kW tehoinen laite lämmittää sen 6 minuutissa. Sen jälkeen sitä voisi taas pumppailla kattilaan. Asia toki pitää varmistaa kokeellisesti koska pumppu ei välttämättä käynnisty niin nopsaan että tuo aika riittäisi. Jos odotetaan liian kauan, niin pumppu sammuu kun lämpötila menee liian korkeaksi.
 
Kun nostin SÄHKÖVASTUKSEN PÄÄLLE (45C ==> 75C, niin sähköä mennyt noin 240kW//VRK
Eli sähkön kulutus noussut noin 200kW/VRK joka tekee noin 36E/VRK (0,15e/kWh * 200 kWh=36e)
Laskin,e ttä öljykattilan pitäisi viesä 28L vähemmän, niin olisi kannattaavaa lämmittää 10kW öljykattilan vastuksella ja öljyllä loput.
Toisessa ketsussa oli öljypolttimon käyntiajat ennen ja jälkeen muutoksen. Postiin tiedot mysös sinne.

En onnistunut löytämään sitä toista viestiä. Mutta tuloksista pitäisi voida päätelllä mikä on kattilan hyötysuhde öljylle jos kulutusmäärät ovat suunilleen samat kaikissa mittauksissa. Jos laskut näyttää että kaikki sähköllä tehty on tullut halvemmaksi, kuten olettaa sopii, niin sitten vain välittömästi lisää sähköä peliin. Jatkossa öjyn saisi käyttöveden osalta jopa kokonaan poikki jos kattilan tilavuutta kasvatetaan tavalla tai toisella.
 
En saanut lisättyä jostain syystä aloitukseen, niin lisäsin tähän polttimon tietoja , käyntiaikoja ja asetusket.
Sähkövastusken ollessa enemmän päällä en saa mitattua sähkön kulutusta tällä hetkellä.

ÖLJYPOLTIN
Tyyppi: KP-6 LH
Öljylaatu: 4-15 cSt +20°C
Teho: 42-120 kW
Öljy: 3,5-10 Kg/h

Öljypoltin moottori:
Hanning Elekro-Werke
Typ: O E 6z2B1-357
220-230 V 1 ~ Mot.
125 W, 1,1 A, 2730/3280 r/min
C: 5 µF 400V


MITATTU KA KÄYNTIAIKOJA
Mitattu käyntiajat 11.3.2025, -1°C
T1=55°, T2=45, Sähkövastus=35
Käyntiaika, KASeisonta aika, KA
7:009:30

Mitattu käyntiajat 11.3.2025, -1°C
T1=55°, T2=45, Sähkövastus=65
KäyntiaikaSeisonta aika
5:0013:30

Mitattu käyntiajat 11.3.2025, -1°C
T1=50°, T2=40, Sähkövastus=65
KäyntiaikaSeisonta aika
4:5013:00


Säätökäyrä, Piiri 1
Ulkolämpötila-20-100+10+20
Veden lämpötila60C45C38C30C20C
Minimiraja 18C, maksimiraja 75C

Säätökäyrä, Piiri 2
Ulkolämpötila-20-100+10+20
Veden lämpötila35C35C30C22C20C
Minimiraja 18C, maksimiraja 85C

Käyttöveden asetusarvo 56C
Toimilaiteohjeus 79%

Ulkolämpötila -0,9C
L1 menovesi 38,4C
L2 menovesi 49,5C
LV menovesi 54,2C

Lisäys 14.3.2025:

Mitattu käyntiajat 14.3.2025, -3°C
T1=55°, T2=45, Sähkövastus=75
KäyntiaikaSeisonta aika
4:4015:00
Näyttäisi kääyntiaika olevan sama, mutta seisonta aika kasvaaa 2 min.
Mitä mieltä raati on ? Kumpi asetus olisi parempi?
Kun asetukset laitettu niin, että öljykattilan sähkö=75C, TE1=55C, TE2 45C
Nämä kai niin, että TE1=käyttövesi, TE2=lämmitysvesi, Sähkö=10kW vastus öljykattilan vesitilan lämmitykseen
Sähköä meni ennen sähkövastuksen muutosta noin 50kW/VRK
Kun nostin SÄHKÖVASTUKSEN PÄÄLLE (45C ==> 75C, niin sähköä on ennyt noin 240kW//VRK
Eli sähkön kulutus on noussut noin 200kW/VRK joka tekee noin 36e/VRK (0,15e/kWh * 200 kWh=36e)
Laskin, että öljykattilan pitäisi viedä 28L vähemmän tällä asetuksella, että olisi kannattaavaa käyttää 10kW öljykattilan vastusta ja loput öljyllä.

Mittaustulokset (pakkasta mittausjaksolla 1C-7C):
Ennen muutosta öljykattilan käyntiajat ovat (taulukko): käy 7 min, seisoo 9:30 min, eli käy noin 3,6 kertaa tunnussa 7 min = 25 min * 24h = 600 min =10h
Muutoksen jälkeen öljykattilan käyntiajat ovat (taulukko): käy 4:40 min, seisoo 15 min, eli käy noin 3 kertaa tunnussa 5 min = 15 min * 24h = 360 min =6h
Pitäisi olla vielä öljyn kulutus ylhäällä, mutta jos laskee keskiarvolla 42L/VRK ==> 1,75L/VRK, niin öljyä menee 9e vähemmän vuorokaudessa (1,75L/h*1,30e/L*4h=9,1e), joten EI KANNATA pitää öljykattilan vastusta (10kW) päällä.
Katson öljyn kulutuksen todelliset arvot, kun ollut muutaman päivän ollut tällä asetuksella (3 pv) ja palautetaan sitten samaan arvoon kun ennen ja katsotaan taas 3pv, niin tiedetään vaikutus.
 
Kumpi vaihtoehto olisi parempi?
1. VILP lämmittää 500L varaajaa ja perässä sähkökäyttöinen priimausvaraaja esim. 300L
2. VILP lämmittää 500L varaajaa ja vesi kierrätetään olemassa olevan öljykattilan kautta

Näkisin että käyttöveden pitäisi lähteä aina kattilasta, koska se on ainoa laite, joka takaa että lähtevä vesi on aina riittäävän kuumaa.

Kattilaan voisi syöttää vettä ylimääräisestä käyttövesivaraajasta, jota pidetään kuumana sähköllä ja VILPillä. Sen tarvitsisi olla vähintään 55 asteista. Tämä estäisi kattilan siirtymisen öljyn käyttöön kun kulutus hetkellisesti kasvaa, mutta kuumaa voisi tuottaa silti tauotta.

Tuo pelkkä VILPin lämmittämä varaaja käyttövedelle ei välttämättä täytä sitä ehtoa että käyttövesi olisi aina riittävän kuumaa. Tässä kohtaa tulee nuo Legionella-säännöt vastaan. Järkevimpiä toteutuksia ei saa käyttää.
 
Pitäisi olla vielä öljyn kulutus ylhäällä, mutta jos laskee keskiarvolla 42L/VRK ==> 1,75L/VRK, niin öljyä menee 9e vähemmän vuorokaudessa (1,75L/h*1,30e/L*4h=9,1e), joten EI KANNATA pitää öljykattilan vastusta (10kW) päällä.

Tämä on niin odottamaton tulos että siihen täytyy keksiä jokin syy. Esim. vastus on rikki tms. odottamatonta, koska edullisemmaksi sen pitäisi mennä. Toisaalta sinulla on kallista sähköä. Itselläni on kallista öljyä ja öljyä poltan vasta kun sähkön hinta on yli 20 senttiä/kWh kaikkine kuluineen.
 
En onnistunut löytämään sitä toista viestiä. Mutta tuloksista pitäisi voida päätelllä mikä on kattilan hyötysuhde öljylle jos kulutusmäärät ovat suunilleen samat kaikissa mittauksissa. Jos laskut näyttää että kaikki sähköllä tehty on tullut halvemmaksi, kuten olettaa sopii, niin sitten vain välittömästi lisää sähköä peliin. Jatkossa öjyn saisi käyttöveden osalta jopa kokonaan poikki jos kattilan tilavuutta kasvatetaan tavalla tai toisella.
Juu, on haastavaa välillä löytää ketsussa olevia asioita.
Nyt mittausket osoittaa, että öljykattilan sähkövastusta ei kannata pitä päällä.
Ajatus on, että lämmitetään VILP 500L varaajaa ja perään priimasuavaraaja 300L ja ei käytetä käyttövettä ollenkaan öljypolttimolla.
 
Näkisin että käyttöveden pitäisi lähteä aina kattilasta, koska se on ainoa laite, joka takaa että lähtevä vesi on aina riittäävän kuumaa.

Kattilaan voisi syöttää vettä ylimääräisestä käyttövesivaraajasta, jota pidetään kuumana sähköllä ja VILPillä. Sen tarvitsisi olla vähintään 55 asteista. Tämä estäisi kattilan siirtymisen öljyn käyttöön kun kulutus hetkellisesti kasvaa, mutta kuumaa voisi tuottaa silti tauotta.

Tuo pelkkä VILPin lämmittämä varaaja käyttövedelle ei välttämättä täytä sitä ehtoa että käyttövesi olisi aina riittävän kuumaa. Tässä kohtaa tulee nuo Legionella-säännöt vastaan. Järkevimpiä toteutuksia ei saa käyttää.
Trkoitus oli, että VILP lämmittää vain 500L varaajaa ja asiitä johdetaan vesi priimausvaraajan 300L kautta kiertoon, jos käyttövesi olisi pelkällä sähköllä.
Vielä myös mietinnässä, että laittaisi pienen 10-20L käyttövesivaraajan lähelle kulutuspistettä, mutta pitäisi laittaa niin, että palvelee 3-4 asuntoa per varaaja. Varaaajalta olisi matkaa n. 5m kulutuspisteelle. Voisi olettaa, että 2 suihkua on satunnaisesti yhtä aikaa päällä.
Tuleekohan tässsä se tialnne 2 suihkulla, että priimausvaraaja pitää hetken lämpimänä ja sitten tulee pieni notkahdus kun putkessa oleva vesi alkaa virrata suihkulle ennen kuin tekisestä tilasta tulee riittävän kuuma vesi?
 
Ajatus on, että lämmitetään VILP 500L varaajaa ja perään priimasuavaraaja 300L ja ei käytetä käyttövettä ollenkaan öljypolttimolla.

Tämä on ristiriidassa sen kanssa että mittausten perusteella öljy antaa sinulla sähköä paremman hyötysuhteen ts. tulee halvemmaksi.

Mietin voisiko syynä olla se, että kattilassa käy kova veto silloinkin kun poltin ei pala ja se jäähdyttää sitä nopeasti? Tämä ei pitäisi olla nykyisin ongelma koska polttimet sulkevat ilman sammuessaan.
 
Trkoitus oli, että VILP lämmittää vain 500L varaajaa ja asiitä johdetaan vesi priimausvaraajan 300L kautta kiertoon

Se 500 litran varaajakin on silloin osa lämmivesilaitteistoa ja tulisi pitää riittävän kuumana.

Tämä toimisi jos lähtevä vesi pitäisi nostaa esim. 65 asteeseen. Mutta kuuma paluuvesi kiertäisi takaisin priimaajaan ja VILP ei osallistuisi lämpöhäviöiden korvaustuotantoon, jota on suuri määrä kierron vuoksi.
 
Takaisin
Ylös Bottom